Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme
Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa vuorokaudessa 41 km vuorokaudessa 66 minuuttia vuorokaudessa matkan keskipituus 14 km keskimääräinen matka-aika 23 minuuttia Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet ovat pysyneet suunnilleen samoina. Kävelyn ja pyöräilyn matkoja tehdään vähemmän ja suorite on pienentynyt Joukkoliikennematkoja tehdään vähemmän, mutta pidemmälle. Henkilöauton käyttö lyhyillä matkoilla on entisestä hivenen kasvanut ja pitkillä matkoilla vähentynyt. Joukkoliikennematkoja tehdään vähemmän, mutta pidemmälle. Julkisen liikenteen matkamäärä on hivenen kasvanut; kasvu painottuu taksiin, junaan, lentoliikenteeseen ja lauttaliikenteeseen. Liikennesuorite kasvaa pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla. HLT 2010-2011 www.liikennevirasto.fi
Pitkät kotimaan- ja ulkomaanmatkat kasvussa Vuodessa suomalaiset tekevät 100 miljoonaa yli 100 km pitkää kotimaan matkaa Matkojen määrä on kasvanut reilulla kymmenyksellä 2004-2005-tutkimukseen verrattuna Kasvu koskee sekä työhön että vapaa-aikaan liittyviä matkoja ¾ matkoista tehdään henkilöautolla yli 100 km pitkien matkojen osuus suomalaisten kokonaismatkasuoritteesta on 54 % Lentomatkustamisen määrä on kansainvälisesti ja kansallisesti ollut tasaisesti kasvava. Kasvu keskittyy erityisesti Helsinkiin ja ulkomaille kohdistuvaan liikenteeseen Pitkiä matkoja tehdään yhä enemmän suurimpien kaupunkiseutujen välillä ja pääkaupunkiin. Yli sata kilometriä pitkien ulkomaanmatkojen määrä on kasvanut noin 20% kuuden vuoden jaksolla. Yli 100 km pitkien kotimaanmatkojen jakautuminen kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan. HLT 201o-2011 www.liikennevirasto.fi
Työmatkojen ja työasiamatkojen määrä on hivenen laskenut Suomalaisten ostos- ja asiointimatkat ovat lisääntyneet. Nämä matkat eivät ole aiempaa pidempiä, mutta niiden määrä on kasvanut. Varsinaisten vapaa-ajanmatkojen (harrasteet, vierailu, mökki jne.) määrä ja suoritteet eivät ole kasvaneet vaan päinvastoin hieman vähentyneet. Suomalaiset liikkuvat yhä kauemmas ja käyttävät aiempaa vähemmän aikaa liikkumiseen. Pitkien matkojen määrä on kasvanut. Liikkumisen kokonaistarpeeseen eri matkaryhmissä ei ennakoida erityisiä muutoksia lähivuosina. HLT 2010-2011 www.liikennevirasto.fi
Kaupunkiseudun koko vaikuttaa liikkumiseen www.liikennevirasto.fi
Missä liikumme? www.liikennevirasto.fi
Missä liikumme? Pirkanmaa-Uusimaa Varsinais-Suomi - Uusimaa Päijät-Häme-Uusimaa Kymenlaakso-Uusimaa Kanta-Häme-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa-Lappi Keski-Suomi-Uusimaa Pirkanmaa-Varsinais-Suomi Pirkanmaa-Satakunta Etelä-Savo-Uusimaa Pirkanmaa-Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu Pirkanmaa-Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala-Uusimaa Satakunta-Uusimaa Pohjois-Savo-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa-Uusimaa Pirkanmaa-Päijät-Häme Pohjois-Karjala-Uusimaa Työmatkat Työasia Vapaaaika Opiskelu 0 4000 8000 Matkaryhmät maakuntien välillä ja keskusten välillä 1000 matkaa/vuosi Keskusten välinen työssäkäynti lisääntyy. www.liikennevirasto.fi
Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin kuljetamme
Toimivat kuljetusketjut ja yhteydet ulkomaille ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle ALLI luonnos 9.1.2015 Liikennejärjestelmä www.liikennevirasto.fi
Miten Suomessa kuljetetaan? Tiekuljetus on tärkein kotimaan liikenteen kuljetustapa. Mittaustavasta riippuen tiekuljetusten osuus on 64-99 % (alaraja tonnikilometreissä mitattuna ja yläraja tavaroiden arvossa/ lähetysfrekvenssissä mitattuna). Kotimaan liikenteessä rautatiekuljetuksia käytetään metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetuksissa. Vesikuljetuksia käytetään rannikon öljytuotteiden jakelukuljetuksissa ja Saimaan raakapuukuljetuksissa. Ulkomaankaupan kuljetukset hoidetaan pääosin meritse. Tie- ja rautatiekuljetukset ovat tärkeitä Venäjän kaupassa. Lentorahdin osuus on tavaran arvossa mitattuna suuri.
Ulkomaankaupan kuljetukset hoidetaan pääosin meritse Lähde: Satamien takamaatutkimus www.liikennevirasto.fi
21.10.2014 Lähde: Satamien takamaatutkimus www.liikennevirasto.fi
Ulkomaan tuontikuljetusten määrät (2012) Lähde: Satamien takamaatutkimus
Ulkomaan vientikuljetusten määrät (2012) Lähde: Satamien takamaatutkimus
Transitoliikenne Suomessa Lähde: Satamien takamaatutkimus
Rannikkosatamien vientikuljetukset www.liikennevirasto.fi Lähde: Satamien takamaatutkimus
Missä kuljetamme? Kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat Vuonna 2012 Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuonna 2012 Satamien tuonti- ja vientikuljetusten sijoittuminen tie- ja rataverkolle Lähde: Satamien takamaatutkimus
Missä kuljetamme? Alli luonnos 9.1. 2015
Missä kuljetamme? Lähde: Liikennejärjestelmän tila 2011
TOIMINTA SUOMESSA NYT JA TULEVAISUUDESSA ERITYYPPISET KESKUKSET VERKOTTUVAT
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehityskuva vuodelle 2050 ALLI luonnos 9.1.2015
Vahva keskittyminen jatkuu ja vaikuttaa yhteystarpeisiin ALLI luonnos 9.1.2015 ALLI luonnos 9.1.2015
Suomen tärkeimmät yhteistyöalueet ja -vyöhykkeet vuonna 2050 ALLI luonnos 9.1.2015
Suomi pidetään kansainvälisesti ja sisäisesti hyvin saavutettavana Poimintoja Alli luonnoksesta 9.1.2015 www.liikennevirasto.fi
Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne Suomen aluerakenne perustuu toimintakykyisiin keskuksiin, elinvoimaiseen maaseutuun sekä monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Työpaikkojen ja väestön kasvu suuntautuu suurille ja myös keskisuurille keskuksille ja niiden vaikutusalueille. Helsingin seutu kehittyy vahvana eurooppalaisena metropolina ja kytkeytyy muihin eteläisen suomen keskuksiin. Pienemmät kaupunkikeskukset toimivat monipuolisina alueellisina keskittyminä. Maaseutualueet kehittyvät vahvuuksiensa pohjalta ja ovat vuorovaikutuksessa erityyppisten alueiden kanssa. ALLI luonnos 9.1.2015 ALLI luonnos 9.1.2015
Muuttuva elinkeinorakenne Kehitykseen liittyviä asioita Kasvavilla kaupunkiseuduilla ja niiden vaikutusalueilla on monipuolinen palveluiden ja tuotannon toimialoja yhdistävä elinkeinorakenne. Pienemmät kaupunkikeskukset näkyvät aluerakenteessa alueellisina osaamis- ja palvelukeskittyminä. Uusiutuvan metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymät syntyvät pääosin nykyisille metsäteollisuuden keskittymien alueelle. Myös metalli- ja koneenrakennuksen keskittymät ovat laajenneet nykyisillä sijaintialueilla. Monipuolisten elinkeinojen maaseutu paikalliskeskuksineen ulottuu kaupunki-seutujen välimaastoon täydentäen aluerakennetta. ALLI luonnos 9.1.2015
Henkilö- ja tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet vuonna 2050 ALLI luonnos 9.1.2015 www.liikennevirasto.fi ALLI luonnos 9.1.2015
TEN-T verkko vahvistaa Euroopan sisämarkkinoita TEN-T -verkko on kaksitasoinen. TEN-T -verkko muodostuu ydinverkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä sekä kattavasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä. www.liikennevirasto.fi