MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2009 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 18. 19.5.2010 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: 2007-2013 Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON... 4 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi... 4 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen....4 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen...5 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki... 11 1.1.4 Laadullinen analyysi... 11 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta... 18 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen... 18 1.2.2 Välittävät toimielimet... 18 1.2.3 Aluehallinnon uudistus... 21 1.2.4 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus... 21 1.2.5 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus... 22 1.2.6 Valvonta... 22 1.2.6.1 Hallintoviranomaisen valvonta... 22 1.2.6.2. Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmentaminen välittävissä toimielimissä...24 1.2.7 Seurantajärjestelmät... 29 1.3 Seurantakomitea... 30 1.4 Kohdatut merkittävät ongelmat... 30 1.5 Tarkastusviranomaisen toiminta... 31 1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset... 32 1.7 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot ja toimien pysyvyys... 34 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan... 35 1.9 Arviointi... 37 2. TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN... 38 2.1 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 38 2.1.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 38 2.1.2 Kohdatut merkittävät ongelmat... 44 2.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy... 44 2.2.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 45 2.2.2 Kohdatut merkittävät ongelmat... 51 2.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen... 51 2.3.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 51 2.3.2 Kohdatut merkittävät ongelmat... 56 2.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 56 2.4.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 56 2.4.2 Kohdatut merkittävät ongelmat... 62 3. OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN... 62 4. TEKNINEN TUKI... 63 5. TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN... 63 2

LIITE 1: ESR-ohjelman edistyminen: Koko ohjelman ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritiedot.. 68 LIITE 2: Rahoitustiedot ohjelmaosioittain... 86 LIITE 3 a: Ohjelma-asiakirjan mukainen ESR-toiminnan menoluokitus 2007 2013 (Lissabonin strategian toteuttaminen)... 88 LIITE 3 b: Rahaston käytön jakautumista koskevat tiedot... 90 LIITE 4: Horisontaaliset painotukset ohjelmaosioittain... 92 LIITE 5. Hallintoviranomaisen vuonna 2009 antamat ohjeet ja lähettämät kirjeet... 93 LIITE 6. Rakennerahastojulisteita... 94 LIITE 7. Hallintoviranomaisen järjestämä koulutus vuonna 2009... 95 3

1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta, joista yksi on teknisen tuen toimintalinja. Muut neljä ovat 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä- Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolisilla alueilla. Ohjelma-asiakirjan rahoitustaulukossa on oma kehys Itä-Suomen ohjelmaosiolle, muilla ohjelmaosioilla on yhteinen rahoituskehys. Itä-Suomi voi rahoituskehyksestään rahoittaa myös valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Koko Manner-Suomen ohjelmalle on määritelty tavoitteet koskien projekteissa aloittaneiden henkilöiden sekä uusien yritysten ja uusien työpaikkojen määriä. Seuraavassa on esitetty tavoitteet ja toteuma vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuosittaisia tavoitteita ei ole asetettu, mutta ne on arvioitu aikaisempien ohjelmakausien edistymisen perusteella, ja ovat siksi vain suuntaa-antavia. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Aloittaneet - miehet Toteuma 28 11 803 42 376 54 207 - naiset Toteuma 8 12 039 45 550 57 597 - yhteensä Toteuma 36 23 842 87 926 111 804 Tavoite* 22 500 45 000 90 000 90 000 90 000 67 500 45 000 450 000 Uudet yritykset Toteuma 1 158 2 543 3 701 Tavoite* 350 700 1 400 1 400 1 400 1 050 700 7 000 - naisten perustamat yrit. Toteuma 470 1 057 1 527 Uudet työpaikat Toteuma 1 912 3 907 5 819 Tavoite* 600 1 200 2 400 2 400 2 400 1 800 1 200 12 000 - naisille tarkoitetut työp. Toteuma 808 1 725 2 533 *Tavoite% 0 5 10 20 20 20 15 10 100 Kullekin vuodelle on arvioitu tavoiteprosentti aikaisempien ohjelmakausien toteutumien perusteella. Projekteissa aloittaneiden, uusien yritysten sekä uusien työpaikkojen osalta indikatiiviset vuositavoitteet on ylitetty koko ohjelman tasolla, ja ohjelman myöhäisestä aloituksesta huolimatta käyntiin lähtö näyttää onnistuneen indikaattoreiden valossa erittäin hyvin. Uusien yritysten osalta hyvää toteumaa selittänee osittain se, että monia yrityksiä on suunniteltu jo ennen ohjelmakauden alkua, ja kun ESR-toiminta on lähtenyt käyntiin, ovat ESR-varat toimineet yritystoiminnan lopullisena käynnistäjänä. Tarkemmat koko ohjelman ja ohjelmaosioittaiset indikaattoritaulukot ovat liitteenä 1. 4

1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2009 lopussa. Taulukosta on nähtävissä maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajan hyväksymät kokonaiskustannukset sekä komissiolta vuoden loppuun mennessä saadut maksut toimintalinjoittain. Taulukossa näkyy myös Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Yksityisrahoitteinen osuus 1 Maksujen Komissiolta saatujen suorittamisesta maksujen tuensaajille vastaavan kokonaismäärä elimen maksamat menot 2 Toimintalinja 1 53 926 271,23 43 910 092,63 10 016 178,60 52 908 683,22 9 731 681,67 Toimintalinja 2 39 046 710,83 37 646 574,55 1 400 136,28 38 623 639,29 6 754 810,91 Toimintalinja 3 32 798 328,29 31 780 215,65 1 018 112,64 32 191 045,73 5 887 391,56 Toimintalinja 4 2 922 960,29 2 870 056,59 52 903,70 2 897 302,56 482 355,16 Toimintalinja 5 9 755 271,84 9 755 271,84 0,00 9 733 943,83 2 343 062,28 Yhteensä 138 449 542,48 125 962 211,26 12 487 331,22 136 354 614,63 25 199 301,58 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 44 929 793,88 42 228 258,63 2 701 535,25 44 406 231,83 9 064 091,48 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 93 519 748,60 83 733 952,63 9 785 795,97 91 948 382,80 16 135 210,10 1 Koskee ainoastaan kokonaiskustannuksissa ilmaistuja toimenipdeohjelmia 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot Lähde: EURA 2007 Rahoituksen käyttö suhteessa kehyksiin Vuoden 2009 loppuun mennessä Manner-Suomen ohjelman ESR-kehyksestä oli varattu 57 % ja maksettu 10 %. Vuoden aikana oltiin erittäin huolestuneita siitä, ehdittäisiinkö hankkeille maksaa riittävästi rahoitusta ns N+2-leikkurin 1 välttämiseksi. Hallintoviranomainen kiinnitti välittävien toimielinten huomiota tilanteeseen mm. toimittamalla tietoa maksatusten etenemisestä. Välittävät toimielimet suunnittelivat toimintansa tämän pohjalta ja valtionvarainministeriön kanssa sovittiin mahdollisuudesta palkata lisähenkilöstöä hankehallinnointiin. Näiden toimien ansiosta maksatuksia saatiin hankkeille riittävästi ja rahoituskehyksen leikkaukselta vältyttiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei N+2-leikkuriuhkaa ole tulevaisuudessa. Taulukko 3. Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoitustiedot Kehys Varattu Maksettu % % ESR 615 438 512 352 244 667 57 % 59 279 750 10 % Kansallinen julkinen 798 711 104 412 975 347 52 % 63 886 418 8 % Yhteensä 1 414 149 616 765 220 014 54 % 123 166 167 9 % Lähde: EURA 2007 Yksityiskohtaisemmat rahoitustiedot ohjelmaosioittain on esitetty liitteessä 2. 1 Jollei jäsenvaltiolle myönnettyjä varoja ole maksettu kahden seuraavan vuoden kuluessa, vastaava summa vähennetään kyseisen ohjelman kehyksestä. 5

Kuvio 1. ESR- ja kansallinen julkinen rahoitus sekä vastaavat kehykset 900 000 000 800 000 000 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 300 000 000 Kehys Varattu Maksettu 200 000 000 100 000 000 0 ESR Kansallinen julkinen Lähde: EURA 2007 Rahaston käyttö menoluokittain ESR-asetuksen artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:sta tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen mukaisesti toteutettavia toimia. Yleisasetuksen artiklan 9 kohdan 3 mukaan jäsenmaan tulee ottaa käyttöön asetuksen mukainen kategorisointiluokitus. Suomen tavoitteena on, että ESR-toimenpideohjelman toimista 96 prosenttia toteuttaa kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviä tavoitteita. Liitteessä 3 a on ohjelmaasiakirjassa oleva esitys ESR-toiminnan indikatiivisesta jakautumisesta menoluokittain. Liitteessä 3b on vastaava täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 1028/2006 edellyttämä taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin tehtyjen ESR-varojen varauksiin perustuen. Vuoden 2009 loppuun mennessä toteutuneet hankkeille tehdyt ESR-varaukset jakaantuivat siten, että 103,3 miljoonaa euroa eli 30 % kohdistui Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantamiseen. Vähiten rahoitusta käytettiin Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi -menoluokkaan, johon kohdistui 61,2 miljoonaa euroa eli 18 % ESR-varauksista. Kuviosta 2 näkyvät ESR-varausten ja maksatusten suhteelliset osuudet sekä ohjelma-asiakirjassa olevat menoluokkien indikatiiviset kehykset. Koska ohjelma-asiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista esim. nykyisen taloustilanteen vaatimalla tavalla. Vuoden 2009 poikkeuksellista taloustilannetta ja sen vaikutusta ESR-ohjelman täytäntöönpanoon on kuvattu tarkemmin luvussa 1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset. Kuvio 2. ESR-varaukset ja maksatukset menoluokittain Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi Inhimillisen pääoman kehittäminen Tekninen tuki Maksettu Varattu Ohjelma 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 6

Yritysten sopeutumiskyvyn edistämiseen liittyvien hankkeiden maksatusten etenemistä selittää ehkä parhaiten se, että toimintalinjalla 1 käynnistettiin heti ohjelmakauden alussa runsaasti sellaisia hankkeita, jotka oli pitkälle suunniteltu jo edellisen ohjelmakauden aikana. Työelämään pääsy eli pääosin toimintalinja 2:n toiminta kärsi siitä, että tietojärjestelmät mahdollistivat työvoimapoliittisten toimien teon vasta vuonna 2009. Rahaston käyttö äkilliseen rakennemuutokseen Rakennerahastolain (1401/2006) 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen (= kansallinen varaus). Varauksella ei ole ylärajaa, mutta lähtökohtana on, että suurin osa varoista jaetaan budjettivuoden alussa viranomaisille hankepäätösten sujuvuuden turvaamiseksi. Vuonna 2009 kansallisen varauksen määrä oli viisi prosenttia vuoden 2009 kehyksestä. Varaus voidaan ottaa käyttöön, kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa esim. huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Rakennerahastoohjelmissa varattuja rakennemuutosmäärärahoja on tarkoitus osoittaa pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Hakemusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin asioihin: 1. Toimenpiteiden kohdentuminen (VN ärm-alue/muu rakennemuutosalue) ja vaikutukset kohdealueella ja ympäristössä, 2. Toimenpiteiden realistisuus, toteuttamisvalmius ja niiden mahdollisuudet luoda työpaikkoja yksityiselle sektorille (eli soveltuminen ärm-hankkeeksi), 3. Rakennemuutostilanteen uutuus ja äkillisyys, 4. Aikaisempi kansallinen ja EU-osarahoitteinen ärm-rahoitus ja samanaikaisesti jaettava kansallinen rahoitus. Tehtyjä esityksiä ja varauksen käyttöönottoa on käsitelty Rakennerahastoneuvottelukunnassa 2 ja sen sihteeristössä. Ehdotettua kansallisen varauksen jakoa arvioitiin lisäksi Reagointi rakennemuutokseen työryhmässä 3 ja sen sihteeristössä äkillisten rakennemuutosalueiden kokonaisrahoituksen yhteensovittamiseksi. Hallintoviranomainen teki päätösesityksen valtioneuvostolle. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Tämän täsmentämiseksi rakennerahastoasetusta muutettiin 1.1.2010 alkaen. Varaus voidaan jatkossa tehdä äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen lisäksi myös muiden ohjelman varainkäytön joustavuuden varmistamisen edellyttämien toimien varalta. Samalla varauksen nimeksi muutettiin joustovaraus, jolla selvennettiin sen eroa rakennerahastojen yleis- 2 Rakennerahastoneuvottelukunnasta tarkemmin luvussa 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan 3 TEMin ja VM:n yhteinen rakennemuutosasioita koordinoiva ryhmä 7

asetuksessa säänneltyihin kansalliseen suoritusvaraukseen 4 ja kansalliseen varaukseen ennakoimattomia menoja varten 5. Taulukko 4. Äkillisen rakennemuutoksen valtuudet vuonna 2009 TE-KESKUSALUE MOM. 32.30.45 YRITYSTUKI euro MOM. 32.80.64 TYÖLLISYYS- PERUSTEISET INVESTOINNIT euro MOM. 32.50.64 ja 32.50.65 EAKR-OHJELMAkansallinen varaus *) euro MOM. 32.50.64 ja 32.50.65 ESR- OHJELMAkansallinen varaus *) euro YHTEENSÄ euro ÄKILLISET RAKENNEMUUTOSALUEET Pohjois-Savo 2 987 000 1 100 000 2 550 000 900 000 7 537 000 Kaakkois-Suomi 2 800 000 2 602 500 962 000 700 000 7 064 500 Pohjois-Karjala 1 700 000 700 000 2 410 000 1 400 000 6 210 000 Häme 1 300 000 770 000 1 400 000 1 532 000 5 002 000 Lappi 1 200 000 328 000 4 248 000 0 4 676 000 Pohjois-Pohjanmaa 2 713 000 1 205 500 546 000 4 464 500 Pohjanmaa 0 1 400 000 1 300 000 2 700 000 Varsinais-Suomi 1 400 000 1 400 000 Etelä-Savo 342 000 424 000 547 000 1 313 000 Pirkanmaa 900 000 402 000 0 1 302 000 YHTEENSÄ 15 000 000 7 450 000 13 940 000 6 379 000 41 669 000 *) EAKR- ja ESR rahoitusta ei ole myönnetty kokonaisuudessaan TE-keskukselle, vaan myös tiehallinto, lääninhallitukset, maakuntien l ympäristökeskukset ovat saaneet rahoitusta. Vuoden 2009 loppuun mennessä äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitettuja varoja oli kaiken kaikkiaan käytetty ESR-hankkeisiin taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitetun rahoituksen varaukset ja maksatukset Varattu Maksettu % varatusta ESR 16 496 178 1 088 358 7 % Kansallinen julkinen 8 551 337 1 270 096 15 % Yhteensä 25 047 515 2 358 454 9 % Lähde: EURA 2007 Muun muassa Forssan seutu Etelä-Hämeessä oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta vuosina 2008 2009. Alueelle osoitettiin ESR-ohjelman varoista äkillistä rakennemuutosaluevaltuutta yhteensä 1,8milj.euroa. Valtuudella rahoitettiin viisi hanketta. Hankkeista suurin on Forssan seudun klusterit hanke, joka on Forssan seudun kehittämisyhtiö Oy:n hallinnoima Forssan alueen viiden keskeisen yritysklusterin yhteistoimintaa ja kasvua tukeva hanke. Hankkeessa on klustereittain järjestetty yritysten yhteistoimintaa: mm. tapaamisia henkilöstölle, opintomatkoja, seminaareja ja yleisötilaisuuksia sekä suunniteltu tai koordinoitu yritysten yhteistoimintaa, mm. yhteismarkkinointia ja pyritty muodostamaan hankinta- tai tarjousrenkaita. Hanketta on pidetty onnistuneena, koska se on tarjonnut alueen yrityksille mahdollisuuden yhteistyönsä kehittämiseen. Äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitetulla varoilla Forssan seudulla rahoitetuista muista hankkeista Quo vadis iuvenis Minne menet nuori etsii työ- ja harjoittelupaikkoja alueen työttömille nuorille, ForTaito hankkeessa järjestetään koulutus- ja konsultointipalveluita alueen yrityksille, CaseEleforss on kehittänyt Hämeen ammattikorkeakoulun ja alun perin harjoitusyrityksenä käynnistyneen Eleforss Oy:n yhteistyötä ja Forssan seudun aloittavien ja jatkavien yritysten neuvonta 4 Ei käytössä Suomessa 5 Ei käytössä Suomessa 8

hankkeella on jatkettu ja laajennettu Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n yritysneuvontapalveluita. Manner-Suomen ESR-ohjelman rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa Joulukuussa 2007 Eurooppa-neuvosto antoi Euroopan komissiolle tehtäväksi laatia Euroopan unionin sisäinen Itämeri-strategia kesäkuuhun 2009 mennessä. Suomi osallistui aktiivisesti EU:n Itämeren alueen strategian valmisteluun tehden konkreettisia esityksiä erityisesti meriympäristön parantamisesta ja merenkulun turvallisuuden tehostamisesta. Suomen aloitteesta pohjoisen ulottuvuuden asema EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa määriteltiin Eurooppa-neuvoston toimeksiannossa. EU:n Itämeren alueen strategia hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 29.- 30.10.2009. Strategia kattaa Itämeren kahdeksan EU-maata, mutta maantieteellinen kattavuus vaihtelee aiheittain. Talouskysymyksissä alue käsittää kaikki alueen valtiot. Meriympäristön suojeluun liittyvissä kysymyksissä alueena on Itämeren valuma-alue. Alueen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa, erityisesti Venäjän, Norjan ja Valko-Venäjän. Komission näkemyksen mukaan EU:n Itämeren alueen strategian avulla voidaan luoda alueellinen kehikko, jonka puitteissa unioni ja jäsenvaltiot voivat määritellä tarpeensa ja sovittaa ne olemassa oleviin rahoituslähteisiin. Näin voidaan tukea Itämeren alueella kestävää ympäristönsuojelua ja hyvää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Monet unionin yleisistä politiikoista ja ohjelmista ovat keskeisiä myös Itämeren alueen kannalta ja ne tulevat olemaan osa Itämeri-strategian toimeenpanoa ja rahoitusta. Keskeisimpiä on rakenne- ja aluepolitiikka, jonka puitteissa alueelle on suunnattu merkittävää rahoitusta. Komissio aikoo ottaa jatkossa Itämeri-strategian painopisteet huomioon rahoituksen suuntaamisessa. Strategian liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa on hahmoteltu neljä toisiinsa liittyvää kokonaisuutta, pilaria, joiden alla on yhteensä 15 painopistealuetta: I) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena - ravinnekuormituksen vähentäminen hyväksyttävälle tasolle - luonnonsuojelualueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ml. kalakannat - haitallisten ja vaarallisten aineiden käytön ja vaikutusten vähentäminen - puhtaan merenkulun mallialueen luominen - ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen II) Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena - sisämarkkinoiden toiminnan esteiden poistaminen Itämeren alueella ml. tulli- ja veroyhteistyön parantaminen - alueen innovaatioiden ja tutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen täysimääräisesti - pienyrityksiä tukevan aloitteen toimeenpano: yrittäjyyden edistäminen, PK-yritysten vahvistaminen ja henkilövoimavarojen tehokas käyttö - kestävän maa- ja metsätalouden ja kalastuksen tukeminen III) Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena - energiamarkkinoiden yhteyksien, tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen - sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen - Itämeren alueen houkuttelevuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen, ml. turismi IV) Itämeri turvallisena alueena 9

- Itämeren alue meriturvallisuuden ja merivalvonnan suunnannäyttäjänä - merellä tapahtuvien onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ja öljyntorjunta - rajat ylittävän rikollisuuden vähentäminen EU:n Itämeren alueen strategian tarkoituksena ei ole luoda uusia instituutioita alueelle. Strategialla ei tässä vaiheessa myöskään haeta uutta rahoitusta. Komissio korostaa olemassa olevien lukuisten rahoituslähteiden hyödyntämistä toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Monimuotoinen rahoitus, mukaan lukien unionin ohjelmien rahoitusvälineet, jäsenvaltioiden budjetit, muiden toimijoiden varat sekä kansainvälisten rahoituslaitosten lainat, on välttämätön edellytys erityisesti suurten ympäristöinvestointien ja liikenne- ja energiaverkkojen rakentamisen toteuttamisessa. Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto (DG Regio) pyysi kirjeessään (10.11.2009) hallintoviranomaista kartoittamaan Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrän ja rahoitusosuuden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmissa. Manner-Suomen ESRohjelman vuoden 2008 vuosikertomuksen hyväksymisilmoituksessaan Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto (DG EMPL) ehdotti, että hallintoviranomainen kuvaisi seuraavissa vuosikertomuksissa, miten ohjelman toimilla on mahdollisesti tuettu Itämeristrategiaa. Hallintoviranomainen pyysi kaikkia EURA 2007 seurantajärjestelmää käyttäviä välittäviä toimielimiä käymään läpi sekä käynnissä olevat että jo päättyneet hankkeensa ja esittämään omat subjektiiviset arvionsa siitä, tukeeko ao. hanke jotakin Itämeri-strategian pilareissa ja niihin liittyvissä painopistealueissa kuvatuista tavoitteista. Hankkeet tuli merkitä järjestelmään käyttäen kullekin pilarille määriteltyjä koontitunnuksia. EURA 2007 seurantajärjestelmään edellä mainitulla tavalla vietyjen tietojen mukaan ESRohjelman hankkeista 12 % ja rahoituksesta 13 % on Itämeri-strategiaa tukevia. Itämeri-strategiaa tukevat ESR-hankkeet ja niihin tehdyt sidontapäätökset (EU+valtio) ovat valtaosin (yli 90 %) kohdistuneet II pilariin. Pilarin II osalta rajanveto hankkeiden roolista Itämeri-strategian toteutuksessa on osoittautunut kaikkein hankalimmaksi ja viranomaiskohtainen vaihtelu subjektiivisessa arvioinnissa siten suurimmaksi. Sidonnoista 1 pilariin ja III pilariin kohdistui 4 % kumpaankin; IV pilariin ei kohdistunut yhtään hanketta. Itämeri-strategiaa tukevien ESR-hankkeiden sidonnoista 60 % kohdistuu toimintalinjaan 3. Taulukko 6. Itämeri-strategiaa tukevien ESR-hankkeiden sidonnat (EU+valtio) toimintalinjoittain TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Yhteensä % Yhteensä 15 055 231 2 160 849 26 788 515 622 634 44 627 229 100 % % 34 % 5 % 60 % 1 % 100 % Kriteereitä, joiden mukaan Itämeri-strategian tukeminen määritellään, tulee jatkossa selkeyttää. Nyt tehty ensimmäinen arviointikierros osoittaa selvästi viranomaisten tulkintojen eroavaisuuden. Tuki kohderyhmittäin Eri kohderyhmien mukaan tuki on jakautunut seuraavan taulukon mukaisesti. Tuen määrä on saatu laskennallisesti suhteessa kussakin henkilöryhmässä olevan henkilömäärän perusteella. 10

Taulukko 7. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Varatut, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt 2007-2009 Henkilöä % Yhteisön tuki* Työssä (sisältää yrittäjät) 75238 67,3 226 520 581 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 21422 19,2 64 495 652 Työelämän ulkopuolella yhteensä 15144 13,5 45 594 350 Aloittaneet yhteensä 111804 100,0 336 610 583 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 16914 15,1 50 923 325 55-64-vuotiaat 13542 12,1 40 771 176 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 838 0,7 2 522 984 Maahanmuuttajia 7574 6,8 22 803 196 Vajaakuntoisia, vammaisia 1265 1,1 3 808 561 Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 2830 2,5 8 520 339 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 22148 19,8 66 681 435 Keskiasteen koulutus 38320 34,3 115 370 806 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 13831 12,4 41 641 274 Korkea-asteen koulutus 37505 33,5 112 917 068 111804 100,0 336 610 583 *Ilman teknistä tukea Laskennallisesta tuesta suurin osa kohdentuu aloittaneiden osalta työssä oleviin ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajiin. Aloittaneiden koulutustason mukaan tarkasteltuna suurin osa tuesta kohdentuu keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Tässä vaiheessa ohjelmakautta ei vielä ole ollut peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea. 1.1.4 Laadullinen analyysi Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007-2013 toimeenpano on ajallisesti edennyt lähes puoleen väliin. ESR-ohjelman arviointia suorittavan Tempo Economics Oy:n raportin mukaan indikaattoritiedon ja ohjelman hankkeilta saadun palautetiedon perusteella ohjelma etenee varsin hyvin aikataulussaan. Hankekyselyn perusteella ESR-ohjelman kaikkien kyselyyn vastanneiden hankkeiden keston kokonaisajasta oli vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä kulunut keskimäärin 49 prosenttia ja hankkeet arvioivat tuossa vaiheessa saavuttaneensa tavoitteensa keskimäärin 45 prosenttisesti. Koko ohjelman tasolla 17 % hankkeista arvioi olevansa tavoitteiden toteutumisen suhteen jäljessä lineaarista toteutusaikatauluaan. Valtaosa näistä on kuitenkin vasta alkuvaiheessa olevia hankkeita, jotka usein kurovat aikatauluaan kiinni hankkeen keston aikana. Toimintalinjoittain tarkasteltuna toimintalinja 3 näyttää etenevän parhaiten ja siellä riski siitä, että nykyisten hankkeiden tavoitteet eivät projektin aikana toteudu on vähäinen. Vastaavasti toimintalinjan 4 hankkeet ovat tavoitteiden toteutumisen suhteen eniten jäljessä projektin ajallisen keston mukaista lineaarista aikatauluaan. Mikäli projektit eivät pysty loppuaikana kuromaan kiinni aika- 11

tauluaan, suurena uhkana on, että useiden käynnissä olevien hankkeiden tavoitteet jäävät saavuttamatta. Ohjelman elinkaaren vaihe näkyy hankekannan uusiutumisena, sillä edellisen ohjelmakauden hankkeiden taustoille rakennettujen hankkeiden osuus hankekannasta on selvästi edellisvuoteen nähden vähentynyt ja kokonaan uuteen yhteistyöhön ja toimintaan perustuvien hankkeiden osuus puolestaan lisääntynyt. Tämä kertoo osaltaan ohjelmaprosessin onnistuneesta evoluutiosta, jossa hankerakenteiden ja toimijaverkostojen uusiutumisen kautta ohjelma luo kasvualustaa mm. uusien innovaatioiden synnylle. ESR-hankerahoituksen additionaliteetti-vaikutus on suuri, sillä hankevetäjien vastausten valossa vain 1 % ohjelman hankkeista olisi nykymuotoisena toteutettu myös ilman ESR-tukea. ESR:n hakerahoituksen ns. vuotovaikutus on pieni ja tältä osin se täydentää hyvin kansallista rahoitusta ja tuottaa kansalliseen kehittämistoimintaan lisäarvoa juuri niillä tavoitealueilla, joita kansallisella tai muulla rahoituksella ei tueta. Ohjelma-asiakirjassa määriteltiin seitsemän ESR-toiminnan suuntaamisen taustalla olevaa haastetta, joihin hanketoiminnalla pyritään löytämään ratkaisut. Hankekyselyn tulokset osoittavat, että ESR-ohjelman nykyinen hankesalkku kattaa varsin hyvin nämä ohjelman yleiset haastealu eet. Selvästi eniten hankkeissa pyritään ratkaisemaan osaavan työvoiman saatavuuteen (72 % hankkeista), työelämän kehittämiseen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan lisäämiseen (61 % hankkeista) sekä alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyviä haasteita (58 % hankkeista). Ohjelmatasolla hieman alle puolet hankkeista pyrkii myös rakennetyöttömyyden alentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä vahvistamaan yrittäjyyttä ja pk-yritysten toimintaa sekä työorganisaatioiden sopeutumiskykyä. Sen sijaan suhteellisesti vain varsin pieni osa (29 %) hankkeista pyrkii löytämään ratkaisuja väestön ikärakenteen muutoksen aikaansaamiin haasteisiin. Ohjelman laadulliset indikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on määritelty viisi ohjelmatason indikaattoria, joita arvioitsijat ovat selvittäneet raportissaan 6. Ohjelmatason indikaattoreilla mitataan ESR-ohjelman kaikkia toimintalinjoja koskevia vaikutuksia, tuloksia ja aikaansaannoksia. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti kyseiset indikaattorit ovat pääosin laadullisia ja niiden lähtö- ja tavoitetasot sekä tuottamismenetelmät on määritetty ensimmäisessä arviointivaiheessa tehdyissä selvityksissä. Nämä indikaattorit ovat: 1. Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen 2. Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla 3. Verkostot ja kumppanuudet 4. Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot 5. Tasa-arvon edistäminen Indikaattori 1: Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paraneminen Osallistujien valmiuksien ja osaamisen paranemista kuvaavat seurantaindikaattorit tuotetaan TEM-hallinnonalan OPAL järjestelmästä (opiskelijapalaute) saatavan tiedon avulla. Indikaattorit kuvaavat ESR-koulutusten onnistumista sekä vaikutusta osallistujien kokemaan koulutuksen hyö- 6 Vuosina 2007 2013 toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi, Tempo Economics Oy 12

tyyn ja ammattitaidon lisääntymiseen. Tietoja ei saada toimintalinjan koko kohderyhmästä vaan niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet työvoimapoliittiseen koulutukseen. Merkille pantavaa arviointiraportin mukaan on, että edellisen ohjelmakauden loppuun verrattuna (vuonna 2008 päättyneet ESR-koulutukset) osallistujien ammatillisesta koulutuksesta kokema hyöty on selvästi parantunut. Toisin kuin ammatillisen koulutuksen osalta, valmentavaan ESRkoulutukseen osallistuneiden koulutuksesta kokema hyöty on vuonna 2009 päättyneiden koulutusten osalta arvioitu hieman vähäisemmäksi kuin edellisenä vuonna 2008. Tämä saattaa osin selittyä suhdannetekijöiden muutoksella talous- ja työllisyystilanteen heikentyessä valmentavan koulutuksen koettu välitön hyöty juuri ammatin löytämisen osalta voi lyhyellä aikavälillä heiketä, kun töitä ei ole tarjolla. Verrattaessa ESR-koulutuksiin osallistuneiden vastauksia kansallisiin koulutuksiin osallistuneiden vastauksiin näyttäisi siltä, että kansallisen koulutuksen hyöty osallistujille on koettu hieman ESRkoulutusta paremmaksi. Vertailusta ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä ESR-koulutuksiin ja kansallisiin koulutuksiin osallistuneiden henkilöprofiilit poikkeavat suuresti toisistaan ja tämän vuoksi on myös oletettavaa, että koulutusten tavoitteet ja sisällöt ovat jonkin verran eronneet toisistaan. Indikaattori 2: Työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen sijoittuminen ESRtoimenpiteiden avulla ESR-toimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei pystytä tämänvuotisen arvioinnin yhteydessä tuottamaan. Indikaattorin muodostamisen keskeisenä haasteena on se, että ESRtoimenpiteistä työhön sijoittuneiden osuudesta ei toistaiseksi ole saatavissa tietoja. Työ asian ratkaisemiseksi on käynnissä ja indikaattori tuotetaan heti, kun tarvittava aineisto on saatavissa. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan työ- ja elinkeinoministeriön, tilastokeskuksen sekä muiden tahojen yhteistyönä. Pyrkimyksenä on, että valtakunnallisista tilastoista suoritettaisiin ristiinajoja siten, että muuallekin kuin työvoimatoimiston työttömien kirjoihin päätyneitä pystyttäisiin tilastoimaan tarkasti. Tämä työ on siinä määrin edistynyt, että työhön päätyneistä voidaan jo saada tarkkaa tietoa, mutta ongelmana on erotella kaikista valtakunnan työhön päätyneistä ESR-projekteihin osallistuneet. Tämän vuoksi ohjelma-asiakirjassa määriteltyä ESR-toimenpiteen jälkeistä sijoittumista kuvaavaa indikaattoria ei toistaiseksi pystytä tuottamaan. Ongelmaksi järjestelmässä jäävät edelleen syrjäytyneet ja muut alaryhmät, joita ei saa erotelluksi muista ESR-toimenpiteissä olleista. Arvioitsijoiden näkemyksen mukaan saattaa ollakin tarkoituksenmukaista tehdä erillisselvitys tms. syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille tarkoitettujen hankkeiden osalta vuotta 2010 koskevassa arvioinnissa. Indikaattori 3: Verkostot ja kumppanuudet Lähes kaikilla ESR-ohjelman hankkeilla on tavoitteiden saavuttamista tukevaa verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä. Uudet, verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä toteuttavat hankkeet tekevät eniten verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä yritysten, oppilaitosten sekä julkisen sektorin viranomaisten kanssa. Verkosto- ja kumppanuusyhteistyön kohteissa on selkeitä toimintalinjakohtaisia eroja. Alla olevassa listauksessa on lueteltu kolme keskeisintä verkosto- ja kumppanuusyhteistyön tahoa toimintalinjoittain. Toimintalinja 1: Yritykset (89,5 %), julkisen sektorin viranomaiset (72 %), oppilaitokset (67,8 %) Toimintalinja 2: Julkisen sektorin viranomaiset (83 %), oppilaitokset (79,1 %), järjestöt (71,2 %) 13

Toimintalinja 3: Yritykset (78,8 %), korkeakoulut/tutkimuslaitokset (78,8 %), oppilaitokset (74,1 %) Toimintalinja 4: Muut julkisen sektorin toimijat (85,7 %), julkisen sektorin viranomaiset (76,2 %), oppilaitokset (66,7 %) Kolmen pääasiallisen yhteistyökumppanin listaus on täsmälleen sama kuin viime vuonna, mutta yritysten osuus kumppanuustoimijoista on noussut selvästi. Arviointiraportin mukaan valtaosa ESR-ohjelman hankkeissa synnytetystä verkosto- ja kumppanuusyhteistyöstä keskittyy tiedon ja osaamisen siirtämiseen. Työllistämistä edistävien mallien kehittäminen tai suorien toimenpiteiden toteuttaminen kohderyhmien työllistymisen edistämiseksi ovat kumppanuusyhteistyön tavoitteina vähentyneet edellisen vuoden hankekyselystä. Arviot kumppanuuksien ja verkostojen hyödystä ja toimivuudesta ovat lisääntyneet kauttaaltaan hankkeiden edetessä. Kumppanuuksien ja verkostojen muodostuminen sekä kypsyminen ja näistä saatavien hyötyjen konkretisoituminen käy hyvin myös ilmi siitä, että Hyötyjä ei voi vielä arvioida - vastausten osuus on merkittävästi laskenut vuoden 2010 kyselyssä. Indikaattori 4: Hyvät käytännöt, uudet toimintamallit ja innovaatiot Ohjelmatasolla tarkasteltuna hyvien käytäntöjen leviämiseen liittyvät näkemykset ovat edelleen yhtä myönteisiä kuin edellisen vuoden arviointikyselyssä. Arviointiraportin mukaan hankkeiden keskeisimpänä tavoitteena on pyrkiä tuottamaan hyviä käytäntöjä osaksi kansalliseen toimintaan sekä levittämään hyviä käytäntöjä uusien toimijoiden keskuuteen. Hankkeiden tuottamien tärkeimpien hyvien käytäntöjen siirtoon osaksi kansallista toimintaa suhtaudutaan myös myönteisesti. Tähän uuteen arviointijärjestelmän kysymykseen vastanneista hankkeista 58,7 prosenttia katsoi, että hankkeen tuottaman tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. Suurin osa hankkeista on yhä hyvien käytäntöjen levittämisen osalta alkuvaiheessa, eikä käytännön levittämistyö ole vielä ollut ajankohtaista. Ne projektit, jotka levittämistyön ovat aloittaneet, nostavat viime vuodesta poiketen esiin yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä resurssien puutteeseen liittyvät haasteet. Yleisen taloudellisen tilanteen nähdään heikentäneen merkittävästi kohdeorganisaatioiden mahdollisuuksia hyödyntää ja ottaa käyttöön hankkeiden synnyttämiä hyviä käytäntöjä. Käytännössä tämä johtuu resurssien puutteesta eli hyvien käytäntöjen käyttöönoton esteeksi kohdeorganisaatioissa kuvataan usein rahan sekä henkilöresurssien puute. Indikaattori 5: Tasa-arvon edistäminen Hieman yli puolet ESR-ohjelmasta rahoitetuista hankkeista kokee arviointiraportin mukaan edistävänsä tasa-arvoa. Toimintalinjakohtaisissa tuloksissa on selkeää vaihtelua. Suhteellisesti eniten tasa-arvoa edistäviä hankkeita on toimintalinjassa 2, kun taas suhteellisesti vähiten näitä on toimintalinjassa 3. Toimintalinjojen tavoitteet ja painopisteet huomioiden tässä havainnossa ei arvioitsijoiden mukaan ole mitään yllättävää. Suurimmat edistymiset ohjelmatasolla ovat kohdentuneet tasa-arvon edistämiseen työelämässä sekä miesten ja naisten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Edistämistä koskevat kyselytulokset eivät poikkea juurikaan viime vuonna tehdyn arviointikyselyn tuloksista. Tasa-arvoasioiden edistymistä on siis tapahtunut niillä osa-alueilla, joita hankkeet tavoittelivatkin. Ainoa selkeä poikkeama on tasa-arvon edistäminen työelämässä ja työorganisaatioissa, joissa edistymistä kuvaava tulosmittari on selkeästi muita korkeampi. Vaikka noin puolet ESR-ohjelman arviointikyselyyn vastanneista hankkeista näki hankkeensa edistävän tasa-arvoa, ei varsinaisia tasa-arvon edistämiseen kohdentuvia tavoitteita ole juurikaan 14

määritelty. Tarkasteltaessa kyselyn vastausten perusteella koko ESR-ohjelmaa voidaan todeta, että 16,5 prosenttia ESR-ohjelman hankkeista on asettanut tavoitteeksi naisten ja miesten välisen tasaarvon edistämisen. Tasa-arvon edistymistä seuraavia seuranta- tai itsearviointijärjestelmiä on vain noin 12 prosentilla ESR-ohjelman hankkeista. Toimenpiteitä tarkasteltaessa on huomioitavaa myös se, että tasa-arvon edistämiseksi ei juuri ole allokoitu ylimääräisiä resursseja. Tasa-arvon edistämiselle ei ole allokoitu lisärahaa hankkeiden talousarvioita laadittaessa ja lisäksi tasa-arvokoulutusten tai ulkopuolisten tasaarvoasiantuntijoiden käyttö on hankkeissa ollut hyvin vähäistä. Tämä havainto on täysin sama kuin vuoden 2009 arviointiraportissa. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean vuonna 2007 hyväksymien valintaperusteiden mukaan hyväksyttävien hankkeiden tulee edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelevät EURA 2007 -seurantajärjestelmään sen, millä tavalla kyseinen hanke tukee innovatiivisuutta, kumppanuutta, kestävää kehitystä ja tasa-arvoa. Eniten vuoden 2009 lopussa oli hyväksytty projekteja, jotka olivat sukupuolineutraaleja (83,6 %), eivät erityisesti vaikuttaneet kestävään kehitykseen (69 %), edistivät selkeästi kumppanuutta (75,6 %) ja tuottivat selvästi innovatiivisia tuloksia (52,7 %). Nämä näkyvät taulukosta 8 ja kuviosta 3. Taulukko 8. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa Horisontaalinen painotus Tasa-arvo Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Sekä naisten että miesten tasaarvoa merkittävästi edistävä projekti Yhteensä kpl % 5 0,4 % 18 1,5 % 22 1,9 % Sukupuolineutraali projekti 986 83,6 % Tasa-arvopainotteinen projekti 148 12,6 % Kaikki yhteensä 1179 100,0 % Kestävä kehitys Merkittävästi kestävää kehitystä 365 31,0 % edistävä projekti Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta 814 69,0 % Kaikki yhteensä 1179 100,0 % Kumppanuus Ei erityisesti kumppanuuteen 288 24,4 % vaikuttava projekti Kumppanuutta selvästi edistävä 891 75,6 % projekti Kaikki yhteensä 1179 100,0 % Innovatiivisuus Ei erityistä innovatiivisuutta 558 47,3 % projektin tavoitteena Selvästi innovatiivisia tuloksia 621 52,7 % tuottava projekti Kaikki yhteensä 1179 100,0 % 15

Kuvio 3. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Tasa-arvopainotteinen projekti Sukupuolineutraali projekti Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Tasa-arvoa edistäviä hankkeita on toteutettu eniten ohjelman valtakunnallisessa osiossa. Tähän saattaa olla vaikutusta sillä, että valtakunnallisessa osiossa toteutetaan kahta erityistä tasa-arvoa edistävää kehittämisohjelmaa VALTAVAa sekä Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan. Selvitys naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen kohdistuvista vaikutuksista. Useimmat hankkeet ovat sukupuolineutraaleja. Monilla hankkeilla voi olla samanaikaisesti useita eri pyrkimyksiä tukevia toimia. Esim. sähköinen suomen kielen opetusmateriaali mahdollistaa maahanmuuttajakotiäitien kielen opiskelun kotoa käsin ja siten edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet. Materiaali on kuitenkin yhtä lailla myös maahanmuuttajamiesten käytettävissä. Käynnissä on myös erityisiä tasa-arvoa edistäviä hankkeita, joissa edistetään samapalkkaisuutta ja kehitetään työn vaativuuden arviointia tasaarvonäkökulmasta. ESR-ohjelmassa merkittävä osuus on nimenomaan kestävän kehityksen sosiaalisella ulottuvuudella. Tällöin esimerkiksi edistetään sekä yksilön että yhteiskunnan yhteiskunnallista hyvinvointia. Työelämään integroiminen synnyttää positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia kaikilla tasoilla. Lisäksi hankerahoituksella edistetään yritysten tietämystä esim. energia- ja materiaalitehokkuudesta ja ympäristölainsäädännöstä sekä tarjotaan ympäristöneuvontaan liittyvää asiantuntijapalvelua. Kestävää kehitystä edistäviä hankkeita toteutetaan eniten Länsi- ja Pohjois-Suomen ohjelmaosioissa. Vaikuttavuuden parantamiseksi monen tasoinen kumppanuus on koettu erittäin tärkeäksi. 76 % hankkeista on merkitty selvästi kumppanuutta edistäviksi. Hankkeet ovat pääsääntöisesti maakuntatasoisia mutta vähintään seutukunnallisesti toimivia, joten yhteistyö on välttämätöntä. Työmarkkinaosapuolet toimivat lähinnä hankkeiden ohjausryhmissä. Hankkeiden toteuttaminen kumppanuudessa edistää merkittävästi myös hyvien käytäntöjen leviämistä. Koulutuksen kehittämishankkeissa kumppanuus ja verkostot tuovat hankkeelle huomattavan lisäarvon. Esimerkiksi kehitettäessä oppimisympäristöjä ja opetusmateriaaleja käytännöt on mahdollista testata verkostojen monipuolisissa ympäristöissä. Näin tuotosten laatu paranee ja niiden juurtuminen tehostuu. Hyvien käytäntöjen leviäminen tapahtuu pääsääntöisesti hankkeeseen osallistuneiden kumppaneiden välityksellä. Oppilaitosverkostojen yhteistyö jatkuu hanketoiminnan päätyttyä ja kontakteja hyödynnetään seuraavissa kehittämishankkeissa. Oppilaitosten ja ympäröivän elinkeinoelämän verkottuminen puolestaan parantaa hankkeissa kehitettyjen mallien työelämälähtöisyyttä ja luo edellytyksiä opiskelijoiden työllistymiselle. Myös näissä verkostoissa vuoropuhelua jatketaan usein projektien päätyttyä. Kumppanuutta edistävät myös hankkeet, joissa pilotoidaan erilaisia yhteistyömal- 16

leja palveluiden tuottamiseksi. Kumppanuus näkyy voimakkaimmin Länsi-Suomen ohjelmaosiossa ja innovatiivisuus korostuu Itä-Suomen ohjelmaosiossa. Erot eivät kuitenkaan ole merkittävän suuria, kuten liitteestä 4 on nähtävissä Horisontaaliset painotukset toteutuvat eri tavoin eri hankkeissa ja kehittämisohjelmissa. Useimmat horisontaaliset teemat voisivat painottua kaikissa hankkeissa. Välittävät toimielimet ovat kuitenkin kokeneet turhaksi kirjata hanketta teemoja vahvasti tukevaksi, jos hakija ei ole niitä sisäistänyt. Jatkossa voitaneen harkita hakijoille lisäaineiston tuottamista horisontaalisista painotuksista niiden konkretisoimiseksi. ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet ESR-asetuksessa edellytetään, että vuosikertomuksessa raportoidaan, miten tasa-arvokysymyksiä on valtavirtaistettu, miten maahanmuuttajien, vähemmistöjen ja muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien työelämään osallistumista on lisätty sekä miten innovaatiot ja valtioiden ja/tai alueiden välinen yhteistyö on hankkeissa huomioitu. Artikla 10:n mukaiset asiat on otettu huomioon ESR-ohjelmassa, mutta niiden painotus vaihtelee toimintalinjoittain. Se, miten artikla 10 teemat ovat näkyneet esim. hakuilmoituksissa, vaihtelee huomattavasti. Teemat kuuluvat usein olennaisesti hankkeiden sisältöön vaikka ne eivät olisikaan erityisinä valintakriteereinä. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa nämä teemat ovat toteutuneet seuraavasti: - Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Tasa-arvon valtavirtaistamiseen tähtääviä hankkeita löytyy kaikilta hallinnonaloilta. Toiminnan kohderyhminä ovat niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin toimijat. Hankkeissa tarjotaan esim. tukea ja tarvittaessa myös koulutusta tasa-arvokysymysten tunnistamiseen liittyvissä asioissa ja lisätään tietämystä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa. Esimerkiksi opettajille ja oppilaanohjaajille tarjotaan tukea sukupuolisensitiiviseen oppilaanohjaukseen liittyen. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaaliseen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Teemaan liittyviä hankkeita toteutetaan kaikissa Manner-Suomen ohjelman osioissa pääsääntöisesti toimintalinjassa 2. Kaikkiaan lähes 7 600 maahanmuuttajaa on aloittanut ohjelman hankkeissa. Hankkeissa tehdään yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Maahanmuuttajien kanssa toimiville tahoille on järjestetty aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia, samoin on tuotettu erilaista kirjallista materiaalia. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vähemmistöjen työelämään integroitumista on edistetty etenkin välityömarkkinoiden toimivuuden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävissä hankkeissa. Vähemmistöön kuuluvia on aloittanut hankkeissa vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä lähes 840 henkilöä, suurin osa toimintalinjassa 2. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Epäedullisessa asemassa oleville ryhmille on hankkeita, joissa mm. rakennetaan yhteistyöverkostoja kuntouttavan työtoiminnan tueksi. Myös esim. sosiaalityöntekijöille suunnatulla toiminnalla kehitetään sosiaalityön toimintamallia epäedullisessa asemassa olevien ryhmien 17

työelämään integroitumisen edistämiseksi. Useissa hankkeissa on mukana vammaisia, joille järjestetyt tapahtumat ja kurssit vahvistavat heidän sosiaalista osallisuuttaan. Vammaisia ja muita epäedullisessa asemassa olevia on aloittanut lähes 4 100 henkilöä pääosin toimintalinjan 2 hankkeissa. - Innovatiiviset toimet Innovaatioiden kehittäminen ei synny hetkessä ja siksi ne ovat vielä osittain kehitteillä. Sosiaaliset innovaatiot ovat lähinnä parantuneita toimintatapoja, jotka toimivat tietyssä toimintaympäristössä. Sosiaalisia innovaatioita syntyy esimerkiksi niissä hankkeissa, joissa kehitetään uudenlaisia palveluiden tuotantomalleja. Yli puolessa kaikista Manner-Suomen ESRohjelmassa toteutettavista hankkeista odotetaan syntyvän selviä innovaatioita. - Valtioiden väliset ja/tai alueiden väliset toimet Hankkeet ovat pääsääntöisesti maakuntatasoisia mutta vähintään seutukunnallisesti toimivia, joten yhteistyö on välttämätöntä. Kansainvälinen kumppanuus on mukana esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan verkostoitumista edistävissä hankkeissa 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Vuoden 2008 alussa aloitti toimintansa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), johon koottiin rakennerahastotehtävien hallintoviranomaistehtävät kauppa- ja teollisuusministeriön, sisäasianministeriön ja työministeriön hallinnonaloilta. Ministeriön käynnistämistoimenpiteiden viemä aika vaikutti hidastavasti hallintoviranomaisen uuden ohjelmakauden käynnistämistoimenpiteisiin vielä vuonna 2009. TEMin työjärjestyksen mukaisesti hallintoviranomaistehtävät ovat alueiden kehittämisyksikön vastuulla. Hallintoviranomaistoimintojen keskittäminen yhteen ministeriöön loi puitteet rakennerahastotoiminnan selkeyttämiselle ja yhdenmukaistamiselle. TEMin työjärjestyksen mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien todentamisviranomaistehtävät on osoitettu suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivalle talousyksikölle. Talousyksikkö vastaa maksuliikenteestä sekä kirjanpidosta. Se myös laatii menoilmoitukset komissiolle. 1.2.2 Välittävät toimielimet Välittävinä toimieliminä ns. ohjelmarahan osalta Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimivat työja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus TE-keskukset, lääninhallitukset ja maakuntien liitot. Teknistä tukea edellä mainittujen lisäksi käyttävät myös opetusministeriö ja valtiovarainministeriö. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimi yhteensä 42 välittävää toimielintä. Ohjelman käynnistyminen hidastui suunnitellusta, ja hallinnolliset tehtävät kasautuivat loppuvuoteen 2008 ja alkuvuoteen 2009, mikä aiheutti työpaineen kasvua välittäville toimielimille. Aluehallinnon uudistus vuoden 2010 alussa vaikutti merkittävästi myös välittävien toimielinten toimintaan jo vuonna 2009. Uudistuksen suunnitteluun ja organisoitumiseen on mennyt paljon aikaa. 18

Ensimmäiset haut Manner-Suomen ESR-ohjelmassa järjestettiin joko vuoden 2007 lopulla tai vuoden 2008 alussa. Näiden hakujen pohjalta ensimmäiset hankkeet käynnistyivät vuoden 2008 keväällä. Varsinaisesti ohjelma kuitenkin lähti käyntiin vasta vuonna 2009. Hakemusten käsittelyajat olivat suunnilleen samat riippumatta siitä, mihin toimintalinjaan hanke kuului tai missä ohjelmaosiossa se toteutettiin. Yleisimmin hakemusten käsittely vei 160 300 päivää. Hankkeiden käsittelyajan pituuteen vaikuttaa mm. se, miten paljon jatkoneuvotteluja hyväksyttyjen hakemusten kanssa joudutaan käymään ennen päätöksen tekemistä. Usein hankkeen käsittelyaika on myös sitä pidempi, mitä enemmän hankkeessa on kehittämistyötä tai verkostoitumista. Kuvio 4. Vuoden 2009 loppuun mennessä hyväksyttyjen hankkeiden käsittelyajat toimintalinjoittain kpl 70 60 50 40 30 20 10 0 <0 0-29 30-59 60-89 90-119 120-149 150-179 180-209 210-239 240-269 270-299 300-329 330-359 360-389 390-419 420-449 450-479 480-509 510-539 540-569 570-599 630-659 660-689 päiviä Kuvio 5. Vuoden 2009 loppuun mennessä hyväksyttyjen hankkeiden käsittelyajat ohjelmaosioittain 70 1 2 3 4 5 60 50 kpl 40 30 20 10 ES IS LS PS Valtak 0 <0 0-29 30-59 60-89 90-119 120-149 150-179 180-209 210-239 240-269 270-299 300-329 päiviä 330-359 360-389 390-419 420-449 450-479 480-509 510-539 540-569 570-599 630-659 660-689 Hakuilmoitukset julkaistiin alueen lehdissä, mutta varsinainen hakumateriaali oli yleensä rahoittajien internet-sivuilla. Monissa maakunnissa hakuajat olivat eri toimijoiden kesken yhteneväiset, mutta maakuntien välillä vastaavaa yhteistä ajoitusta ei toteutettu. Syynä tähän on pääasiassa se, että eri maakunnilla on erilaiset maakuntien sisäisesti muodostuvat valmisteluprosessit, joiden välinen yhteistyö olisi 19

ollut vaikea toteuttaa. Eräät viranomaiset järjestivät myös jatkuvia hakuja, jossa hakemukset voidaan käsitellä kootusti myös hakukierrosten välillä. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Kehittämisohjelmat ovat kansallista politiikkaa täydentäviä, ja ne perustuvat hallitusohjelmaan ja ministeriöiden kehittämisstrategioihin. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tavat hallinnoida valtakunnallisia kehittämisohjelmia poikkeavat toisistaan. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvia hankkeita ei käsitellä maakuntien yhteistyöelimissä. Eri toimintalinjojen hankkeilla on selkeitä sisällöllisiä kytkentöjä toisiinsa. Eri toimintalinjojen hankkeiden hallinnonalojen välistä vuorovaikutusta tuleekin edistää. Mahdollisina keinoina ovat esimerkiksi eri toimintalinjojen hankkeiden yhteinen koordinointi, hankkeiden ristiin tekemät vertaisarvioinnit ja hankkeiden selkeämpi kytkentä toisiin hankkeisiin jo hakemusvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhteensä kolmeatoista kehittämisohjelmaa. Näistä kahta toteutetaan yhteistyössä opetusministeriön ja yhtä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Pääsääntöisesti varat on jaettu TE-keskuksille, jotka järjestävät hankkeitten varsinaiset haut ja valinnat. Ministeriöön on perustettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien koordinaatiohankkeet, jotka kehittävät, keräävät ja levittävät hyviä käytäntöjä, järjestävät koulutuksia ja seminaareja kehittämisohjelmiin kuuluville alueellisille hankkeille sekä pyrkivät koordinoimaan mm. tiedotusta. Koordinaatiohankkeet on sijoitettu ministeriön ns. substanssiosastoille sen varmistamiseksi, että toiminta on linjassa ministeriön strategian kanssa ja että hankkeissa kehitetyt käytännöt ovat mahdollisimman nopeasti siirrettävissä ministeriön hallinnonalan ns. normaaliin toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen yhteydessä kaksi maahanmuuttajiin kohdistuvaa kehittämisohjelmaa siirtyi toteutettavaksi sisäasiainministeriöön. Koordinaatiohankkeiden ohjausryhmissä on mahdollisuuksien mukaan poikkihallinnollinen sekä myös työmarkkinajärjestöjen edustus. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan yhtätoista valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista kaksi on yhteisiä työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi yhteinen sisäasiainministeriön kanssa. Opetusministeriö on nimennyt kullekin kehittämisohjelmalle yhden rahoittajaviranomaisen, Opetushallituksen tai lääninhallituksen, joka vastaa kehittämisohjelman toteutuksesta yhdessä opetusministeriön kehittämisohjelmasta vastaavan asiantuntijan kanssa ja opetusministeriön kehittämisohjelmalle osoittaman ohjausryhmän ohjauksessa. Opetusministeriön kehittämisohjelmiin järjestettiin vuonna 2009 kolme hakukierrosta, kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Kehittämisohjelmittain arvioitiin tarve osallistua hakukierrokseen ja muotoiltiin haun valintakriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan kolmea valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista yhtä toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. STM:llä oli avoin kohdennettu projektihaku kaikkiin kolmeen valtakunnalliseen kehittämisohjelmaansa kesällä 2009. Saapuneiden hakemusten määrä on vaihdellut mm. riippuen siitä, miten tiukasti rajattuja hakujen painotukset ovat olleet. Koska rahoitusta on ollut vähän käytettävissä, potentiaalisia hakijoita on etenkin tasa-arvon kehittämisohjelmassa myös suoraan ohjattu hakemaan rahoitusta muilta rahoittajilta kuin STM:ltä. STM:n kaikki kolme kehittämisohjelmaa hallinnoidaan suoraan ministeriössä. Ministeriössä työskentelevät ohjelmakoordinaattorit hoitavat ohjelmien hallinnoinnin muun työnsä ohella ja ohjelmien toteutuksessa ovat kiinteästi mukana myös STM:n kansallisen puolen sisältöasiantuntijat. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot rahoittivat vuonna 2009 omien rahoituskehystensä puitteissa joitakin STM:n valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kytkeytyviä hankkeita. 20