Alavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys. Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä



Samankaltaiset tiedostot
Alavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys. Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet. PwC

Talous- ja henkilöstötyöryhmä

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

KH KV

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Kaupunginvaltuusto

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

Arto Koski Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Uuden sukupolven organisaatio

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ. PwC. *connectedthinking

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET Markku Teppo Deveco Oy

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Palvelustrategia Helsingissä

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1


RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS

Kuntaliitoskyselyn tuloksia (7)

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

META-arviointitutkimus luvun kuntaliitosdokumenteista

Porin seudun kuntajako-selvitys

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Toimikuntien tehtävät

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Sosiaali- ja terveysryhmä

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

KAUPUNKISTRATEGIA

Helsingin väestö. Helsingin seutu % Suomen väkiluvusta 23,6

Mahdollisuus epäonnistua -

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Kuntamaisema Seminaari

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneselvityksistä

Työvaliokunnan kokous

Arttu-kunta Hollola Arttu-seminaari Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos

KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

Tulevaisuus on hybrideissä

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) KIINTEISTÖVIRASTO

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Torstai Mikkeli

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Toimintasuunnitelma 2012

Transkriptio:

Alavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä

1. Miten kuvaisitte kuntaliitoksen tarkoitusta? Tavoitealue Voimavarat Sanotun kiteytys Kuntakoon kasvattaminen lisää voimavaroja kehittää kunnan toimintoja. Kuntakoon kasvattaminen yhdistää resursseja, joilla tuotetaan elinvoiman kannalta tärkeitä edellytyksiä elinkeinoelämälle, seudulliselle kilpailulle ja palvelutuotannolle. Vaikuttavuus kehittämisessä Palvelutuotannon kehittäminen Kuntarakenteen muutos tarjoaa tilaisuuden kehittää palvelutuotannon prosesseja ja organisaatiota. Palveluvolyymin kasvaminen edellyttää toimintamallin ja johtamismallin läpikäymistä ja siinä yhteydessä niiden tehostamista. Suurempi kokonaisuus pystyy vastaamaan paremmin kysynnän muutoksiin. Hyvinvointi Tulevaisuus / varautuminen Kuntarakenteen muutos lisää alueellista hyvinvointia. Tulevaisuuden muutokset sisäiset ja ulkoiset on helpompi kohdata suuremmalla kuntakoolla. Alueella tapahtuva muutos edellyttää liittoutumista kunnan edunvalvonta-aseman kannalta. Taloudelliset Päätöksenteko ja johtaminen Talous kestävälle pohjalle Kuntarakenteen muutos edellyttää johtamis- ja päätöksentekorakenteen kehittämistä. Samalla se tuo yhteen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavia resursseja.

2. Mitkä ovat kuntanne kannalta tärkeimmät syyt kuntaliitosselvitykseen ryhtymiselle? Syy Kilpailu Valtion ohjaus Rakennetekijät Talous Yhteenveto Kuntien kilpailu koetaan turhaksi PARAS hanke aikaansai ilmapiirin, jossa liitokset tulee vähintäänkin selvittää. Tulossa olevat sisäiset ja ulkoiset rakennetekijät tuottavat tarpeen varautua. Yhteenliittymisen koetaan tuottavan tilanteen, jossa riskit on helpompi torjua. Nyt selvitystä tekevät kunnat ovat taloudeltaan hyvässä tilassa ja talous on terveellä pohjalla, mutta haasteita tulevaisuudessa riittää. Liitostilanteessa kukaan ei maksa toisen tappioita. Toimintatavat Uuden kunnan myötä luodaan uusi toimintarakenne niin päätöksentekoon kuin johtamiseenkin. 3. Mitkä ovat kuntanne linjaukset seuraaviin yhteisesti sovittaviin kohtiin Kysymys Linjaukset Kommentit Kuntaliitossopimuksen sitovuusaika (voimassaoloaika) - Kuntajakolain mukainen 3 vuotta - viisi vuotta - kymmenen vuotta - Ei sidota kuntaa tarpeettomasti, siis mahdollisimman lyhyt sitovuusaika - On otettava huomioon henkilöstön suoja ja tiettyjen asioiden kehittämiseen sitominen. - Liitossopimuksessa pitäisi paaluttaa tiettyjä asioita ja ottaa mukaan vaikka sopimussakko, jos sopimusta rikotaan Avustus Mihin käytetään - Mieluummin velkojen lyhentämiseen tai muihin Miten käytetään - Yhdistymisavustuksen käyttö ei saa aiheuttaa

hankkeisiin, joista on pysyvää hyötyä. - Ei velkojen maksuun, ennemminkin kehittämiseen - Sovitaan investointikohteita - Uuden kaupungin strategiana tulee olla kylien kehittäminen - Elinkeinojen kehittämiseen - Avustusta käytetään yhdistymisestä aiheutuviin kuluihin - Raha tulisi käyttää investointeihin ja sellaisiin, jotka nivovat yhdyskuntarakennetta yhteen - Käytettävä kunnan taloudellisen aseman parantamiseen - lisää menoja - Ei missään tapauksessa ylläpitokustannuksia aiheuttaviin investointeihin. - hyvin todennäköistä, että rahat ovat pelinappuloina sopimusvaiheessa, kokonaisuutena katsottava mikä on järkevää. - Muut kehittämiskohteet laajemmalle alueelle, osoitetaan, että ei teitä unohdeta - Syömiseen ei ainakaan pidä käyttää - Päätöksenteollisesti voisi olla helpompaa jyvittää. Yhdistymisavustus/asuka s. - Yhdistymisavustus muodostaa yhden uuden tuloerän - Ei erityistä hanketta - Rahaa ei saisi käyttää taloudellisen tuloksen parantamiseen - Konkreettiset infrastruktuuriratkaisut edistävät liitoksen hyväksyntää - Ylijäämien suhteessa jaetaan. Parhaan talouden kunnat saavat eniten. - Raha kuuluu uudelle kunnalle ja uusi kunta päättää rahan käytöstä - Avustus tulisi käyttää niin, että se alentaisi käyttötalousmenoja. - Jos investoidaan, niin sillä tavalla, että se parantaa järjestelmän tehokkuutta. - Rahaa ei tulisi jakaa vanhoille kunnille, vaan yhteiseen pottiin. -

Nimi ja vaakuna Nimi ja vaakuna - Kuortaneen nimi ja Alavuden vaakuna - Hallintokeskus Alavus, Kuortane nimi ja Brändi Tuuri - Nimi on siis Tuuri. - Jos jokin nimi vanha on valittava, niin Alavus. Vaakunasta ei intohimoja. - Jos jokin vanha niin sitten Alavus. Kannanottoja nimestä ja vaakunasta - Luonnollista olisi, että olisi suurimman kunnan nimi. - Tuurissa on tietyt hyvät ja huonot puolensa. - Historiasta ei ole löytynyt sopivaa nimeä. - Vaakuna on kauppatavaraa. - Historiallisesti Kuortane on vanhin pitäjä, 210 vuotta. - Ei kynnyskysymys. Tuuriin ei ihastusta - Nimiasia tulisi ratkaista tasa-arvon hengessä, luodaan kokonaan uusi nimi, ja vanhat jätetään pois - Alavus ei voi olla nimi, koska siihen liittyy vahva tunnekysymys - Vaakuna voi olla mikä vaan (Alavus, Kuortane tai Tuuri) - Vaakunasta ei väliä - Kuortane nimellä saadaan liitos aikaan - Uudella nimellä asia voi onnistua - Nimen suhteen tulisi olla avoin, tunnettuus ja imagotekijät huomioon. Nimi antaisi heti mielikuvan kunnasta ja sijainnista. - Vaakuna on toisarvoinen asia, Töysän nykyinen vaakuna on hyvä. - Ei yhdistelmänimeä, hyvä ja tunnettu nimi, jokin vanha nimikin käy, mutta uusi kokonaan on toivottavin. - Uusi nimi olisi hyvä, jokin vanha nimi jos löytyisi, se olisi hyvä.

Yhdistymisen toteuttamistapa - Uusi kunta - Tuuri nimi voisi olla hyvä, mutta assosioituu Keskiseen ehkä liiaksi. 4. Miten asettaisitte yhdistymisen tavoitteet tai tavoitelinjaukset eri alueilla Tavoitealue Yhteistyön ja uuden kunnan aseman kannalta Tavoitelinjaus Yhteistyössä ja uuden kunnan asemassa korostuu maakuntakeskuksen (Seinäjoki) yhteistyösuunta. Maakuntakeskuksen kehittyminen kehittää myös uutta kuntaa. Myös muut ympäristökunnat ovat mukana esimerkiksi terveydenhuollon eri osa-alueiden yhteistyössä. Hallinnon ja johtamisen kannalta Johtavien viranhaltijoiden osalta eläköitymistä selvitettäisiin ja käytettäisiin mahdollisuutena. Hallintoa yhdistetään ja keskitetään ja samalla hallinnon toimintamallia kevennetään. Johtamismalli selkiinnytetään ja madalletaan tarkoituksenmukaisesti sekä varmistetaan palvelutuotantomallin ja johtamismallin yhteensopivuus. Palvelujen toteuttamisen kannalta Palvelutoiminta hajautetaan järkevällä tavalla, sinne missä tarve on, ja tähän käytetään hallinnosta vapautunutta resurssia. Nykyiset hyvät palveluntuotantomallit hyödynnetään ja huonoiksi koetut muutetaan tuottavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Palvelujen kehittäminen ei ole organisaatiomuutos, vaan toimintatapojen muutos, jossa organisaatio muuttuu uutta mallia vastaavaksi. Talouden kannalta Henkilöstön kannalta Yhtenä selkeänä tavoitteena on vahva talous ja keskimääräinen veroaste ja velkataso. Henkilöstö otetaan mukaan suunnitteluun alkuvaiheessa ja yhdistäminen nähdään mahdollisuutena henkilöstön kehittämisessä. Eläköityminen hyödynnetään jatkuvalla sisäisellä rekrytoinnilla ja tuottavuutta hakevalla henkilöstösuunnittelulla.

5. Organisointiin ja toimintaan liittyvät periaatteet Luottamushenkilöorganisaatio lautakuntarakenne Tiivis ja tehokas lautakuntarakenne valtuustorakenteessa vaikutusmahdollisuudet turvattava Hallinto ja johtaminen Hallinnon keskittäminen yhden johdon alaisuuteen ja yhteen hallinnon prosessiin talouden näkökulmasta Nykyiset hallinnon toimitilat muuhun hyötykäyttöön Palvelut Henkilöstö Talous Lähipalvelupisteet tai moni palvelupisteet kuntalaisten palvelemiseen Peruspalvelut samanlaisina ja palveluja ei saa alentaa Tehdään laillinen ja henkilöstön kanssa yhdessä valmisteltu toteutusmalli veroprosentti ei saa nousta maksut kerätään reaalikustannusten mukaan