Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Professori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja 17.4.2015 THL 1
Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta kohden Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Tapaturma ja väkivalta Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys
Havaittu ja riskitekijöillä ennustettu sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku 35-64 vuotiailla miehillä % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Year Kuolleisuus Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi
Sydänkuolleisuuden väheneminen Suomessa 0-100 -200-300 -400 373 fewer deaths Riskitekijät -71% Kolesteroli - 53% Tupakointi - 11% Verenpaine - 7% Hoidot -24% Infarktin hoito - 4% Hoito infarktin jälkeen - 8% Sydämen vajaatoiminta - 2% Leikkaushoito - 8% Rintakivunhoito - 2% Muut syyt -5% 1982 1997 T Laatikainen et al Am J Epid 2005 17.4.2015 THL 4
Kolesterolitason muutokset 1982-2012 25-64-vuotiaat miehet 6,4 Miehet 6,2 6,0 mmol/l 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos 2007-2012: Vuosi p=0.0054 Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot 17.4.2015 5
Diastolisen verenpaineen muutos 1982-2012 25-64 vuotiaat miehet 100 95 mmhg 90 85 80 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 75 70 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Muutos 2007-2012: Alue p<0.001 Vuosi p<0.001 Alue*vuosi p=0.021 Ikävakioitu, väestöpainotettu 17.4.2015 6
g/vrk 18 Suolan saanti Suomessa 1977-2007 16 14 12 10 8 6 4 2 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Linear (24 t virtsa, miehet) Linear (24 t virtsa, naiset) Linear (Laskettu, miehet) Linear (Laskettu, naiset) 0 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 Vuosi 1994 1997 1998 2002 2007 Lähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/Nutrition Report 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007
Suolan saannin lasku on pysähtynyt Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina 1992-2012 g/vrk 14 12 10 8 6 4 2 0 1992 1997 2002 2007 2012 Miehet Naiset Vuosi FINRAVINTO
Kuolleisuuden laskun merkitys henkilöinä 35-74 vuotiailla 1970- luvulta 230 000 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän 130 000 sydänkuolemaa vähemmän 330 000 sydäninfarktia vähemmän Vuonna 2012 9100 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän 5800 sydänkuolemaa vähemmän 15 000 sydäninfarktia vähemmän 17.4.2015 THL 9
65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 vuosia 20 15 10 5 0 Perustoiminnoista suoriutuminen vuosia 20 15 10 5 0 Koettu terveys 1980 2000 1980 2000 1980 2000 1980 2000 miehet naiset miehet naiset sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä 17.4.2015 THL Sihvonen ym. 2003 10
10 kalleinta tautiryhmää
Terveydenhuollon kipupisteitä q Palvelujen saatavuus q Palvelujen kohdentuminen q Laatu ja vaikuttavuus q Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen q Asiakaslähtöisyys q Henkilöstö q Voimavarat 17.4.2015 12
Saatavuus ja kohdentuminen q Saatavuus 15 % väestöstä asuu kunnissa, joissa odotusaika lääkärin vastaanotolle on alle 2 viikkoa 34 %:lla odotusaika on vähintään viisi viikkoa q Kohdentuminen Lääkärikäynnit jakautuvat epäoikeudenmukaisimmin USA:ssa, Portugalissa ja Suomessa OECD:n 26 maan vertailun mukaan 17.4.2015 13
Laatu ja vaikuttavuus Laatu- ja vaikuttavuustietoa niukasti Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen työhön yhä vähenevät resurssit Tietojärjestelmät vasta kehitysvaiheessa Ohjaus haparointia 17.4.2015 14
Henkilöstö q Terveydenhuollon henkilöstön määrä kasvoi 2000-2010 noin 15 % Lääkäreiden kokonaismäärä kasvoi 24 %, mutta terveyskeskusten lääkärimäärä väheni 3 % Sairaanhoitajien (ml. terveydenhoitajat ja kätilöt) määrä lisääntyi yli 16 000, josta vain 6 % terveyskeskuksiin 17.4.2015 15
Voimavarat q Terveydenhuollon kokonaisvoimavarat ovat lisääntyneet merkittävästi q Terveydenhuollon reaalimenot kasvoivat vuosina 2006-2011 yli1,4 mrd, josta 74 % erikoissairaanhoitoon ja lääkkeisiin 1 % avosairaanhoitoon terveyskeskuksissa 16
Terveysmenojen reaalikasvu 2006-2011, milj. 17.4.2015 17
Avohoitokäynnit terveyskeskuslääkärillä 2001-2011 18
Työllisten lääkäreiden määrät toimialoittain 2000 ja 2010 Pääjohtaja 17.4.2015 Pekka Puska 19
Yleislääkärin vastaanotolle pääsyä helppona pitävien kansalaisten osuus (%) 2007 Pääjohtaja 17.4.2015 Pekka Puska 20
Ongelmana saatavuus Odotusaika lääkärin vastaanotolle on kohtuuttoman pitkä Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2013 terveyskeskusten johtaville lääkäreille 17.4.2015 21
Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan: oikeudenmukaisuusindeksi 15 OECD maassa 2009 Pääjohtaja 17.4.2015 Pekka Puska 22
Miksi terveyskeskukset ovat kurjistuneet? Terveyskeskusten, työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityisten palvelujen eriytetyt rahoituskanavat Terveyskeskusten rahoituksen jälkeenjääneisyys Rahoitusvolyymin erilainen kehitys Erikoissairaanhoidon vahva päätöksentekoasema Terveyskeskusten ja työterveyshuollon eriytetty palvelutuotanto Terveyskeskusten asiakaskunnan eriytyminen, hallinnon ongelmat Heikko kansallinen strateginen ohjaus 17.4.2015
SOTE-uudistuksen elementit 1. SOTE-järjestämisvastuu ( järjestämislaki ) Työryhmävalmistelu ns. Orpon mallin pohjalta THLn kanta: Integroitu järjestämisvastuu 15-20 alueelle 2. Palvelujen tuottaminen THLn aloite Enemmän resursseja käyttöön Vastuuorganisaatio suunnittelee kokonaisuutena Riittävä integraatio, väestövastuu, terveyden edistäminen 3. Rahoitus THLn kanta: riittävän yksikanavainen rahoitus Vastuualueella mahdollisimman suuri osuus julkisesta rahoituksesta (nykyinen erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito, yleisen sairaanhoidon Kela-varat) 24
Syteen tai soteen Sekavaan näennäisuudistukseen ei ole varaa Kuntien resurssit vähenevät Järjestelmä kriisissä Jos koko nykyjärjestelmä puretaan, uuden tulee olla varmasti parempi Vaikuttava iso reformi kiireellinen On oikea rakennepoliittinen uudistus 25
17.4.2015 26
Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun 1) Perusterveydenhuollon tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 27
Mutta se edellyttää että 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava. 17.4.2015 28
6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat q Vahva säädöspohja, riittävät voimavarat ja välineet palvelujärjestelmän kehityksen ohjaamiseen yhtenä kansallisena kokonaisuutena q Kansalliset linjaukset palveluntuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden seurannasta ja raportoinnista ym. q Kansallisesti ohjattu yhtenäinen tietojärjestelmä q Kansallinen käsikirjoitus järjestelmän uudistamiseksi 17.4.2015 29
Perusterveydenhuollon olennainen vahvistaminen Hyvä integraatio (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipuoli) Kaikki resurssit yhteiseen käyttöön (raha, henkilöstö) Yksityisten palvelujen hallittu mukaanotto Huom.: Nykytilanteessa kaupallinen puoli lihoo terveyskeskusten ahdingon vuoksi suunnittelemattomasti 17.4.2015 30
On myytti, että yksityinen on tehokasta ja julkinen puoli tehoton Molemmilla sektoreilla paljon tehottomuutta Yksityisellä puolella paljon turhia käyntejä ja toimenpiteitä, koska liikevaihto kasvaa palvelujen myynnillä Sairausloman pituus iso kustannus, jonka toiset tahot maksavat Julkisella puolella tietojärjestelmäongelmat, hallinnolliset velvoitteet, usein hankalampi potilaskanta (alkoholin osuus potilaskäynneissä ym.) 17.4.2015 31
Suomalaisten terveysriskit 32
Ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen vahvistaminen erityinen haaste SOTEssa Kaikki perusterveydenhuollon vahvistaminen tukee tautien ehkäisyä ja kansanterveyttä Väestövastuuta ei saa unohtaa: sote-alueelle velvollisuus väestön terveyden, terveysriskien ja toimenpiteiden suuntaaminen arviointiin (Terveyshyöty) Tautien ehkäisyn toimenpiteitä vahvistettava: riskien arviointi, riskiseurannat, ohjaus Yhteistyö kuntien muun päätöksenteon kanssa Muistettava valtion politiikkatoimien keskeinen merkitys! 33
17.4.2015 34
Kiitos!