viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2011 Uusia tuulia maitotilaneuvontaan Anne Pason patentti kantaa kauas Kalaherkut kuuluvat joulupöytään Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä. Sivu 20 4/2011 maaviesti 1
Säästäminen kannattaa aina! Tiesitkö, että pienikin summa kuukaudessa kartuttaa mukavan summan säästöön? Onpa tavoitteesi sitten suuri tai pieni, parhaiten varmistat unelmiesi toteutumisen aloittamalla säännöllisen säästämisen nyt. Jatkuva säästäminen kun on viisas tapa vaurastua! Ota yhteyttä omaan pankkiisi, niin kerromme lisää. Oulun OP, puhelinpalvelu 010 2535 014. Pohjolan Osuuspankki, puhelinpalvelu 010 2539 301. 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) w Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! Testivoittaja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi 2 maaviesti 4/2011
ProAgria ruokintaneuvonta tarjoaa vaihtoehtoja maitotilojen erilaisiin tarpeisiin. Ruokintaan on satsattu myös tyrnäväläisellä Lehtikankaan maitotilalla. Veto-lehmän tuotosta tarkkailemassa Ville Alaraappana. 10 Jouluhauki ja lipeäkala ovat joulupöydän perinneherkkuja. Graavilohi on tämän ajan suosikki. Maaviesti tarjoaa sille maukkaan sinappikastikkeen. Maisema muuttuu ja sen kulttuuriarvot ovat häviämässä. Hoidettu kylämaisema lisää asukkaiden hyvinvointia ja on myös matkailuvaltti. Tiina Karlström Minna Komulainen 24 ProKala ry 26 viesti Sisältö 4/2011 8 KANNESSA Anne Pason suunnittelemat designkortit ja -puut kestävät aikaa. 10 UUSI TAPA TOIMIA ProAgria Oulu ja Kainuu päivittävät maitotilojen palvelut. 10 TUOTTO VAI KASVU? Ruokinnan ohjauksessa ratkaisevat maitotilojen erilaiset tarpeet. 13 ÄLÄ RUOKI HUKKAA! Säilörehujen laatu vaihtelee, joten analysointi on arvossaan. 14 MALLIA MAAILMALTA CY Heifer Farm satsaa järjestelmällisyyteen ja olosuhteisiin. 17 MAIDOSTA METALLIKSI Valtasten navetta muuttui rehukairoja tuottavaksi metallipajaksi. 18 HEVOSALA ON ARVO Useimmat hevosalan yrittäjät ovat tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. 20 TILIPALVELUA ProAgria Keskukset ovat myös tilipalvelujen ja taloushallinnon osaajia. 22 APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa Kainuussa alkanut Apuva-hanke. 23 HYPYT HYVINVOINTIIN Hypyt-hanke edistää hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja verkostoja. 24 MAISEMAT RUOTUUN Lapin ja Kainuun asukkaita kannustetaan perinnemaisemien hoitoon. 26 JOULUKALAA Valmista jouluhauki ja muita kalaherkkuja jouluaaton juhlapöytään! 30 OMISTAJUUS KUNNIAAN Vesialueiden omistajuus korostuu, mutta merkitys ei avaudu. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 4/2011 maaviesti 3
Tilaa viljavuustutkimus VIPU-kartoilta paikantaen www.viljavuuspalvelu.fi TILAUSLAARI Näytteet kartalta paikantaen; > tulokset Näyte:1 sähköisillä VIPU-viljavuuskartoilla! 5320034415 Lohkorajat Prov:6 Teemakartat Näyte:2 Näytteet Happamuus Kalsium 5320034718 Fosfori 5320034516 Kalium Näyte:3 Näyte:5 Magnesium Rikki Boori Kupari 5320034617 Mangaani Näyte:4 Sinkki Kalkitussuositus UUDET TEEMA- KARTAT AVATTU TULOSLAARI VIPU-kartta VIPU-VILJAVUUSKARTAT Tilaa nyt kalkitus edullisella syyshinnalla, levitysaikaa huhtikuun 2012 loppuun! YaraMila 4 maaviesti 4/2011
PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) 90101 Oulu, (08) 316 8611 info.oulu@proagria.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi ella.karttimo@proagria.fi 040 526 4880 TAITTO Mari Lähteenmaa mari.lahteenmaa@proagria.fi ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, 87500 Kajaani (08) 637 740, 044 533 1713 sirpa.heikkinen@proagria.fi OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) 316 8611 info.oulu@proagria.fi ProAgria Kainuu, 044 320 1580 info.kainuu@proagria.fi ProAgria Lappi, 020 747 2700 raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS 12 000 kpl ILMESTYMISAJAT 13.2., 10.4., 24.9., 19.11. TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0788-0979. Kaikenkokoisia maitotiloja Maidontuotannosta luopuminen on viime tietojen mukaan jälleen kiihtymässä. Suunnanmuutos johtuu suurimmaksi osaksi viljelijöiden ikärakenteesta. He yksinkertaisesti jäävät ansaitulle eläkkeelle pitkän päivätyön jälkeen. Osin tästä syystä myös maidontuotanto on kääntynyt laskuun. Moni navettakin lähestyy eläkeikää. Investointeja tuotantorakennuksiin on toki tehty, mutta niiden määrä ei kuitenkaan riitä pitämään tuotantokapasiteettia ajanmukaisena ja turvaamaan maidontuotantoa tulevaisuudessa. Investointien kallistuminen, tukikelpoisen pellon saanti ja tällä hetkellä varsin epäselvät tulevaisuudennäkymät ovat siirtäneet useita uusinvestointeja odottamaan suotuisampaa ajankohtaa. YRITYSKOON nopea ja voimakas nostaminen nykytasosta ei ole kaikille realistinen vaihtoehto, vaan muitakin keinoja kehittää yritystä tarvitaan. Usealla taholla pitkin Suomea on nyt havahduttu keskikokoisten maitotilojen väliinputoamiseen. Pääosa maidosta tulee edelleenkin keskikokoisilta tiloilta, mutta niiden kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia emme varmaankaan ole havainneet riittävän tarkasti. Tarvitsemme ehdottomasti kustannustehokkaita investointeja, joilla voidaan kohtuullisin kustannuksin ajanmukaistaa ja laajentaa tuotantorakennuksia. Uudellamaalla on jo aloitettu neuvontajärjestön ja meijereiden yhteisponnisteluna K-35-hankkeeksi nimettyjä kehittämistoimia. Ajatuksia herättävä K-35 tarkoittaa yksinkertaisesti investoinnilla tavoiteltavaa karjakokoa, 35 lypsylehmää. MERKITTÄVÄ osa kansallisvarallisuudestamme on rakennuksissa ja navetoissakin. Jos emme vähintään kohtuullisesti onnistu luomaan edellytyksiä jatkamiskelpoisille tiloille, uhkana on, että valtava määrä kansallisvarallisuuttamme vanhenee niille sijoilleen. Samalla siirtyy muistojen joukkoon valtaisa määrä työtä, joka tilojen kehittämiseen on uhrattu. Tätä ei varmasti kukaan meistä halua. Toivotan Maaviestin lukijoille hyvää alkutalvea! SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Joulukuu Nyt on aika... Ella Karttimo tehdä muistiinpanoja siitä, miten viljely onnistui ja pohtia syitä opiksi seuraaville satokausille tehdä viimeistään välitilinpäätös ja samalla budjetoida tulevaa vuotta valmistautua tarkastuksiin - koota ja täydentää vaadittavat asiapaperit valmiiksi etenkin ympäristötuen osalta huolehtia omasta hyvinvoinnista - irtiottoja arjesta tarjoaa muun muassa Apuva-hanke poimia parhaat palat oman ProAgria Keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten koulutustarjonnasta Kannen kuva: Ella Karttimo 4/2011 maaviesti 5
lyhyet Joulutorilla tunnelmaa, tekijöitä ja tuttuja Joulutorit esittelevät paikallista osaamista tänäkin vuonna Kajaanissa, Oulussa ja Kemissä. Kainuulainen joulutori valloittaa Kajaani-hallin 10.-11. joulukuuta jo 13. kerran. Tori on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Esillä on tuttuun tapaan kainuulaisia leivonnaisia ja kädentaitoja. Joulutori on myös Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten Ruisleipätalkoiden päänäyttämö ja maakunnallinen tapahtuma. Ruisleiville, ruisleivän juurelle ja leivonnan opastajille on vielä tarvetta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Anna-Kaija Kaikkoseen puh. 044 320 1587. Tapahtuman järjestää Kainuun maa- ja kotitalousnaiset talkooväen suurella avustuksella. Mukana ovat muun muassa Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. KEMIN Kulttuurikeskuksen perinteiset joulumyyjäiset täyttävät 10. joulukuuta kello 9-14 jo 20:nnen kerran. Tänäkin vuonna mukaan on tulossa noin 130 myyjään Lapista ja myös etelämpää. Saatavilla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Vuosi vuodelta tuotteiden valikoima ja määrä on lisääntynyt. Myytävät tuotteet ovat omatekoisia, eikä rihkamaa ja kirpputoritavaraa hyväksytä. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suuren suosion saaneet myyjäiset edelleenkin vuosittain. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat lähettävät suoraa radiolähetystä Maaseudun joulu tulee kaupunkiin -myyjäisistä RadioAktiivisen JouluSpecialissa. Lähetys tulee RadioPro:n taajuudelta 92MHz. isäksi lähetys kuuluu suorana myös nettiosoitteessa www.avmagneetti.fi. Ella Karttimo Taitajien tiernan joulutorille on tulossa nelisenkymmentä pohjoispohjalaista kädentaitajaa ja elintarviketuotteiden valmistajaa. TAITAJIEN tierna -hankkeen joulutori tuo viimevuotiseen tapaan joulutunnelmaa Oulun keskustaan 12.-22. joulukuuta. Tori on avoinna Kalevankulmassa Kirkkokatu 11:ssä maanantaista perjantaihin kello 11-19, lauantaisin kello 10-18 ja sunnuntaisin kello 12-18. Joulutorilla ovat tavattavissa pohjoispohjalaiset kädentaitajat ja elintarvikeyrittäjät tuotteineen. Paikallisten ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi torille on tulossa monenlaisia tapahtumia. Rotu ja rehu vaikuttavat rasvaan ProAgria Kainuun kotieläinagronomi Helena Kämäräinen on selvittänyt Itä-suomen yliopistolle tekemässään pro gradu -tutkielmassa, miten rotu ja ruokinta vaikuttavat naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako 20:n tai 50 prosentin väkirehutaso ja rypsitiivistelisä naudan Longissimus dorsi -lihaksen (ulkofile) sisäisen rasvan koostumukseen ja määrään sekä lihan alfatokoferolipitoisuuteen (E-vitamiini). Tutkimuksessa olivat mukana hereford- ja charolaisrodut. Tutkimuksen perusteella naudan ruokinnan alhainen väkirehutaso parantaa rasvahappojen suhdetta, mutta toisaalta vähentää öljyhapon osuutta ja kokonaisrasvahappojen määrää lihaksensisäisessä rasvassa. Tutkimuksen perusteella rodulla oli merkitystä rasvahappojen koostumukseen, mutta ei happojen kokonaismäärään. Suhteellisen aikaisin kypsyvä ja karkearehuvaltaisesti ruokittava hereford oli tutkimuksessa parempi lihaksensisäisen rasvan rasvahappojen suhteella ja öljyhappopitoisuudella kuin myöhään kypsyvä, väkirehuvaltaisen ruokinnan edustaja charolaisrotu. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että rotuvalinnalla ja ruokinnalla voidaan vaikuttaa lihaksen sisäisen rasvan määrään ja koostumukseen. Pro gradu on luettavissa InnoNauta-hankkeen nettisivuilla. 6 maaviesti 4/2011
Hanna Vierumäki Vesa Nuolioja, Virpi Huotari ja Nivalan toimiston väki ottivat vastaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita avoimien ovien päivässä. Älä ruoki hukkaa! Älä ruoki hukkaa on maa- ja kotitalousnaisten hanke, jonka tavoitteena on vähentää roskiin päätyvän ruuan määrää. MTT:n Foodspill-tutkimuksen mukaan suomalaisten roskiksiin päätyy jopa 30 kiloa ruokaa henkilöä kohden vuodessa, mikä vastaa joka 20:nnetta ruokakassillista. Rahana tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ketjun joka lenkissä. Myös kuluttajalla on valta vaikuttaa. Ympäristöhaitat ovat suurimmat, jos koko ketjun läpi kulkenut ruoka päätyy lopulta jääkaapista tai lautaselta roskikseen. Auttaisiko ruokalistan suunnittelu? Voisiko ostaa pienempiä pakkauskokoja? Kaipaatko vinkkejä elintarvikkeiden säilytykseen tai tähteiden käyttöön? Tule mukaan maa- ja kotitalousnaisten järjestämiin Älä ruoki hukkaa -tilaisuuksiin, joita on tulossa sekä tänä syksynä että ensi vuoden puolella. Lisätietoa tilaisuuksista antaa oman alueen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Maidontuottaja Sari Gummerus vaihtoi kuulumisia ProAgria Oulun Pirkko Kalaojan kanssa. Avoimet ovet Nivalassa Kuvat: Tarja Paatero Nivalan toimisto sijaitsee edelleen Pajatie 5:ssä, nyt Elme Centerin talossa. ProAgria Oulun Nivalan toimisto on muuttanut Nitekissä ensimmäiseen kerrokseen. Muuton kunniaksi Nivalan toimiston väki kutsui asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa vaihtamaan kuulumisia kahvikupin ääreen avoimien päivänä 21. lokakuuta. Ajankohtaisia kuulumisia vaihdettiin. ProAgria Oulun väki kertoi KarjaKompassista ja muista maitotilaneuvonnan uudista tuulista. Nivalan toimistolla on myös vahva talous- ja tilipalveluasiantuntemus sekä osaamista sukupolvenvaihdoksiin ja yhtiömuotoisten maaseutuyritysten ja maatilojen tarpeisiin. Myös aloittavien ja kehittävien maaseutuyritysten maksuttomasta alkuvaiheen neuvonnasta sekä kasvinviljelyn ja luomun mahdollisuuksista keskusteltiin kiinnostuneiden kävijöiden kanssa. Kävijoiden kesken arvotut kirjapalkinnot menivät Kaarlo Niemoselle, Esa Halmetojalle, Jouko Vierimaalle ja Tarja Junttilalle. Agronet uudistuu Agronetin keskustelukanavaa on uudistettu, jonka ansiosta keskustelujen seuraaminen kännykällä sujuu entistä kätevämmin. Loppuvuoden aikana keskustelukanavalla otetaan käyttöön lisää uusia toimintoja. Agronetin aineistot ovat nyt kaikkien käyttäjien saatavilla, eikä rekisteröitymistä portaalin käyttäjäksi enää tarvita. Keskustelukanavan keskustelut ovat kaikkien kävijöiden luettavissa, mutta keskusteluihin osallistuminen edellyttää kirjautumisen käyttäjäksi. Keskustelukanavan jäsenet saavat jatkossa tietoa uutuuksista keskustelukanavan kautta. Rekisteröitymättömät Agronetin käyttäjät voivat puolestaan tilata tai perua uutiskirjeen erillisen palautelinkin kautta. Neljän vuoden aikana Keskustelukanavalle on kirjoitettu lähes puoli miljoonaa viestiä, joita on käyty lukemassa 79 miljoonaa kertaa. Agronet on myös Facebookissa. 4/2011 maaviesti 7
Anne Pason mielestä yrittäjyydessä parasta on uusien asioiden kokeilu ja ongelmien ratkaisu. Lähivuosien haaveena on vapautua yleisnaisen roolista omimpaan eli suunnittelijan työhön. Lovin lintu tai enkeli on enemmän kuin postikortti ELLA KARTTIMO Ohuen ohuet koottavat puut ja kortit ovat kiiminkiläisen Lovi Oy:n designia. Aikaa kestävien tuotteiden muotokieli puhuttelee ihmisiä asuinpaikkaan katsomatta: 90 prosenttia yrityksen tuotannosta menee maailmalle. Kiimingin yrityspuistoon vuoden alussa muuttaneen Lovi Oy:n pihassa toivottavat kävijän tervetulleeksi tutut pallopuut ja pallonmuotoiset pyörätelineet. Kokeeksi tehtyjen töiden materiaalina ei tällä kertaa ole koivuvaneri, vaan oululaisille tutuksi tullut ruostuva teräs, jota on käytetty muun muassa uuden ympäristötalon ulkoseinissä. Lovi Oy:n tarina sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun tuore teollinen muotoilija Anne Paso mietti kevyttä puista vaihtoehtoa muoviselle joulukuusen pallolle. Hän liimaili tikun ympärille koivuviilupaloja, mutta ymmärsi, että se olisi liian vaivalloinen tapa viedä ideaa eteenpäin. Asia jäi hautumaan. Tiesin, että ratkaisu löytyisi. Vei puolitoista vuotta ja sopiva liitos oli valmis. Kun osoittautui, ettei sellaista ollut markkinoilla, hain liitokselle myös patentin. Sen ansiosta tuotteet on helppo postittaa litteässä pakkauksessa. ENSIMMÄISET koottavat kuusenkoristepallot tulivat myyntiin joulun alla vuonna 2003. Materiaalina oli koivuvaneri, värivaihtoehtoina puu ja punainen. Litteä pakkaus ja pallon kokoaminen itse otettiin hyvin vastaan. Alkuaika opetti myös sen, että väri myy paremmin kuin puhdas puu, Anne Paso kertoo. Tuoteperhe alkoi saada lisää jäseniä: sydämiä, enkeleitä, poroja ja possuja. Vuonna 2006 yritys sai nimekseen Lovi Oy ja Pasot asettuivat Vantaan vuosien jälkeen asumaan Kiiminkiin. Yhden naisen yrityksen matka on ollut monivaiheinen. Uniikkituotteita on lähtenyt maailmalle niin saunasta kuin ruohonleikkurivarastostakin. Tämän vuoden alussa yritys sai omat tilat Hallitieltä Kiimingin yrityspuistossa. Korttivalikoima ja väriskaala ovat laajentuneet tasaiseen tahtiin. Rinnalle ovat tulleet myös erikokoiset puut. Yrityksessä on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja lisäväkeä tarpeen mukaan - erityisesti joulun alla. Tehtaanmyymälä avasi ovensa samassa osoitteessa toukokuussa. Siellä myydään normaalihintaisten tuotteiden lisäksi koekappaleita ja B-laatua edullisesti. LOVI-TUOTTEIDEN tärkein markkinointikanava ovat kansainväliset messut. Kuluneena vuonna Anne Pason messukalenterissa on ollut kymmenkunta tapahtumaa Euroopan isoissa kaupungeissa, Tokiossa ja New Yorkissa. Lovi-puista syntyy messuille näyttävä metsä, jota lähestyttäessä myös pienet tuotteet nousevat esille. Luonnonmukainen ja kestävä materiaali sekä pohjoismaisuus viehättävät. Tuotteiden muotokieli ei rajaa pois ketään, Anne Paso sanoo. Muotoilijalle ja suunnittelijalle messuilta saatava suora palaute on arvokasta ja vie myös tuotekehitystä eteenpäin. Pallopuun 8 maaviesti 4/2011
KANNESSA Kuvat: Ella Karttimo rinnalla myytävä kuusi on yksi esimerkki tuotteesta, joka syntyi asiakastoiveesta. Messut ovat lisänneet osaamista siihen, että oikeat tuotteet menevät oikeille markkinoille. Myös nettikauppa kasvaa kaiken aikaa. Siinä Anne Paso näkee vielä paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia. Lovi-tuotteista koottavia kortteja ja puita myydään suurin piirtein yhtä paljon. Tuoteperheessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun mustarastaat ja haarapääskyt lennähtivät myyntiin, myös puiden kysyntä kasvoi. Lintukorteista on tullut suosituin tuote, jonka rinnalla viime aikoina ovat uuteen suosioon nousseet enkelit. Uutta pitää kehitellä koko ajan. Kun Japanin myynti näytti hiljenevän, oli sopiva hetki ottaa tuotantoon jo aiemmin suunniteltu ja japanilaisille rakas muumiaihe. MATERIAALIN eli 1-1,5 millimetrin vahvuisen koivuvanerin Lovi-tuotteisiin valmistaa Koskisen Oy. Materiaali tulee suomalaisperheiden omistamista sertifioiduista metsistä, Anne Paso lisää. Alihankkijat Vaasassa ja Huittisissa leikkaavat suunnitelmien mukaiset muodot vesileikkurilla. Valmiit leikatut niput tulevat Kiiminkiin. Värilliset tuotteet maalataan Hallitiellä käsityönä. Kortit matkaavat edelleen pakkaamoon, mutta puut pakataan itse. Lovi Oy:llä on maahantuojia kuudessa erimaassa. Anne Pasolle he ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat parhaiten kunkin maan olosuhteet ja markkinat. Puiden avulla Lovi on halunnut tehdä myös hyvää. Vuodesta 2008 lähtien jokaisen puun tai kuusen ostaja on osallistunut myös istutuskampanjaan, jolla pyritään palauttamaan luonnon tasapaino Anne Karhumaa (vasemmalla) valmistelee enkeleitä myyntikuntoon ja Lea Kujala pakkaa puita litteisiin pakkauksiin. alueille, joilla metsät on hakattu polttopuiksi. Yhteystyökumppanina kampanjassa on Kirkon Ulkomaan apu. Pienellä puulla tai kuusella voidaan keskimäärin istuttaa yksi puu, keskikokoisella kolme ja isolla viisi, Anne Paso havainnollistaa. KASVU tasaiseen tahtiin on Lovi Oy:n lähivuosien tavoite. Viime tilikausi tuplasi liikevaihdon edellisestä. Jokainen uusi tuote lisää myyntiä. Kasvu antaa resursseja kehit- Muumiteema on suunniteltu erityisesti Japanin markkinoille. Muumien rinnalle myyntiin on luvassa myös Pikku-Myy. tää yritystä ja hoitaa asiat entistä paremmin. Lisää ammattimaisuutta tarvitaan joka portaassa, Anne Paso pohtii. Ammattiosaajien palkkaaminen merkitsisi suunnittelijalle ja yrityksen monitoiminaiselle sekä jaksamista että mahdollisuutta paneutua mielessä pyöriviin ideoihin. Kädentaidot ovat taas arvossa ja paikallinenkin kelpaa. Uudelle sukupolvelle määrää tärkeämpää on laatu. Kun on paljon tavaraa, mietitään yhtä tarkemmin, mitä ostetaan. Anne Pasolle on tärkeää, että yrityksellä ja sen yhteistyökumppaneilla on kasvot tiedetään mistä raaka-aineet ja tuotteet tulevat sekä missä ne valmistetaan. Tästä syystä Lovi Oy:n kortteja ja puita ei valmisteta Kiinassa. Lovi Oy:n tuotteet ovat mukana Taitajien tiernan joulutorilla 12.- 22.12. Oulun Kalevankulmassa (Kirkkokatu 11). Tori on avoinna ma-pe klo 11-19, la klo 10-18, su klo 12-18. 4/2011 maaviesti 9
maito Maitotilaneuvonta uudistuu Maitotilaneuvojat ovat opiskelleet kolmen vuoden ajan uusia KarjaKompassiohjelmia ja päivittäneet tietämystään siitä, miten nykylehmien ruokintaa suunnitellaan ja seurataan. Uudet tuotteistetut palvelut palvelupaketit otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Elämme keskellä jatkuvaa muutosta ja myös palvelujen on uudistuttava aika ajoin. Olemme palvelleet maitotiloja viiden viime vuoden ajan aikalaskutukseen pohjautuen puolikkaina ja koko päivinä. Uudet palvelupaketit otetaan ensi vuoden alussa käyttöön Pro- Agria Oulun ja Kainuun lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Farmassa ja Pohjois-Savossa. Jo tänä vuonna vastaavat paketit ovat käytössä Pohjois-Karjalassa ja hieman muunneltuna Lapissa. Tuotosseuranta on johtamisen kivijalka VIRPI HUOTARI NEUVOJAT ovat jo aloittaneet ProAgria Oulun alueella uusien palvelupakettien esittelemisen ja sopimusten päivittämisen. Samalla sovitaan laskutuskäytännöistä, joista suosituin on laskutus neljä kertaa vuodessa. Kainuussa työ alkaa vuoden alussa. Muutosta havainnollistetaan euroina: miten tilan tulos voisi kehittyä, kun nostetaan esimerkiksi keskituotosta, maidon pitoisuuksia, kilpailutetaan ostorehuja, parannetaan säilörehun laatua tai satotasoa. Uusia mahdollisuuksia olemassa olevasta omaisuudesta eläimistä ja pellosta on asiantuntijan kanssa löydettävissä. Uudenlainen toimintatapa niiden hyödyntämiseksi vaatii harvoin suuria euromääräisiä panostuksia. Käytännön esimerkkejä onnistuneista muutoksista löytyy jo useita. Panoksen ja tuotoksen välinen, jopa tuhansien eurojen arvoinen erotus on päätynyt asiakkaan hyödyksi. Taloudellisesti menestyvä asiakas on meidän tavoitteemme. Ruokintavaih maitotilojen ProAgrian ruokintaneuvonta on siirtynyt tänä syksynä uudelle tasolle. Uusi Ruokinnan ohjaus -palvelu sisältää ruokinnan suunnittelun ja seurannan. Ruokinnansuunnittelu onnistuu, kun säilörehu on analysoitu, tuotosseurantatiedot ovat ajan tasalla rekisterissä ja ruokinnan onnistumista eli rehujen lypsättävyyttä on arvioitu vähintään yhdellä, mutta mielellään neljällä päivälaskelmalla. Ruokinnan ohjaus -palvelun sisältöä on pohdittu asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Paketeissa on samoja sisältöjä, mutta suurin ero tulee asiakastapaamisten ja yhteydenpidon tiheydessä. Ruokinnan ohjaus KASVU maitotilalle, joka kasvattaa lehmämäärää tai nostaa tuotantoa ylös investoinnin jälkeen. Asiakastapaamisia vähintään kuusi vuodessa, yhteydenpitoa pitkin vuotta ja kehitystä seurataan tiiviisti. Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen kivijalka. Se tuottaa karjasta erinomaista tietoa päätöksenteon avuksi, kun tuotosseurannan raporttien tiedot ovat ajan tasalla. 10 maaviesti 4/2011 Tuotosseurantanäytteiden solutietojen perusteella voidaan esimerkiksi tehdä utareterveyden hoito- ja poistopäätöksiä. Sen vuoksi tuotostiedot tulee saada rekisteriin nopeasti näytteenoton jälkeen. Ensi vuodesta alkaen panostetaan tuotosseurannan tiedonsiirron nopeuttamiseen ja raporttien analysointiin. Nopeimmin tuotosseurannan sähköiset raportit saa, kun yrittäjä itse lähettää tuotosseurantatiedot heti niiden valmistumisen jälkeen Laskentakeskukseen Ammu-ohjelmalla tai ilmaisella ProTuotos Netti -ohjelmalla sekä robottitilat Ammu-Linkillä. Elektronisia maitomittareita (EMM) testataan muutamilla alueemme tiloilla, joilta tiedot siirtyvät välittömästi koelypsyn jälkeen rekisteriin. Pelkkä Tuotosseuranta-paketti sisältää yhden asiakastapaamisen vuodessa ja tuloksien seuranta pyritään hoitamaan toimistotyönä pitkin vuotta. ASIAKAS voi halutessaan ostaa Tuotosseuranta Tallennus -palvelun, jolloin neuvoja lähettää tuotosseurantatiedot. Tavoitteena on, että tekninen tallennus tehdään tehokkaasti toimistotyönä ja mahdollisimman pian maitonäytteenoton jälkeen. Toimitamme asiakkaalle valmiiksi maksetut kirjekuoret, joilla koelypsykortit tai tiedonsiirtotikut voi kätevästi postittaa neuvojalle. Tietoa voi siirtää neuvojalle myös sähköpostilla. Lisähinnasta tiedot voidaan hakea tilalta joko erillisenä palveluna tai toisen palvelun yhteydessä. On myös mahdollista saada apua itse mittalypsyn tekemiseen. Neuvojat kertovat mielellään eri vaihtoehdoista ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva. Lisätietoa maitotilojen palveluista: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh. 0400 786 933, virpi.huotari@proagria.fi; ProAgria Kainuu, maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh. 040 572 3197 minna.tanner@proagria.fi; ProAgria Lappi, kotieläinneuvonnan vastaava Kaisu Risto, puh. 040 526 9868, kaisu.risto@proagria.fi
toehtoja eri tarpeisiin VIRPI HUOTARI Kentällä keskusteltua onko näin? Ruokinnan ohjaus TUOT- TO maitotilalle, joka haluaa tehostaa ja saada enemmän tuottoa irti nykyisestä karjasta. Asiakastapaamisia noin neljä vuodessa ja yhteydenpitoa pitkin vuotta. Ruokinnan ohjaus TOIMIN- TA maitotilalle, joka tyytyy ylläpitämään nykyisen tason. Asiakastapaamisia yksi-kaksi vuodessa. Maidontuotannon Talous -paketti sisältää tilinpäätösanalyysin ja maidontuotantokustannuksen laskennan. Palvelun yhteydessä keskustellaan, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja päivitetään uudet toiminnan tavoitteet. Uutta ovat myös eläinten terveys- ja hyvinvointipaketit. Karjakatselmus Karjakunnon pohjalta, Nuorkarja ja vasikat, Utareterveys (ja maidon laatu), ProTerveys-käynti sekä Karjan Hedelmällisyys. Kyseessä on päivän kestävä erikoisneuvojan tai eläinlääkärin käynti ja siitä johdettu pitempi kestoinen projekti. Nämä palvelut ovat vielä kehitystyön alla, mutta valmistuvat alkuvuodesta 2012. Tulossa ovat myös rehuntuotannon ja taloushallinnan paketit. Onko ostorehukustannuksissa mahdollista säästää? Pasi Peltosaari, talousasiantuntija Ostorehukustannus on merkittävin menoerä tilan muuttuvista kuluista. Se on hyvä vertailuluku tilojen ja vuosien välillä meijeriin myytyä maitolitraa kohti. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on hyvä pohtia: ovatko ostorehut liian kalliita, syötetäänkö niitä liikaa, mikä on säilörehun laatu, tilan rehuomavaraisuus tai karjan potentiaalinen maidontuottokyky? Yleensä ostorehukustannuksessa on mahdollista säästää 1-2 senttiä litralta, mikä tekee säästöä esimerkiksi 8 000 kilon tuotostasolla reilut 100 euroa / lehmä ja 40 lehmän karjassa lähes 5 000 euroa vuodessa. Pitää arvioida tilakohtaisesti, millä keinoilla säästö on mahdollista saada aikaan. Mitä hyötyä on säilörehuanalyysistä? Tarja Paatero, maitotilayritysneuvoja Tiedät mitä syötät eläimillesi. Säilörehuanalyysin avulla saat säädettyä ruokinnan kohdilleen sekä tuotannon että talouden optimoiden ja voit sitä kautta säästää ruokintakustannuksissa. Kun ruokinta on kohdallaan, myös maidon pitoisuudet ovat kohdallaan. Se näkyy suoraan maitotilissä sekä eläinten terveydessä ja hedelmällisyydessä. Myös muiden eläinryhmien ruokinnan saa parhaiten suunniteltua, kun säilörehun laatu ja koostumus on tiedossa. Ei kannata kulkea pussi päässä, vaan on parempi täyttää se pussi säilörehunäytteellä ja laittaa menemään meijeriin. Säilörehuanalyysi kertoo myös säilönnän onnistumisesta. Kun rehu on tutkittu, seuraavalle kesälle on helpompi miettiä parannuskohteita. Onko ostorehukustannuksissa siltikään mahdollista säästää tuotoksen kärsimättä? Hanne Aho, talousneuvoja Kyllä on, jos säilörehu on sulavuudeltaan ja valkuaispitoisuudeltaan riittävän laadukasta. Heikosti sulavaa ja niukasti valkuaista sisältävää säilörehua joutuu täydentämään ostoväkirehuilla, jotta tuotos pysyisi tavoitteessa. Huipputuotokseen ei huonolla säilörehulla päästä. Syitä edellisvuosista tai keskiarvoista poikkeavaan rehukustannukseen on Pasin näkökulmien kautta hyvä pohtia. Jos ostorehut ovat liian kalliita, lisäksi voi muistella, onko hankintoja kilpailutettu. Ruokitaanko ostorehulla suunnitelman mukaan vai annetaanko vielä varmuuden vuoksi muutama kilo ekstraa ja syötetään näin kallista rehua turhaan ilman tuotosvastetta? Kuinka paljon lehmien tuotostaso pitäisi olla, jotta lypsyrobotti saadaan maksettua? Antti Harjunen, talousneuvonnan vastaava Parhaaseen kannattavuuteen lypsyrobotilla päästään, kun sen kapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Kun robotti on tehokkaasti käytössä, maidontuotantokustannus tuotettua litraa kohden on pienempi kuin vajaalla kapasiteetilla toimivilla roboteilla. Kapasiteetin täysi hyödyntäminen edellyttää robottiratkaisulle sopivaa eläinmäärää ja tuotosta. Tavoitteeksi pitää laittaa yli 500 000 litraa maitoa/robotti. Vasta 500 000 litran jälkeen robotti alkaa lypsää yrittäjälle palkkaa. Ennen sitä se kattaa vain omia investointikulujaan. Jatkuu seuraavalla sivulla. 4/2011 maaviesti 11
Mitä hyötyä on ostaa ruokinnansuunnittelua ProAgrialta, kun rehutehdas tekee sen ilmaiseksi? Erika Jylhä-Pekkala, maitotilayritysneuvoja Karjakompassin avulla voidaan etsiä tilan kotoisille rehuille tuottavimmat markkinoilla olevat väkirehut ja vertailla nopeasti eri rehujen vaikutuksia niin maidontuotantoon kuin talouteenkin. Tiloille voidaan tehdä myös rehubudjetti. Ruokinnanseurannan eli päivälaskelman avulla saadaan nopeasti selville karjan tämänhetkisen ruokinnan taso ja se, onko ruokintaa tarpeen muuttaa. Heräteostoja ei kannata tehdä ilman laskentaa siitä, mitä rehun tuotantovaikutus todella tilan senhetkisessä ruokinnassa voisi olla. Ruokinnansuunnittelupalvelussa käydään tarvittaessa koko karja läpi vasikasta lehmään. Käykö tuotosseurantaa hoitava neuvoja enää navetassa? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Varsinkin keväisessä tuotosseurannan asiakastapaamisessa haluamme nimenomaan päästä navettaan tutkailemaan eläimiä ja olosuhteita. Mietimme yhdessä tilan väen kanssa tuloksia ja tulevaisuuden tavoitteita vaikkapa navetassa keskustellen. Lisää navettakäyntejä saa Ruokinnan ohjaus -palveluista sekä myöhemmin valmistuvista eläinten terveyteen ja hoitoon liittyvistä palvelupaketeista. Osa tuotosseurannan työstä siirtyy toimistolle mitä hyötyä siitä on? Sirkku Kaijala, maitotilayritysneuvoja Toimistolla voi rauhassa tallentaa tiedot ja tulokset saa nopeasti kommentoituina tilan käyttöön. Tilakäynnillä voi keskittyä tulosten analysointiin. Olet ollut kehittämässä ja kouluttamassa kotieläinneuvojille uutta ruokinnansuunnittelun ja -seurannan Karjakompassiohjelmistoa. Mikä muuttuu? Maire Pikkarainen, maitotilayritysneuvoja Rehuannoksen laskentaperuste muuttuu. Entinen ohjelma laski rehut alhaisimman rehukustannuksen mukaan, eikä huomioinut tuottoja tai karjan tuotostasoa. Uusi Karjakompassiohjelma suunnittelee ruokinnan, jolla saadaan paras maitotuotto miinus rehukustannus lehmää tai maitolitraa kohti. Ohjelma laskee ruokinnan aina oman karjan tuotosten ja rehujen pohjalta. Siksi tarvitaan karjakohtaisesti luotettavat tiedot rehun käytöstä, maitomääristä ja maidon koostumuksista. Ohjelma perustuu suomalaiseen tutkimustietoon. Uudella ohjelmalla pystytään vertaamaan eri rehujen tuotantovaikutuksia ja arvioimaan miten nykyisillä hintasuhteilla rehuja kannattaa käyttää. Tilalla kannattaa katsoa erilaisia vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti neuvojan kanssa ennen kuin päätetään käytettävät rehut ja niiden määrät. Utareterveys ja hedelmällisyys yksiin kansiin Yleisimmät syyt lehmien poistoihin Suomessa ovat utaretulehdus ja huono hedelmällisyys, joita parantamalla lehmien ikä pitenee ja elinikäistuotos paranee. Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on nyt koottu yhdeksi julkaisuksi. Lypsykarjan ensiluokkainen utareterveys on tulosta johdonmukaisesta työstä. Käytännönläheinen Utareterveys-kirja auttaa havainnoimaan päivittäin, viikoittain ja kuukausittain toistuvia rutiinitöitä, sillä utareterveys ei ole tmuista toiminnoista erillään oleva osa. Hedelmällisyys kertoo ummessaolokauden, poikimisen, maidontuotannon, kiimantarkkailun ja keinosiemennyksen onnistumisesta. Hedelmällisyys-kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Hollantilainen eläinlääkäri Jan Hulsen on kirjoittanut Hedelmällisyys-kirjan. Utareterveys-kirjan 12 maaviesti 4/2011 Oppaat tekemiseen on osallistunut myös eläinlääkäri Theo Lam, joka on hankkinut kannuksensa tutkimalla utaretulehduksia. Kirjat on suomentanut ja toimittanut Suomen oloihin eläinlääkäri Maria Tirkkonen. Nelivärikuvitetun kirjan koko on B5 ja laajuus 104 sivua. Kirjan hinta on kustantajalta 35. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Kirjoja voi ostaa ProAgria Keskuksista ja ProAgria Keskusten Liitosta, puh. 020 747 2485, myynti@proagria.fi. Nettitilaukset: www.proagria.fi/julkaisut. Sähköisen kirjan hinta on 40. Tilaukset: www.ellibs.fi > E-kirjakauppa. Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun MaitoManagement 2020 -hankkeen projektipäällikkönä on marraskuun alusta lähtien toiminut Marjo Posio. Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja opiskellut pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiedettä. Viimeksi hän on toiminut yrittäjänä iiläisessä Koillis-Vasikka Oy:ssä. MaitoManagement 2020 kehittää erityisesti isojen maitotilojen toimintamalleja, palveluja ja työvälineitä. Keskeisenä tehtävänä on parantaa keski- ja pohjoispohjalaisia maitotiloja palvelevan asiantuntijaverkoston osaamista. Tällä hetkellä ajankohtaista ovat asiantuntijoiden viestintä- ja vuorovaikutuspäivät, jotka jatkuvat ensi vuonna. Lisätiedot: Marjo Posio, p. 040 579 1062, marjo.posio@ proagria.fi, www.proagriaoulu.fi/ maitomanagement2020
MAITO Kainuu Lappi Oulu 2010 2011, tilanne 1.10. 2010 2011, tilanne 1.10. 2010 2011, tilanne 1.10. 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato 1. sato 2.sato Rehunäytteiden lukumäärä d-arvo syönti-indeksi Raakavalkuainen % Kuiva-aine % 436 346 158 100 505 397 156 110 1444 1298 475 302 687 651 669 664 679 666 667 669 697 650 681 655 109 98 105 101 106 99 106 101 111 98 108 100 14,3 15,1 14,1 14,2 14,4 16 13,7 15 14,9 15,3 15,3 15,1 35,7 32,8 34,7 33,6 31,1 29,3 35,9 31,5 36,3 33,7 36,5 37,6 Lähde: www.mtt.fi/artturi Myös karjan ruokinnassa pätee: Älä ruoki hukkaa! MINNA TANNER Viime kesäkuun sateet keskeyttivät rehunteon tai viivästyttivät sen aloittamista monilla tiloilla Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Vaikka oli sateista, ensimmäinen sato vanheni nopeasti. Artturi-analyysien perusteella kevätrehut ovat keskimäärin karkeampia kuin vuonna 2010. Maakunnasta riippuen d-arvot ovat olleet 100-200 grammaa kilolta kuiva-ainetta pienempiä. Onneksi toinen sato oli keskimäärin vuoden takaista parempaa. Tämä tasoittaa ruokintaa eri rehuerillä. Säilörehujen laatu vaihteli eri tiloilla, joten karkearehujen ja viljojen analysointi on tärkeää. MTT Maaningan tutkimuksen mukaan D-arvo 620 säilörehulla ja 15 kilolla väkirehua, ei päästä yhtä hyvään tuotostasoon kuin D-arvo 710 säilörehulla ja 9 kilolla väkirehua. Samaisessa tutkimuksessa myös vahvistui tieto, etteivät sulavan säilörehun kanssa liian korkeat väkirehumäärät lisää maitotuotosta. KARJAKOMPASSIN ruokintasuunnitelmassa tuotosvasteet ovat sisäänrakennettuina. Ruokintasuunnitelma voidaan optimoida muun muassa parhaan katteen perusteella. Tällöin ProAgrian maitotilaneuvojat suunnittelevat ruokinnan optimaalisen väkirehutason ja auttavat valitseman parasta väkirehua tilan senhetkisille säilörehuille. Väkirehutaso kg Optimoinnin tuloksista selviävät ruokinnalla odotettava maitomäärä, maidon pitoisuudet ja ruokinnan kate euroina lehmää kohti päivässä. D-arvo 9 kg 12 kg 15 kg EKM kg/lä/pv 620 30,0 32,6 34,5 32,4 660 35,1 36,4 37,0 36,2 710 36,8 38,6 38,3 37,9 EKM-kg Keskim. 34,0 35,9 36,6 Aineiston lähde: Tutkija Auvo Sairanen, MTT Maaninka SOPIMUS- TUOTANTOON! www.savonsiemen.com Puh. 044 591 6400 / Antti Sarvela ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413 Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611 Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi Maittava ja runsasenerginen uutuus robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia) (08) 5144 700, Utajärvi www.kinnusenmylly.fi 4/2011 maaviesti 13
maito Nuorkarjan kasvatukseen mallia maailmalta HANNA LAUREL Oulussa ja Kalajoella kuultiin suuren maailman tavasta kasvattaa lypsykarjatiloille vasikoita ja hiehoja, kun ProAgria Oulun MaitoManagement2020- hanke ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun VENE-koulutushanke kutsuivat syksyn luennoitsijavieraakseen yhdysvaltalaisen Jeanne Wormuthin. Hän johtaa 4 000 hiehon sopimuskasvattamoa USA:ssa New Yorkin osavaltiossa. Vuonna 1988 aloittanut CY Heifer Farm kasvattaa hiehoja pääasiassa neljälle suurimmalle asiakkaalleen, jotka ovat kaikki lypsykarjatiloja. Jeanne Wormuth on työskennellyt tilalla alusta saakka. Eri-ikäiset eläimet ovat eri navettarakennuksissa. Yhdessä rakennuksessa on 100-800 eläintä riippuen iästä. Kaikki kasvattamot ovat viileitä, betonisia ja verhoseinäisiä rakennuksia. KESKEISENÄ teemana Jeanne Wormuthin puheissa toistui järjestelmällisyys. Pikku vasikat hoidetaan, hiehot siemennetään ja työntekijät perehdytetään suunnitellusti ja sovittujen yhteisten ohjeiden mukaan. Lisäksi hän korosti puhtauden ja hyvien olosuhteiden merkitystä. Ongelmiin tulee tarttua heti ja etsiä niihin parannus välittömästi. Vasikat tulevat tilalle 3-10 päivän ikäisinä ja palaavat lypsykarjatiloille hyvissä ajoin ennen poikimista. Kaikille saapuville vasikoille tehdään terveystarkastus, jossa muun muassa mitataan, merkitään, rokotetaan ja nupoutetaan vasikat. Vasikan kotitilalta saadaan tarvittavat perustiedot. Jos vasikka on saanut siellä vasta-ainepitoisuudeltaan heikkoa ternimaitoa, lypsykarjatila joutuu maksamaan CY Heifer Farmin kokemukset vasikkatiloista IGLUT + raikas ilma + terveet vasikat + hyvä ratkaisu, jos vasikoita on vähän (5-10 iglua) - työläs - pienempi päiväkasvu kesäisin, kuumalla vasikat paahtuvat igluun - iglujen ja alueen siivoaminen vie aikaa Tarja Paatero Vasikoille ja hiehoille tulee tarjota sellaiset olot, että ne voivat kasvaa ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. Puhtaat tilat ja hoitokäytännöt ehkäisevät tarttuvia tauteja satojen eläinten joukossa, Jeanne Wormuth sanoi. itse vasikalle annettavat rokotukset ja lääkitykset. CY HEIFER Farmilla on kokeiltu erilaisia vasikkatiloja. Igluissa ja yksilökarsinoissa eläimiä on helppo tarkkailla, mutta kuivituksen ja ruokinnan työläys sai tilan miettimään parempaa ratkaisua. Nykyisin tilan pikku vasikat kasvavat 20 yksilön hiekka- tai olkikuivikepohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joissa juotto on automatisoitu. Jeanne Wormuth piti ryhmäkasvatusta omalle tilalleen sopivana vaihtoehtona, mutta se vaatii vasikoita hoitavilta hyvää karjasilmää. Muutamia igluja on säilytetty sairaita vasikoita varten. Hän korosti juomarehun korkeaa valkuaispitoisuutta, joka maksaa itsensä takaisin vasikoiden hyvänä kasvuna ja kuntona. YKSILÖKARSINAT HALLISSA + Ruokinta helppoa + Työntekijät eivät ole säiden armoilla + Eläinten yksilöllinen tarkkailu helppoa - Sairaudet voivat levitä navetassa - Kuivitus hankalaa - Siivoaminen työlästä Juottoautomaatista hän ei myöskään enää luopuisi. Yksiköllinen ruokinnan ohjelmointi ja juotto useita kertoja päivässä ovat vähentäneet vasikkaripulia. ELÄIMET on ryhmitelty tilalla omiin ikäryhmiinsä: pikku vasikat, juotolta vieroitetut, pihattoelämään totuttelevat siirtymävaiheen vasikat, kasvavat hiehot, siemennettävät, alkutiineet ja kotiin lähtevät. Ryhmittelyllä varmistetaan oikea ruokinta, olosuhteet, kiimantarkkailu ja valmistautuminen eläimen seuraavaa kasvuvaihetta varten. Jokainen eläinryhmä mitataan ja eläinten kuntoa arvioidaan säännöllisesti. Kaikkiin hoitotoimiin on kirjalliset ohjeet ja viikoittaiset aikataulut. Hiehot siemennetään 13-14 kuukauden iässä, jolloin ne poikivat alle kaksivuotiaina. Nuorkarjahavainto-koulutuksista tuttu mittanauha on käytössä myös Jeanne Wormuthin tilalla. Hiehon koko määrittää oikean siemennysajankohdan paremmin kuin ikä. Erona Suomen ja EU:n lainsäädäntöön perustuviin käytäntöihin RYHMÄKASVATUS + Juottoautomaatti + Vaatii vähemmän työvoimaa + Tyytyväiset vasikat + Vähemmän ripulia + Maidolta vieroittaminen helpompaa + Siivoaminen helpompaa - Ilmanvaihto - Sairaudet leviävät helpommin - Vaatii karjasilmää ; sairaan yksilön havaitseminen on vaikeampaa USA:n isoilla tiloilla käytetään herkemmin antibiootteja ja hormoneja. Optimaaliseen poikimaikään päästään helpommin, kun kiimat synkronoidaan hormonihoidoilla. Kiimaa tarkkaillaan kuitenkin kaksi kertaa päivässä. Tarkkailun avuksi siemennysikäiset hiehot merkitään värikoodeilla. JOHTAMISTAIDOT korostuvat suurilla tiloilla. Rutiinikäytännöt, työntekijöiden perehdytys ja järjestelmällinen karjanhoitotyö ovat yhtä tärkeitä asioita myös pienemmillä tiloilla. Kaikkea ei pysty eikä tarvitsekaan kopioida ulkomailta, mutta sujuvapuheisen Jeanne Wormuthin kertomat hyvät käytännöt voi toteutettaaa pienessäkin mittakaavassa. Katse vasikkaan -teemavuoden aikana olemme kuulleet ja oppineet paljon nuorkarjan merkityksestä maitotilan tulevaisuudelle. Pidetään pienten asiaa pinnalla jatkossakin! Hanna Laurell on VENE - Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä -hankkeen projektipäällikkö. Jeanne Wormuth puhui maidontuottajille VENE-hankkeen seminaarissa Kalajoella 21.-22.9. Vasikka- ja hiehoseminaariin osallistui noin sata maidontuottajaa ja alan asiantuntijaverkoston edustajaa. Seminaarin luentomateriaaleihin ja Jeanne Wormuthin esittelemiin hoitotaulukoihin voi tutustua osoitteessa www.oamk.fi/hankkeet/vene/koulutusmateriaalit. Aiheesta on tietoa myös osoitteessa www.proagriaoulu.fi/fi/maitomanagement. 14 maaviesti 4/2011
www.semes.fi Rehunäytteenottokairat ja Kaato-ohjain raivaus-sahaajalle, suoraan valmistajalta. Maatalouskoneiden kunnostukset, hitsaus, sorvaus, jyrsintä ja avarrus mm. kuormainten väljien nivelten kunnostukset. Kysy lisää, p. 044 5920 481, 044 0264 897, 040 5116 149. Ver tailu Suo ja kuokka vakuutettu, entäs Jussi? Jos satutat itsesi tai sairastut vakavasti, turvaa Tapiolan Maatilayrittäjän Omaturva sekä perheesi toimeentulon että yritystoimintasi jatkuvuuden. Tämä on osa maatilayrittäjille tarjoamaamme kaikenkattavaa palvelua. Kysy lisää edustajaltasi tai katso tapiola.fi/henkiloturva Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy toimii kuin junan vessa Tarkemmin ajatellen. 4/2011 maaviesti 15
YKSI HYVÄ RIITTÄÄ! SUORASELKÄINEN SUOMALAINEN Heikki Vipukirves www.vipukirves. 09 877 9152 050 432 3250 viesti Maaviesti 1/2012 ilmestyy 13.2. Aineistot 20.1. mennessä HevosAgron tiedotustilaisuudet talvi 2011-2012 Talli- ja tapahtumaturvallisuus, suureläinpelastus pe 9.12.2011 klo 8-16 Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18A la 10.12.2011 klo 8-16 Haapavesi, Haapaveden ammattiopisto Käytännön turvallisuus talleilla ja hevosalan tapahtumissa, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja toiminta onnettomuuspaikalla sekä yhteistyö pelastushenkilöstön kanssa, suureläinpelastuksen välineistö ja tekniikat, eläinsuojelunäkökohdat onnettomuustilanteissa, kuljetus- ja tieliikenneonnettomuudet Sopivat varusteet hevosellesi pe 27.1.2012 klo 12-19 Haukipudas, Virpiniemen liikuntaopisto, ABC-ratsutallit la 28.1.2012 klo 10-17 Oulainen, Kartanohotelli Törmänhovi, PyRa ry, maneesi Varusteiden valinta erityyppisille hevosille, oikeaoppinen sovitus Tilaisuudet on maksuttomia ja kaikille avoimia, tervetuloa! Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, anne.kipina@proagria.fi, (08) 316 8611 Ohjelma ja lisätiedot: www.proagriaoulu.fi/hevosagro Luomun peruskurssit Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (Sammalkankaantie 280) to-pe 8.-9.12. ja ti-to 13.-15.12.2011 Ii, Micropolis (Piisilta 1) ti-to 31.1.-2.2. ja ke-to 8.-9.2.2012 Nivala, Nitek (Pajatie 5) to-pe 16.-17.2. ja ti-to 21.-23.2.2012 Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, joita kiinnostaa maan kasvukunnon parantaminen, karjanlannan käytön tehostaminen ja valkuaiskasvien viljelys. Kurssi sisältää viisi lähiopetuspäivää. Hinta on 315 + alv. Maksu sisältää opetuksen, materiaalin ja kahvin. Kursseilla on käytössä sähköinen luokkahuone, johon osallistuja saa käyttöoikeudet. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. Se järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. ProAgria Keski-Pohjanmaa järjestää lisäksi luomun peruskurssin Kannuksen maaseutuoppilaitoksella huhtikuun alkupuolella. Lisätiedot: Jari Tikkanen, puh. 0400 162 147. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, 040 735 5519, olli.valtonen@proagria.fi tai www.proagria. fi/oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. www.proagriaoulu.fi 16 maaviesti 4/2011
Navetasta metallipajaksi Valtasen tilalla Kajaanin Vuolijoella ammui reilut pari vuotta sitten vielä parikymmentä lypsävää. Nyt navetassa toimii metallipaja, Semes Oy, joka tunnetaan ennen kaikkea rehukairoistaan. yritys MINNA TANNER Kuvat: Minna Tanner Vuodesta 2008 lähtien toiminut Semes Oy on metallialan yritys, jonka osakkaat ovat Eero Valtanen, insinööri Seppo Kallio sekä hänen poikansa Mikael ja Sami. Mikael on yrityksen toimitusjohtaja ja yrityksessä täyspäiväisesti. Eero on mukana, kun maaja metsätaloustöistä ennättää. Muut osakkaat auttavat tarvittaessa omalla osaamisellaan: Sami atk:ssa ja Seppo tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Semes Oy aloitti toimintansa pienimuotoisesti vajaan kymmenen neliön työtiloissa. Tänä keväänä yritykselle valmistui 160 neliön metallipaja Eero ja Riitta Valtasen entiseen navettaan, jossa oli vuoden 2009 kevääseen asti parikymmentä lypsävää. Yrityksen alkutaipaleella on ollut hyvää onnea, sillä muun muassa koneita saatiin ostettua käytettynä tuotantonsa lopettavalta metallialan yritykseltä. TEKEVILTÄ miehiltä onnistuu sekä omien että muiden ideoiden tuotekehitys ja valmistus, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. Tietotaito ja monipuolinen konekanta ovat yrityksen avaintekijöitä. Sepolla on yli 30 vuoden työkokemus metallialalta ja hän on yrityksessä kallisarvoisena kokemuksen tuoja. Metallipajassa on koneet muun muassa sorvaukseen, jyrsintään, avarrukseen, porauksiin, prässäyksiin, plasmaleikkaukseen ja hitsauksiin. Alihankintatyöt ovat yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ja tasaavat työllisyyttä. Työtilauksia eivät etäisyydet rajoita. Tällä hetkellä on työn alla raitiovaunun osien valmistus Helsinkiin. Maatalouskonei- Semes Oy:n toimitilat monipuolisine koneineen on rakennettu Eero Valtasen entiseen parsinavettaan. Osakkaat Eero Valtanen (vasemmalla), Seppo Kallio ja Mikael Kallio. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat tuotekehitys, alihankintatyöt ja maatalouskoneiden korjaus. den korjauksiin löytyy kalustoa ja käytetyistä koneista saadaan kunnostamalla käyttökuntoisia vuosiksi eteenpäin. Semes Oy:n konekanta mahdollistaa levyrakenteiden, akselien ja sovitereikien valmistuksen sekä laakeriholkkien asennuksen. PORAKONEELLA toimiva rehukaira on monelle karjatilalle tuttu Semes Oy:n kärkituote. Kaira on oman tuotekehityksen taidonnäyte. Sitä on myyty ympäri Suomen ja myös Viroon. Tällä hetkellä etsitään kanavia muun muassa Ruotsin markkinoille. Kairoja on valmistettu noin 350. Niitä on käytössä ProAgrian neuvojilla ja maatiloilla. Kaira on hyvä taidonnäyte tuotekehityksestä kuinka Eeron ideasta kehittyi Sepon ja muiden kumppanien avulla käytännönläheinen lopputuote. PROAGRIA Kainuun Muutosvalmennus-ryhmä, johon Eero Valtanen osallistui vaimonsa Riitan kanssa, antoi rohkeutta ja tukea päätökseen luopua lypsykarjasta Riitan astman vuoksi. Muutosvalmennus sopii tuotantosuunnan muutosta, yritystoiminnan aloittamista tai uudelleen kouluttautumista miettiville. Eero suosittelee karjatalouden Kalvaimia sovitereikien valmistamiseen löytyy 50 millimetriin asti. lopettamista pohtivia harkitsemaan asioita tarkoin ja käyttämään ammattilaisia siinä apuna. Vaikka tuntuu, ettei karjan pito kannata, uuden luominen voi olla vieläkin haastavampaa. Valtasilla prosessi onnistui hyvin muun muassa muutosvalmennusryhmän tuella. ProAgria Kainuun uusi Apuva-hanke jatkaa muutos- ja tulevaisuusvalmennusta Kainuussa. Hankkeen aikana on tarkoitus koota yhteen myös entisiä ryhmän jäseniä. Lisätietoa: www.semes.fi. 4/2011 maaviesti 17
ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO yritys 3779 4933 Hevosala on yrittäjälle elämänarvo Tuoreen selvityksen mukaan työ hevosalalla on sitovaa ja tapaturma-altista, eikä yritysten kannattavuuskaan ole itsestään selvää. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. Omaa työtä arvostetaan ja pidetään mielekkäänä. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala tarjoaa työpaikan yhä useammalle. Suomessa on noin 75 000 hevosta ja määrä kasvaa koko ajan. Ala työllistää tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä koko Suomessa. Vastaava kehitys on havaittavissa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Maaseudulta menestykseen ja Elinvoimaa maaseudulle -MASVAhankkeet ja HevosAgro-hanke kartoittivat pohjoissuomalaisten hevosyrittäjien työhyvinvointia. Kartoituksen toteutti internetkyselynä itsekin hevosalalla 10 vuotta yrittäjänä toiminut Minna Rautioaho. Yrittäjien keskuudessa hevosalan suurimmiksi haasteiksi koettiin kulurakenne ja alalla rehottava kilpailua vääristävä harmaa talous. Alan toiminta koettiin huomattavasti useammin epärehelliseksi kuin rehelliseksi. Avointa keskustelua ja parempia verkostoitumismahdollisuuksia kaivattiin nykyistä enemmän. Koko hevosalan yleisen asenteen koettiin kuitenkin olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. HEINI IINATTI Kimmo Törmänen Ratsastuskouluyrittäjän työn fyysistä kuormittavuutta lisää tallitöiden päälle voimakas äänen käyttö usein pölyisissä ja tuulisissa ulko-oloissa. HEVOSALAN yritykset ovat usein pieniä eikä työntekijöitä aina ole. Selvä enemmistö vastaajista koki, ettei saa riittävästi vapaa-aikaa ja lomaa. Suurin osa työskenteli seitsemänä päivänä viikossa ja yli puolella vastaajista päivittäinen työaika oli yhdeksän tuntia tai yli. Lomia tai edes sairauslomia ei usein pidetä ollenkaan tai niille jäädään harvoin. Lähes puolet vastanneista myös arvioi työmääränsä liian suureksi. Hevosalalla tapahtuu huolestuttavan paljon työtapaturmia. Kahdelle kolmesta yrittäjästä oli sattunut työtapaturmia ja niistä suurin osa hevosten kanssa toimiessa. Yli kolmannes tapaturmista oli vaatinut sairaalahoitoa. Hevosalan työ on osin myös asiakaspalvelua. Puolet yrittäjistä oli pahoittanut mielensä haasteellisissa asiakastilanteissa. Vertaistukea ja kokemusten vaihtoa toisten yrittäjien kanssa kaivattiin juuri asiakastilanteisiin. Alkoholin käyttöä ei alalla koettu ongelmaksi. ALALLA kuitenkin viihdytään. Yrittäjät mieltävät identiteetikseen käsityöläisyrittäjyyden ja tavoittelevat enemmän työtyytyväisyyttä, ei niinkään voittoa. Yrittäjien enemmistö koki hallitsevansa työntekoa ja oman yrityksen toimintaa. Perusasenne työhön oli positiivinen. Kyselyn tulosten perusteella ProAgria Oulu kehittää hevosyrittäjille tarjottavia palveluja. HevosAgro-hanke järjestää alkuvuodesta 2012 hevosyrittäjille työhyvinvointipäivän, jonka yhtenä tavoitteena on myös saada aikaan yrittäjien välistä verkostoitumista. Heini Iinatti on ProAgria Oulun HevosAgron-hankkeen projektipäällikkö. Miten päivität osaamisesi helposti ja nopeasti? Poimi ammattijulkaisut koriin verkkokaupassa, ja paina nappia. Saat kaiken oleellisen yksissä kansissa aihepiireittäin tilasi toiminnan kehittämiseen. Päivitä osaamisesi, ja muuta tiedot euroiksi. www.proagria.fi/julkaisut ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja Ajankohtainen ammatti tieto ja kansainvälinen huippuosaaminen TIETO TUOTTAMAAN Uusimmat tutkimustulokset ja käytännön kokemukset ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. &taito Uusia näkökulmia harrastajalle Maatilayritysten menestystarinoita -kirja johdattaa menestyksen lähteille innostavien tarinoiden avulla. Mistä menestys syntyy? Ota selvää, miten yritykset ovat valinneet toimintatapansa, tehneet tulosta ja kehittäneet toimintaa. Lähes 200 valokuvalla kuvitettu kovakantinen kirja sopii itselle tai upeaksi lahjaksi. 18 maaviesti 4/2011
MYYNTI ja ASENNUS HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 040 286 781 Muhos: Tapio Karihtala 041 440 1175 Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa - Lyömätön luotettavuus - Nerokas rakenne - Korkea tehokkuus - Toimiva jälkimarkkinointi UUTUUS Helppokäyttöinen ohjausyksikkö OULU 045 674 9626 ROVANIEMI 040 821 9424 TORNIO 040 551 6273 YLITORNIO 050 389 0820 4/2011 maaviesti 19
talous Plugi Oy siellä missä aurinko paistaa! SUORAT LENNOT OULUSTA KEVÄÄLLÄ TURKKIIN AJALLA 4.3. -22.4. alk./1vko599 esim. 4. ja 11.3. Alanya Kleopatra Tower-hsto DDD, ea Yksin matkustavalle 1h-lisä. Kohteinamme Turkissa Oulusta myös: ANTALYA, KEMER, SIDE, BELEK KEVÄÄLLÄ SUORAAN OULUSTA TUNISIAAN AJALLA 2.3. -27.4. Tuttujen suunnittelu- ja alk./1vko549 esim. 9./16./23.3. Sousse Hot. Kaiser DD+, aamiainen Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä Puhelinmyynti 0207 850 850 ma-pe 8:30-22, la-su 10-19 Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17 snt/min. ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! 20 maaviesti 4/2011 Taloushallintoaan ulkoistavalle yrittäjälle ProAgria tarjoaa vankkaa talousosaamista sekä kumppanuutta ja huolenpitoa yritysrutiineihin. Tukena laaja asiantuntijaverkosto ProAgria on myös tilitoimisto seurantapalvelujen rinnalla ProAgria Keskukset ovat kehittäneet myös tili- ja taloushallintopalvelujaan. Tarjolla on ennakkoverolain mukaisia kirjanpitopalveluja ja yritysneuvontaa analysointeineen. Yhä useammat maatilat ja maaseudun pienyritykset ulkoistavat kirjanpitoaan ja muita taloushallinnon tehtäviä. Tätä on vauhdittanut muun muassa uusi verotilimenettely. Kausiveroilmoitukset ja -tilitykset työnantajamaksuista ja arvonlisäveroista on muistettava tehdä säännöllisesti ja ajoissa, ProAgria Oulun talousneuvonnan vastaava Antti Harjunen sanoo. Taloushallintoaan ulkoistava yrittäjä voi keskittyä omassa työssään oleellisimpaan eli liiketoiminnan kehittämiseen sekä johtamiseen. Hän saa käyttöönsä ajantasaiset taloustiedot toiminnastaan vertailutietojen kanssa sekä kumppanikseen asiantuntijan, jonka kanssa voi keskustella mieltä askarruttavista talousasioista. Samalla lain vaatimat ilmoitukset tulee tehtyä oikein ja ajoissa. SÄHKÖISET palvelut ovat kehittyneet rinta rinnan muun tuotekehityksen kanssa. Tarjoamme kirjanpito- ja tilipalveluja myös täysin sähköisesti. Se lisää joustavuutta, eikä välimatkoilla ole enää merkitystä, Antti Harjunen lisää. Papereita ei tarvita, kun ostolaskut skannataan järjestelmään, elleivät ne jo ole verkkolaskuja. Ostolaskut voidaan lähettää asiakkaalle hyväksyttäväksi niin ikään sähköisesti. Myös myyntilaskut kulkevat verkossa. Kirjanpito tuottaa asiakkaan toivomat raportit ajantasaisina. ProAgria Oulu kehittää parhaillaan kahdenkertaista kirjanpitoa tarjoavia tilipalvelujaan eri puolilla maakuntaa. Nivalassa asiaa on vauhdittanut Nivalan Maataloustilitoimiston siirtyminen ProAgria Oulun yhteyteen. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. VÄLITILINPÄÄTÖKSEN aika on käsillä viimeistään nyt, jos se vielä on tekemättä. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä, Antti Harjunen muistuttaa. Välitilinpäätöksen tuottamia tietoja voidaan käyttää lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa ja seurannassa. Yrityksen talouden hallinnassa verosuunnittelu on avainasia, että vuodet olisivat mahdollisimman tasaisia, eikä tulisi yllätyksiä. Välitilinpäätöksen yhteydessä syntyy samalla helposti budjetti seuraavalle vuodelle. Ota yhteyttä kirjanpito- ja talousasioissa oman alueesi ProAgria Keskukseen.