SYKE- SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ERITYISVARHAISKASVATUKSESSA HANKESUUNNITELMA 1.5.2003-31.12.2005 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hankkeen vastuuhenkilö Kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus PL 58 PL 58 90015 Oulun kaupunki 90015 Oulun kaupunki puh. (08) 558 44112 puh. (08) 558 64120 GSM 044 703 4112 GSM 044 703 4120 apuroila@urova.fi hsarvela@urova.fi Projektikoordinaattori Hannakaarina Sarvela Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
SISÄLTÖ 1. Hankkeen taustaa... 3 2. Hankkeen tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma... 4 3. Hankkeen toteutuminen 28.2.2003 mennessä... 4 3.1. Verkostojen luominen ja vahvistaminen... 4 3.2. Seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja valmistelu... 7 3.3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen... 9 3.4. Muu kehittämistoiminta... 10 4. Hankkeen toteuttamissuunnitelma 1.5.2003-31.12.2005... 11 4.1. Verkostojen koordinointi... 12 4.2. Seudullisten hankkeiden tukeminen... 12 4.3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen... 13 4.4. Ohjausryhmän työskentely... 14 4.4. Hankkeen arviointi ja raportointi... 14 Lähteitä:... 16 2
1. Hankkeen taustaa SYKE 1 -hankkeen taustalla on viime vuosien aikana esille noussut huoli erityisvarhaiskasvatuspalvelujen ja erityisosaamisen tilanteesta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen aloittaessa toimintansa syksyllä 2001 erityisvarhaiskasvatuksen haasteet nousivat esille yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena varhaiskasvatuksen alueella. Osaamiskeskus valmisteli erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistä koskevan hankesuunnitelman keväällä 2002 (Puroila 2002). Hanke kohdistuu seudullisen yhteistyön kehittämiseen erityisvarhaiskasvatuksessa Oulun ja Lapin läänin 15 seutukunnassa. STM myönsi rahoituksen hankkeen ensimmäiselle vaiheelle aikajaksolle 15.9.2002-28.2.2003 2. Rahoitusta koskevassa sopimuksessa on maininta siitä, että hankkeen seuraavat vaiheet rahoitetaan syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen tarkoitetuista määrärahoista. SYKE -hanke on muotoutunut monitahoiseksi ja -kerroksiseksi erityisvarhaiskasvatuksen verkostoja ja kehittämistyötä Pohjois-Suomessa koordinoivaksi hankkeeksi. Hankkeen alkuvaiheessa on selkeästi käynyt esiin hankkeen ajankohtaisuus, sillä tarpeita ja haasteita erityisvarhaiskasvatuksen kehittämiseen on alueella runsaasti. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen varhaiskasvatusta koskevassa selvityksessä (Alasalmi-Husso 2003) lapsia koskevista muutoksista yleisimmin havaittu oli erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntyminen. Vaikka päivähoidossa olevien lasten määrä on Pohjois-Suomessa vähentynyt, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Selvityksen mukaan lasten puheen häiriöt, kehitysviivästymät ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet ja lastensuojelullinen tarve on kasvanut. Näiden lasten lisäksi päivähoidossa on ns. huolen harmaalle alueelle sijoittuvia lapsia. Selvityksessä todetaan myös, että pätevien erityisasiantuntijoiden ja konsultaation puuttuminen on haastanut kunnat miettimään toimintamalleja, joissa verkostoitumalla ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä rakennettaisiin toimivia käytänteitä erityislasten ja heidän perheittensä tueksi. Moniammatillisen yhteistyön alueella koetaan kuitenkin olevan paljon parantamisen varaa. Yhteistyön kehittämisen haasteet koskevat mm. yhteistyöprosessien sujumista, ongelmien varhaista tunnistamista, diagnosointia ja kuntoutusta sekä moniammatillista kollegiaalista vertaistukea. Pohjois-Suomen alueella lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa päivähoidon erityispalvelujen saatavuuden ja riittävyyden suhteen asuinkunnasta riippuen. Koska päteviä erityisasiantuntijoita on vaikeaa rekrytoida pieniin kuntiin, on seudullinen yhteistyö nähty mahdollisuutena parantaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja perheiden tilannetta kunnissa. Perinteitä ylikunnalliselle yhteistyölle on kuitenkin Pohjois-Suomen alueella vaihtelevasti. Joissakin seutukunnissa 1 SYKE seudullisen yhteistyön kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksessa. 2 Projektinro 511602010, Sopimus 10/TER/2002 3
yhteistyöllä on jo suhteellisen vakiintuneita muotoja 3. Toisissa seutukunnissa taas ylikunnallinen ja seutukunnallinen yhteistyö erityisvarhaiskasvatuksen alueella on vasta käynnistymässä SYKE hankkeen puitteissa. SYKE -hankkeen rooli kehittämistoiminnan alkuunpanijana ja vahvistajana on osoittautunut tärkeäksi erityisesti niissä seutukunnissa, joissa yhteistyötä kuntien välillä on ollut aikaisemmin vähän. Hankkeen ajankohtaisuutta tukevat myös kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman väliraportissa (STM 2003: 3) esille tuodut tarpeet erityispäivähoidon ja varhaisen puuttumisen vahvistamisesta. Väliraportissa otetaan kantaa seudullisen yhteistyön kehittämiseen erityispalvelujen tuottamisessa sekä sosiaalialan osaamiskeskusten keskeiseen koordinaatiorooliin tässä työssä. Myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM 2002: 9) painotetaan varhaiskasvatuksen toteutumista yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat. 2. Hankkeen tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma SYKE hankkeen päätavoitteeksi asetettiin erityispalvelujen ja erityisosaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa Pohjois-Suomen alueella. Tähän liittyen tavoitteet yksilöitiin viiteen osatavoitteeseen: 1) vahvistaa seudullista yhteistyötä erityispalvelujen tuottamisessa ja välittämisessä, 2) rakentaa Pohjois- Suomen alueen kattava konsulttiverkosto, 3) kehittää konsultaatiomalleja, 4) soveltaa uuden teknologian mahdollisuuksia konsultaation tuottamisessa ja välittämisessä sekä 5) kehittää päivähoitohenkilöstön ammatillista osaamista. Hanke suunniteltiin toteutetaan vuosina 2002-2005 kolmen osion kautta: 1. Verkostojen luominen / vahvistaminen 2. Seudullisten kehittämishankkeiden suunnittelu, valmistelu ja käynnistäminen 3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen. 3. Hankkeen toteutuminen 28.2.2003 mennessä 3.1. Verkostojen luominen ja vahvistaminen Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopiste on ollut verkostoitumisessa. Yhteistyötä on kehitetty monella tasolla ja eri toimijatahojen kanssa: 1. Seutukunnalliset verkostot seutukunnalliset työkokoukset. 2. Oulun ja Lapin läänin VEP alueiden verkostot yhteistyö lääninhallitusten kanssa työkokousten ja koulutuspäivien järjestämisessä. 3 Esimerkiksi Ylivieskan seudulla toimii 9 kunnan yhteinen kiertävä erityislastentarhanopettaja, ja Raahen seudulla toimii seutukunnallinen, moniammatillinen HYVO-ryhmä. 4
3. Valtakunnallinen verkosto - yhteistyö Stakesin EriNet-hankkeen kanssa, erityispäivähoidon koordinaattorit VEP-alueilta. 4. Yhteydet koulutusorganisaatioihin. 5. Yhteydet sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Hanke käynnistyi kutsumalla koolle erityisvarhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä toimijoita seutukunnallisiin työkokouksiin. Syksyn 2001 ja kesän 2002 välisenä aikana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjesti yhteistyössä Oulun ja Lapin lääninhallitusten kanssa seutukunnallisten työkokousten sarjan. Työkokouksissa kartoitettiin seutukunnittain erityispäivähoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä olemassa olevia yhteistyökäytänteitä. Syksyllä 2002 seutukunnallisten työkokousten järjestämistä jatkettiin molempien läänien alueella SYKE hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti (taulukko 1). Lapin läänin alueella erityispäivähoidon verkostojen koordinoinnista on vastannut seutukoordinaattori 4, ja Oulun läänin alueella SYKE hankkeeseen palkattu projektikoordinaattori. Projektikoordinaattori on osallistunut myös Lapin läänin verkostopalavereihin mahdollisuuksien mukaan. Työkokoukset ovat tavoittaneet laajasti lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Verkostoituminen työkokousten kaltaisella foorumilla on koettu useimmissa seutukunnissa merkitykselliseksi. Seuraavaan on koottuna työkokouksiin osallistuneiden näkemyksiä verkostojen merkityksellisyydestä: kollegiaalisen keskustelun mahdollisuus hyvien käytäntöjen vaihtaminen seutukunnan kuntien erityispäivähoidon järjestämisen muotojen tunnetuksi tekeminen seudullisen yhteistyön muotojen hahmottaminen ja kehittäminen mahdollisuus seutukunnallisesti vahvistaa erityisosaamista alueella informaation välittyminen (erityispedagoginen tieto, ajankohtaiset erityisvarhaiskasvatuksen asiat) Työkokouksissa rakentuneet erityisvarhaiskasvatuksen verkostot ovat kehittyneet ja niiden kokoonpanot ovat muotoutuneet projektin edetessä. Pääosin verkostot muodostuvat seutukuntien päivähoidon henkilöstöstä sekä erityislastentarhanopettajista. Työkokouksiin on osallistunut myös kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilöstöä; terveydenhoitajia, lääkäreitä, puheterapeutteja, lasten psykologeja, opinto-ohjaajia, opettajia ja koulukuraattoreja. Oulun seudulla kokoontuu lisäksi sekä päivähoidon vastaavien että erityislastentarhanopettajien verkosto. Lapin läänin alueella on myös järjestetty erityislastentarhanopettajien ja muiden erityislasten kuntoutuksesta vastaavien tahojen yhteisiä työkokouksia. Osaamiskeskuksen rooli aloitteentekijänä ja verkostojen koordinoijana on ollut merkittävä. Vaikka osaamiskeskus on koordinoinut työkokouksia, kaikissa verkostoissa on lähtökohtana ollut seutukuntien 4 Seutukoordinaattori työskentelee ESR rahoituksella Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikössä Seutupilottihankkeessa. 5
oma tarve kokoontua keskustelemaan ja kehittämään alueensa erityisvarhaiskasvatusta. Työkokousten toiminta on muotoutunut alueiden omista tarpeista lähtien erilaisiksi eri seutukunnissa. Taulukko 1. Seutukunnallisten työkokousten toteutuminen 28.2.2003 mennessä. Seutukunta Ajankohdat Osallistujien määrä SIIKALATVA (Oulun lääni) 12.6.2002 11.9.2002 8.11.2002 8.1.2002 14.3.2003 12-17 / kokous OULU (Oulun lääni) RAAHE (Oulun lääni) OULUNKAARI JA KOILLISMAA (Oulun lääni) NIVALA- HAAPAJÄRVI (Oulun lääni) 5.6.2002 17.9.2002 21.11.2002 (eltot) 29.11.2002 5.2.2003 (eltot) 21.2.2003 8.4.2003 (eltot) 14.5.2003 12.6.2002 18.9.2002 23.1.2003 24.2.2003 4.6.2002 29.10.2002 25.1.2003 25.2.2003 11.6.2002 15.10.2002 -päivähoidon vastaavat 12-20 / kokous -eltot 10-13 / kokous 9-15 / kokous 14-18 / kokous 15-17 / kokous YLIVIESKA (Oulun lääni) KEMI-TORNIO (Lapin lääni) TUNTURI-LAPPI ja TORNIOLAAKSO (Lapin lääni) ITÄ-LAPPI (Lapin lääni) ROVASEUTU (Lapin lääni) 11.6.2002 15-17 / kokous 21.8.2002 34 / kokous 5.9.2002 22 / kokous 19.6.2002 14 / kokous 23.8.2002 1.10.2002 (eltot + muut kuntoutuksesta vastaavat tahot) 4.12.2002 (eltot + muut kuntoutuksesta vastaavat tahot) 18 / kokous 14-17 / kokous (eltot) POHJOIS-LAPPI 3.9.2002 15 / kokous (Lapin lääni) Yhteensä 31 työkokousta 204-237 osallistujaa 6
Työkokouksissa syksyn 2002- helmikuu 2003 esille tulleet erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet ilmenivät monilla alueilla (taulukko 2). Taulukko 2. Seutukunnallisissa työkokouksissa esiin nousseet erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet. Osaaminen: päivähoitohenkilöstön perus- ja erityisosaamisen kehittäminen varhainen havaitseminen ja puuttuminen perhetyöhön liittyvät haasteet työntekijöiden voimavarojen riittävyys pätevän henkilöstön rekrytointi verkostoituvan ja moniammatillisen työmallin omaksuminen Erityispäivähoidon näkyvyys kunnassa: Kentän työntekijöiden ja perheiden äänen kuuluvuus ja vaikuttavuus kunnallisessa päätöksenteossa Perheiden kohtaaminen: perheen avun tarpeen tunnistaminen rohkeus toimia tieto- mihin otan yhteyttä, miten etenen vuorovaikutustaidot ammatillisuuden mahdollisuudet ja rajat Verkostoituminen muiden tahojen kanssa: yksin työskentely verkostojen tunnistaminen (minkälaisia verkostoja jo on, mitkä kunnat koetaan yhteistyökumppaneiksi) verkostojen toimivuuden tunnistaminen (minkälainen verkosto palvelee, miten verkoston pitäisi toimia) uusien verkostojen luominen seutukunnallisen osaamisen kartoittaminen 3.2. Seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja valmistelu SYKE -hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana edettiin verkostoitumisen ohella myös alueellisten ja seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun. Lapin läänin osalta suunnitelma kaikkia seutukuntia koskevaksi koulutus- ja kehittämishankkeeksi oli lähtenyt rakentumaan yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja POSKE:n Lapin toimintayksikön välillä. SYKE hankkeen ensimmäisen vaiheen puitteissa Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanketta tuettiin kahdella tavalla: a) Osallistuminen hankesuunnitelman viimeistelyyn. b) Lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskeva kartoitus Lapin läänin alueella. Pohjois-Pohjanmaan alueella edettiin siten, että marraskuussa 2002 esitettiin alueen kunnille mahdollisuutta lähteä konkretisoimaan ja hankkeistamaan seutukunnallisten työkokousten puitteissa syntyneitä erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisideoita. Asiasta järjestettiin infotilaisuus 19.11.2002 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tiloissa. Asiasta kiinnostuneita kuntia pyydettiin tarjoamaan seudullisia 7
erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishankkeita ja hankeaihioita SYKE hankkeen osaksi. Osahankkeiden kriteereiksi määriteltiin seuraavat 3 tekijää: - hankeidea tähtää erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen - hankkeessa mukana 2 tai useampia kuntia - jossakin osallistujakunnassa on irrotettavissa työntekijä valmistelemaan hanketta Tarjoukset pyydettiin toimittamaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen 29.11.2002 mennessä. Nopeasta aikataulusta huolimatta osaamiskeskukseen toimitettiin tarjous 4 osahankkeesta. Kiinnostusta seudullisten kehittämishankkeiden valmisteluun ja suunnitteluun oli muillakin alueilla kuin nyt tarjouksen jättäneillä. Kaikki tarjotut hankkeet täyttivät etukäteen asetetut kriteerit. Osaamiskeskus teki osallistujakuntien kanssa sopimukset siitä, että se ostaa asiantuntijapalveluna SYKE hankkeelle kunkin osahankkeen alueelta yhden työntekijän 2-3 kuukauden työpanoksen osahankkeen suunnittelua ja valmistelua varten. SYKE hankkeen puitteissa rakennettiin tukijärjestelmä alueellisten suunnittelijoiden työskentelylle (kuvio 1). Suunnittelijan työskentelyä tukemaan perustettiin tukiryhmä, jossa oli jäseniä kustakin mukana olevasta kunnasta sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Kunnan tukiryhmän edustaja toimi myös valmistelutyön eteenpäin viejänä ja yhdyshenkilönä kuntien sosiaalilautakuntiin sekä sosiaali- ja terveystoimen johtajiin käsin. Tukiryhmälle ja suunnittelijalle sovittiin säännöllisiä palaveriaikoja koko valmistelutyön ajaksi. Suunnittelijat kokoontuivat POSKE:ssa yhdessä kerran työskentelyn aikana jakamaan kokemuksiaan. Pääsääntöisesti suunnittelijat työskentelivät kuntien työtiloissa. POSKE -koordinointi -tuki -konsultaatio -suunnittelu -mallittaminen -raportointi TUKIRYHMÄ kuntien edustajat -taustatuki suunnittelijalle -yhteys sos. johtajiin ja sos. lautakuntiin suunnittelija 2-3 kk -tarvekartoitus -työpäiväkirja -hankesuunnitelma Kuvio 1. Osahankkeiden suunnitteluprosessin rakentuminen. 8
Helmikuun 2003 loppuun mennessä useimmista osahankkeista hankesuunnitelmat ovat valmiina, ja SYKE hankkeen jatkolle sekä suunnitelluille osahankkeille haetaan rahoitusta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitetuista määrärahoista (taulukko 3). Taulukko 3. SYKE hanke sekä siihen linkittyvät osahankkeet. HANKE Alueellinen laajuus Hankkeen tavoitteet SYKE - Lapin lääni ja Oulun lääni -verkostojen luominen -alueellisten ja seudullisten hankkeiden suunnittelu ja tuki -konsultaation kehittäminen -osahankkeiden yhteistyön koordinointi -mallittaminen ja raportointi Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanke Sateenkaaren alla Yhteistyötä Kiimingissä ja Haukiputaalla Limingan, Muhoksen ja Lumijoen erityisvarhaiskasvatuksen yhteistyöhanke SELTO -kokeilu Raahen seutukunnan varhaisen tuen prosessimallin kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksen näkökulmasta - Lapin läänin seutukunnat -ohjauksen ja konsultaation kehittäminen -osaamisen ylläpitäminen -verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen - Oulun seutukunta (Haukipudas ja Kiiminki) - Oulun seutukunta (Liminka, Lumijoki ja Muhos) - Oulunkaaren seutukunta (Ii, Yli- II ja Ylikiiminki) - Raahen seutukunta (Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki, Vihanti -alueellisen ja moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen ja kokeilu -ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen -alueellisen ja moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen ja kokeilu -erityisvarhaiskasvatuksessa työskentelevien konsultatiivisen tuen kehittäminen -yhteistyömallin kehittäminen ja kokeileminen -työntekijöiden konsultatiivisen tuen kehittäminen -seudullisen yhteistyön kehittäminen -varhaisen tuen prosessimallin kehittäminen 3.3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen SYKE -hankkeen kolmas osio tähtää konsultaatiojärjestelmän kehittämiseen erityisvarhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen on joiltakin osin käynnistynyt. Hankkeeseen liittyvät verkostopalaverit ovat muodostaneet foorumin vertaiskonsultaatiolle, jossa alueen erityisvarhaiskasvatuksen toimijat vaihtavat kokemuksia, tietotaitoa ja toimivia käytänteitä. Myös uuden teknologian hyväksikäyttöä konsultaation tuottamisessa ja välittämisessä on lähdetty suunnittelemaan yhteistyössä Stakesin EriNet hankkeen kanssa. Kaikista Pohjois-Suomen alueen erityisvarhaiskasvatuksen verkostoista on kerätty sähköpostilistat, joiden kautta yhteydenpito verkoston sisällä ja verkostojen välillä mahdollistuu. Verkostojen yhteystietoja kootaan parhaillaan Varttuan EriNetiin. Myös SYKE hankkeen puitteissa syntyneet kokeilu- ja kehittämishankkeet tullaan kuvaamaan ja raportoimaan www-sivuilla. Erityisvarhaiskasvatukseen liittyvän 9
asiantuntija/konsultaatiopankin sovellusmahdollisuuksia on niinikään kartoitettu, ja suunnittelu- ja kehittämistyötä tullaan jatkamaan SYKE hankkeen myöhemmissä vaiheissa. 3.4. Muu kehittämistoiminta Varhaiskasvatuspäivä Limingassa 30.10.2002, teemana erityisvarhaiskasvatus Yhteistyössä Stakesin ja Oulun lääninhallituksen kanssa järjestettiin 30.10.2002 varhaiskasvatuspäivä, jonka teemana oli erityisvarhaiskasvatus. Päivään osallistui n.140 sosiaali- ja terveystoimen työntekijää Oulun läänin alueelta 5. Varhaiskasvatuspäivän kuluessa keskusteltiin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisen valtakunnallisista ja pohjoissuomalaisista näköaloista. Päivän ohjelmaan kuului myös Pohjois-Suomessa jo kokeiltujen seudullisten yhteistyömallien esittelyä 6. Varhaiskasvatuspäivästä informoitiin Varttuan sivuilla ja päivän luentomateriaali on saatavissa Varttuan kautta 7. Päivän yhteydessä SYKE - hanketta esiteltiin alueen tiedotusvälineissä, paikallislehdistössä ja radiossa. Erityispäivähoidon dialogisen suunnittelumallin kokeilu Siikalatvan seutukunnan alueella Siikalatvan seutukunnan alueella on käynnistynyt erityispäivähoidon dialogisen suunnittelumallin kokeilu yhteistyössä EriNet-hankkeen kanssa. Mallin käyttöönohjaus tapahtuu EriNetin kautta, toiminnan käytännön organisoinnista vastaa POSKE yhteistyössä seutukunnan toimijoiden kanssa. Erityispäivähoidon suunnitteluprosessin 1. vaihe toteutetaan Siikalatvan kunnissa tammi-maaliskuun 2003 aikana. Kokemuksia puretaan maaliskuun 2003 työkokouksessa, jossa annetaan ohjeistus 2. vaiheen toteuttamiselle. Prosessin kokemukset raportoidaan Varttuassa. Yhteistyö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa Kainuun alueen osalta SYKE hankkeen hankesuunnitelmassa mainitaan, että Oulun läänin alueelle kuuluvien Kajaanin ja Kehys- Kainuun seutukuntien osalta yhteistyötä tehdään Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Kajaanin yksikön kanssa. Asiasta on käyty syksy 2002 aikana kaksi neuvottelua: 9.10.2002 ja 9.12.2002. Neuvotteluissa on päädytty siihen, että Kainuun alue on mukana SYKE hankkeen etenemisessä seuraavasti: 5 Mukana oli myös osallistujia Kainuun alueelta. 6 Ohjelmaan sisältyivät puheenvuorot Tunturi-Lapin Oppiva-projektin tuloksista sekä Ylivieskan seutukunnallisen kiertävän erityislastentarhanopettajan toiminnasta. 7 http://www.stakes.fi/varttua/tietotori/erityiskasvatus/eri/liminka.htm 10
Kainuun alueen toimijat voivat osallistua SYKE hankkeen työkokouksiin ja varhaiskasvatuspäiviin. Kokeilu- ja kehittämishankkeiden verkostoiminen: SYKE hankkeen kautta välitetään tietoa Pohjois- Suomen alueella toteutettavista kokeilu ja kehittämishankkeista. Yhteistyötä tehdään myös siinä vaiheessa, kun kokeilu- ja kehittämisosioita kootaan julkaisuksi. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa SYKE -hankkeessa on luotu yhteyksiä alueen oppilaitoksiin ja järjestöihin. Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskuksesta on ollut maisteriopiskelijoita suorittamassa työharjoittelua SYKE -hankkeessa. Opiskelijoiden tehtäviin on kuulunut erityisvarhaiskasvatusta koskevan aineiston keräämistä ja käsittelyä sekä työkokousten ja varhaiskasvatuspäivän valmistelua. Myös yhteistyö järjestöjen kanssa on käynnistynyt. Yhdessä järjestöjen kanssa on valmisteltu koulutuspaketti, jonka toteuttajina toimivat järjestöt (KVTL, CP-liitto, lihastautiliitto, Epilepsialiitto, ADHD ja autismiliitto, MBD-liitto). Koulutus rakentuu kahdesta koulutuspäivästä, joista ensimmäinen on luentopäivä ja toinen pajatyöskentelypäivä. Koulutuspakettia hyödynnetään SYKE hankkeen osahankkeiden koulutuksellisissa osioissa. 4. Hankkeen toteuttamissuunnitelma 1.5.2003-31.12.2005 SYKE hankkeen ensimmäinen jakso on luonut pohjaa erityisvarhaiskasvatuksen seudulliselle yhteistyölle Pohjois-Suomessa. Hankkeen yhteyteen on jo käynnistymässä useita osahankkeita Pohjois-Suomen alueella, ja myös muita alueellisia kehittämisideoita on syntynyt hankkeessa luotujen erityisvarhaiskasvatuksen verkostojen keskustelufoorumeilla. Jatkossa SYKE -hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana käynnistynyttä toimintaa lähdetään syventämään ja vahvistamaan. Lisäksi tuetaan uusien alueellisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja valmistelua niillä alueilla, jotka eivät ensimmäisen rahoituskauden aikana ehtineet valmistelu- ja suunnittelutyöhön mukaan. Erityisesti keskitytään konsultaatiomallien kehittämiseen. SYKE hankkeen projektikoordinaattori työskentelee Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa, Oulun toimintayksikössä. Hänen vastuualueenaan on koordinoida tässä hakemuksessa esitettyä SYKE-hankkeen kokonaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla sekä toimia yhteyshenkilönä Lapin erityispäivähoidon verkoston ja Oulun läänin erityisvarhaiskasvatuksen verkostojen välillä. Lisäksi hänen tehtävänään on yhteistyön koordinointi ja raportointi Pohjois-Suomen erityisvarhaiskasvatuksen verkostojen ja valtakunnallisen EriNet hankkeen välillä. 8 8 SYKE- hankkeen projektikoordinaattori on EriNet ohjausryhmän jäsen. Erinet projektipäällikkö puolestaan SYKE- hankkeen ohjausryhmässä. 11
4.1. Verkostojen koordinointi SYKE- hankkeen roolia verkostojen koollekutsujana ja verkostojen välisen informaation välittäjänä vahvistetaan edelleen. Jatkossa tuetaan erityisesti niiden alueiden toimintaa, joissa erityisvarhaiskasvatuksen työntekijöitä ei ole, mutta tarvetta erityisvarhaiskasvatuksen seutukunnalliselle ja seutukuntien väliselle yhteistyölle on olemassa. Tavoitteena on, että seutukunnalliset erityisvarhaiskasvatuksen verkostot vakiintuvat, niiden toimintamuodot kehittyvät alueen tarpeiden mukaisiksi ja ne jatkavat toimintaansa hankkeen loputtua. Käytännössä verkostojen koordinointia jatketaan kahdella tasolla: a) Yhteistyön koordinointi: työkokousten järjestäminen ja niihin osallistuminen. i. Seutukunnallisten työkokousten järjestäminen Pohjois-Pohjanmaalla 9 (2 työkokousta / vuosi / seutukunta). ii. Läänikohtaisten tilaisuuksien järjestäminen (1 tilaisuus / lääni / vuosi). iii. Pohjois-Suomen koskevien tilaisuuksien järjestäminen (1 tilaisuus / vuosi). iv. Valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistuminen. b) Sisällöllinen koordinointi: tiedon välittäminen. i. Osahankkeissa syntyneiden yhteistyömallien ja kokemusten välittäminen Pohjois- Suomen alueella. ii. Osahankkeissa syntyneiden yhteistyömallinen ja kokemusten välittäminen valtakunnallisesti. Hankkeessa on jo sovittu jatkotapaamisia kevään 2003 ajalle seutukuntiin. Keväälle 2003 on myös suunniteltu teemapäivä, jossa esitellään yhteistyössä Stakesin EriNet -hankkeen kanssa erityispäivähoidon suunnittelumallia ja Siikalatvan kokeilupilotin kokemuksia. Lisäksi päivässä esitellään SYKE- hankkeen ensimmäisen jakson aikana syntyneitä erityisvarhaiskasvatuksen alueellisia kokeilu- ja kehittämishankkeita. 4.2. Seudullisten hankkeiden tukeminen SYKE- hankkeen ensimmäinen vaihe mahdollisti alueellisten ja seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnittelun ja valmistelun tukemisen. Ensimmäisen vaiheen aikana syntyi neljä erityisvarhaiskasvatuksen kehittämiseen tähtäävää osahankesuunnitelmaa Oulun lääniin ja yksi Lapin lääniin. SYKE hankkeen sekä alueellisten ja seudullisten osahankkeiden toteuttamiseen haetaan rahoitusta syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin tarkoitetuista määrärahoista (taulukko 4). 9 Lapin läänin alueella seutukunnalliset työkokoukset organisoituvat osaksi Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanketta. SYKE hankkeen projektikoordinaattori osallistuu Lapin lääniä koskevien tilaisuuksien järjestämiseen. 12
Taulukko 4. SYKE hankkeen sekä seudullisten ja alueellisten osahankkeiden rahoitushakemusten rakentuminen. HANKE Alueellinen laajuus Rahoitus *SYKE Seudullisen yhteistyön kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksessa Lapin ja Oulun läänit *Raahen seutukunnan varhaisen tuen prosessimallin kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksen näkökulmasta *Limingan, Muhoksen ja Lumijoen erityisvarhaiskasvatuksen yhteistyöhanke Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki, Vihanti Liminka, Lumijoki, Muhos -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) *SELTO -kokeilu Ii, Yli-Ii, Ylikiiminki -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) Sateenkaaren alla Yhteistyötä Kiimingissä ja Haukiputaalla Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanke Haukipudas, Kiiminki Lapin lääni -hakee rahoitusta Oulun lääninhallitukselta itsenäisenä hankkeena keväällä 2003 -haetaan rahoitusta Lapin lääninhallitukselta, hakijana Tornion kaupunki keväällä 2003 * Käsillä oleva rahoitushakemus koskee näitä hankkeita. SYKE -hankkeen rooli ensimmäisen vaiheen aikana käynnistyneiden osahankkeiden osalta tulee jatkumaan siten, että projektikoordinaattori osallistuu osahankkeiden ohjausryhmien työskentelyyn. Yhteistyötä tehdään myös osahankkeiden arvioinnissa ja raportoinnissa. SYKE hankkeen keskeinen tehtävä on myös osahankkeissa syntyneiden mallien levittämisessä muille alueille. Kiinnostusta ja tarvetta seudullisten kehittämishankkeiden valmisteluun on ollut myös muilla kuin em. viiden osahankkeen osallistujakunnissa. SYKE hankkeen tulevissa vaiheissa pyritään tukemaan uusien seudullisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja valmistelua niillä alueilla, jotka eivät hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana ehtineet valmistelu- ja suunnittelutyöhön mukaan. Esimerkiksi Oulun läänin alueella Koillismaan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat ovat mukana SYKE -hankkeen verkostoissa, mutta erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistarpeita ja suunnitelmia ei ole vielä hankkeistettu. 4.3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen SYKE -hankkeen kolmas osio tähtää konsultaatiojärjestelmän kehittämiseen erityisvarhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Tähän hankkeen osioon sisältyy kaksi toisiinsa liittyvää tasoa. Yhtäältä tavoitteena on rakentaa Pohjois-Suomen alueelle erityisvarhaiskasvatuksen konsulttiverkosto. Hankkeessa kokeillaan sitä, 13
voisiko verkosto yhteisvastuullisesti tuottaa konsultaatiota alueelle kiireellisissä tapauksissa. Käytännössä tämä merkitsisi jonkinlaisen päivystysjärjestelmän käyttöönottoa. Toisaalta hankkeessa kehitellään myös tapoja hyödyntää teknologisia apuvälineitä konsultaation tuottamisessa ja välittämisessä. Hanke pyrkii kehittämään yhteistyössä Stakesin kanssa Varttua ympäristöä nimenomaan erityisvarhaiskasvatuksen näkökulmasta. Syke hankkeen verkostojen toimijoiden yhteystietoja kootaan parhaillaan Varttuan EriNetiin. Myös alueelliset ja seudulliset osahankkeet tullaan kuvaamaan Varttua-sivuilla. Hankkeessa kokeillaan myös erilaisten videoneuvottelu-, ja sähköposti- ja puhelinkonsultaatiomallien toimivuutta. Esimerkiksi MLL:n palvelevan puhelimen tapaan rakennettu puhelinverkko mahdollistaisi päivystystyyppisen järjestelmän rakentamisen. Erityisvarhaiskasvatukseen liittyvän asiantuntija/konsultaatiopankin sovellusmahdollisuuksia on niinikään kartoitettu. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on aloittanut v. 2002 Lapin läänissä sosiaalityön toimintamalleja koskevan sosiaalialan asiantuntijatietokannan kehittelyn. Vuoden 2003 aikana tietokantaa on tarkoitus laajentaa koskemaan myös Pohjois-Pohjanmaan aluetta erityisesti lastensuojelua ja erityisvarhaiskasvatusta koskevissa kysymyksissä. 4.4. Ohjausryhmän työskentely Joulukuussa 2002 SYKE hankkeelle rakennettiin ohjausryhmä, joka koostuu erityispäivähoidon seutukunnallisista vastuuhenkilöistä, hankkeen yhteistyötahojen edustajista sekä STM:n nimeämästä hankkeen valvojasta (liite 3). Hankkeen valvojaksi STM nimesi ylitarkastaja Kirsi Alilan. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 7.1.2003. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Osa ohjausryhmän kokouksista pyritään pitämään Lapin läänin puolella. Seuraavaksi ohjausryhmän kokousajankohdaksi sovittiin 18.8.2003. 4.4. Hankkeen arviointi ja raportointi Vuoden 2005 aikana toteutetaan SYKE hanketta ja seudullisia osahankkeita koskeva arviointi (kuvio 2). SYKE hankkeen toteutumista arvioidaan suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Keskeisiksi arvioinnin kohteiksi nousevat seuraavat kysymykset: 1) Miten hanke on luonut / vahvistanut erityisvarhaiskasvatuksen verkostoja a) seutukunnallisesti, b) Oulun ja Lapin läänin alueella ja c) valtakunnallisesti? 2) Minkälaisia konsultaatiomahdollisuuksia lasten parissa toimiville on syntynyt hankkeen myötävaikutuksella? Miten kuntien erityisvarhaiskasvatuksen toimijat kokevat hyötyvänsä konsultaatiosta? 14
3) Miten hanke on vahvistanut lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammatillista osaamista? Mitä hyötyä kuntien toimijat kokevat saaneensa hankkeen puitteissa järjestetyistä yhteistyö- ja koulutustilaisuuksista? 4) Mikä on ollut SYKE hankkeen merkitys seudullisten hankkeiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa sekä hankkeiden verkostoimisessa? Osahankkeiden osalta arvioinnin piiriin valikoidaan 4 hanketta siten, että hankkeissa kokeillut seudulliset yhteistyömallit ovat luonteeltaan mahdollisimman erilaisia. Osahankkeiden valikointi tapahtuu syksyllä 2004. SYKE hankkeen ja 4 osahankkeen arviointi edellyttää 1 työntekijän työpanosta 1 vuoden ajaksi. SYKE hankkeesta sekä siihen kytkeytyvistä osahankkeista kootaan hankkeiden loppuvaiheessa vuonna 2005 raportti, joka julkaistaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarjassa. ARVIOINTI SYKE osahanke 1 osahanke 2 osahanke 3 osahanke 4 - verkostoituminen - yhteistyömallien toimivuus - konsultaatio - osaamisen kehittyminen Kuvio 2. SYKE hankkeen ja osahankkeiden arviointi. 15
Lähteitä: Alasalmi-Husso, A. 2003. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys varhaiskasvatuksen tilanteesta sekä koulutus- ja kehittämistarpeesta Lapin läänissä sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon. Puroila, A-M. 2002. SYKE seudullisen yhteistyön kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksessa. Hankesuunnitelma. STM 2002:9. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. STM 2003:9. Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti. Selvityshenkilöiden väliraportti. 16