Projektin loppuraportti 29.04.2008



Samankaltaiset tiedostot
ESR-projektin loppuraportti

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

Projektin loppuraportti

Väli- ja loppuraportointi

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Sukupuoli. Ikä. Koulutustausta. Asiakaspalaute Eteenpäin messut ja AO-viikko 2009 vastauksia 20. Peruskoulu 5 % Nainen 85 % Mies 15 % % 26-35

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA

Omaehtoinen opiskelu. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Kokemuksia Sihteerin ammattitutkinnosta. Paula Turunen

Sisällys. 1 Aikuisopiskelusta 1. 2 Opiskeluvälineet ja tietotekniikka 1. 3 Opiskelijan tukipalvelut 1. 4 Koulutuksen toimijat 2

Nuoret ja työttömyysturva. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

LUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Lapin innovaatioassistentti 2016

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta. Ira Nikoskinen ESR-hankkeiden käynnistysseminaari Helsinki

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Lapin innovaatioassistentti -valmennuskokonaisuus 2016

Lausuntopyyntö STM 2015

Asia HAKUTIEDOTE 2010 Ammattikoulutus Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään

75 Päihdetyön tuntiopettajan virkasuhteinen tehtävä. Päätös

NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

Vuonna 2005 Helsingin yliopistosta valmistuneiden uraseuranta

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömien määrä kasvoi

Työterveyshuollon muutokset

HAKEMUS LÄÄKEALAN ERITYISPÄTEVYYDEN MYÖNTÄMISEKSI

Kommenttipuheenvuoro. Satu Ågren

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Yrittäjän työssäoloehdon laskenta

TEM Tilastotiedote 2011:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.

Yrittäjyyskoulu Keski-Suomi. Kohderyhmä: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat

Helsingin seurakuntayhtymän työllistämisen tuki -hanke Diakonian päällikkö Kirsi Rantala

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Jyväskylän yliopistosta 2010 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään 2011

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ASIAKASRAATI

Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Korkeakoulujen S2-opetuksen idea- ja materiaalipankki KOTIKIMARA

Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaisia asioita. Oppisopimuskoulutuksen tietotori Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Miten nuorisotakuu toteutetaan? Projektipäällikkö Timo Kettunen

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ARJESSA Sirkka-Liisa Kärki

SISÄLLYSLUETTELO. KVALT, :00, Pöytäkirja

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Työssäoppiminen - talous- etiikka

Palkkatukiuudistus, Hallituksen esitys 198/2014

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12

Pakolliset osat. Valinnaiset osat

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

AKSELI HANKE

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AIKUISKOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPALVELUT

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Sijoittumisseuranta 2015 Vuonna 2014 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2015 lopulla

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Työelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena

Työelämän pelisäännöt

Tutkimus järjestäytymisestä

Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille. Liiketalouden ala

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

PaananenTaina - Itä-Uudenmaan Opin ovi

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Koulutusasiainvaliokunta

PAMin vetovoimabarometri 2015

Tämä sopimus koskee yhteistyötä välisenä aikana. Sopimuskaudella on yksi pelikausi.

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Transkriptio:

ESRA Projektin loppuraportti 29.04.2008 1. Taustatiedot Diaarinumero 23/3513/2006 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Afrikantähti Projektikoodi S02025 Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 1 Toimenpidekokonaisuus 1 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika 1.4.2006-31.3.2008 Projektin päävastuuviranomainen 3406 Kaakkois-Suomen TE-keskus, työvoimaosasto Projektia hallinoiva organisaatio Kouvolan seudun kuntayhtymä, Kouvolan seudun ammattiopisto, maa- ja metsätalousoppilaitos Projektin vastuuhenkilö Timo Olli, johtava rehtori Puhelinnumero (05) 744 8210 ja 040-592 1930 Postiosoite Kouvolan seudun ammattiopisto, Utinkatu 44-48, PL 43, 45201 Kouvola 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Tavoitteena oli kehittää uusi koulutuskonsepti, jolla koulutetaan osaajia kansainvälisiin kehitysyhteistyötehtäviin, erityisesti kansalaisjärjestöjen palvelukseen. Projektin kohderyhmänä olivat soveltuvan pohjakoulutuksen omaavat, työttömät, työttömyysuhanalaiset aikuiset tai töissä olevat, kehitysaputehtävistä kiinnostuneet toimialasta riippumatta. Projektin tavoitteena oli osallistujien kokemusten laajentaminen sekä hakeutuminen työelämään uudella tarmolla ja työllistyminen pitkäaikaisesti. Työvoimapoliittinen koulutus aloitettiin lokakuussa 2006 kolmen kuukauden valmistavalla opetusjaksolla kotimaassa minkä lisäksi Afrikassa oltiin vajaan kuukauden mittaisella yhteisellä opintokäynnillä. Kotimaan opetusjakso jakautui osioihin yleisopinnot ja toimintaympäristönä kehitysmaa. Yleisopinnot sisälsivät muiden muassa tietoa työvoimakoulutuksesta, työnhakua, kieliopintoja, tietotekniikkaa sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää opetusta. Toimintaympäristönä kehitysmaa otsikon alle kuului ensinnäkin opintoja sellaisten kokonaisuuksien alta liittyen Afrikkaan kuin Historia, kulttuuri ja yhteiskunta sekä Kokemuksia kentältä. Toinen kokonaisuus oli kehitysyhteistyön teemat. Siihen kuului opintoja kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyön eri teemoista. Näihin kuului esimerkiksi köyhyys, ympäristö, kestävä kehitys, tasa-arvokysymykset, terveys, liiketoiminta, matkailu sekä hankesuunnittelu. Opiskelijat osallistuivat luennoille ja tekivät harjoituksia sekä kirjallisia töitä. Opiskelija saattoi korvata muilla tehtävillä osioita, jotka hän osoitti hallitsevansa. Afrikan opintokäyntiin sisältyi vierailuja hallinnollisiin kohteisiin, tutustumista yhteiskunnan eri sektoreihin kuten koulutukseen ja teollisuuteen, kulttuuriin, luontoon ja erilaisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Jakso valmensi opiskelijoita seitsemän kuukauden työssäoppimisjaksolle kehitysmaassa. Opiskelijat suorittivat työssäoppimisensa yhdessä tai kahdessa paikassa. He raportoivat tehtävistään ja kuulumisistaan vähintään viikoittain. Projektihenkilökunta vieraili seurantamatkoilla työssäoppimiskohteissa varmistuakseen työssäoppimisen sujumisesta (seurantamatkaraportit liitteissä 18-20). Koulutuksen päätteeksi opiskelijat laativat itsenäisesti lopputyöt. Opiskelijat tekivät ne erilaisista lähtökohdistaan Tulostettu 29.04.2008 1

käsin. Lopputöissä tavoitteena oli etsiä vastausta asetettuun ongelmaan, joka liittyi opiskelijan työssäoppimistehtävissä havaitsemaan kehittämiskohteeseen. Ohjaajina ja arvioijina toimivat opettajina toimineet henkilöt. Lopputyöt esiteltiin koulutuksen päätteeksi syyskuussa 2007. Koulutuksen aloittaneista 20 henkilöstä (15 naista, 5 miestä) kurssin suoritti loppuun 19. Vuoden 2007 lopussa työllistyneitä oli 11 eli 58 % kurssin loppuun suorittaneista. Heistä avoimilla työmarkkinoilla oli töissä viisi ja muilla kuin avoimilla työmarkkinoilla kuusi henkilöä. Työttöminä oli kolme henkilöä. Loppuihin viiteen kuului kaksi sairastunutta. Muut olivat tarkasteluajankohtana muuttuneiden elämäntilanteidensa vuoksi poissa tai pian poistumassa työmarkkinoilta. Afrikantähti-koulutusohjelman pohjalta kehitettiin koulutuskonsepti. Hankkeen avulla luotiin uusi väylä kouluttaa eri alojen ammattilaisia ja osaajia kansainvälisiin kehitysyhteistyötehtäviin. Kun koulutus on nyt mallinnettu, ovat koulutuksen järjestämisestä saadut kokemukset hyödynnettävissä tulevaisuudessa muissa kansainvälisesti suuntautuneissa työvoimapoliittisissa koulutuksissa. Järjestetyn koulutuksen sisältö opintokokonaisuuksittain on nähtävissä opetussuunnitelmassa. Siitä ja tietoa yleisemmin koulutuksen järjestämisestä on saatavilla Kouvolan seudun ammattiopiston internetsivuilla. Työnantajien ja opiskelijoiden palaute osoittivat, että koulutus vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin Afrikantähtikoulutus paransi siihen osallistuneiden kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Karttunutta kansainvälistä kokemusta pääsee työssään tavalla tai toisella hyödyntämään puolet koulutuksen jälkeen työllistyneistä. Tämän tyyppinen haastava kurssi kantaa hedelmää sille osallistuville vielä pidemmälläkin aikavälillä. Kurssin läpikäynti on osoitus henkilön aktiivisuudesta, kyvystä ja halusta oppia uutta aivan erilaisessakin ympäristössä. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä LÄHTÖKOHTA 1. Koulutetaan toimijoita Suomen kehitysaputehtäviin, lähinnä kansalaishankkeisiin. Syntyy työtä ja työpaikkoja. Hankkeet saavat asiantuntevaa työväkeä, mikä varmistaa hankkeiden onnistumisen. 2. Koulutuksen tuloksena tulee myös asiantuntevia toimijoita Suomeen projektien koordinointiin ja hallinnointiin. 3. Samoin saadaan tekijöitä maahanmuuttajien vastaanottoon, koulutukseen sekä yhteiskuntaan integrointiin. 4. Saadaan hätäaputyöntekijöitä katastrofiapua antaville järjestöille. 5. Ammattitaitoista väkeä, joka saa kokemusta ja käytännön näkemystä hakeutua kansainvälisiin tehtäviin ja hankkeisiin Euroopan unionissa sekä YK-järjestöissä. 6. Mahdollisuus alkaa kaupalliseksi tai palvelualan yrittäjäksi hyödyntäen syntyneitä kontakteja. 7. Menestyksellisesti kurssin läpikäynyt oppilas saa lisäetua hakeutuessaan muihin työtehtäviin. 8. Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvaran toimipisteen kapasiteettia saadaan hyödynnettyä paremmin. 9. Tavoitteena oppilaitoksen kansainvälistäminen, saada nimeä uudenlaisena osaamiskeskuksena. 10. Tavoitteena laajentaa yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa kansainvälisestikin ja luoda uusia mahdollisuuksia, hyödyntää synergiaetuja koulutuksessa hankkimalla uutta toimintaa, kumppanuuskouluja ja oppilasvaihtoa. TAVOITTEET Tavoitteena on kehittää uusi koulutuskonsepti, jolla projektin aikana saada koulutetaan osaajia kansainvälisiin kehitysaputehtäviin. Tavoite savutetaan kouluttamalla toimintakykyisiä, ammatti-ihmisiä, asiantuntijoita ja erikoistuneita osaajia, kansalaisjärjestöjen palvelukseen pääosin Afrikassa tapahtuviin kehityshankkeisiin, joihin tehtävissä koulutetut henkilöt työllistyvät koulutuksen jälkeen. Projektin tavoitteena on osallistuvien henkilöiden elämänkatsomuksen laajentuminen, oman identiteetin Tulostettu 29.04.2008 2

vahvistuminen sekä toisenlaisen kokemuksen tuottama uusi henkinen vireys hakeutua työelämään uudella tarmolla ja työllistyä pitkäaikaisesti. Koulutettavia tuetaan ja kannustetaan myös yritteliäisyyteen antamalla tietoa ja selvittämällä mahdollisuuksia liiketoimintaideoiden rahoitukseen sekä alkuun saattamiseen. KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmä on soveltuvan pohjakoulutuksen omaavat, työttömät, työttömyysuhanalaiset aikuiset tai töissä olevat, jotka ovat kehitysaputehtävistä kiinnostuneita toimialasta riippumatta. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Ensisijainen väline kohderyhmän rekrytoinnissa oli työministeriön työvoimapoliittisen koulutuksen ilmoitus työministeriön omilla www.mol.fi -sivuilla, minkä kautta hakeminenkin ensisijaisesti tapahtui. Rekrytoinnissa myös hyödynnettiin Kouvolan seudun ammattiopiston omia kotisivuja www.ksao.fi/afrikantahti, missä kerrottiin koulutuksesta sekä neuvottiin kuinka koulutukseen voi hakeutua. Oikotie.fi sivuilla oli koulutusilmoitus (liite 14). Lisäksi heinäkuulle asti netissä oli projektisuunnitelman mukaiset afrikantahti.in sivut, liitettynä hakukoneisiin sopivilla hakusanoilla esitellen koulutusta ja oppilaaksi hakeutumista. Kohdennettuna tiedottamisena lähetettiin noin 210 kirjettä mm. ulkoministeriön kehitysapua saaville järjestöille, joilla on toimintaa Afrikantähti projektin kohdealueella Afrikassa sekä ESR -kelpoisilla II ja III-tukialueilla oleville seurakunnille (mm. helluntaiseurakunnat ja vapaakirkko). Internet-sivujen ja lehtijuttujen perusteella tuli useita yhteydenottoja työvoimatoimistoon työvoimaneuvojalle ja projektisihteerille. Molemmat lähettivät postitse kohdennettua esittelymateriaalia tarpeen mukaan sekä antoivat lisätietoja puhelimitse ja sähköpostitse. Koulutuksen hakuaika päättyi sunnuntaina, 3. syyskuuta 2006 ja määräaikaan mennessä jätettiin 83 hakemusta. Hakemuksia oli parhaimmillaan 85, mutta kaksi hakijaa veti hakemuksensa pois ennen hakuajan päättymistä omista henkilökohtaisista syistä. 83 hakijasta naisia oli 56 ja miehiä 27. Iältään hakijat olivat 22 57 -vuotiaita. Hakemukset käytiin läpi työvoimatoimistossa 5.9.2006 ja hakijoista valittiin haastatteluun 46 hakijaa, joista 30 oli naisia ja 16 miehiä. Valintaperusteina käytettiin sekä työvoimapoliittisen koulutuksen ehtoja että Afrikantähti - projektin asettamia vaatimuksia mm. kielitaidosta ja kiinnostuneisuudesta alaa kohtaan. Hakijoiden haastattelut suoritettiin syyskuun puolivälissä, 14. 15.9.2006. Haastattelupäivään kuului puolentoista tunnin ryhmätilanne, jonka tarkoituksena oli punnita hakijoiden kielitaitoa, paineensietokykyä sekä sosiaalisia taitoja. Ryhmätilanteessa hakijoiden piti kertoa englanniksi itsestään ja motivaatiostaan hakeutua koulutukseen ryhmän edessä. Tehtävästä ei kerrottu etukäteen kutsun yhteydessä. Jokaisen kerrottua itsestään tilanne jatkui vapaamuotoisena keskusteluna, jota haastattelijat seurasivat ja johon osallistuivat tarpeen vaatiessa. Ryhmätilanteen jälkeen hakijat haastateltiin vielä henkilökohtaisesti 15 minuutin ajan. Haastattelussa kartoitettiin yksityiskohtaisemmin hakijan elämäntilannetta, motivaatiota ja kykyjä osallistua koulutukseen. Lopullinen valinta suoritettiin maanantaina 18.9.2006. Opiskelijoita valittiin 20, naisia 15 ja miehiä 5. Varasijoille valittiin 6 hakijaa, yksi mies ja viisi naista. Hakijoille ilmoitettiin valinnoista puhelimitse samana päivänä ja lisäksi vielä kirjeitse. Varsinaisista valituita yksi perui tulonsa työllistymisestä johtuen. Koulutus alkoi 3.10.2006. Tulostettu 29.04.2008 3

4.2. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Katso liite 1. Huom! Liitteessä yksi viitataan asiakirjan sisäisiin liitteisiin 1-31, jotka ovat olleet myös väliraporteissa. Tietoja projektin toteutuksesta on ohjausryhmäasiakirjoissa, jotka ovat liitteissä 21-31 (kutsut ja muistiot, ei liitteitä/ennakkomateriaalia). 4.3. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Kouvolan seudun ammattiopisto järjesti koulutuksen kokonaisuudessaan itse. Yhteistyötä tehtiin yksittäisten henkilöiden kanssa. He toimivat usein luennoitsijoina koulutuksessa. Sitä kautta järjestyi työssäoppimispaikkoja ja kontakteja vierailukohteisiin. 4.4. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin luennoitsijoiden löytämiseksi ja muiden kontaktien luomisessa. Tämän ansiosta yhteisellä Afrikan jaksolla järjestyi sopivia vierailukohteita. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeen päätyttyä järjestetystä koulutuksesta kootaan tietopaketti uudistuville Kouvolan seudun ammattiopiston verkkosivuille Afrikantähti-kohtaan. Sivuille laitetaan tietoa koulutuksesta niin opiskelijan kuin koulutuksen järjestäjänkin kannalta. Opetussuunnitelma on muokattu sellaiseen muotoon, että siitä selviää nopeasti koulutuksen rakenne ja tavoitteet (liite 15a ja 15b). Koulutus oli hankkeen aikana esillä useasti paikallisissa ja seudullisissa tiedotusvälineissä (liitteet 1-14). Hankkeesta tiedotettiin päätöstilaisuudessa kaikille sidosryhmille. Opiskelijat saivat hankkeen aikana tietoa itse ylläpitämiltään www.afrikanti.in-sivuilta. Joulukuussa opiskelijoita ja sidosryhmiä muistettiin Afrikantähti-painotuotteilla: seinäkalentereilla, tarroilla ja julisteilla. Samoissa paketeissa jaettiin myös projektipäällikön koostamat DVD:t yhteiseltä Afrikan jaksolta sekä opiskelijoille kooste heidän päätösviikon esityksistään. Ennen Afrikkaan lähtöä opiskelijoille ja sidosryhmille oli painatettu African Star -lippalakit. Tiedustelut liittyen opetussuunnitelmaan tai koulutuksen järjestämiseen voi osoittaa KSAO:n kehittämisyksikkön suunnittelupäällikkö Ulla Jaskarille. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektipäällikkö kokosi hankkeen aikaisia kokemuksia ja havaittuja oppimisen paikkoja yhteen asiakirjaan. Se on liitteessä 32. 6.2. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Katso liite 32. 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Kurssin aloittaneista 20 henkilöstä (15 naista, 5 miestä) kurssin suoritti loppuun 19, mitä pidetään työvoimapoliittiselle hankkeelle erinomaisena tuloksena. Henkilötyöpäiviä kertyi projektissa lopulta 5034. Ne vähenivät arvioidusta 5410:sta yhden koulutuksen keskeyttäneen vuoksi. Opiskelijapäivän hinta oli 17,65. Kokonaisuudessaan Afrikantähti osoittautui kustannustehokkaaksi tavaksi kouluttaa kansainvälisiä osaajia. Tulostettu 29.04.2008 4

Työllistymistavoite koulutuksessa oli 12 henkilöä. Tilanne vuoden 2008 huhtikuussa oli se, että 16:sta koulutuksen työttömänä aloittaneesta neljä oli työllistynyt avoimille työpaikoille ja yksi toimi yrittäjänä. Heidän lisäkseen neljä oli työllistynyt työvoimapoliittisin toimenpitein, joista kaksi palkkatuella ja kaksi työelämävalmennukseen. Työttöminä välittömästi projektin jälkeen oli seitsemän henkilöä ja työvoiman ulkopuolelle siirtyi välittömästi projektin jälkeen kolme henkilöä. Työllistymistavoitteessa päästiin varsin lähelle tavoitetta, yhdeksän 12:sta työllistyi. Tulosta tarkasteltaessa on huomioitava yllä mainitut asiat, yksi keskeytti ja kolme siirtyi työvoiman ulkopuolelle. Nämä seikat huomioon ottaen Afrikantähti työllisti melko hyvin kurssille osallistuneet henkilöt. Todennäköisesti tämän tyyppinen haastava kurssi kantaa hedelmää sille osallistuville vielä pidemmälläkin aikavälillä. Kurssin läpikäynti on osoitus henkilön aktiivisuudesta, kyvystä ja halusta oppia uutta aivan erilaisessakin ympäristössä. Työnantajien ja opiskelijoiden palaute osoittivat, että koulutus vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin Afrikantähtikoulutus paransi siihen osallistuneiden kykyä toimia kansainvälisessä työympäristössä. Kurssi ei kuitenkaan suoraan työllistänyt kovinkaan monia tehtäviin, joissa on kansainvälisyydestä hyötyä. Karttunutta kansainvälistä kokemusta pääsee työssään tavalla tai toisella hyödyntämään puolet koulutuksen jälkeen työllistyneistä. Hankkeessa luotiin uusi koulutuskonsepti, jota muutkin järjestäjätahot voivat käyttää. Afrikantähdessä on luotu malli, jonka mukaisesti koulutus voidaan järjestää. Keskeinen informaatio löytyy Kouvolan seudun ammattiopiston internetsivuilta. Tiedustelut voi kohdistaa KSAO:n kehittämisyksikköön. On kuitenkin huomattava, että huolimatta Afrikantähti-hankkeessa luodusta koulutuskonseptista hyvin paljon jää projektihenkilökunnan ja sitä toteuttavan organisaation osaamisen varaan. Vaikka tarjolla olisi kuinka hyvä koulutusmalli ja kokemuksista koottu käsikirja, mukaan lukien esimerkiksi yhteystietolista aiemmista toteuttajista ja yhteistyökumppaneista (esim. opettajat, työnantajat), niin koulutuksen onnistuminen riippuu silti loppujen lopuksi hyvinkin paljon projektihenkilökunnan kontakteista sidosryhmiin sekä aktiivisesta yhteistyöstä hallinnoivan organisaation kanssa. Onnistuakseen koulutus vaatii järjestäjiltään kovaa ammattitaitoa ja kykyä verkostoitua alan toimijoiden kanssa, jotta koulutuksen laatu pystytään takaamaan. 7.1. Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä 8 henkilöä 1 henkilöä 16 henkilöä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Hankkeen päättyessä niiden neljän henkilön, jotka olivat koulutuksen aloittaessaan työssäkäyviä tilanne on sellainen, että: Tulostettu 29.04.2008 5

- yksi teki määräaikaista työtä, oli kurssin jälkeen vuoden 2007 loppuun asti työssä palkkatuella, mutta keväällä 2008 jälleen työtön. - yksi oli työssä kurssin alkuun asti, jonka jälkeen hetken työttömänä kurssin päätyttyä, mutta on nyt pysyvässä työsuhteessa 3.11.07 alkaen toisaalla - yksi oli työssä (mutta irtisanomisajalla tuotannollisista ja taloudellisista syistä). Kurssin jälkeen sai palkkatukityön, joka jatkui ihan tavallisena työsuhteena tukijakson jälkeen. Nyt hän on työtön, mutta odottaa työn alkua. Tuleva työ on sellainen, että Afrikantähti kurssi on auttanut kyseistä henkilöä saamaan työtä aivan uudelta ammattialalta (kehitysyhteistyökuvioista), ja paluuta vanhan ammatin pariin ei ole. - yksi oli osa-aikaisesti työssä ennen kurssille tuloa, ja osa-aikainen työssäolo jatkui kurssin jälkeen. Henkilö ei ole enää työnhakijana lainkaan. On suunnitellut oman yrityksen perustamista, siitä ei ole tarkempia tietoja. Opiskelijat pyrittiin tapaamaan koulutuksen päättymiseen jälkeen. Näistä tapaamisista on raportoitu tarkemmin liitteessä 33. Lisäksi projekti työllisti projektipäällikkö Timo Heikkilän ajalla 1.4.2006-31.3.2008. Projektisihteeri Eija Kyttälä työllistyi ajalla 1.6.2006-30.6.2007. Projektiassistentti Petra Kortelainen työllistyi ajalla 4.6.2007-31.3.2008. Lisäksi työtunteja kertyi koulutuksessa toimineille opettajille, jotka toimivat luennoitsijoina sekä lopputyön ohjaajina ja arvioijina. Afrikantähti-hankkeen hallinnointi synnytti työtä Kouvolan seudun kuntayhtymän hallinto- ja tukipalveluissa. 7.3. Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Katso liite 33. Afrikantähti-hankkeessa toiminut projektiassistentti Petra Kortelainen jatkaa määräaikaisessa työsuhteessa Kouvolan seudun ammattiopiston kehittämisyksikössä EU-hankkeiden ja koulutuksen kehittämisen parissa. 8. Projektin innovatiivisuus Hankkeessa koulutettiin ensimmäistä kertaa ammattiopiston toteuttamana ammattilaisia alansa tehtäviin kansainväliseen toimintaympäristöön. Koulutukseen osallistuville tarjottiin tietoa siitä kuinka täysin erilaisissa olosuhteissa, niin ilmastollisesti kuin kulttuurisesti, saadaan ihmiset toimimaan tehokkaasti ja hyödyllisesti, viihtymään ja jaksamaan uusissa paikoissa, tekemään työtä siellä missä apua tarvitaan niin että tuloksista on hyötyä. Tällainen kansainvälisyysosaaminen on tähän asti pitkälti kohdistettu korkeakoulutettuihin. Hankkeessa haluttiin ja pystyttiin vastaamaan siihen tarpeeseen, että osaamista kansainvälisillä kentillä toimimisesta tarvitaan eri koulutusasteilla. Tulostettu 29.04.2008 6

Kehitysyhteistyössä ja kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan erilaisia ammattilaisia. Kouulutusmallin toimivuus on todennettu ja sitä voidaan jatkokehittää palvelemaan myös muita kansainvälisiä koulutustarpeita kuin kehitysyhteistyön ammattilaisia. 9. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen aikana luotiin koulutuskonsepti, jota muut koulutuksen järjestämisestä kiinnostuneet tahot voivat hyödyntää. Kokemuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun samantyyppisen kansainvälisen koulutuksen suunnittelussa. Hankkeessa luotiin opetussuunnitelma (liite 15b), josta käy ilmi millaista koulutus oli sisällöllisesti ja mitkä olivat oppimistavoitteet. Lisäksi on kartoitettu asiantuntijaresurssilista yhteystietoineen. Paljon muuta materiaalia, kuten projektipäällikön koottuja ajatuksia koulutuksen järjestämisen haasteista, on luotu. Niitä kootaan Afrikantähti-hankkeen alle KSAO:n uudistettaville nettisivuille. Sen perusteella tiedot koulutuksen järjestämisestä ovat tarjolla kelle tahansa. Tiedusteluihin vastaan KSAO:n kehittämisyksikkö, josta saa myös lisätietoja. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus 499800 euro 455950 euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus 0 euro 0 euro Yksityinen rahoitus 96900 euro 22800 euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä 596700 euro 478750 euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi 11.1. Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* Sisäiset ja Basware-järjestelmässä kiertäneet laskut on tarkastettu aina kahdesti ja kolmas henkilö on ne hyväksynyt. 1. tarkastus Eija Kyttälä, projektisihteeri TAI Petra Kortelainen, projektiassistentti 2. tarkastus Eija Kyttälä, projektisihteeri, Petra Kortelainen, projektiassistentti TAI Timo Heikkilä, projektipäällikkö 3. hyväksyntä Juha Haukka, kehittämispäällikkö TAI Ulla Jaskari, suunnittelupäällikkö Tulostettu 29.04.2008 7

11.2. Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* Kouvolan seudun kuntayhtymä, Hanna Korjala 11.3. Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* KPMG Kunta Oy, Raimo Saarikivi 11.4. Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio KPMG Kunta oy, Kati Nikunen (teki paikan päällä), Kaija Pakkanen (allekirjoittanut lausunnon). Lopputilintarkastuksesta tehdyssä lausunnossa todetaan, että projektissa on noudatettu olennaisilta osin rahoittajan ehtojen kustannustilityksiä koskevia kohtia. 11.5. Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvolan seudun kuntayhtymä: - arkistointivastaava Miia Sjöblom ja - hallinto- ja tukipalvelut yksikö johtaja Seppo Laaksonen Asiakirjoja säilytetään Afrikantähti-kansioissa osoitteessa: Kouvolan seudun ammattiopisto Utinkatu 44-48 PL 43 45201 Kouvola 11.6. Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Kouvolan seudun ammattiopisto Utinkatu 44-48 PL 43 45201 Kouvola 11.7. Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvolan seudun kuntayhtymä - hallinto- ja tukipalvelut yksikö johtaja Seppo Laaksonen 11.8. Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Kouvolan seudun ammattiopisto Utinkatu 44-48 PL 43 45201 Kouvola 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2008 seurantakaudelta 1.1.-30.6. ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Tulostettu 29.04.2008 8

Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Kouvola 29.04.2008 Asko Rautala yhtymäjohtaja Kouvolan seudun kuntayhtymä * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu 29.04.2008 9