TEM Tilastotiedote 2011:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2011:2 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna Työttömät työnhakijat vuonna Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilaston vuositilastot

3 1 TYÖNVÄLITYKSEN VUOSITILASTOT VUONNA AVOIMET TYÖPAIKAT TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOISSA VUONNA 2010 Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä kääntyi edellisen vuoden notkahduksen jälkeen kasvuun vuonna Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2010 avoinna kaikkiaan työpaikkaa. Paikkojen määrä oli eli 12 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Eniten työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan ( ), Pirkanmaan (37 800), Pohjois- Pohjanmaan (37 100) ja Varsinais-Suomen (34 900) ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) alueilla. Edellisestä vuodesta työpaikat lisääntyivät kaikkien ELY-keskusten alueilla; eniten Uudenmaan (23 700), Pohjois-Pohjanmaan (5 500), Pirkanmaan (4 700) ja Varsinais-Suomen (5 500) ELY-keskusten alueilla. Ahvenanmaalla avointen työpaikkojen määrä hieman laski (-100) vuonna 2010 edellisestä vuodesta. Taulukko 1. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat ELY-keskuksittain, vuosina 2010 ja 2009 ELY-keskus Avoinna olleet työpaikat Avoinna- Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % ol.kesto* km.vrk Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/ Uusimaa , ,0 14,6 20 Varsinais-Suomi , ,1 14,7 20 Satakunta , ,4 13,2 19 Häme , ,5 4,4 25 Pirkanmaa , ,8 14,2 18 Kaakkois-Suomi , ,6 5,7 25 Etelä-Savo , ,1 8,8 26 Pohjois-Savo , ,1 7,8 22 Pohjois-Karjala , ,1 11,0 18 Keski-Suomi , ,7 8,0 21 Etelä-Pohjanmaa , ,8 19,0 23 Pohjanmaa , ,6 16,6 25 Pohjois-Pohjanmaa , ,4 17,4 19 Kainuu , ,3 1,2 19 Lappi , ,1 28,0 24 Ahvenanmaa , ,5-4,9 35 Koko maa ** , ,0 12,0 21 * Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto ** Sisältää ulkomaan paikat Vuoden 2010 aikana avoimina olleista työpaikoista täyttyi vuoden aikana ja työnantaja peruutti työpaikan avoinnaolon. Vuoden 2010 lopussa oli avoinna työpaikkaa. Täyttyneistä työpaikoista 27 % ( ) täyttyi työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla ja 3 % täyttyi muuten. Avoinnaolo työ- ja elinkeinotoimistoissa päättyi 58 %:lle paikoista, koska työnhaun määräaika oli loppunut.

4 2 Työpaikoista 41 % täyttyi kahden viikon kuluessa, 80 % yhden kuukauden kuluessa ja 95 % kahden kuukauden kuluessa. Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto vuonna 2010 oli keskimäärin 21 vuorokautta, mikä on kaksi vuorokautta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinnaolon kesto nousi ainoastaan rakennus- ja kaivosalan työssä (kasvua 1 vrk) sekä muualla luokittelemattomassa työssä (kasvua 1 vrk). Hallinto- ja toimistotyössä sekä kaupallisessa työssä avoinnaolon kesto pysyi ennallaan. Kaikissa muissa ammattiryhmissä keskimääräinen avoinnaolon kesto laski. Eniten avoinnaolon kesto laski maa- ja metsätaloustyön (-6 vrk) ammateissa. Nopeimmin täyttyivät kaupallisen työn, kuljetus- ja liikennetyön, rakennus- ja kaivosalan sekä teollisuuden (vaatetus, kone, puu, sähkö) työpaikat; kaikissa keskimäärin 18 vuorokaudessa. Työpaikoista 90 % täyttyi työnantajan ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Taulukko 2. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat ammattiryhmittäin, vuosina 2010 ja 2009 Ammattiryhmä Avoinna olleet työpaikat Avoinnaolon Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % kesto * km.vrk. Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/ Tieteellinen, tekninen, ym. työ , ,9 17,2 21 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,2 1,0 24 Hallinto- ja toimistotyö , ,9 17,5 19 Kaupallinen työ , ,5 9,4 18 Maa- ja metsätaloustyö , ,0-1,1 29 Kuljetus- ja liikenne , ,0 20,4 18 Rakennus- ja kaivosala , ,5 43,4 18 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö , ,4 57,8 18 Muu teollisuus ja varastoala , ,0 6,5 24 Palvelutyö , ,4 7,3 23 Muualla luokittelematon työ 671 0, ,2-9,9 28 Yhteensä , ,0 12,0 21 * Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna eniten kaupallisen työn (29 %), palvelutyön (16 %) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan (16 %) ammattiryhmien paikkoja. Edellisestä vuodesta vähenivät ainoastaan luokittelemattoman työn (-10 %) sekä maa- ja metsätaloustyön (-1 %) työpaikat. Avoimet työpaikat lisääntyivät vuonna 2010 eniten rakennus- ja kaivosalan työn (43 %), teollisen työn 1 (31 %), kuljetus- ja liikennetyön (20 %), hallinto- ja toimistotyön (18 %) sekä korkeimmin koulutettujen (17 %) ammattiryhmissä. 1 Teollisuuden ammattiryhmät Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja Muu teollisuus ja varastoala yhteenlaskettuna.

5 Taulukko 3. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat työnantajasektorin mukaan, vuosina 2010 ja Työnantaja Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2010 Valtio , ,6-13,1 Kunta, kuntayhtymä , ,7 2,9 Yksityinen sektori , ,8 14,9 Yhteensä , ,0 12,0 Työ- ja elinkeinotoimistojen avoimista työpaikoista 2 % oli valtion, 17 % kuntien ja 81 % yksityisten työnantajien ilmoittamia työpaikkoja. Työpaikkojen määrä väheni edellisestä vuodesta valtiosektorilla 13 % ja lisääntyi yksityisellä sektorilla 15 % ja kuntasektorilla 3 %. Taulukko 4. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat työpaikan työajan mukaan, vuosina 2010 ja 2009 Työaika Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2009/2010 Säännöllinen kokopäivätyö , ,9 11,0 2-vuorotyö , ,9 5,8 3-vuorotyö , ,3 16,2 Osapäivätyö , ,3 4,1 Muu osa-aikatyö , ,5 25,5 Yhteensä , ,0 12,0 Vuonna 2010 avoinna olleista työpaikoista 65 % oli säännöllisiä kokopäivätöitä, 2 % kaksivuorotöitä, 11 % kolmivuorotöitä, 11 % osapäivätöitä sekä 11 % muita osa-aikatöitä, joita ei tehdä viikon kaikkina työpäivinä. Avoinna olleista työpaikoista 49 % oli tarkoitettu yli vuoden kestäviksi, 25 % yli 3 kk mutta alle vuoden kestäviksi, 23 % oli väliaikaisia (alle 3 kk mutta yli 10 vrk kestäviä) ja 3 % oli tilapäisiä töitä (kesto alle 11 vrk). Yli vuoden kestävien paikkojen osuus on kasvanut yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta ja kaikkien muiden osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan.

6 4 Kuvio 1. Vuoden 2010 aikana avoinna olleet työpaikat täyttymisen syyn mukaan 6,2 % 58,2 % 4,8 % 27,5 % 3,3 % Täyttynyt TE-toimiston hakijalla Täyttynyt muuten Ehdokkaita riittävästi tai hakuaika päättynyt Peruutetut työpaikat Avoinna edelleen Kuvio 2. Vuoden aikana täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto (vrk) vuosina työpaikkaa yli

7 5 2. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN TYÖNHAKIJAT VUONNA 2010 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2010 aikana työnhakijana kaikkiaan henkilöä 2. Työnhakijoiden määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Työnhakijoiden määrä väheni kaikkien muiden ELY-keskusten alueella, paitsi Varsinais-Suomessa (4 %) ja Uudellamaalla (1 %). Eniten työnhakijoiden määrä väheni Kainuussa (-5 %) ja Lapissa (-4 %). Määrällisesti eniten työnhakijoita oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ( ). Taulukko 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2010 ja 2009 ELY-keskus Työnhakijoiden määrä Työnhaun Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % kesto 2009/ km. vkoa Työnhakijat % Työnhakijat % Uusimaa , ,7 1,5 38 Varsinais-Suomi , ,8 4,1 39 Satakunta , ,6-2,7 55 Häme , ,5-1,2 47 Pirkanmaa , ,8-0,5 45 Kaakkois-Suomi , ,9-1,0 53 Etelä-Savo , ,2-2,5 48 Pohjois-Savo , ,4-1,2 45 Pohjois-Karjala , ,1-2,8 57 Keski-Suomi , ,8-1,3 47 Etelä-Pohjanmaa , ,5-2,8 38 Pohjanmaa , ,0-2,6 43 Pohjois-Pohjanmaa , ,4-0,5 38 Kainuu , ,2-4,5 54 Lappi , ,7-4,3 39 Ahvenanmaa , ,2-0,7 20 Koko maa ** , ,0-0,7 43 ** Sisältää ulkomailla olevat työnhakijat Työnhakijoista yli viidennes (22 %) kuului teollisen työn 3 ammattiryhmään. Ammattitaidottomien, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ryhmän (muualla luokittelematon työ) osuus oli 18 %, korkeasti koulutettujen 11 % sekä hallinto- ja toimistotyön hakijoiden 10 %. Työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä (3 %), luokittelemattomassa työssä (0,3 %) ja korkeimmin koulutettujen ammattiryhmässä (0,2 %). Työnhakijoiden määrä väheni eniten maa- ja metsätaloustyön (-7 %), kuljetus- ja liikennetyön (-3 %) sekä rakennus- ja kaivosalan työn (-3 %) ammattiryhmissä. 2 2 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, henkilökohtaisesti lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset. 3 Teollisuuden ammattiryhmät Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja Muu teollisuus ja varastoala yhteenlaskettuna.

8 Taulukko 6. Työnhakijat ammattiryhmittäin, vuosina 2010 ja Ammattiryhmä Työnhakijoiden määrä Vuonna 2010 Vuonna 2009 Muutos % Työnhakijat % Työnhakijat % 2009/2010 Tieteellinen, tekninen, ym.työ , ,7 0,2 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,2 3,5 Hallinto- ja toimistotyö , ,6-1,6 Kaupallinen työ , ,4-1,2 Maa- ja metsätaloustyö , ,9-6,8 Kuljetus ja liikenne , ,4-3,4 Rakennus- ja kaivosala , ,7-2,7 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö , ,3-1,1 Muu teollisuus ja varastoala , ,6-1,4 Palvelutyö , ,5-0,2 Muualla luokittelematon työ , ,7 0,3 Yhteensä , ,0-0,7 Työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 19 %, vuotiaita 30 % ja yli 40-vuotiaita 51 %. Työnhakijoissa alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet säilyivät lähes ennallaan ja yli 40- vuotiaiden osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Nuorten osuus työnhakijoista vaihteli ELY-keskuksittain Uudenmaan 17 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 25 prosenttiin. Ahvenanmaalla nuorten osuus työnhakijoista oli 28 prosenttia. Vuonna 2010 kaikista työnhakijoista oli miehiä (53 %) ja naisia (47 %). Työnhakijana olleiden miesten määrä väheni kolme prosenttia ja naisten määrä pysyi ennallaan. Kaikkien työnhakijoiden määrän muutokset sukupuolen mukaan olivat samat kuin työttömien työnhakijoiden muutokset (katso sivu 8). Työnhakijoista perusasteen koulutuksen saaneita oli 33 %, keskiasteen ammatillisen koulutuksen saaneita 46 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 20 %. Koulutus oli tuntematon 2 %:lla työnhakijoista. Työnhakijat olivat työnvälityksen asiakkaina vuoden 2010 aikana noin eri työnhaun ajan. Jokaista työnhakijaa kohden oli keskimäärin 1,3 työnhakujaksoa. Työnhaun kesto oli keskimäärin 43 viikkoa eli selvästi alle yksi vuosi. Kesto on pidentynyt edellisestä vuodesta kahdella viikolla. Pisimpään työnhaut kestivät Pohjois-Karjalan (keskimäärin 57 viikkoa), Satakunnan (55 viikkoa) ja Kainuun (54 viikkoa) ELY-keskusten alueella. Lyhin keskimääräinen kesto oli Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla; kaikissa 38 viikkoa. Ahvenanmaalla työnhaun keskimääräinen kesto oli vuonna viikkoa. Vuoden 2010 aikana päättyi työnhakujaksoa. Työnhakujakson päättäneistä (42 %) sai työtä avoimilta työmarkkinoilta. Osuus on yhden prosenttiyksikön pienempi kuin edellisenä vuonna. Työllistämistoimin sijoitettiin lisäksi työhön , työvoimakoulutuksen aloitti ja muun koulutuksen , työnhakuun ETA/EU-valtioihin siirtyi 600 työnhakijaa, työvoiman ulkopuolelle (eläkkeelle, kotityöhön) siirtyi ja työttömyyseläkkeelle hakijaa. Lisäksi työnhakujaksoa päättyi niin, ettei työnvälitykselle ilmoitettu syytä.

9 Taulukko 7. Työnhakujakson päättymisen syyt vuosina 2010 ja Työnhakujakson päättymisen syy Päättyneet työnhakujaksot Vuonna 2010 Vuonna 2009 % % Saanut työtä avoimilta työmarkkinoilta , ,1 Sijoitettu työllistämistoimenpitein , ,7 Aloittanut työvoimakoulutuksen , ,8 Aloittanut muun koulutuksen , ,6 Mennyt työnhakuun ETA/EU-valtioon 594 0, ,0 Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle , ,1 Työttömyyseläkkeelle , ,0 Muu syy tai ei tietoa , ,7 Yhteensä , ,0 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2010 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä , Virosta ja Ruotsista Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (3 100), somalialaiset (2 800), thaimaalaiset (2 300), turkkilaiset (1 500), afganistanilaiset (1 500) ja iranilaiset (1 400). Vuonna 2010 työnhakijoina olleista henkilöstä oli (78 %) ollut työttömänä työnhakijana. Työttömistä oli ollut henkilökohtaisesti lomautettuna vuoden aikana (13 %), mikä on 28 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyseläkettä sai vuoden 2010 aikana työnhakijaa, mikä on 11 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin Kuvio 3. Työnhakijoiden määrä vuoden aikana ELY-keskuksittain vuosina 2009 ja Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

10 8 3. TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT VUONNA 2010 Vuoden 2010 aikana työnhakijoista oli ollut työttömänä lyhyemmän tai pidemmän aikaa henkilöä 4. Määrä on pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa työttömänä oli työnhakijaa ja uusia työttömiä ilmoittautui työ- ja elinkeinotoimistoihin vuoden 2010 aikana Vuoden aikana päättyi henkilön työttömyys ja vuoden lopussa oli työttömänä työnhakijaa, kun lomautetut lasketaan mukaan. Taulukko 8. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 ELY-keskuksittain ja sukupuolen mukaan ELY-keskus Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Eniten työttömiä työnhakijoita oli Uudenmaan ( ) ja Pirkanmaan (61 600) ELY-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömänä olleiden määrä laski Varsinais-Suomea (5 %) ja Uuttamaata (1 %) lukuun ottamatta kaikkien muiden ELY-keskusten alueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä laski Kainuussa (-8 %), Lapissa (-6 %), Pohjois-Karjalassa (-6 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (-5 %). Työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2010 koko maassa naisia vähemmän kuin miehiä. Työttömänä työnhakijana olleiden miesten määrä laski edellisestä vuodesta kolme prosenttia ja naisten määrä pysyi ennallaan (+0,03 %). Vuonna 2009 työttömien miesten lukumäärä nousi huomattavasti naisia enemmän, koska talouden taantuma kohdistui miesvaltaisille vientiteollisuuden ja rakentamisen aloille. Vuoden 2010 aikana kyseisten alojen kehitys kääntyi positiiviseksi. 4 Lukuun sisältyvät henkilökohtaisesti lomautetut.

11 9 Taulukko 9. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % , , , , , , , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , ,0 Työttömistä työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 20 %. Miehillä nuorten osuus työttömistä oli 21 %, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin naisilla. Nuorten osuus työttömistä oli korkein Pohjois-Pohjanmaan (23 %), Pohjanmaan (22 %), Etelä-Pohjanmaan (22 %) ja Keski-Suomen (22 %) ELY-keskusten alueella. Alhaisin nuorten osuus oli Uudellamaalla (18 %). Ahvenanmaalla nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 32 %. Taulukko 10. Työttömät työnhakijat vuonna 2010 koulutuksen ja sukupuolen mukaan Koulutus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Perusasteen koulutus , , ,1 Keskiasteen koulutus , , ,3 Alin korkea-aste , , ,1 Korkeakouluaste ja tutkijakoulutus , , ,5 Tuntematon , , ,0 Yhteensä , , ,0 Vuonna 2010 työttöminä työnhakijoina olleista 30 % oli saanut perusasteen, 48 % keskiasteen ja 19 % korkea-asteen koulutuksen. Perusasteen koulutuksen saaneiden osuus on laskenut vajaan yhden prosenttiyksikön, keskiasteen koulutuksen saaneiden vastaavasti noussut 0,4 prosenttiyksikköä ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden säilynyt ennallaan. Työttömillä naisilla oli miehiä korkeampi koulutustaso. Naisista 45 % oli suorittanut keskiasteen ja 25 % korkea-asteen koulutuksen. Työttömillä miehillä vastaavat osuudet olivat 50 % ja 15 %.

12 10 Vuoden 2010 aikana päättyi eri työttömyysjaksoa. Jokaista työttömänä ollutta kohden jaksoja oli keskimäärin 2,0 vuoden aikana. Päättyneistä työttömyysjaksoista (61 %) johti työnvälityksen saaman tiedon mukaan henkilön työllistymiseen. Jakson päättymisen syynä oli (50 %) tapauksessa työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja (10 %) tapauksessa sijoittuminen tukityöhön. Työvoimakoulutuksen aloittaminen päätti (8 %) ja muu koulutus (2 %) työttömyysjaksoa. Työttömyyseläkkeelle siirtyi sekä muulla tavalla työvoiman ulkopuolelle työtöntä työnhakijaa. Näiden lisäksi päättyi työttömyysjaksoa, joiden päättymissyy ei ollut tiedossa työ- ja elinkeinotoimistossa. Taulukko 11. Vuonna 2010 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto ELY-keskus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Keskimäärin viikkoa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Vuonna 2010 päättyneiden yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 14 viikkoa, alle neljä kuukautta. Keskimääräinen kesto oli yhden viikon pidempi kuin edellisenä vuonna. Naisilla työttömyys kesti keskimäärin huomattavasti lyhyemmän ajan (11 viikkoa) kuin miehillä (16 viikkoa). Työttömyyden lyhyemmän keston vuoksi naisia ( ) oli työttömänä työnhakijana vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa selvästi vähemmän kuin miehiä ( ), vaikka uusista työttömistä työnhakijoista oli naisia yhtä paljon kuin miehiä. Työttömyysjaksot ovat sitä pidempiä, mitä vanhemmasta työttömien ryhmästä on kysymys. Nuorilla alle 25-vuotiailla työttömyysjaksot olivat lyhimmät, keskimäärin 8 viikkoa vuotiailla työttömyys kesti keskimäärin 15 viikkoa (neljä kuukautta) ja yli 60-vuotiailla 37 viikkoa (yli yhdeksän kuukautta). Alueittain tarkastellen työttömyysjaksot olivat pisimmät Pirkanmaan (17 viikkoa), Uudenmaan (16 viikkoa) ja Kaakkois-Suomen (15 viikkoa) ELY-keskusten alueella. Lyhimpiä työttömyysjaksot olivat Lapissa (10 viikkoa) ja Etelä-Pohjanmaalla (11 viikkoa).

13 11 Vuoden 2010 aikana pitkäaikaistyöttömiä (henkilöitä, joiden työttömyys oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden) oli Määrä on vajaa viidesosa kaikkien työttömien työnhakijoiden määrästä. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 61 % ja naisia 39 %. Miesten osuus on noussut ja naisten laskenut kolmella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömistä (3 %) oli alle 25-vuotiaita. Uusia pitkäaikaistyöttömiä tuli vuoden aikana ja pitkäaikaistyöttömyyksiä päättyi Vuonna 2010 ennen työttömyyden alkamista 55 % oli ollut työssä ja 45 % työvoiman ulkopuolella. Työstä tulleiden osuus oli laskenut viidellä prosenttiyksiköllä ja työvoiman ulkopuolelta tulleiden vastaavasti noussut viidellä prosenttiyksiköllä. 18 % kaikista työttömistä tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta tuli 5 %, kaupan alalta 4 % ja rakennustoiminnasta 2 %. Kaikista työttömistä miehistä 13 % tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta 6 %, kaupan alalta 4 % ja rakennusalalta 3 %. Kaikista työttömistä naisista 24 % oli jäänyt työttömäksi julkisista ja muista palveluista sekä 5 % kaupan alalta. Työvoiman ulkopuolelta tulleista työttömistä (10 % kaikista työttömistä) oli ollut koulussa tai opiskelemassa ennen työttömäksi joutumistaan. Palkattomasta kotitaloustyöstä tuli 4 % ja asepalveluksesta 2 %. Työttöminä olleista naisista 12 % ja miehistä 8 % tuli koulusta tai opiskelemasta. Taulukko 12. Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuonna 2010 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Alle 25-vuotiaat Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , , , ,6 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , , , ,1 Hallinto- ja toimistotyö , , , ,7 Kaupallinen työ , , , ,2 Maa- ja metsätaloustyö , , , ,8 Kuljetus ja liikenne , , , ,6 Rakennus- ja kaivosala , , , ,8 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö , , , ,7 Muu teollisuus ja varastoala , , , ,9 Palvelutyö , , , ,1 Muualla luokittelematon työ , , , ,5 Yhteensä , , , ,0

14 12 Kuvio 4. Alkaneet työttömyysjaksot työttömyyttä edeltäneen toiminnan mukaan vuonna ,9 % 3,6 % 55,5 % Työssä Koulussa, opiskelemassa Asepalveluksessa Kotitaloustyössä 2,1 % 9,9 % Muualla työv. ulkopuolella Kuvio 5. Päättyneet työttömyysjaksot työttömyyden päättymisen syyn mukaan vuonna ,1 % 9,8 % 21,4 % 50,4 % Työllistynyt avoimille työmarkkinoille Työllistynyt toimenpitein Aloittanut työvoimatai muun koulutuksen Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle Muu syy 10,4 %

15 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote 2011:2 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Ella Laakso Petri Syvänen sähköposti: Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: ISSN verkkojulkaisu