Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen LCA-hankkeen (2010 2014) loppuseminaari Hämeenlinna, HAMK Visamäki 9.12.2014 Kooste loppuseminaarista Hankekumppanit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Viherrakenne Jaakkola Oy

Powered by Lyyti Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen Kierrätys on tulevaisuutta, myös viherrakentamisessa. EU LIFE- hanke LCA in Landscaping on saatu päätökseen ja on aika kokoontua kuulemaan hankkeen tuloksista. Tervetuloa keskustelemaan yhdessä tutkijoiden ja viheralan toimijoiden kanssa, mitä hyötyjä ja haasteita kierrätysmateriaalien käyttö viherrakentamisessa tuo mukanaan! Hankkeessa tehtiin erilaisilla kasvualustoilla, siemenseoksilla ja käsittelyillä perustettuja nurmikko- ja niittykohteita. Näillä demonstraatioilla sekä astiakokeilla kerättiin tietoa muun muassa kasvualustojen ravinnepitoisuuksista, kasvihuonekaasupäästöistä, nurmikon kasvusta ja viherpeittävyydestä ja käsittelymenetelmien vaikutuksista. Hankkeessa kehitettiin viherrakentamisen elinkaarilaskentaa ja tuotettiin työkalu kasvualustatuotannon ja nurmikon hoitotoimenpiteiden ympäristövaikutusten arviointiin. Seminaarin järjestää MTT yhdessä hankekumppaneiden Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK, Viherympäristöliiton ja Viherrakenne Jaakkolan kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille viherrakennusalan parissa toimiville kaupunginpuutarhureille, yrityksille, järjestöille, hankekehittäjille, tutkijoille sekä kaikille muillekin viherrakentamisesta kiinnostuneille. Voit vapaasti välittää kutsua muille aihepiiristä kiinnostuneille. Tilaisuus on maksuton. Pyydämme ilmoittautumaan oheista linkkiä käyttäen 2.12.2014 mennessä. Tapahtuman tiedot Nimi tai kuvaus: LIFE09 ENV FI 570 LCA in Landscaping -hankkeen loppuseminaari Päivämäärä: 09.12.2014 Kello: 9:30-15:00 Paikka: Osoite: HAMK Visamäki, Auditorio, C-rakennus Vankanlähde 9, Hämeenlinna Ilmoittaudu viimeistään: 2.12.2014

Ohjelma: 9.30 10.00 Tervetulokahvi Päivän puheenjohtajana on puutarhaneuvos Pekka Leskinen, Ylipuutarhuri, Helsingin seurakuntayhtymä Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat 10.00 Koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi, HAMK Tilaisuuden avaus Professori Sirpa Kurppa Miksi viherrakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittäminen ja kierrätyksen edistäminen on tarpeellista 10.10 10.40 Tutkija Frans Silvenius, MTT Viherrakentamisen elinkaarilaskennan pääkohdat - kasvualusta keskeinen 10.40 11.00 Lehtori Sari Suomalainen, HAMK Nurmikoiden perustamisen ja hoidon työvaiheiden määrittelyistä Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT ja Mikko Jaakkola Viherrakenne Jaakkola Oy Nurmikon perustamis- ja leikkuutöiden energiankulutusmittauksista 11.00 11.30 Tutkijat Oiva Niemeläinen & Tiina Ruuskanen, MTT Tuloksia nurmikon demonstraatiokohteista 11.30 11.40 Virkistystauko 11.40 12.20 Tutkijat Oiva Niemeläinen & Tiina Ruuskanen, MTT Tuloksia astiakokeista: Ravinteiden huuhtoumista Kasvihuonekaasumittauksista 12.20 12.30 Tutkija Tuija Selänpää, MTT Kasvustojen monimuotoisuudesta nurmikko- ja niittykohteissa 12.30 13.30 Omakustanteinen lounas 13.30 13.50 Tutkija Frans Silvenius, MTT Ympäristövaikutuslaskurin esittely kasvualustatuotteiden ja hoitotoimenpiteiden suunnittelua varten 13.50 14.10 Tutkija Tiina Ruuskanen, MTT Kasvualustatuotannon ja viheralueiden elinkaaren yhteiskunnallinen kustannushyötyanalyysi

14.10 14.20 Projektinjohtaja Laura Yli-Jama, Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, Katu- ja puistoosasto Viheralueen suunnittelijan ja työn tilaajan näkökulma 14.20 14.30 Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakennus Jaakkola Oy Viherrakennusurakoitsijan näkökulma kierrätysmateriaalien käyttöön 14.30 14.40 Suunnittelija Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto, tuotantopalvelut Kasvualustatuottajan ajatuksia 14.40 14.55 Yleiskeskustelu ja ehdotuksia tulevaan Viherrakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin selvitystyön jatkotarpeet? Keskustelun moderaattorina puutarhaneuvos Pekka Leskinen 14.55 Hankkeen johtaja Oiva Niemeläinen, MTT Loppusanat ja kiitokset 15.00 Tilaisuus päättyy (loppukahvi) Ilmoittautuminen tilaisuuteen 2.12.2014 mennessä osoitteessa: www.lyyti.in/lcainlandscaping Lisätietoja: Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT, oiva.niemeläinen@mtt.fi, puh. 040 1484 657 www.lcainlandscaping.fi Yhteistyöterveisin LIFE09 ENV FI 000570 -hankkeen väki

LCA in Landscaping, LIFE09 ENV FIN 000570 Elinkaarianalyysin soveltaminen kesta va a n, kierra tysmateriaaleja hyo dynta va a n viherrakentamiseen Sirpa Kurppa, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus 1

Tavoitteet: 1) prosessikuvauskaavio nurmikkoalueen perustamisesta ja hoidosta eri tasoisille nurmikkoalueilla - identifioidaan kohdat, joissa kierrätysmateriaaleja voitaisiin hyödyntää. 2) kierrätysmateriaalien käyttö viherrakentamisessa ja alennetaan kynnystä niiden käyttämiseen edullinen hiilijalanjälkeen hoidetuilla alueilla ja hoitamattomat pujokasvustot vähemmäksi 3) elinkaarilaskuri nurmikkoalueiden perustamisen ja hoidon hiilijalanjäljen arviointiin - kuntien hiilineutraalius mahdolliseksi. 4) julkisten toimijoiden (kunnalliset toimijat), eri alojen yrittäjien (kierrätys- ja viherrakennusala, vedenpuhdistamot jne) ja suuren yleisön (asukkaat) näkökulmasta tehty kustannushyötyanalyysi - toimenpiteiden kerrannaisvaikutukset ympäristössä ja taloudessa. 2

5) tietoisuus mahdollisuuksista kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen viherrakentamisessa 6) erikoisuus: kaatopaikalle menevän lasivillajätteen väheneminen merkittävästi 3

LCA in landscaping hanke, viherrakentamisen ympäristövaikutusten laskennan tulokset Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus 9.12.2014 Hämeenlinna Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut jätevesilietteet kasvualustatuotteissa Kompostoitu yhdyskuntajäte kasvualustatuotteissa Mädätejäännöksestä valmistetut orgaaniset lannoitevalmisteet Rakennusmateriaali- ym. jätteet Kuituliete Nurmikkopaikan maan uusiokäyttö kohteessa 1

Tässä esityksessä käsitellään kompostoituja liete- ja biojätepohjaisia kasvualustoja Kierrätysmateriaalien käyttö orgaanisena aineksena viherrakentamiskasvualustoissa korvaa kompostien kaatopaikkasijoittamista Envirogreen -hankkeessa julkaistu määrä puhdistamolietepohjaiseksi viherrakentamisessa käytetyksi typpimääräksi on 2600 tn/vuosi ja fosforimääräksi 1500 tn/vuosi LIFE09 ENV FI 000570 hankkeessa on kehitetty viherrakentamisen elinkaarilaskentaa Elinkaariarviointi: Elinkaariarviointi on tuotteen elinkaaren aikaisten syötteiden ja tuotosten sekä potentiaalisten ympäristövaikutusten koostamista ja arviointia: Erilaisten ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niiden merkityksen arvioiminen Materiaali ja energiavirtojen keruu jokaisesta tutkittavasta vaiheesta Ympäristövaikutusten yhteen laskeminen erilaisia päästökertoimia käyttämällä ja päästöjen painottaminen (karakterisointi) Vaikutukset esitetään suhteessa toiminnalliseen yksikköön: tässä laskennassa 1 m 2 nurmikkoa 20 vuoden hoitojakson aikana Läpinäkyvyys raportoitava menetelmien kuvaus, oletukset, rajaukset Standardeja mm. ISO 14040/44 2

Kierrätysmateriaalin hyödyntämisketjun ympäristövaikutuksia Lannoitusvaikutus vs keinolannoitteiden korvaminen Ravinteiden huuhtoutumisriskit Valmistusprosessin energia- ja kasvihuonekaasuvaikutukset Nurmikon hoitovaiheen kasvihuonekaasupäästöt Nurmikon hoito- ja perustamisvaiheen polttoaineenkulutus Massojen kuljetukset Vedenpidätyskyky, vaikutus sadetustarpeeseen Vaikutus nurmikon menestymiseen tutkittu demokohteissa -> monta erilaista vaikuttavaa tekijää Käsitellyt ympäristövaikutusluokat: Ilmastovaikutus Rehevöittävä vaikutus Happamoittava vaikutus Energiankulutus Haitallisten aineiden määrät tuotteessa 3

Laskennan lähtötietoja Kasvualustan määrä ja koostumus - Turpeen ja kompostin määrä kasvualustassa keskeinen - Kompostin kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet - Kompostin raaka-aineen kuljetukset eivät mukana - Kasvualustan ammoniumtyppipitoisuus - Kuljetusmatkat - Viheralueen koko - Haluttu viheralueen hoitoajanjakson pituus - Lannoitteiden ja kalkin määrät ja laatu Mistä kasvualustan ilmastovaikutukset syntyvät Keskeisenä osana orgaaninen aines kasvualustoissa, turve ja komposti Turpeen hajotessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia, joka ei vapautuisi muuten Kompostoinnissa vapautuva hiilidioksidi on bioperäistä, joten se jätetään ilmastovaikutustarkasteluiden ulkopuolelle Kompostoinnissa vapautuu suuria määriä dityppioksidia ja metaania, mutta toisaalta näitä päästöjä tapahtuu joka tapauksessa, koska liete tai biojäte on kuitenkin käsiteltävä jollain tavalla Tässä laskennassa laskettu, että puolet typestä haihtuu ja siitä 1,8 % dityppioksidityppeä tarkempaa tietoa tässä vaiheessa ei ole Metaani on laskettu keskiarvona IPCC.n ja Syken julkaisuista ehkä yläkanttiin? Kuljetusten tietolähteenä VTT:n lipasto-tietokanta Kalkki Nordkalk, lannoitteet Yara ja kirjallisuus 4

Pilot-kasvualustat Turve Komposti Muu aines Tukiaine Kasvualusta 1 55 % 45 % Turve Kasvualusta 2 40 % 60 % Turve Kasvualusta 3 21 % 9 % 65 % Hake Kasvualusta 4 22 % 0 % 78 % Kasvualusta 5 0 % 55 % 45 % Hake Kasvualustan merkitys kaikissa vaikutusluokissa keskeinen Turpeen määrä kasvualustassa korreloi voimakkaasti ilmastovaikutuksen kanssa Myös orgaanisen aineksen määrä merkittävä siksi kasvualustan 4 ilmastovaikutus pienempi kuin 3:n Huomattavaa on,että kompostoinnin päästöt tapahtuvat joka tapauksessa 5

Eri kasvualustojen ilmastovaikutukset, kg CO 2 -ekv/m 2, 70 60 50 40 30 20 10 0-10 Kasvualusta 1, turve 27,5 kg/m2 Kasvualusta 2, turve 26,2 kg Kasvualusta 3, turve 47,2 kg/m Kasvualusta 4, turve 41 kg/m Kasvualusta 5, turve 0 kg/m Hiilen sidonta Lannoitteet kalkki Nurmikon kasvihuonekaasupäästöt Muut työkoneet Nurmikon leikkuu Kuljetukset Kompostointi Turpeen hajoamisen päästöt Turpeen oton päästöt Rehevöittävä kuormitus Paikallisia vaikutuksia ja mahdollista hulevesien keräystä ei huomioitu Envirogreeniin perustuen arvioitiin vuosittain levitetystä puhdistamolietteen typestä huuhtoutuvan 20 vuoden aikana 13 % ja fosforista 5 %. Fosforia huuhtoutuu tasaisesti, typen huuhtoumat suurimmat levitysvuonna ja sitä seuraavana vuonna Rehevöittävä kuormitus riippuu kompostin määrästä ja ominaisuuksista 6

Rehevöittävä vaikutus, gpo 4 -ekv/m 2 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kasvualusta 1, komposti 55 % Kasvualusta, komposti 40 % Kasvualusta 3, komposti 9 % Kasvualusta 4, komposti 0 % Kasvualusta 5, komposti 55% Happamoittavat päästöt Koostuvat ammoniakista, typen oksideista ja rikin oksideista Keskeisenä ammoniakki, jota pääsee ilmaan kompostoinnissa ja kasvualustan levityksen jälkeen Ammoniakista voidaan saada talteen kompostoinnissa yli 95 % Kasvualustan levityksen jälkeen ammoniakkipäästöt vaihtelevat, mutta voivat olla hyvinkin pienet 7

Happamoittavat päästöt, gae-ekv/m 2 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kasvualusta 1, komposti 55 % Kasvualusta 2, komposti 40 % Kasvualusta 3, komposti 9 % Kasvualusta 4, komposti 0 % Kasvualusta 5, komposti 55% Turpeen määrä on keskeisin tekijä myös primaarienergian kohdalla Lisäksi osa energiasta on peräisin kuljetuksista, kompostoinnista ja nurmikon leikkuusta 8

Primaarienergian kulutus, MJ/ha 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 Kuljetukset Nurmikon leikkuu Levitys Tasausjyrsintä Turve Sähkö, komposti Diesel, komposti 100000 0 Kasvualusta1 Kasvualusta 2 Kasvualusta 3 kasvualusta 4 Kasvualusta 5 Haitalliset aineet Komposti 1 Komposti 2 Komposti 3 Turve As, mg/kg ka 5 8,6 <10 0,9 Cd, mg/kg ka 0,7 0,36 <1,1 0,12 Cr, mg/kg ka 40 22 <100 1,8 Cu, mg/kg ka 250 57 <200 1,7 Hg, mg/kg ka 0,7 0,2 <0,5 0,06 Ni, mg/kg ka 20 14 <25 0,8 Pb, mg/kg ka 30 32 <50 10 Zn, mg/kg ka 400 215 <500 11 kuiva-aine, % 0,4 0,386 0,71 0,436 9

1 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Ilmastovaikutuksen herkkyystarkastelua, kgco2-ekv/t kompostia tai turvetta, sideaineena joko hake tai turve Komposti min, hake Komposti min, turve Komposti max, turve Turve Virhemarginaalia laskennassa Etenkin kompostoinnin päästöt vaihtelevat runsaasti lähteestä riippuen Mittauksissa dityppioksidipäästöt ovat olleet lähellä IPCC:n arvoja, kun taas metaanin neljä kertaa pienemmät Turpeen hajoamisosuus sadassa vuodessa voi vaihdella Nurmikon leikkuukokeissa hehtaarikohtaisen polttoaineenkulutuksen vaihtuvuus on ollut suurta tällä vaikutus pääasiassa energian kulutukseen Ammoniakkipäästöjen arviointi on myös haasteellista ammoniakin talteenotto prosessissa pienentää kuitenkin päästöjä paljon Kasvualustoiden ravinnepitoisuuksissa on eräkohtaista vaihtelua 10

Yhteenveto tuloksista: Ilmastopäästöt: kompostoinnin ilmastopäästöt ovat turpeen hajoamisen ilmastopäästöjä pienemmät. Ilmastovaikutus kasvualustan tuotantoketjussa korreloi turvepitoisuuden kanssa Rehevöittävät päästöt: kierrätysmateriaalien ravinnepitoisuudet ovat usein suuret lietepohjaisilla kasvualustoilla. Näin typpi- ja fosforihuuhtoumat ovat usein verrannollisia kompostipitoisuuteen Happamoitavat päästöt: Ammoniakkipäästöt ovat keskeisin tekijä, mutta niihin pystytään vaikuttaman oikeilla kompostointimenetelmillä ja ammoniakin talteenotolla. Myös kuljetuksilla vaikututusta Energia: turpeen määrä on keskeinen tekijä. Lisäksi osa energiasta on peräisin kuljetuksista. Kuljetuksia optimoimalla pystytään vaikuttamaan energiaprofiiliin Suosituksia Ilmastovaikutukseen pystytään vaikuttamaan välttämällä turpeen käyttöä ja optimoimalla ilmastusta kompostointiprosessissa Runsasravinteisista komposteista voi syntyä suuria ravinnehuuhtoumia paikalliset olosuhteet selvitettävä optimointi turpeen ja kompostin käytön suhteen on haastavaa 11

Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa Kiitoksia mielenkiinnosta! www.lcainlandscaping.fi oiva.niemelainen@mtt.fi Frans.silvenius@mtt.fi 12

Nurmikon perustamis- ja hoitotoimen kuvaus Työpaketti1: Sari Suomalainen 9.12.2014 HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Työpaketti 1: Kuvaukset Nurmikon perustamisen ja hoidon määrittely kolmella eri rakentamisen ja hoidon tason nurmialueelle HAMK: kirjallisuus, haastattelut, kyselyt, hoitotyön ohjeistukset demokohteissa Lehtori Maire Rannikko 30.5.2012 saakka Functional specifications for establishment and management of different types of amenity lawns (to facilitate comparison of systems using conventional methods vs. high involvement of recycled materials) 1

Nurmikoiden perustamisen määrittelyssä on käytetty Viheralueiden hoitoluokitus (Viherympäristöliitto 2007. Viherympäristöliitto, r.y. julkaisu 36.) VRT 11 Viherrakentamisen yleinen työselostus 2011. Viherympäristöliitto 2011, julkaisu 49 Viherrakentamisen yleinen työselostus viherrakentamisen sopimusasiakirja tilaajan, urakoitsijan ja valvojan käyttöön. Nurmikon hoidon määrittelyssä on käytetty VHT 05 Viheralueiden hoidon yleinen työselitys High management intensity lawns in city centres Hoitoluokka A1 2

Medium management intensity lawns in park and private home gardens Hoitoluokka A2 Low maintenance municipal park areas Hoitoluokka A3 ja luiska 1:3 3

VRT 11 määrittelee paikalle tuodun tuotteistetun kasvualustan vaatimukset sekä kasvualustan paksuuden tiivistettynä Rakentaminen työvaiheet Työpaketti 1:ssä Kasvualustan kuljetus rakennuspaikalle Kasvualustan levitys koneellinen Kasvualustan tasaus Kylvö Jyräys 4

500 m² nurmialueen perustaminen Lähteet: konekulutukset Wihuri Oy, J-Trading, Hako Oy, haastattelut Tommi Syrjälä, Mikko Jaakkola 5

Henkilötyö Hoito Työpaketti 1:ssä A1 A2 A3 Luiska 1:3 Leikkuu Leikkuu Leikkuu Leikkuu Lannoitus + ylläpitokalkitus (lannoitteiden kuljetus + levitys) Lannoitus + ylläpitokalkitus (lannoitteiden kuljetus + levitys) Koneellinen syyssiivous ja kuljetus kompostipaikalle Koneellinen syyssiivous ja kuljetus kompostipaikalle 6

Lannoitus 1. Lannoitteiden kuljetus Uusikapunki- Lepaa KAT kasetti 2. Varastosta koealueelle KAT pieni 3. Levitystyö pienoistraktori Hoitoluokka A2 7

Hoitoluokka A3 Polttoainekulutusarvioita myös siirtonurmikon perustamisesta kompostimullan, lietekompostia sisältävä kasvualustan (kierrätysmateriaali) valmistuksesta 8

Työpaketti 1:n tavoitteena tuottaa myös nurmikon laatumäärityksiä Tekninen laatu VRT 11 Kuva Ella Uppala 9

Laadun määrittely ja opetusmateriaalin tuottaminen 1. Esteettinen laatu 2. Käytettävyys 3. Turvallisuus/terveellisyys 4. Luonnonmonimuotoisuus 5. Kestävän kehityksen mukaisuus 10

Nurmikon perustamis- ja leikkuutöiden energiankulutusmittauksista Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Hämeenlinna 9.12.2014 Energiankulutustiedot elinkaaritarkasteluun Pääosa polttoaineenkulutustiedoista kerättiin kirjallisuudesta ja taulukoista Haastatteluilla tuotettiin puuttuviin kohtiin oletusarvoja Nurmikon leikkuun polttoaineenkulutus mittauksia tehtiin (Aaro Alaspään pro gradu työ maatalousteknologina laitokselle HY) Tietyistä nurmikon perustamisen työprosesseista tehtiin polttoaineenkulutus & työsaavutusmittauksia 1

Demokohteen olivat liian pienipiirteisiä kulutusmittausten tekemiseen joitakin työvaiheita mitattiin Mittauksia tehtiin Karkkilassa omakotitalon viherrakennuskohteessa 2

Maamassojen levitys ja kasvualustan jyrsintä yleisimmillä laitteilla Kasvualustan levitystä Kasvualustan jyrsintää Polttoaineen punnitusta 0,5-1 tunnin työrupeaman jälkeen. Gps-laite helpotti epämuotoisten alueiden pinta-alojen mittaamista 3

Gps-laitteiden tarkkuuden, yhteysvarmuuden ja tietojenkäsittelyn kehittyminen mahdollistivat laitteiden kokeilun leikkuutyön dokumentoinnissa Lepaan testialueiden tarkastelua Lepaan leikkuri vauhdissa Jokioisten mittauksista Jokioisten koepaikan mittausta Laitteen testaustamateriaalia 4

Jokioisten mittauspaikka Koealue puiden takana Koeniiton dokumentointi Jonkin verran katsottiin esteiden vaikutusta leikkuun sujuvuuteen 5

Jokioisten kohteen polttoaineen kulutus l/ha Ammattimittaluokan laitteilla mitattiin Sairion puistossa Hämeenlinnassa Kiitokset yhteistyökumppaneille! 6

Sairion leikkausten dokumentointia Polttoaineen kulutusmittaus Hämeenlinnan Sairiossa Polttoaineen kulutus l/ha Gps-dokumentoi ajan ja reitin 7

Aaro Alaspään gradusta: Ruohonleikkurin polttoaineenkulutus (pieni leikkuri) vaihteli 2,9 kg/ha ja 4,2 kg/ha välillä kun nurmikon leikkuuta edeltävä korkeus vaihteli 11,3-18,7 cm välillä. Leikkurin läpi kulkenut massa vaihteli 398-825 kg/ha. Hukka-ajo (pinta-ala jonka leikkuuterät ylitti kahteen kertaan) vaihteli välillä 25% - 88 %. Hukka-ajo voi lisätä polttoaineenkulutusta 50 prosenttia. (Ison leikkurin liikuttaminen ja terien pyörittäminen vie valtaosan energiasta) Nurmikon leikkaaminen oli pieni päästölähde verrattuna nurmikon muihin nurmikon hoitotoimenpiteisiin. Nurmikon leikkuutyöstä Leikkuutyön energian kulutus ei näyttele erityisen keskeistä roolia ympäristövaikutukseen kohdistuvassa elinkaaritarkastelussa Kustannusmielessä leikkuu voi olla hyvinkin keskeinen tekijä viheraluetyössä Leikkuutyön eri vaiheiden siirtoajo, työsaavutus (ha/h) erilaisissa leikkuukohteissa, hukka-ajon määrä erilaisissa kohteissa (% alasta) dokumentointi olisi varsin kätevää gps-laitteella keskeisten kohtien merkityksen arvioimiseen Esim. sopivan laitekoon valinta eri kohteisiin Ja polttoainekin maksaa työtunnin ohella 8

Kiitokset mielenkiinnosta! 9

Tuloksia nurmikon demonstraatiokohteista Oiva Niemeläinen ja Tiina Ruuskanen Hämeenlinna 9.12.2014 Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää kierrätysmateriaalien käyttöä nurmikoiden perustamisessa ja hoidossa Demokohteissa esiteltiin kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuuksia nurmikon perustamisessa ja tuotettiin tietoa elinkaarilaskentaa varten (LIFE hankkeet eivät ole tutkimushankkeita) 1

Demokohteita oli yhteensä 20 kpl Demojen paikkakunnat (8 kpl): Jokioinen (4 ja astiakokeet); Hattula (Lepaa) (5); Forssa (1+1); Pori (3); Hämeenlinna (2); Espoo (1) Jyväskylä (2); Ylistaro (2) Säännöllisiä mittauksia ja havaintoja tehtiin pääasiassa Jokioisten, Lepaan ja Forssan kohteissa. Esiteltäväksi otettiin valmiita kierrätysmateriaaleja sisältäviä tuotteita Niitä olivat Kompostimullat Maanparannuskomposti Maanparannusrae Mädätysjäännös 2

Nurmikon leikkuutarpeen ajateltiin olevan varsin keskeinen tekijä elinkaarilaskennassa ja kasvuvoimakkuudeltaan erilaisia siemenseoksia laitettiin demoesittelyyn mukaan Myös vähän leikkuuta vaativia demoja perustettiin. Niissä kierrätysmateriaalin käytön tavoitteena oli edistää nurmikasvuston perustumista ja siten ehkäistä haitallisten rikkakasvien taimettumista. Tässä esitellään pääasiassa A2 ja A3 hoitoluokan tyyppisiä demojen tuloksia, joissa kasvualusta perustettiin. Nurmikon laatuominaisuuksista seurattiin Vihreäpeittävyyttä eli kylvettyjen kasvilajien peittävyysprosenttia (0-100) Rikkakasvipitoisuutta (1-9; 1 ei rikkakasveja ja 9 täynnä rikkakasveja) Lisäksi tehtiin kasvuston korkeusmittauksia. Aluksi myös niitetyn kasvimassan määrämittauksia Monimuotoisuutta varten tehtiin loppuvaiheessa havaintoja kasvilajien lukumäärästä 3

Vihreäpeittävyys Jokioisten nurmikkokohteessa 2011-2014 Kasvualustan vaikutus oli merkitsevä (P 0.04), mutta neljän vuoden keskimääräisessä vihreäpeittävyydessä ero oli hyvin pieni 84, 82 ja 79 prosenttia. Vuosi vaikutti merkitsevästi (P 0.001) ja sekä vuosi & kasvualusta yhdysvaikutus oli (P <0.001) merkitsevä, että vuosi & siemenseos yhdysvaikutus (P 0.082) oli melkein merkitsevä -> eli eri vuosina (=nurmikon ikä) vaikutus oli hieman erilainen Siemenseoksen vaikutus oli olematon (P 0.99) 4

Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys 0-100 % Vihreäpeittävyys Jokioisissa eri kasvualustoilla vuosina 2011-2014. Siemenseokset on yhdistetty. 100 90 80 70 Vihreäpeittävyys Jokioisten kokeessa 2011-2014 60 50 40 30 KM JVL BJ 20 10 0 2011 2012 2013 2014 Vihreäpeittävyys eri siemenseoksilla Jokioisissa (kasvualustatulokset on yhdistetty). 100 90 80 70 Jokioisten nurmikkokokeen vihreäpeittävyys eri siemenseoksilla 2011-2014 60 50 40 Viherrak.s. Urheiluk.s. MTT-koes. 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 5

Rikat Jokioisten nurmikkokohteessa 2011-2014 Kasvualustan (P 0.12) ja siemenseoksen (P0.94) vaikutus ei ollut merkitsevä Vuoden vaikutus oli merkitsevä (P 0.001) ja vuoden & kasvualustan yhdysvaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Keskimääräiset arvot olivat rikkapitoisuudessa (1-9 asteikolla olivat 3.25, 3.81 ja 3.06 Kasvu Jokioisten nurmikkokohteessa (esimerkkinä ajankohta 20.6.2012 korkeus mitalla mitattuna (ei nurmilevyllä) Kasvualustan (P 0.04) vaikutus oli merkitsevä ja siemenseoksen (P0.06) vaikutus oli merkein merkitsevä KM 11.1 cm; JVL 9.9 cm ja BJ 17.1 cm Viherrakennusseos 16.0 cm; Urheilukenttäs.Extra 10.6 cm MTT-seos 11.5 cm Siemenseoksen vaikutus ei ollut useina ajankohtina merkitsevä. 6

Jokioin en 2011 Kuinka ravinteet riittävät jatkossa? Tilanne syksyllä 2014 Jokioisille 2011 perustetussa kokeessa. (Liukoiset typet analyysit lisätään myöhemmin) ph Ca Vilj. P Vilj. K Mg S Tot. P g Res.K g Tot.N % Hiili% KM 6.9 1887 14 101 110 8.6 <1 1.8 0.17 3.23 BIJ 7.1 2800 56 167 200 14.5 <1 1.6 0.25 3.14 JVL 7.0 2733 95 167 210 14.2 2.8 3.6 0.13 1.59 KM 2,5 cm 18 BIJ 2,5 cm 58 JVL 2,5 cm 105 7

Lepaan kohteen perustamista 2011 8

Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys Lepaan nurmikkokohteessa 2011-2014 Kasvualustan vaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.65), ja neljän vuoden keskimääräisessä vihreäpeittävyydessä erot olivat hyvin pienet 81, 80 ja 82 prosentin vihreäpeittävyys. Myöskään käytetyn seoksen vaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.74) (4 vuoden keskimääräiset vihreäpeittävyydet 81, 81 ja 80) Sen sijaan vuoden=nurmen iän vaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Vuoden & siemenseoksen yhdysvaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Myös vuosi & kasvualusta & siemenseos yhdysvaikutus oli merkitsevä (0.02) Lepaan kokeen vihreäpeittävyys eri kasvualustoilla Lepaan kokeen vihreäpeittävyys eri kasvualustoilla 2011-2014 100 90 80 70 60 50 40 KM JVL BJ 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 9

Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys eri siemenseoksilla vuosina 2011-2014 Lepaalla 100 Vihreäpeittävyys Lepaan kokeessa 2011-2014 eri siemenseoksilla 90 80 70 60 50 40 Viherrak.s. Urheiluk.s. MTT-koes. 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 Viherpeittävyyden kehittyminen (0-100 %) Lepaan nurmikkokohteessa kesällä 2011 (kylvö 25.5.). Kolme kasvualustaa ja kolme siemenseosta. (Evita Aattelan opinnäytetyö HAMK 2013) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 21.6. 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. 25.7. 1.8. 8.8. 17.8. 25.8. 5.9. 23.9. Ka A Ss 1 Ka A Ss 2 Ka A Ss 3 Ka B Ss 1 Ka B Ss 2 Ka B Ss 3 Ka C Ss 1 Ka C Ss 2 Ka C Ss 3 10

2-4 vuotta on lyhyt ikä nurmikolle. Kuinka ravinteet riittävät jatkossa? Tilanne syksyllä 2014 Lepaalle 2011 perustetussa kokeessa. (Liukoiset typet lisätään myöhemmin) Lepaan 2011 ph Ca Vilj. P Vilj. K Mg S Tot. P g Res.K g Tot.N % Hiili% KM 6.9 2467 25 140 430 9.2 <1 1.6 0.19 4.02 BIJ 7.2 2333 45 213 103 12.3 <1 2.6 0.16 2.03 JVL 7.0 2833 99 200 67 15.7 3.1 4.2 0.13 1.57 KM 2,5 cm 29 BIJ 2,5 cm 44 JVL 2,5 cm 105 11

Vaskipuisto syksyllä 2011 Vaskipuiston perustamisessa juhlistettiin myös 20 vuotista LIFE rahoitusohjelmaa 12

Vaskipuistossa tehtiin kasvualustaa jossa ei kierrätysmateriaalia ollut. Ja esiteltiin siirtonurmikon käyttöä. 13

Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys Forssan Vaskipuiston nurmikkokohteessa 2012-2014 Kasvualustan vaikutus oli merkitsevä (P < 0.0001). Kolmen vuoden keskimääräisessä vihreäpeittävyydessä erot olivat 55 86 prosentin välillä. Kahden tutkin siemenseoksen päävaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.14) mutta yhdysvaikutus kasvualustan ja siemenseoksen välillä oli merkitsevä (P 0.0006) Vuoden=nurmen iän vaikutus oli merkitsevä (P 0.002) Vuoden & siemenseoksen yhdysvaikutus oli merkitsevä samoin myös vuosi & kasvualusta & siemenseos yhdysvaikutus oli merkitsevä Vihreäpeittävyys Forssan Vaskipuistossa eri kasvualustoilla 100 90 80 Vihreäpeittävyys Vaskipuiston kasvualustaloilla (siemenseokset Urh.kenttän. ja tunturin.) 70 60 50 40 30 BIJ KM JVL PELTOM 20 10 0 2012 2013 2014 14

Rikat 1-9; 1 ei yhtään Rikkakasvipitoisuus Forssan Vaskipuiston nurmikkokohteessa 2012-2014 Kasvualustan vaikutus oli merkitsevä (P < 0.0001). Kolmen vuoden keskimääräisessä rikkapitoisuusarvion arvot olivat 3.4 BJ; 4.2 KM; 4.0 JVL ja 6.5. Peltomaa. Peltomaasta tehty kasvualusta oli rikkasvipitoisin. Urheilukenttänurmikon ja tunturinurmikan päävaikutus ei ollut merkitsevä (P 0.15) mutta yhdysvaikutus kasvualustan ja siemenseoksen välillä oli merkitsevä (P 0.0006) Vuoden=nurmen iän vaikutus oli merkitsevä (P 0.001) Vuoden & siemenseoksen yhdysvaikutus oli merkitsevä samoin myös vuosi & kasvualusta & siemenseos yhdysvaikutus oli merkitsevä = Peltomaa erosi ja vaikutti voimakkaasti. Rikkakasvit Vaskipuiston demon kasvualustoilla 9 Rikkakasvipitoisuus Vaskipuiston demossa eri kasvualustoilla 8 7 6 5 4 3 BIJ KM JVL PELTOM 2 1 0 2012 2013 2014 15

Vihreäpeittävyys 0-100 % Talvi 2012/2013 oli pitkä ja luminen. Ja edeltävä syksy lämmin. Lumihome menestyi hyvin. Talvi 2013 oli pitkä ja etenkin vastaperustuille nurmikoille vaativa - 100 Vihreäpeittävyys eri kasvualustoilla perustamisvuoden jälkeisen pitkän talven jälkeen Vaskipuistossa keväällä 2013 90 80 70 60 50 40 30 BIJ KM JVL PELTOM 20 10 0 6.5. 21.5. 29.5. 6.6. 28.6. 16

Vihreäpeittävyys 0-100% Vihreäpeittävyys Siirtonurmikon ja siemenseosten menestyminen BJ kasvualustalla Vaskipuistossa (vihreäpeittävyys) 100 90 80 70 Eri siemenseosten ja siirtonurmikon viherpeittävyys BJ kasvualustalla Vaskipuistossa 60 50 40 30 Urheilukenttän. Tunturinurmikka Viherrakennuss. Siirtonurmikko 20 10 0 2012 2013 2014 Siirtonurmikko toipui talvesta 2013 nopeasti 100 Vihreäpeittävyys Vaskipuistossa keväällä 2013 eri siemenseoksilla 90 80 70 60 50 40 30 Urheilukenttän. Tunturinurmikka Viherrakennuss. Siirtonurmikko 20 10 0 6.5. 21.5. 17

Nurmikot joutuvat sietämään yhä lämpimämpiä ja epävakaampia talvia. Vaskipuisto 5.1.2014 Vaskipuistossa oli myös puhtaiden kasvilajien esittely. Tunturinurmikka olisi kyllä kestävä. Forssa 2012 3 vuotta on lyhyt ikä nurmikolle. Kuinka ravinteet riittävät jatkossa? Tilanne syksyllä 2014 Vaskipuistoon 2012 perustetussa kokeessa ph Ca Vilj. P Vilj. K Mg S Tot. P g Res.K g Tot.N % Hiili% KM 6.1 1400 19 126 170 15.3 <1 1.6 0.16 2.81 BIJ 7.0 2700 92 310 187 13.4 1.3 2.6 0.32 3.63 JVL 5.9 1630 29 227 65 18.2 4.6 1.7 0.29 4.22 Peltom. 6.5 1047 19 157 100 12.6 <1 1.8 0.08 1.10 18

Loimalahdentie Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki perusti kohteen Kävimme havainnoimassa ja esittelemässä kohdetta aika ajoin Marketanpuisto Espoossa Koeruutujen paikannusta Perustaminen 14.8.2012 19

Marketanpuistossa esiteltiin siirtonurmikkoa, urheilukenttä extra seosta ja tunturinurmikkaa 26.9.2012 19.9.2014 20

Jyväskylän Lutakossa kierrätysmateriaalin käytöstä ei ollut häiriötä. Tulosaineistoa demo- ja astiakokeista on vielä käsiteltävänä. Kuvaukset demokohteista ovat hankkeen verkkosivulla. Lyhyet johtopäätelmät kunkin demon annista merkitään ao. kuvauksen loppuun loppuvuoden aikana. Demojen tuloksia ja taustietoja kuvataan hankkeesta tehtävässä Raportissa (MTT tai LUKE) Erityishavaintoihin kohdistuvia ammattilehtiartikkeleja (esim. kasvuston korkeuteen vaikuttavat seikat eri demoissa) 21

Johtopäätelmiä ja mietteitä: Kierrätysmateriaaleja sisältävillä kasvualustoilla saadaan laadultaan käyttökelpoisia nurmikkoja mm. A1 ja A2 ja A3 hoitoluokan kohteisiin Siemenseosten vaikutus nurmikon viherpeittävyyteen oli tässä käytetyllä leikkuutiheydellä ja korkeudella pieni. Monilajisista seoksista menestynevät ja runsastuvat ne lajit joille kasvuolosuhteet sopivat. (Kierrätysmateriaaleja sisältävien kasvualustojen huuhtoumariskeistä astiakoe-esitelmässä. Perustamisvaihe on keskeinen) Alkukesän perustamisessa mm. voikukan siemenpaine oli suuri demopaikkoja perustettaessa. Syyskesällä tuulilevintäisten rikkakasvien paine olisi pienempi. Siirtonurmikolla saatiin tietysti nopeasti peittävä kasvusto. Kastelu toisaalta lisää huuhtoutumisriskiä. Syysperustaminen todennäköisesti paras jolloin kastelun tarve pienempi. Talvi 2013 verotti vastaperustettujen ja ravinteikkaitten kasvualustojen kasvustoja, mutta kasvustot toipuivat jo keskikesään mennessä. Demokohteiden osalta ehdotuksia tulevaan: Kohteet ovat vasta nurmikon alkuvaiheessa kohteet on paikannettu gps-paikannuksella. Kohteissa joissa normaalin hoito jatkuu kasvustojen havainnointi ja kasvualustojen analysointi muutaman vuoden kuluttua. (Kasvualustoista on ruutukohtaiset näytteet perustamisvuodelta ja mm. syksyltä 2014) Hoitovaiheen lannoituskäsittelyjen tekeminen (esim. lannoitteenlevittimen työleveys 1,5 m) Kohteissa ei ollut leikkuun lisäksi kulutusta eikä tiivistymistä. Ruudut ovat leveitä - (kylvöruudut 3 x 3 m ja kasvualustaruudut 3 x 10 m) tiivistymisen vaikutusta voisi selvittää niillä. 22

Ns. niittykohteissa tavoitteena oli nurmikko perustamalla ehkäistä haitallisten kasvien taimettumista Mietimme kohteen perustamista keväällä 2012. Kuva 7.5.2012. Taimettuihan sinne kasveja ilman meitäkin. Kuva 4.8.2013. Ohut kerros kierrätysmateriaalia nurmikasvuston perustumisen auttamiseen Leirintäalueella Kirjurinluodolla Ja siirtonurmikkotuotannon perustamisessa Ylistarossa ja Jokioisilla 23

Maanparannusraetta ja mädätysjäännöstä kokeiltiin siirtonurmikon tuotannossa Tunturinurmikka harmaana Jokioisilla lokakuussa 2013 Ylistarolla Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Demojen kohdekohtaiset päätelmät laitetaan verkkosivulle vuoden loppuun mennessä. Hankkeeseen liittyvä työ jatkuu vuoden 2015 puolella. Kiitoksia mielenkiinnosta ja lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja hankekumppaneille! www.lcainlandscaping.fi oiva.niemelainen@mtt.fi 24

Elinkaarianalyysin soveltaminen viherrakentamiseen Astiakokeet Tiina Ruuskanen 9.12.2014 Hämeenlinna Astiakokeita demoalueiden perusteella 2011 kevät 2012 kevät ja syksy 2013 kevät 2014 kevät 1

2011 2012 4 eri kasvualusta 3 eri kompostimulta o biojäte o mädätetty jätevesiliete o biojäte + jätevesiliete hietamaa o hietamaa + kalkki + lannoitteet o hietamaa + turve + kalkki + lannoitteet 2

12 käsittelyä kasvualusta kasvualusta + kylvetty kasvusto biojätepohjainen kasvualusta + siirtonurmikko biojätepohjainen kasvualusta + leikkuujäte palautetaan laatikoon 3

Tavoitteet Vertailla eri tyyppisten kasvualustojen päästöjä ilmakehään vesistöön 4

g/ha/päivä Kasvihuonekaasumittaukset 9000 Dityppioksidipäästöt 2012-2013 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12 0 8.6.2012 8.7.2012 8.8.2012 8.9.2012 8.10.2012 8.11.2012 8.12.2012 8.1.2013 8.2.2013 8.3.2013 8.4.2013 8.5.2013-1000 5

G/ha/päivä 8000 Tot-N mg/kg KA 7000 6000 5000 4000 mg/kg KA 3000 2000 1000 0 A1 A2 A3 A4 A5 9000 Dityppioksidipäästöt 8.6. - 28. 6. 2012 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12-1000 6

7 Fosforin päästöt syksyllä 2012 6 5 4 3 2 1 0 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12 kg liuk P /ha kg tot P /ha 800 Typen huuhtoutumat syksyllä 2012 700 600 500 400 300 200 100 0 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12 NH4-N mg/l NO3-N mg/l Tot-N mg/l 7

8

1200 Typen huuhtoutumat kg/ha 1000 800 600 400 200 A B C D E F G H 0 2012 2013 2013 2014 2012 2013 2013 2014 2012 2013 2013 2014 Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 14 Fosforin huuhtoutumat kg/ha 12 10 8 6 4 Envor Kekkilä HSY Vainiopää Ekorak Hämeenlinnan oma Envor + biohiili HSY + siirtonurmikko 2 0 Huuh Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha 9

2013 kolme koetta 1. 4 kaupallista kasvualusta 2. 2 kaupallista kompostia omat sekoitukset 3. 3 kaupallista kasvualusta 5, 10 ja 20 cm 1. Kasvualustat Biojätekompostilla Mädätetty jätevesilietteen kompostilla Turvepohjainen lannoituksella Turvepohjainen alkulannoituksella 10

g/ha/päivä 7000 Astiakoe 2013 dityppioksidipäästöt vuosina 2013-2014 6000 5000 4000 3000 2000 A1 (mädäte) A2 (biojäte) A3 (turve+lan.) A4 (turve+alkulan.) 1000 0-1000 -2000 Kokonaityppi % Kokonaisfosfori mg/kg KA 0.5 8 0.45 7 0.4 0.35 0.3 6 5 0.25 N % kg KA 4 P mg/kg KA 0.2 3 0.15 0.1 0.05 2 1 0 A1 A2 A3 A4 0 A1 A2 A3 A4 11

800 Typen huuhtoutumat kg/ha 700 600 500 400 300 A1 A2 A3 A4 200 100 0 2013 2014 2014 2013 2014 2014 2013 2014 2014 Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 18 Fosforhuuhtputumat kg/ha 16 14 12 10 8 6 A1 A2 A3 A4 4 2 0 2013 2014 kevät 2014 syksy 2013 2014 kevät 2014 syksy Huuh_Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha 12

g/ha/päivä 2. Omat seokset 2 kompostia biojäte mädätetty jätevesiliete 20, 30 ja 60 % + hietamaa 25000 Dityppioksidi päästöt 2013-2014 20000 15000 10000 5000 A 20% A 30% A60% B20% B 30% B 60% 0 13

27.6.2013 29.6.2013 1.7.2013 3.7.2013 5.7.2013 7.7.2013 9.7.2013 11.7.2013 13.7.2013 15.7.2013 17.7.2013 19.7.2013 g/ha/päivä 27.6.2013 29.6.2013 1.7.2013 3.7.2013 5.7.2013 7.7.2013 9.7.2013 11.7.2013 13.7.2013 15.7.2013 17.7.2013 19.7.2013 g/ha/päivä Dityppioksidi (mädäte) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 A 20 % A 30 % A 60 % Dityppioksidi (biojäte) 25000 20000 15000 10000 5000 B 20 % B 30 % B 60 % 0 250 N huuhtoutumat (mädäte) 200 150 100 A 20% 50 0 2013 2014 2014 kevät syksy 2013 2014 2014 kevät syksy 2013 2014 2014 kevät syksy Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha A 30% B 60% 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2013 2014 2014 kevät syksy Typpi huuhtoutumat (biojäte) 2013 2014 2014 kevät syksy 2013 2014 2014 kevät syksy B 20% B 30% B 60 % Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 14

g/ha/päivä 1.2 Fosfori huuhtoutumat (mädäte) 1 0.8 0.6 A 20% 0.4 0.2 0 2013 2014 kevät 2014 syksy 2013 2014 kevät 2014 syksy Huuh Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha A 30% B 60% 5 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 Fosfori huuhtoutumat (biojäte) 2013 2014 kevät 2014 syksy 2013 2014 kevät 2014 syksy B 20% B 30% B 60 % Huuh Liuk P kg/ha Huuh Total P kg/ha 3. Kasvualustan kerros 5, 10 tai 20 cm 12000 Dityppioksidi päästöt kerroskokeessa 2013-2014 10000 8000 6000 4000 A 5cm A 20cm B 20 cm C 10cm 2000 0 15

27.6.2013 29.6.2013 1.7.2013 3.7.2013 5.7.2013 7.7.2013 9.7.2013 11.7.2013 13.7.2013 15.7.2013 17.7.2013 19.7.2013 21.7.2013 23.7.2013 25.7.2013 g/ha/päivä 27.6.2013 27.7.2013 27.8.2013 27.9.2013 27.10.2013 27.11.2013 27.12.2013 27.1.2014 27.2.2014 27.3.2014 27.4.2014 27.5.2014 27.6.2014 g/ha/päivä Dityppioksidi 2013-2014 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 A 5cm A 20cm 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Dityppioksidi 27.6.-25.7.2013 A 5cm A 20cm Fosfori huuhutoutumat kg/ha 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 2013 2014 kevät Huuh Liuk P kg/ha 2014 syksy 2013 2014 kevät Huuh Total P kg/ha 2014 syksy A5 cm A 20 cm 600 500 400 Typpi huuhtoutumat kg/ha 300 200 100 0 2013 2014 2014 kevät syksy 2013 2014 2014 kevät syksy 2013 2014 2014 kevät syksy A5 cm A 20 cm Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha 16

2014 4 kerranneetta, 8 koejäsentä (kasvustolla ja ilman) 4 kasvualusta (kaikki kaupalliset tuotteet) mädätetty jätevesiliete komp biojäte biojäte + liete turve + lannoitteet ja kalkki 17

20.5.2014 27.5.2014 3.6.2014 10.6.2014 17.6.2014 24.6.2014 1.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 22.7.2014 29.7.2014 5.8.2014 12.8.2014 19.8.2014 26.8.2014 2.9.2014 9.9.2014 16.9.2014 23.9.2014 30.9.2014 g/ha/päivä Kokonaistyppi % 0.45 0.40 0.35 0.30 0.25 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 A1 A2 A3 A4 N % 6.00 5.00 4.00 Kokonaifosfori mg/kg KA 3.00 2.00 P mg/kg 1.00 0.00 A1 A2 A3 A4 25000 N2O-N päästöt 2014 20000 15000 10000 5000 A1 ilman kasvustoa A1 kasvustolla A2 ilman kasvustoa A2 kasvustolla A3 ilman kasvustoa A3 kasvustolla A4 ilman kasvustoa A4 kasvustolla 0-5000 18

20.5.2014 21.5.2014 22.5.2014 23.5.2014 24.5.2014 25.5.2014 26.5.2014 27.5.2014 28.5.2014 29.5.2014 30.5.2014 31.5.2014 1.6.2014 2.6.2014 3.6.2014 4.6.2014 5.6.2014 6.6.2014 7.6.2014 8.6.2014 9.6.2014 10.6.2014 11.6.2014 12.6.2014 13.6.2014 14.6.2014 15.6.2014 16.6.2014 17.6.2014 18.6.2014 19.6.2014 g/ha/päivä 25000 Dityppioksidi 20.5.-19.6.2014 20000 15000 10000 5000 A1 kasvustolla A2 kasvustolla A3 kasvustolla A4 kasvustolla 0-5000 1200 Typen huuhtoutumat kg/ha 1000 800 600 400 200 0 A1 A2 A3 A4 Huuh NH4 N kg/ha 2014 Huuh NO3 N kg/ha 2014 Huuh Total N kg ha 2014 Vesi l/laatikko 2014 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Fosforin huuhtoutumat kg/ha Huuh Liuk P kg/ha 2014 Huuh_Tot_P_kg_ha 2014 A1 A2 A3 A4 19

Kiitos mielenkiinnosta! 20

Kasvustojen monimuotoisuudesta nurmikko- ja niittykohteissa Tuija Selänpää, MTT Kasvintuotannon tutkimus Monimuotoisuuden mittaaminen Lajirikkaus = esiintyvien lajien lukumäärä Toiminnalliset ryhmät Jako heinä- ja rikka-/kukkiviin kasveihin Lajien lukumäärää ja suhteellista osuutta verrattiin keskenään 1

Monimuotoisuustarkastelun nurmikkokohteet Kohteita 8 kpl Kartoitettu Heinä- ja kukkien kasvilajien lajimäärät ja prosenttipeittävyydet Rikkakasvipitoisuus eli rikkakasvien kokonaispeittävyys (asteikko 0-9) Heinä- ja rikkakasvien lajimäärät nurmikkokohteilla 2

Heinä- ja rikkakasvien lajimäärät suhteessa rikkakasvipitosuuteen, esimerkkinä Loimalahdentie Nurmikkokohteilla lajimäärään ja rikkakasvipitoisuuteen vaikutti käytetty siemenseos ympäristö ja olosuhteet 3

Niittykohteet (kohteita 3 kpl) Heinä- ja kukkivien kasvilajien lajimäärät ja prosenttipeittävyydet Runsaimmin esiintyvät kukkivat lajit Kukkivien kasvien osuus vs. heinäkasvit Yleisluonnehdinta (asteikko 0-9) Monimuotoisuuden taso (asteikko 0-9) Kukkivien kasvien osuus vs. heinäkasvit, esimerkkinä Porin niittykohde 4

Niittykohteiden yleisluonnehdinta ja monimuotoisuuden taso sekä kukkivien kasvien lajimäärät Pori Jokioinen Niittykohteilla Monimuotoisuusarvoon vaikutti Kukkivien kasvien lajimäärä (erit. erilaisten kasvilajien esiintyminen) Heinäkasvien määrä Kasvustoa dominoivat lajit Kasvilajien laikuttainen esiintyminen Yleisluonnehdintaan vaikutti Kasvuston korkeus Heinäkasvien määrä Ohdakkeiden/nokkosten määrä 5

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen 9.12.2014 Hämeenlinna Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) Yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline Projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman yhteiskunnallinen kannattavuus Ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset Positiivinen nettonykyarvo - suositellaan toteutettavaksi 1

Tarkasteltavat hankevaihtoehdot Kenelle hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä Hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt Vaikutukset koko hankkeen ajalta Vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi Toteutus: kierrätysmateriaalien käytön kustannukset ja edut suhteessa perinteiseen tapaan kolmesta näkökulmasta arvotettuna Taloudellinen näkökulma Ympäristön näkökulma Yhteiskunnallinen näkökulma 2

Talousanalyysi Viherrakentamisen pääprosessit: Suunnittelu Perustaminen Hoito Arvioitavat kustannukset Materiaalikustannukset Suorat työkustannukset Kuljetuskustannukset Yleiskulut 3

Suunnittelukustannukset Kustannusvertailu Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä A. Suunnittelukustannukset h/m 2 Kustannus /m 2 h/m 2 Kustannus /m 2 suora työkustannus: 36.00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 0,03 1,08 0,03 1,08 yleiskustannus 40 % 0,43 0,43 Yhteensä 1,51 1,51 Perustamiskustannukset B. Perustamiskustannukset Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä materiaalikustannus /m 3 m 3 /m 2 /m 2 /m 3 m 3 /m 2 /m 2 multaseos (sis.alv) 26,50 0,2 5,30 19,50 0,2 3,90 siemenseos 5,00 0,028 0,14 5,00 0,028 0,14 suora työkustannus (sis. sivukulut, alv:ton) h/m 2 Kustannus /m 2 h/m 2 Kustannus /m 2 ihmistyö 31,00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) konetyö 62,00 00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 0,010 0,31 0,010 0,31 0,010 0,62 0,010 0,62 yleiskustannus 20 % 1,27 0,99 Yhteensä 7,64 5,96 A + B Suunnittelu- ja perustamiskustannukset yhteensä 9,15 7,47 4

C. Hoitokustannukset /v, 10 v ajalla perustamisesta Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä materiaalikustannus /m 3 kg/m 2 /m 2 /m 3 kg/m 2 /m 2 kevät & kesälannoite 2,00 0,025 0,05 syyslannoite 2,00 0,025 0,05 2,00 0,025 0,05 suora työkustannus, vuodet 1 3 perustamisesta krt/v h/m 2 /m 2 krt/v h/m 2 /m 2 ihmis- + konetyö 42,00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 20 0,001 0,84 23 0,001 0,97 suora työkustannus, vuodet 4-10 perustamisesta ihmis- + konetyö 42,00 /h (sis. sivukulut, alv:ton) 20 0,001 0,84 20 0,001 0,84 materiaali- + suora työkustannus/v, keskiarvo 10 v perustamisesta 0,94 0,96 kuljetuskustannus 0,20 0,20 yleiskustannus 12 % 0,14 0,14 Yhteensä 1,28 1,30 A + B + C Suunnittelu-, perustamis- ja hoitokustannukset yhteensä 10 vuodessa 10,43 8,77 Ympäristöanalyysi Vaikutukset ilmastoon hiilijalanjälki Vaikutukset vesistöön rehevöityminen happamoituminen 5

Kasvihuonekaasut Molekyylirakenne imevät lämpösäteilyä ja muuttavat saadun energian uudelleen säteilyksi osa palaa maan pinnalle lämmittäen sitä Tärkeimmät vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni 6

Kasvualustan tuotanto Prosessi Vaikuttavat tekijät Vaikutukset keskimäärin Turpeen nosto Turvesuon käytöstä johtuvat päästöt ilmaan: kg/t Hiilidioksidi: 87,3 Metaani: 0,138 Dityppioksidi: 0,02 (Myllymaa et al. 2008) Kompostointi: erilliskerätty biojäte, mädäte ja jätevesiliete Koneiden käytöstä johtuvat päästöt: g/l polttoainetta Kompostointiprosessin päästöt: kg/t jätettä Koneiden (pyöräkuormaajat) käyttö: g/l polttoainetta Kuljetukset kompostointilaitoksella: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 2624 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,066-0,072 CO 2 ekv: 2632 2649 (Lipasto 2012) Hiilidioksidi: (87) ei huomioita Metaani: 0,987 4 Dityppioksidi: 0,043-0,4 (Myllymaa et al.; IPCC; Kioto) Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,071 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Hiilidioksidi: 74,3 123,8 Metaani: 0,0012 0,0020 Dityppioksidi: 0,0021 0,0035 CO 2 ekv: 75 125,9 (Lipasto 2012) Sähkö kompostointilaitoksella: CO 2 ekv g/kwh 0,418 (SYKE 2011) Kalkki Kalkin valmistus: CO 2 ekv kg/kg 0,032 (Grönroos ja Vuotilainen 2001) Lannoitteet Lannoitteiden valmistus: CO 2 ekv kg/kg typpikiloa 3,6 (Yara 2012) Hiekka/hiesu nosto Koneiden käytön päästöt: g/l Hiilidioksidi: 2607 2624 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,066-0,072 CO 2 ekv: 2632 2649 (Lipasto 2012) Kuljetukset Raaka-aineiden ja muiden tarvikkeiden kuljetukset nosto/tuotanto paikalta: g/tkm Hiilidioksidi: 31 82 Metaani: 0,00023 0,0008 Dityppioksidi: 0,00088 0,0035 CO 2 ekv: 32 83 (Lipasto 2012) Kasvualustan valmistus Seula: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,067 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Pyöräkuormaaja: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi: 0,071 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Kuorma-auto: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 74,3 123,8 Metaani: 0,0012 0,0020 Dityppioksidi: 0,0021 0,0035 CO 2 ekv: 75 125,9 (Lipasto 2012) 7

Viheralueen perustaminen Prosessi Vaikuttavat tekijät Vaikutukset keskimäärin Kuljetukset maansiirtokoneella (kasvualusta ja Päästöt ilmakehään: g/tkm Hiilidioksidi: 47 82 tarvittaessa ylimääräisen kuoritun maamassan poisto) Metaani: 0,0004 0,0008 Dityppioksidi:0,0019 0,0035 CO 2 ekv: 47 83 (Lipasto 2012) Kuljetukset (työntekijät, lannoitteet, siemenet) Henkilö-, pakettiauto: g/km Hiilidioksidi: 165 Metaani: 0,0052 Dityppioksidi: 0,0047 CO 2 ekv: 167 (Lipasto 2012) Koneiden kuljetus: g/tkm Hiilidioksidi: 41 54 Metaani: 0,00030 0,000428 Dityppioksidi:0,0015 0,0020 CO 2 ekv: 42 55 (Lipasto 2012) Pintamaan kuorinta (suoritetaan tarvittaessa alueen alkutilanteesta riippuen) ja kasvualustan levitys Koneen käytön vaikutukset: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,15 Dityppioksidi:0,070 0,071 CO 2 ekv: 2632 (Lipasto 2012) Kasvualustan tasaus Jyrsimen käytöstä päästöt: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2607 Metaani: 0,14 Dityppioksidi:0,068 CO 2 ekv: 2631 (Lipasto 2012) Viheralueen hoito Prosessi Vaikuttavat tekijät Vaikutukset keskimäärin Turve 86 % turpeen hiilestä (Karhu et al. 2012) ja typestä Hiilidioksidi: 700 hajoa 100 vuodessa. Hiilen ja typen suhde 1:48 Dityppioksidi: 0,23 (Boldrin et al. 2010). Typestä 1 % haihtuu dityppioksidina. Molekyylirakenteiden massaan perustuva muuntokerroin on 1,571. 20 vuodessa vaikutukset: kg/t turvetta Kalkki Haihtuminen ilmakehään: kg/kg 0,45 (Grönroos ja Vuotilainen 2001) Lannoitteet Lannoitteiden käyttö: CO 2 ekv kg/kg typpikiloa 5,6 (Yara 2012) Komposti Kompostin hajoaminen. Hiilinielu. Dityppioksidi: 1,8 % kokonaistypestä Hiilidioksidi: - 14 % kokonaishiilestä (Boldrin et al. 2010) Nurmikon leikkuu Ruohonleikkurin päästöt: g/l polttoainetta Hiilidioksidi: 2141 2607 Metaani: 0,14 2,4 Dityppioksidi:0,0062 0,0067 CO 2 ekv: 2630 (Lipasto 2012) 8

Hiilijalanjälki Mittari tekojen ja kulutusvalintojen vaikutuksille ilmaston lämpenemiseen eli tuotteen, toiminnan tai palvelun ilmastokuormitus kaikki kasvihuonekaasut tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana hiilidioksidiekvivalentti massayksikkönä: kg, g, t Hiilijalanjälki viheralueen elinkaarelle Vaikuttava tekijä Perinteinen (36 % turvetta) Kierrätyspohjainen (38 % kompostia) Turpeen nosto 4,255 0 Kompostointi 0 9,624 Kuljetukset 0,372 0,210 Koneiden käyttö perustaminen 0,47 0,47 Kasvualustan hajoaminen 37,560 7,271 hiilen sidonta 7,4 Nurmikon leikkuu 0,596 0,599 Kalkki 1,266 0,633 Muut työkoneet 0,043 0,043 Lannoitteet 0,157 0,078 Yhteensä 44,819 18,928 (11,528) 9

Perinteinen 44,791 Kierrätyspohjainen 11,467 Turpeen nosto Kompostointi Kuljetukset Koneiden käyttö perustaminen Kasvualustan hajoaminen Nurmikon leikkuu Kalkki Muut työkoneet Lannoitteet Turpeen nosto Kompostointi Kuljetukset Koneiden käyttö perustaminen Kasvualustan hajoaminen Nurmikon leikkuu Kalkki Muut työkoneet Vaikutukset vesistöön Vesijalanjälki? Rehevöityminen N, P Happamoituminen N ja S yhdisteet 10

Prosessi Turpeen nosto: kg/t turvetta Vaikutukset keskimäärin NO x : 0,086 t NMVOC: 0,026 SO 2 : 0,008 COD: 0,254 N: 0,024 P: 0,00085 (Myllymaa et al. 2008) Kompostointi: kg/t jätettä NH 3 : 0,321 (Myllymaa et al. 2008) Nurmikko N: 13 % kompostin typestä P: 5 % kompostin fosforista (Salo ja Kangas 2010) Rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset kg/m 2 Vaikuttava tekijä Perinteinen (36 % turvetta) Turpeen nosto N: 0,001 P:0,000003 COD:0,001 SO 2 : 0,00003 NO x :0,004 Liukoinen aines: 0,009 Kompostointi Kierrätyspohjainen (38 % kompostia) NH 3 :0,032 (95 % poistetaan pesurilla reaktorivaiheessa) Nurmikko N-ekv.: 0,077475 N:0,163020 P:0,004180 N-ekv.: 0,06585 11

Päästökohtaiset varjohinnat Päästö Euroa / tonni Lähde N ja N-ekvivalentti 357,00 Lankoski et al. 2008 CO 2 ja CO 2 -ekv. 26,00 Watkiss et al. 2005 SO 2 970,00 Nordic Council of Ministers 2007 NO x 900,00 Heatco 2007 Pienhiukkaset 1975,00 Eunomia recearch and Consulting 2002 Pienhiukkaset 2,5 ppm 6000,00 Heatco 2007 Ympäristökustannukset euro/nurmikkoneliö Vaikuttava tekijä Perinteinen (36 % turvetta) Kierrätyspohjainen (38 % kompostia) Hiilijalanjälki 1,16529 0,49213 N ja N-ekvivalentti 0,02802 0,15222 SO 2 0,00003 NO x 0,0036 Pienhiukkaset 0,0178 Yhteensä 1,21474 0,64435 12

Yhteiskunnalliset (sosio-ekonomiset) vaikutukset Identifioidaan ryhmät joihin kierrätysmateriaalin käytöllä on vaikutuksia ja päätetään kenen näkökulmasta arviointi toteutetaan Arviointi yhteiskunnan ja/tai eri ryhmien näkökulmasta Vaikutukset niin myönteisiä sekä kielteisiä Ryhmät kunnat/viranomaiset asukkaat asiakkaat Vaikutukset (GRI G3.1 ja SFS-ISO 26000) viihtyvyys ja terveys terveysriskit, melu, haju, hyväksyttävyys ja työllisyys 13

Vaikutusten numeeriset arvot Vaikutus Kierrätystä käyttäen Perinteinen Työllisyys 1 0 Hyväksyttävyys 2 2 Melu 0,5 1 Haju 1 0 Pöly/partikkelit 0,5 2 Terveysriskit 0 1 Yhteiskunnallisen vertailun tulokset Työllisyys Hyväksyttävyys Melu Haju Pöly/partikkelit Terveysriskit Kierrätysmateriaaleja käyttäen 0,38 0,76 0,19 0,38 0,19 0 Perinteinen perustamistapa 0 0,72 0,36 0 0,72 0,36 14

Terveysriskit Työllisyys 0.8 0.6 0.4 0.2 0-0.2-0.4-0.6-0.8 Hyväksyttävyys Kierrätysmateriaaleja käyttäen Perinteinen Nollalinja Pöly/partikkelit Melu Haju Kiitos! 15

Viheralueen suunnittelijan ja työn tilaajan näkökulma Tilannekatsaus Helsingin viherrakentamisen ympäristövaikutusten hallintaan 9.12.2014 Laura Yli Jama, Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, Katu ja puisto osasto 1 ENNEN JA NYT... ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin 1973 2 1

YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ MASSATALOUDEN KOORDINOINTI Ympäristö-, vesi- ja jätelainsäädäntöön linkittyvät yleisten alueiden hankkeet pilaantuneiden alueiden kunnostaminen kaatopaikkojen kunnostus massojen hyötykäyttöön liittyvät ympäristöluvitukset. Massojen hyötykäytön lisääminen, hallinta ja koordinointi välivarasto- ja käsittelyalueet kustannustehokkaiden esirakentamismenetelmien hyödyntäminen esirakentamiseen liittyvät ruoppaukset ja täytöt massatyöryhmään ja pilaantuneiden maiden työryhmään kuuluminen kehittämishankkeet EU-hankkeet, UUMA pilottihankkeet mm. stabilointitekniikoiden kehittäminen. 3 UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENTAMISESSA 2012-2017 Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maa-ainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat kuonat kuitusavi betonimurske kipsit rikastushiekka asfalttijäte lasi Kaatopaikka Hyötykäyttöön infrarakentamiseen UUMA2 Demo-ohjelma 2012-2017 Sovellutukset tiet kadut radat satamat aluerakentaminen teollisuus alueet kaupan kohteet puistot urheilukohteet Seuraukset Taloudelliset säästöt Luonnonvarojen säästöt CO 2 Päästöjen väheneminen Energian kulutuksen väheneminen Massojen kuljetusten väheneminen Uutta liiketoimintaa Vähemmän materiaalia kaatopaikalle 2

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENTAMISESSA 2012-2017 Tavoitteena edistää uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähentää siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia. Keskitytään erityisesti ekotehokkaiden hankekohtaisten materiaaliratkaisujen edistämiseen ja uusiomaarakentamisen tuotteistamiseen. Ohjelman pääpaino on tuotekehityksessä, tilaajien suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä sekä näihin liittyvissä demonstraatiohankkeissa. Ohjelman tavoitteena on: saada markkinoille lisää tuotteistettuja UUMA-materiaaleja, tukea tilaajia suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä, vähentää kallio- ja soramateriaalien käyttöä maarakentamisessa, tuottaa tietoa ympäristölainsäädännön kehittämistä varten, jotta lainsäädäntö tukisi ekotehokasta uusiomaarakentamista. HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HANKINTOJEN JA SUUNNITTELU-OHJEISTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2014 Työssä keskityttiin toimintojen resurssitehokkuuteen eli luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön ja jätteiden vähentämiseen: - infrarakentamisessa - talonrakentamisen työmailla - yleisten alueiden ylläpidossa Tunnistettiin ne prosessin osat, joissa resurssitehokkuutta voidaan tehokkaimmin parantaa, puistojen ja katujen rakentamisessa mm.: - Maa-ainesten uudelleenkäyttöön liittyvän prosessin nopeuttaminen ja selkeyttäminen - Uusiomateriaalien hyödyntäminen - Maa-ainesten kuljetuksen vähentäminen - Materiaalivirtatiedot osaksi hankkeiden ohjelmointia ja aikataulutusta - Tiedon saannin kehittäminen; mm. tiedon keruu rakentamisen hankinnoista, jätteistä, ym. - Suunnittelun ja urakoinnin ohjaus ja kilpailutus resurssitehokkuuden näkökulmasta 6 3

MAAPERÄN, YLIJÄÄMÄMAIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ VIHERRAKENTAMISESSA Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Maaperän kestävä käyttö suunnittelu ja rakentaminen LUONNOS Aino-Kaisa Nuotion diplomityö 2013 IDA AALBERGIN PUISTO, POHJOIS-HAAGA Entisen ampumarata-alueen kunnostus, ylijäämämailla osittain kustannettu puisto 8 4

IDA AALBERGIN PUISTO, POHJOIS-HAAGA - Alueelta poistettiin 6 tonnia pilaantuneita maita - Tilalle ruoppausmassoja ja tietyömailta yli jääneitä maamassoja - Puiston pintamaat on kuorittu Kruunuvuorenrannan Koirasaaresta uuden tielinjauksen halkomasta metsästä. - Hoito- ja kehittämissuunnitelman laatimiseen kiinnitettävä huomiota VUOSAAREN HUIPPU - KAATOPAIKKA JA YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE Vuosaaren huipun maisemoinnissa sovellettu maamassojen uusiokäyttöä vuodesta 2002. Vuoden 2015 hankkeena käynnistetään: - Vuosaaren huipun maamassojen kierrätyksen dokumentointi ja hoitosuunnitelman kirjaaminen. - Helsingin pintamaiden käsittelyn yms. alueiden inventointi (paikat, määrät, vastuutahot). - Helsingin kaupungille yleisohje pintamaiden kierrätykseen 5

Johtopäätelmiä ja ehdotuksia LCA in landscaping hankkeesta Elinkaariarviointi osoittaa nurmikon perustamisen ja hoidon ympäristövaikutusten kipupisteet joihin kohdistaan huomio Kohteissa joissa kasvualusta uusitaan on kasvualustan tuotannon ja koostumuksen vaikutus hyvin keskeinen (20 cm = 2000 m3/ha) 1

Ympäristö-vaikutusten kipupisteet Turve luokitellaan fossiiliseksi raaka-aineeksi ja sen hajoamisen ilmastovaikutukset ovat isot Turpeen korvaaminen kompostoinnissa Hajoamaton tukiaine (hake) Jätemateriaali (vaikka hajoaisikin niin laskennallinen etu) Puu kuori Ympäristö-vaikutusten kipupisteet Turve luokitellaan fossiiliseksi raaka-aineeksi ja sen hajoamisen ilmastovaikutukset ovat isot Voitaisiinko turvetta korvata kasvualustan tuotannossa? Kompostin käyttö Muun soveltuvan jätemateriaalin käyttö Soveltuvan uusiomaan käyttö? Turpeella on toisaalta etuja kasvualustan osana 2

Ympäristö-vaikutusten kipupisteet Kompostipohjaisten kasvualustojen ravinnehuuhtoumariskit nurmikon perustamisvaiheessa Kompostiosuuden määrä kasvualustassa Onnistuisiko typpeä sitovan jätekomponentin käyttö kasvualustassa? (esim. kuituliete) Tarvittavan kasvualustakerroksen paksuuden pienentäminen ja uusiutuvien lannoitevalmisteiden käyttö hoitovaiheessa (esim. rejektivesi) Kohteissa joissa kasvualusta uusitaan ei nurmikon perustamistöiden eikä hoitotöiden energian tarve ja ilmastovaikutus ole suuri suhteessa kasvualustan vaikutuksiin, Mutta kustannuksissa ao. tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus Nurmikkokohteissa, joissa hoitointensiteetti on suuri (lannoitus & leikkuutiheys) on suuri eri kasvilajien käytön ja hoitostrategioiden ympäristövaikutusta voidaan arvioida laskurin avulla -> esim. golf-kentillä rönsyrölli & niittynurmikkavaltaisten kenttien ja natavaltaisten viheriöiden ja väylien hoidon erot 3

Hankkeen tavoite oli edistää kierrätysmateriaalien käyttöä: Kierrätysmateriaaleja hyödyntävillä kasvualustoilla saatiin käyttökelpoiset nurmikot (hankkeessa lähinnä A2 ja A3 kohteita, myös A1) Perustaminen myös keskeisillä paikoilla sujui Jatkotutkimustarpeita: Hankkeessa kehitettiin mm. leikkuutyön työsaavutuksen ja polttoaineenkulutuksen mittausta ja seurantaa Ympäristövaikutusten kannalta asia ei ollut keskeinen, mutta aihetta olisi tarvetta tutkia lisää resurssitehokkuuden ja kustannusten vähentämisen näkökulmasta silloin nurmikon kasvuvoimakkuuden vaikutus on keskeisempi kuin ympäristötarkastelussa Laskurin avulla voidaan arvioida hoitotasomuutosten ympäristövaikutusta esim. golf-kentillä tai muilla intensiivistä hoitoa vaativilla alueilla 4

LCA in landscaping loppuseminaari Hämeenlinna 9.12.2014

Päivän puheenjohtaja toimi Helsingin seurakuntayhtymän ylipuutarhuri, puutarhaneuvos Pekka Leskinen. Koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi (HAMK) avasi tilaisuuden.

Erikoistutkija Oiva Niemeläinen (MTT) lausui alkusanat Heikki Peltoniemen ja Pekka Leskisen kanssa. Professori Sirpa Kurppa (MTT) alusti tilaisuutta kertomalla viherrakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisen ja kierrätyksen edistämisen tarpeellisuudesta.

Lehtori Sari Suomalainen (HAMK) kertoi nurmikoiden perustamisen ja hoidon työvaiheiden määrittelystä. Viherrakennus Jaakkola Oy:n toimitusjohtaja Mikko Jaakkola kommentoi esityksiä.

Tutkija Tiina Ruuskanen (MTT) esitteli nurmikkokohteiden tuloksia ja kertoi viherrakentamisen elinkaariarvioinnin kustannus-hyötyanalyysistä. Tutkija Tuija Selänpää (MTT) puhui kasvustojen monimuotoisuudesta.

Yleisöä HAMK Visamäen auditoriossa. Tutkija Frans Silvenius (MTT) esitteli ympäristövaikutuslaskuria.

Tutkija Frans Silvenius (MTT) näytti yleisölle kuinka ympäristövaikutuslaskuri toimii. Projektinjohtaja Laura Yli-Jama Helsingin kaupungilta esitteli viheralueen suunnittelijan ja työn tilaajan näkökulmaa.

Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola (Viherrakennus Jaakkola Oy) toi tilaisuuteen viherrakennusurakoitsijan näkökulmaa. Suunnittelija Mikko Wäänänen (HSY Vesihuolto) avasi kasvualustatuottajan näkökulmaa.