Tenava Tonttilan päiväkoti Salonaukio 1 Lahti UUDISRAKENNUKSEN HANKINTA TEKNISTEN RATKAISUJEN URAKKANA Jossa urakoitsijoiden tarjousten suunnitteluratkaisuja vertailtiin sekä investointikustannuksen että 30 vuoden ylläpitokustannusten perusteella
Vanha päiväkoti - Vanhassa rakennuksessa tilaa oli 611 hum2 - Tilat nykyvaatimuksiin verrattuna ahtaat ja epäkäytännölliset. - Rakennus oli energiataloudellisuudeltaan huono. - Ilmanvaihto oli riittämätön. - Rakenteet olivat alttiita kosteusvaurioille. - Käyttäjät oireilivat. - Peruskorjaus olisi ollut yksikköhinnoiltaan samaa tasoa kuin uudisrakennuksen. - Peruskorjauksella ei olisi pystytty poistamaan kaikkia riskirakenteita. - Tilojen käytettävyys ei olisi parantunut oleellisesti, lisäryhmille ei olisi saatu tilaa.
Tutkitut peruskorjausvaihtoehdot A) Täydellinen peruskorjaus, uusi IV-konehuone ja kuraeteinen: - Laajuus 730 ohm2, tavoitehinta-arvio: 1 870 000 - neliöhinta 2 560 /ohm2 B) Kevyempi peruskorjaus, Ilmanvaihto erilliskonein, ei laajennusta: - Laajuus 624 ohm2, tavoitehinta-arvio 1 070 000 - Neliöhinta 1 714 /ohm2 - Mikäli korjataan myös leikkipihat ja ulkovaippaa, tavoitehintaarvio on 1 400 000, neliöhinta 2 234 /ohm2 C) Taloa pidetään toiminnassa ainoastaan välttämättömimmin kunnostustoimin, ja varaudutaan uudisrakentamiseen 2-3 vuoden kuluessa Tällöinkin olisi neuvolaosaan rakennettava parempi ilmanvaihto.
Uudisrakennuksen hankesuunnitelma - Tilat vastaavat nykyvaatimuksia. Uutta nykyisiin tiloihin verrattuna ovat tilat kahdelle lisäryhmälle, salija aulatilat, väestösuoja sekä henkilökunnan työtilat. - Tilat tehdään kahteen kerrokseen, jotta pienehkölle tontille jäi riittävästi tilaa leikkipihalle. - Rakennuksesta suunnitellaan normitaloa energiatehokkaampaa, jolloin esim. toiminnasta ja auringosta saatavaa passiivista lämpökuormaa hyödyntämällä voidaan lämmitysenergian tarvetta vähentää.
Tenava Tonttilan päiväkoti, uudisrakennus
Tenava Tonttilan päiväkoti, uudisrakennus Tontin käyttösuunnitelma
Kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen vertailu 2010 normien mukaiseen ratkaisuun hankesuunnitelmassa (likiarvot) - Laskelmassa elinkaaren pituutena on käytetty 30 vuotta ja muodostuvat kustannukset ovat nykyarvoina. Lämpöenergian kustannuksissa on huomioitu oletettu 5% vuotuinen hinnannousu ja korko 3% - Normitalo 2010 Energiatehokas ero ero % Hankintakustannus 3 161 000 3 230 000 69000 2,18 % Lämpöenergiakustannus 347 118 186 636-160482 -46,23 % Yhteensä (alv 0%): 3508118 3416636-91482 -2,61 % Investoinnin takaisinmaksuaika on n. 13 vuotta Rakennuksen lämmityksen osalta arvioidut hiilidioksidipäästöt olisivat kaukolämpöä käytettäessä, 2010 normien mukaisessa rakennuksessa n: 1 650 tn ja hankesuunnitelman mukaisessa energiatehokkaassa rakennuksessa n: 885 tn. - Energiatehokkaassa rakennuksessa päästöt vähenisivät n: 765 tonnia, eli 46,23 %. Laskelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Teknisten ratkaisujen urakka, (vrt. SR-urakka) kokonaisurakkana - Rakennuttajan ja käyttäjän tarpeet esitetään yksityiskohtaisesti tarjouspyynnössä. Urakoitsija voi hyödyntää omaa osaamistaan ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja teknisiksi ratkaisuiksi. - Elinkaarikustannusten ja rakennuskustannusten summa otettiin tarjousten vertailuperusteeksi. Vertailtava kokonaiskustannus sisälsi rakennus- ja rahoituskustannukset sekä ylläpitokustannukset 30 v ajalta - Tavoitteena oli että pelkkien rakennuskustannusten lisäksi huomioidaan myös kiinteistön käytön aikaisia kustannuksia. Tällöin paremmasta laadusta saatava hyöty voidaan huomioida tarjousten vertailussa, esim. pienemmät lämmitys- ja korjauskustannukset kompensoivat suurempia rakennuskustannuksia - Rakennuttaja toimitti ARK- pääsuunnitelmat sekä suunnitteluohjeet rakennus-, LVIA- ja sähkösuunnitteluun tarjouspyynnön liitteenä ja haki rakennusluvan. - Rakennuttaja toimitti rakennustapaselostuksen ja huonekortit, jossa on yksilöity kalusteet ja varusteet ja laitteet, sekä pihasuunnitelman jossa määriteltiin mm. kalusteet ja varusteet.
Teknisten ratkaisujen urakka - Rakennuksen ja ulkoalueiden arkkitehtuuri, pinta-rakenteet, kalusteet, varusteet ja laitteet ovat sitovia, samoin kuin tavoitteet rakennuksen energiankulutukselle, sisäolosuhteille, suunnittelukäyttöiälle ja huollettavuudelle - Urakkaan kuului ARK toteutussuunnittelu sekä rakenne- ja talotekniikan suunnittelu kokonaan. - Urakkaan sisältyvät kaikki rakennus- ja LVISA-työt. (kokonaisurakka) - Urakoitsijat saivat antaa omia vaihtoehtojaan runko- ja ulkovaipan rakenteista ja materiaaleista sekä taloteknisistä järjestelmistä suunnitteluohjeiden vähimmäisvaatimusten puitteissa.
Tarjousten vertailuperusteet - Urakkatarjouksista hyväksytään tilaajalle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteena on elinkaariedullisuus ja tarjouksista valitaan tilaajalle elinkaarikustannuksiltaan halvin tarjous. - Elinkaariedullisuuden arvioimiseksi rakennuttaja teettää kaikkien tarjousten osalta yhtäläisin perustein laadittavat elinkaarilaskelmat. Elinkaarilaskelmat laatii Projektipalvelu Prodeco Oy käyttäen Ecost elinkaarilaskentasovellusta. Elinkaarikustannuksiin sisällytetään nykyarvoon diskontattuna laskentajakson (30 v): hankintakustannukset (urakkahinta) rahoituskustannukset urakkahinnasta laskettuna hoitokustannukset kunnossapito- ja uusimiskustannukset
Tarjouspalkkio - Tilaaja maksaa tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättäneelle urakoitsijalle 3000 euroa (alv 0 %) korvauksena tarjouksen laatimisesta aiheutuneista kuluista. Korvaus maksetaan, kun urakoitsijan valintaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Palkkiota ei kuitenkaan makseta urakoitsijalle, jonka tarjous on hyväksytty.
Elinkaarilaskelma Laskelmissa on käytetty elinkaaren pituutena 30 vuotta ja elinkaaren aikana muodostuvat kustannukset on muunnettu nykyarvoon käyttäen reaalikorkona 2 %. Rahoitus- ja pääomakustannusten laskennassa on korkona käytetty 3 %. Elinkaarikustannusten lisäksi rakennukselle on laskettu vuosittaiset ja kuukausittaiset ylläpitokustannukset. Rahoituskustannukset on laskettu 3 % korolla, 25 vuoden laina-ajalla, lyhennystapana annuiteetti. Päiväkodin hoitokustannusten (pl. lämpö- ja sähköenergia) arvioinnissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen julkaisemaa kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiä ja kiinteistöjen hoidon tavoitemenekkimenettelyä. Lämpö- ja sähköenergiakustannukset perustuvat tarjouksessa esitettyyn IDA-ICE -simuloinnin energiankulutuslukemiin. Kunnossapito- ja uusimiskustannukset perustuvat tarjoajan laatimaan PTS-kustannusarvioon. Tom Holmlund Lahden Tilakeskus 23. marraskuuta 2012
Elinkaarilaskelman yhteenveto Laskelman perustana on käytetty tämänhetkistä (2011) hintatasoa. Energian hintana on käytetty kaukolämmön osalta 37 /MWh ja sähkön osalta 81 /MWh (alv. 0 %). Kaukolämmön laskelmassa on lisäksi arvioitu kiinteä vuosimaksu 1500 /vuosi. Energian hintojen on oletettu nousevan keskimäärin 3 % vuodessa yleisen inflaation lisäksi eli yhteensä 5 % vuodessa. YIT:n tarjouksen mukaisessa ratkaisussa lämmityksen ja kiinteistösähkön ostoenergian kulutus on tarjouksen mukaan 160 777 kwh. Rakennus sijoittuu energialuokkaan A (104 kwh/brm2/vuosi).
OSTOENERGIANKULUTUS Lämpöenergia (MWh / v) Sähköenergia (MWh / v) ET-luku (kwh/brm2/v) ET-luokka CO2-päästöt (kg / brm2 / v) TARJOUS 114 47 104 A 22 ELINKAARIKUSTANNUKSET Hankintakustannukset Rahoituskustannukset Hoitokustannukset Lämpöenergiakustannukset Sähköenergiakustannukset Kunnossapitokustannukset Jäännösarvo Elinkaarikustannus 3 651 206 1 590 819 1 142 172 201 166 133 441 497 218-7 216 021 Pääomakustannus / kk Pääomakustannus / m2 / kk Ylläpitokustannus / kk Ylläpitokustannus / m2 / kk 15 523 10,05 6 892 4,46
Kokemuksia Urakkamuoto tuntui olevan alustavasta kiinnostuksesta huolimatta vieras urakoitsijoille ja tarjouksia tuli lopulta vain yksi. Tarjous oli jonkin verran kalliimpi kuin tavoitehinta-arviossa, johtunee tarjoajien vähäisyydestä. Tarjouspyynnön tekeminen on työlästä kuten yleensäkin SR-hankkeissa (suunnittele ja rakenna). Teknisten ratkaisujen urakassa rakennussuunnittelu tehdään lähes valmiiksi. Arkkitehti otetaan mukaan jo tarjouspyynnön tekovaiheessa, tilat suunnitellaan yhdessä rakennuttajan ja käyttäjän kanssa. Aikataulusäästö jää pienemmäksi kuin puhtaassa SR-urakassa. Suunnitteluohjeet on tehtävä yksityiskohtaisesti, rakennuttajalla on oltava asiantuntijoita käytössään kaikilta osa-alueilta, rakennus-, LVIA- ja sähköaloilta. Kun urakoitsija on valittu ovat suunnittelijat sopimussuhteessa urakoitsijaan ja tilaajan suunnittelun ohjaus on vaikeampaa kuin jos suunnittelijat olisivat suoraan tilaajan ohjauksessa. Urakoitsijan teettämän toteutussuunnittelun tarkastamiseen ja hyväksymiseen jää vähemmän aikaa. Vaatii rakennuttajalta riittäviä resursseja. Toteutussuunnittelussa tuli varsinkin talotekniikan osalta suunnitteluohjeista ja urakkatarjouksesta poikkeavia ratkaisuja. Samoin talotekniikan osalta tuotiin hyväksyttäväksi urakoitsija omista suunnitelmista ja suunnitteluohjeista poikkeavia tarvikkeita, jotka eivät olisi soveltuneet ko. järjestelmiin. Urakoitsijan hankintatoimien ja toteuttajaorganisaation välillä tiedonkulku ei aina toiminut. Em. ristiriitaisuuksien esiin kaivaminen vaatii paljon resursseja tilaajan henkilöstöltä. Lisä- ja muutostöitä tuli melko vähän, lisätyöprosentti yhteensä 2,43 %, (ilman tonttiin myöhemmin liitettävän alueiden muutostöiden lisäkustannuksia 0,25%) Tom Holmlund Lahden Tilakeskus 23. marraskuuta 2012