OPISKELIJAN YLIOPISTO 6 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN 1
Copyright: Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ja Janne Jauhiainen, 6 Kannen kuva: Outi Pyhäranta, 6 Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto ry ISBN 951-73-9-8 ISSN 356-85 Kalevankatu 3 A 6, 1 Helsinki puh. (9) 683 1131 www.syl.helsinki.fi
ESIPUHE Opintojen sujuvuuteen vaikuttavat opiskelijan itsensä lisäksi monet muut tekijät. Merkittäviä vaikutuksia on niin laadukkaalla opetuksella, opiskeluprosesseilla kuin opiskelijan vaikutusmahdollisuuksilla omassa opiskelupaikassaan. Toisaalta opiskeluinfrastruktuuri ja yliopistokaupungin tarjoamat palvelut ovat tärkeä osa opiskelijan jokapäiväistä arkea. Voidaankin sanoa, että kaiken kaikkiaan opiskelijan hyvinvointi korreloi opintojen sujuvuuden kanssa merkittävästi. Juuri näitä tekijöitä on selvitetty tässä Opiskelijan yliopisto -julkaisussa. Opiskelijan yliopisto on lajissaan ainutlaatuinen. Se on ainoa selvitys, jossa mitataan opintojen sujuvuustekijöitä opiskelijan näkökulmasta. Tänä vuonna selvitys julkaistaan toista kertaa; kartoitetut asiat ovat pääpiirteittäin samoja kuin viime vuonna julkaistussa selvityksessä, sen sijaan kriteereitä on pyritty kehittämään entisestään. Monien opiskeluympäristöön liittyvien asioiden mittaaminen kvantitatiivisin menetelmin on haasteellista, muttei mahdotonta. Kehitettävää mittareissa varmasti vielä on, mutta suunta on hyvä. Opiskelijan yliopisto -selvityksellä on monia tärkeitä funktioita. Ensimmäinen näistä on huomion kiinnittäminen opiskelijoille tärkeisiin asioihin, niihin jotka muuten saattavat helposti jäädä taustalle. Toiseksi selvitys antaa yliopistoille hyvän välineen kehittää toimintaansa sekä tarjoaa hyvän edunvalvontatyökalun ylioppilaskunnille ja opiskelijajärjestöille. Lisäksi se antaa tietoa potentiaalisesta yliopistosta ja opiskelupaikkakunnasta vielä opiskelupaikkaansa pohtivalle. Saadun palautteen perusteella selvityksellä on ollut tilausta. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että opetusministeriö otti selvityksen mukaan omaan ministeriön ja yliopistojen väliseen tulosohjausjärjestelmäänsä. Näin yliopistot saavat tuloksellisuusrahaa hyvästä toiminnasta. Tämä on yliopistoille selkeä kannuste kehittää opintojen sujuvuustekijöitä. Yliopistojen ja kaupunkien järjestys on vuodessa hieman muuttunut, vaikka radikaaleja muutoksia ei olekaan tapahtunut. Yliopistojen välillä ei edelleenkään ole loppujen lopuksi kovin merkittäviä eroja päämittareilla mitattuna. Yksittäisissä mittareissa eroja sen sijaan löytyy. Tämä kertoo siitä, että jokaisella yliopistolla on omat vahvuusalueensa, mutta toisaalta myös heikkoutensa. On tärkeää muistaa, että Opiskelijan yliopisto ei ole ranking-lista, vaan ennen kaikkea kehittämistyökalu. Viiden parhaan yliopiston joukkoon sijoittuvat tänä vuonna Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto. Opiskelukaupunkien kärkeen nousivat Lappeenranta, Oulu ja Turku. Onnittelut kisassa hyvin pärjänneille yliopistoille ja opiskelukaupungeille! Lopuksi haluan kiittää hyvästä yhteistyöstä opetusministeriötä ja Opiskelijoiden Liikuntaliikuntaliitto ry:tä (OLL), jotka ovat tukeneet Opiskelijan yliopisto 6 -selvitystä niin taloudellisesti kuin asiantuntemuksellaankin. Ilkka Wennberg Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja 3
LUKIJALLE Ensimmäinen Opiskelijan yliopisto -selvitys toteutettiin keväällä 5 Suomen ylioppilaskuntien liiton aloitteesta. Selvityksen lähtökohtana oli koota yliopistoja ja yliopistokaupunkeja koskevia tietoja jäsennellyksi vertailuraportiksi. Selvityksen tarkoitus ei ollut vertailla yliopistojen laatua vaan yliopistojen ja kaupunkien ominaisuuksia opiskelijan silmin. Selvitys syntyi tarpeesta tuottaa tietoa, jota ei kootusti ollut aiemmin olemassa. Aiemmat selvitykset tarkastelivat yleensä jotain suppeaa asiakokonaisuutta tutkimuksiin ja tilastoihin perustuen. Vastaavasti yliopistot ja kaupungitkin tuottavat lukuisia oppaita mm. opintoja suunnitteleville abiturienteille. Tämän selvityksen tarkoitus oli tuottaa vertailukelpoisia mittareita, joilla voidaan kuvata tulevalle opiskelijalle eri paikkakuntien ja yliopistojen opiskeluolosuhteita. Kevään 5 selvityksen toteutti OTK Aleksis Nokso-Koivisto. Hän teki suuren työn eri tahojen näkemyksien ja koko kerätyn aineiston koostamiseksi mittareiksi. Myös analyysimenetelmä on pääosin hänen käsialaansa. Aiemmista yliopistojen vertailulistoista Nokso-Koivisto mainitsee selvityksessään Professoriliiton kyselyyn 1993 perustuneen listauksen, Matti Hosian vuonna 199 laatiman tuloksellisuuteen painottuneen listauksen ja samoin Hosian Helsingin Sanomien koulutusliitteelle vuonna toteuttaman yliopistojen vertailun. Hyvin onnistuneen selvityksen jälkeen huomattiin tarpeelliseksi varmistaa hankkeen jatkuvuus, ja kehittää vertailua saatujen kokemusten pohjalta. Uusi selvityshanke asettuikin suunnittelupöydälle heti syksyllä 5, ja taustavoimina työhön osallistuivat myös opetusministeriö ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto. Yhdessä havaittiin keskeisiksi tarpeiksi mm. laajentaa selvityksen hyvinvointinäkökulmaa jatkokierroksille. Itse olen tällä kierroksella vastannut aineiston päivittämisestä uusilla kyselyillä sekä ensimmäisen kierroksen perusteella tarpeelliseksi havaitusta mittarien kehittämisestä. Tätä työtä on ollut ilo tehdä huolella rakennetulta, tukevalta pohjalta. Kiitos siitä sinulle, Aleksis! Lisäksi, samoin kuin Aleksis vuosi takaperin, tahdon itse esittää suurkiitokset kaikille kyselyyn vastauksia keränneille henkilöille ylioppilaskunnissa. Kiitos! Tämä työ ei olisi voinut onnistua ilman teidän panostanne. Samaten kiitän hanketta ohjanneita tahoja SYL:ssa, Opiskelijoiden Liikuntaliitossa ja opetusministeriössä. Toivottavasti tämä vertailu lunastaa paikkansa keskustelun herättäjänä ja opiskeluympäristöjen kehittämisen tukena. Tavoitteena on työväline, joka säännöllisin väliajoin voi nostaa esille onnistuneita ratkaisuja ja näin tukea yliopistojen ja kaupunkien toiminnan kehittämistä edelleen opiskelijan näkökulmasta. Helsingissä 1..6 Janne Jauhiainen toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.
SISÄLS ESIPUHE... 3 LUKIJALLE... JOHDANTO... 6 TULOKSET: YLIOPISTOT... 8 A1 Opiskeluprosessit... 8 A Opiskelujen järjestäminen... 9 A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys... 11 A Opiskeluinfrastruktuuri... 1 A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet... 13 A6 Hyvinvointi... 1 Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella... 15 TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT... 17 B1 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 17 B Asumispalvelut... 18 B3 Liikuntapalvelut... 19 B Kulttuuripalvelut ja yhdistystoiminta... B5 Liikennepalvelut... 1 B6 Opiskelija kuntalaisena... Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella... 3 LOPPUPÄÄTELMIÄ... 5 LÄHTEET... 6 LIITE 1: TULOSTEN KÄSITTESTÄ JA SKAALAUKSESTA... 7 LIITE : KYSELOMAKE... 8 LIITE 3: YKSITTÄISET MITTARIT... 1 5
JOHDANTO Opiskelijan yliopisto- selvitys tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 5. Selvityksen taustalla oli halu kehittää aiempien, alakohtaisten tai vain suppeampaan yliopistojen toiminnan osaan perehtyvien selvitysten jatkoksi laajemman yliopistojen ja opiskelukaupunkien vertailun erityisesti opiskelijan näkökulmasta mahdollistava hanke. Selvityksen tavoitteena on kuvata opiskelijalle eri yliopistoja ja opiskelupaikkakuntia siitä näkökulmasta, millaista opiskelu ja asuminen niissä olisi. Konkreettisesti vertaillaan sekä yliopistoja opiskeluympäristöinä että kuntien suhtautumista opiskelijoihin eri näkökulmista. Tavoitteena ei ole ollut luoda yliopistojen laatua esimerkiksi opetuksen tai tutkimuksen suhteen kuvaavia mittareita ja mittaristoja, vaan löytää joukko tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelija ja tuleva opiskelija ympäristönsä kokee. Selvityksessä ovat tällä kertaa mukana kaikki suomalaiset tiede- ja taideyliopistot Teatterikorkeakoulua ja Kuvataideakatemiaa lukuun ottamatta. Niiden osalta tietoja ei valitettavasti saatu kerättyä. Toisaalta jo edellisessä selvityksessä havaittiin, että kaikki mittarit eivät välttämättä sellaisenaan kuvaa kovin hyvin pienen taideyliopiston opiskelijan näkökulmaa asioihin. Tämän vuoksi selvityksen mittaristossa on yleisesti käytetty vertailupohjana tiedeyliopistojen keskimääräistä tilannetta, kuten myöhemmin tarkemmin kuvataan. Jatkossa tärkeä tavoite on kuitenkin muokata entistä paremmin tiede- ja taideyliopistojen kuvaamiseen opiskeluympäristöinä soveltuva selvitys. SELVIS KÄYTÄNNÖSSÄ Selvitykseen on koottu 1 indikaattoria sisältävä mittaristo. Indikaattoreista kuusi käsittelee yliopistoja ja kuusi yliopistokaupunkeja. Indikaattoreiden pohjalta on laskettu Opiskelijan yliopistojen ja Opiskelijan kaupunkien kokonaisindeksit, jotka nivovat eri mittarit yhteen. Kokonaisindeksien ei ole tarkoitus johtaa kilpailunomaiseen vertailuun vaan kannustaa tulosten perusteella yliopistoja ja kaupunkeja kehittämään heikkouksiaan ja havaitsemaan sellaisia vahvuuksia, joiden kehittäminen edelleen ja toimivan käytännön levittäminen hyödyttävät koko yliopistokenttää. Selvityksen indikaattorit jakautuvat kolmeen, kahdeksaan mittariin kukin. Lisäksi jokainen mittari koostuu yhdestä tai useammasta kysymyksestä. Kaikkiaan selvityksessä on 69 kysymystä, joista muodostuu 59 mittaria. Nämä käsitellään liitteissä yksityiskohtaisesti. Mittarit ovat aiemman selvityksen tapaan jotain tiettyä yliopiston tai opiskelukaupungin ominaisuutta kuvaavia. Yksittäinen mittari on usein väistämättä todellisuutta yksinkertaistava, eivätkä kaikki käsitellyt asiat ole yksiselitteisesti samalla tavoin mitattavissa eri mittauskohteissa. Tältä osin selvitys kehittyy jatkuvasti. Tällä kertaa on otettu huomioon edellisessä selvityksessä tehtyjä havaintoja joidenkin mittarien toimimattomuudesta; jätetty osa pois, muokattu joitakin ja tuotu mukaan muutamia kokonaan uusia. Keskeisenä valintana on ollut muokata selvitystä entistä enemmän joka kerralla uusiutuvaan kyselyaineistoon perustuvaksi. Pääasiallisena syynä tähän on turvata peräkkäisten selvitysten vertailtavuutta. Monet käsitellyistä asioista ovat sellaisia, että aiheesta on lähiaikoina ilmestynyt laajempi erillisselvitys, jonka tietoja olisi voinut käyttää asian kuvaamiseen ehkä tarkemmin kuin yksittäisiä kysymyksiä. Erillisselvitysten ei voi kuitenkaan jatkossa olettaa toistuvan samassa aikataulussa kuin tämä selvitys toteutetaan. Tällöin jouduttaisiin kerta kerralta päättämään, millä mahdollisesti päivittämättömiä erillisselvityksiä korvataan, tai käytetäänkö mahdollisesti vanhoja tietoja. Edellä käsitellyn ongelman välttämiseksi muiden kuin kyselyaineistojen osuutta on supistettu minimiin ja pitäydytty luotettavimmin uusiutuvissa materiaaleissa. Muina lähteinä selvityksessä on käytetty KOTAtietokannan tietoja, Tilastokeskuksen vuokratilastoa, Suomen opiskelija-asunnot Oy:n vuokratilastoa, 6
Suomen virtuaaliyliopiston kurssiluetteloa sekä Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnettiä. Näiden aineistojen uskotaan olevan käytettävissä vähintään vuosittain päivittyvinä myös jatkossa. ÖN TOTEUTUS Työn toteutusta on ohjannut ohjausryhmä, joka kokoontui 19.1. ja 6.3. Ohjausryhmään kuuluivat Anita Lehikoinen opetusministeriöstä ja Henri Latonen OLL:sta sekä Elisa Jokelin, Kirsi Marttinen, Anne Mikkola ja Anna Syrjänen SYL:sta. Kokousten lisäksi OLL:n edustajien kanssa on valmisteltu erillisissä tapaamisissa erityisesti liikunta-aiheisia ja SYL:n edustajien kanssa yliopistoja koskevia mittareita tarpeen mukaan. Edellisen selvityksen toteuttaja Aleksis Nokso-Koivisto antoi lisäksi hyviä ohjeita hankkeen eri vaiheissa. Tiedon keräämiseksi toteutettiin asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin (kyselylomake liitteenä). Kysely lähetettiin kahtena osana, joista ensimmäinen käsitteli pääosin yliopistojen toimintaan liittyviä kysymyksiä ja toinen opiskelijakaupunkeja ja mm. hyvinvointiaiheita. Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina: 1) Dikotomisesti (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?) ) Välimatka-asteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten hyvin opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Tällöin eri vastausvaihtoehdot ovat Erittäin hyvin- hyvin- tyydyttävästi- huonosti ja erittäin huonosti, ja eri vaihtoehtojen vertailuksi on listattu erinäisiä asioita, joiden ainakin tulisi tietyn tasoisessa vastauksessa täyttyä tai muita vastaavia ohjeita) 3) Numeerisina arvoina (Esim. määrärahat, opettajien määrä) Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tätä skaalausta käsitellään liitteessä 1. Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijamäärää kuvaavana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna yliopiston tietyn tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle kohdistuvia resursseja nykyisissä olosuhteissa. Ratkaisu on paremmin todellista tilannetta kuvaava kuin koko opiskelijamäärään suhteuttaminen, koska tällöin eri oppilaitokset ovat paremmin vertailtavissa, eivätkä eri alojen opintojen etenemisnopeuden erot tai muut vastaavat seikat vaikuta suhdelukuihin. 7
TULOKSET: YLIOPISTOT Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittarien muodostamien indikaattorien perusteella. Kukin indikaattori on muodostettu sen mittareiden keskiarvosta, eli jokaisen mittarin (Esim. A.) painoarvo indikaattorissa (Esim A) on sama. Mittarissa voi olla useampia alakohtia (A..1- A..), jolloin mittarin pisteytys määräytyy näiden alakohtien pisteiden keskiarvona. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistoja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indikaattorien painotettu keskiarvo. Painoarvot kuvaavat indikaattorien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot ovat: A1 Opiskeluprosessit A Opiskelujen järjestäminen A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 1 A Opiskeluinfrastruktuuri A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 1 A6 Hyvinvointi Vertailussa on huomattava, että puuttuvia vastauksia ei ole kyselyssä huomioitu. Taideyliopistojen osalta on huomattava, että mittareiden skaalaus on tehty tiedeyliopistojen perusteella, joten taideyliopistojen osalta tuloksiin on edelleen syytä suhtautua varauksella. Taideteollisen korkeakoulun osalta puuttuu myös joitakin tuloksia vertailusta. A1 OPISKELUPROSESSIT Mittarit: A1.1 Opettajatuutorointi A1. Yhteydenotto viivästyviin A1.3 Opiskelutaitojen opas A1. Opiskelutaitokurssit A1.5 Esteettömyyskysymykset A1.6 HOPS A1.7 Opiskelijatuutoroinnin järjestäminen A1.8 Opiskelun tukimateriaalin kääntäminen Opiskeluprosessi-indikaattori koostuu kahdeksasta mittarista, jotka kuvaavat yliopiston opiskelijoille tarjoamaa tukea opiskeluprosessien hallinnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään opintojen erilaisiin ohjausjärjestelyihin. Indikaattorin eri mittarien erot tasoittuvat niin, että parhaiten ja huonoiten indikaattorin pisteytyksessä menestyvät yliopistot mahtuvat kahden pisteen sisään. Yli seitsemän pisteen pääsee seitsemän yliopistoa, parhaina näistä Helsingin ja Kuopion yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Kokonaisvaltainen opiskeluprosessien tukeminen merkitsee sitä, että opintojen eri vaiheissa opiskelija saa tarvitsemansa opintojen ohjauksen ja tuen. Näiden toimintojen järjestäminen on tällöin yleensä systematisoitu säännönmukaisiksi periaatteiksi, ja eri pulmatilanteet opintopolun varrella pyritään tunnistamaan ja kehittämään toimivia ratkaisuja ongelmiin. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä opintojen ohjaukselle ja suunnittelulle on ladattu paljon odotuksia, ja opiskelijoiden kohtaamista käytännön toimista riippuu, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. 8
SYL:n linjapaperi: Opiskelijan pitää voida suunnitella opintonsa ja edetä opinnoissaan siten, että tavoiteajassa valmistuminen on mahdollista. Opintojen sujuva eteneminen on sekä opiskelijan, yliopiston että yhteiskunnan etu. Vastuu joustavista opiskelumahdollisuuksista kuuluu ensisijaisesti yliopistolle ja yhteiskunnalle, mutta vastuu valmistumisesta kuuluu ensisijaisesti opiskelijalle. Yliopiston on tuettava ja ohjattava opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi tiedonetsijäksi ja luovaksi asiantuntijaksi. Opiskelijan ymmärrys yliopisto-opiskelun luonteesta, omasta oppimisestaan ja sen tavoitteista sekä tuetut mahdollisuudet kehittyä oppijana kuuluvat olennaisesti yliopistokoulutukseen ja toimivat pohjana onnistuneelle opintojen suunnittelulle. Opiskelijalle on tarjottava tukea ja ohjausta, jotta hän voi ottaa vastuun opinnoistaan. Ohjauksen on tarjottava edellytykset toimivan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen. HOPS:n tulee olla ohjauksen väline, ei päämäärä sinänsä. Jokaisen yliopiston on järjestelmällisesti kehitettävä ohjauksesta ja muusta opiskelijoille suunnatusta tuesta toimiva ja koko opiskeluajan kattava kokonaisuus. Ohjauspalveluiden on oltava helposti hahmotettavissa ja saatavissa. Opiskelijalähtöisyyden ja eri toimijoiden verkostomaisen yhteistyön on oltava tuen kehittämisen perusperiaatteina. Tavoitteena on oltava opiskelijoiden täysipainoisen elämänhallinnan edellytysten toteutuminen. Opinto-ohjauksen on muodostuttava opettajatuutoroinnista, opiskelutaidoissa ohjauksesta, urasuunnittelusta ja vertaisohjauksesta. A1 Opiskeluprosessit 1 9 8 7 6 5 3 1 A OPISKELUJEN JÄRJESTÄMINEN T L TUKKK Mittarit: A.1 Opetusresurssit A. Opetukseen panostaminen A.3 Opintosuoritusten tarkastusajat A. Rekrytointipalvelut A.5 Opiskelijapalautteen hyödyntäminen A.6 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki A.7 Virtuaalikurssit A.8 Opettajien pedagoginen koulutus 9
Opiskelujen järjestäminen- indikaattori vertailee yliopistojen opetusjärjestelyjä resurssien suuntaamisen, kurssijärjestelyjen ja opetuksen tukipalveluiden järjestämisen tasolla. Eri mittarien sisällä esiintyy huomattavaa vaihtelua yliopistojen välillä, mutta tässäkin indikaattorissa erot tasoittuvat melko tarkalleen kahden pisteen vaihteluvälille. Yksittäisissä mittareissa havaitaan selvästi eri yliopistojen valinnat suhteessa yksittäisiin järjestelyihin panostamiseen. Kolmen kärjessä ovat Taideteollinen korkeakoulu sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. Tampereen yliopisto erottuu tasaisuudellaan eri mittarien välillä, muilla vastaajilla vaihtelu mittarien välillä on suurempaa. Kuten opiskeluprosessit- indikaattori myös opiskelujen järjestämisen indikaattori kuvaa yliopistoyhteisön toimivuuteen ja oppimiseen panostamista, tässä indikaattorissa paino on enemmän opettajien työn tukemisen, uusien menetelmien omaksumisen ja koko organisaation oppimisen tukitoiminnoilla. SYL linjapaperi: Moninaisilla ja vaihtoehtoisilla opetustavoilla on turvattava eri tavoin oppivien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuudet opiskella. Verkko-opintojen on oltava laadukkaita ja kaikkien opiskelijoiden saatavissa yliopistosta ja opintoalasta riippumatta. Verkko-opetustarjonnan ja kontaktiopetustarjonnan on oltava tasapainossa tutkintojen laadun takaamiseksi. Opetusansioiden huomioimista yliopistojen virantäytöissä on lisättävä edelleen. Lisäksi opetuksen kehittämisestä on systemaattisesti palkittava siinä ansioituneita. Palkitsemisen tulee olla osa uutta palkkausjärjestelmää. Yliopistojen opettajia on kannustettava suorittamaan pedagogisia opintoja ja pedagogisia opintoja on tehtävä pakollisiksi yliopistonlehtorin virkoihin valittaville. A Opiskelujen järjestäminen 1 9 8 7 6 5 3 1 T L TUKKK 1
A3 TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YHTEYS Mittarit: A3.1 Tutkimusmetodikurssien järjestäminen A3. Jatko-opiskelijoiden määrä A3.3 Opettajavaihtomäärät Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä kuvaava indikaattori muodostuu tutkimustyötä tukevasta opetuksesta osana kaikkia opintoja, jatko-opiskelumahdollisuuksista yliopistossa ja opetussisältöjen uusiutumista kuvaavasta opettajavaihdon aktiivisuudesta. Tässä indikaattorissa menestyvät parhaiten teknillisistä yliopistoista T ja. Kolmanneksi nousee Turun yliopisto. T ja erottuvat muista erityisesti opettajavaihtojen aktiivisuudessa, muuten on tasaisempaa. Opiskelijoiden mahdollisuudet kehittää tutkimusosaamistaan ja suuntautua jatko-opintoihin lisääntyvät, mikäli tutkimus on sekä ajankohtaisten sisältöjen että metodologisen opetuksen kautta läsnä opiskelussa mahdollisimman laajalti. Tällä indikaattorilla pyritään osaltaan kuvaamaan tätä tutkimuksen läsnäoloa kaikkien opiskelijoiden opinnoissa ja luontevien jatko-opintomahdollisuuksien löytymistä. SYL linjapaperi: Valtiollisen tutkimusrahoituksen on mahdollistettava tieteenalojen tasapainoinen kehittyminen ja annettava hyvät edellytykset suomalaisen huippututkimuksen luomiseen Tutkijakoulutuksen on tarjottava mahdollisuudet niin tutkijan ammattiin kuin muuhunkin asiantuntijatyöhön. Tutkijakoulutuksen on oltava laadukasta. Tutkijakoulujen on oltava luonteva osa koulutusjärjestelmää. Tutkijankoulutuksen ja tohtorin tutkinnon suorittamisen on oltava mielekäs kouluttautumisvaihtoehto, johon valikoituvat parhaiten tutkijankoulutukseen soveltuvat ja motivoituneet opiskelijat. Kaiken yliopistoissa tehtävän tutkimuksen tulee näkyä opetussisällöissä. Kaikkien yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden tulee osallistua tutkimusalaansa liittyvään opetukseen ja sen kehittämiseen. A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 1 9 8 7 6 5 3 1 T L TUKKK 11
A OPISKELUINFRASTRUKTUURI Mittarit: A.1 Eri kielten opetustarjonta A. Jonot kielikursseille A.3 Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoille A. Verkkopalvelut A.5 Tietotekniikkapalvelut A.6 Ryhmätyötilojen saatavuus A.7 Tutkintotodistuksen liite A.8 Kirjastopalveluiden saatavuus Opiskeluinfrastruktuurin indikaattori tarkastelee käytännön järjestelyjä, jotka tukevat opintojen sujumista. Suurelta osin kyse on panostuksista opiskelun tukipalveluihin ja mm. kieltenopetuksen järjestämisestä, jolla on suuri merkitys opiskelualasta riippumatta. Parhaiten indikaattorissa menestyy Helsingin yliopisto, joka suoriutuu tasavahvasti kaikissa mittareissa. on ainoa seitsemän pisteen ylittäjä, seuraaviksi parhaat pisteet saavat Taideteollinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. SYL linjapaperi: Yliopistojen kirjastoista on kehitettävä nykyaikaisia oppimiskeskuksia, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus monipuoliseen tiedonhakuun ja opiskeluun. Kaikilla opiskelijoilla on oltava osana tutkintoaan mahdollisuus valtakunnallisen opinto-oikeuden mukaisiin opintoihin. Valtakunnallisen opintooikeuden toteuttamiseen on kohdennettava tarpeeksi resursseja. Kaikille opiskelijoille on myös turvattava mahdollisimman laaja sivuaineoikeus. A Opiskeluinfrastruktuuri 1 9 8 7 6 5 3 1 T L TUKKK 1
A5 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Mittarit: A5.1 Hallinnon opiskelijaedustajien opas A5. Hallinnon opiskelijaedustajien koulutus A5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot A5. Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissä A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessa/konsistorissa A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossa A5.7 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa Opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien indikaattori kuvaa toimintatapoja ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia yliopiston sisällä. Erityisesti painottuvat opiskelijaedustusta hallinnon eri tasoilla kuvaavat mittarit. Indikaattorissa menestyminen edellyttää opiskelijoiden kattavan osallistumisen toteuttamista yliopiston hallinnon eri tasoilla ja sekä järjestöjen että yksittäisten opiskelijoiden hallinnossa toimimisen tukemista. Johtuen opiskelijaedustusta kuvaavien mittarien suuresta määrästä ja suhteellisen pienistä eroista edustuksessa, ovat löytyneet erot vaikuttaneet suhteellisen vahvasti eri mittarien pisteisiin. Indikaattorin tasolla ero kuitenkin tasoittuu hieman. Parhaat pisteet tästä indikaattorista saavat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. SYL linjapaperi: Yliopiston olennainen piirre on demokraattinen hallinto, joka perustuu koko yliopistoyhteisön tasavertaiseen osallistumiseen kaikissa yliopistojen päätöksenteko- ja valmistelevissa elimissä. Hallintoelimissä professorien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia on oltava yhtä paljon, eikä ulkopuolisten jäsenten määrä saa ylittää minkään yksittäisen ryhmän edustajien määrää. Yliopistodemokratian periaatteita tulee varjella yliopistohallinnon kehittämisessä. Yliopistojen ja ylioppilaskuntien on sitouduttava hyvän hallinnon periaatteisiin ja osaltaan vastattava siitä että kaikilla yliopiston hallinnossa mukana olevilla on riittävät valmiudet täysipainoiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 1 9 8 7 6 5 3 1 T L TUKKK 13
A6 VINVOINTI Mittarit: A6.1 Opiskelijat hyvinvointistrategiassa A6. Opintopsykologit A6.3 Hyvinvointityön organisointi A6. Ajanhallintakurssit A6.5 Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminen A6.6 Liikunta yliopiston strategiassa A6.7 Liikuntapalveluiden tarjonta A6.8 Hyvinvointipäivän järjestäminen Hyvinvointi-indikaattori uusiutui edellisestä selvityksestä ja sen painoarvoa nostettiin vastaavasti. Indikaattori kuvaa opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden organisointia sekä sitä, miten systemaattisesti toiminnan järjestelyjä suunnitellaan opiskelijan hyvinvoinnin näkökulmasta. Indikaattori sisältää useita mittareita, jotka aiheuttavat melko merkittävää eroa pisteissä esimerkiksi sen perusteella, järjestetäänkö yliopistolla opinnoista vapaa hyvinvointipäivä tai onko opiskelijoille tarjolla ajankäyttöön ja ajanhallintaan liittyviä kursseja. Näiden pistemäisten mittarien katsotaan kuvaavan indikaattorin sisällä hyvinvointiin liittyvien ratkaisujen tekoa laajemminkin, ja kokonaisuutena ottaen on nähtävissä, että indikaattorissa hyvin menestyneet yliopistot ovat panostaneet opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseen merkittävästi. Hyvinvointi-indikaattorin osalta selvityksen kärkipaikoilta löytyvät Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto ja Helsingin kauppakorkeakoulu. SYL linjapaperi: Täysipainoinen yliopisto-opiskelu vaatii tuekseen riittävän toimeentulon, hyvät asumisolosuhteet, terveellisen ravinnon, puhtaan elinympäristön toimivan opiskelijaterveydenhuollon sekä mahdollisuudet riittävään lepoon, liikuntaan ja virkistykseen. Hyvinvoinnin pohjana on myös opiskeluyhteisö, jossa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ja jossa ei ilmene kiusaamista tai häirintää Opiskelijan hyvinvointi on paitsi itseisarvo myös opintojen sujuvan etenemisen perusedellytys. Hyvinvointi nojaa hyvään terveyteen ja yleiskuntoon, joiden ylläpitämisessä liikunnalla on keskeinen asema. Henkisen hyvinvoinnin kulmakivinä ovat tasapainoiset ihmissuhteet ja yhteisöön kuulumisen tunne. A6 Hyvinvointi 1 9 8 7 6 5 3 1 T L TUKKK 1
YLIOPISTOJEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN PERUSTEELLA Selvityksen tuloksena on yliopistoille laskettu kokonaisindeksit tulososion alussa ilmoitetuilla painokertoimilla eri indikaattoreita painottaen. Kokonaisindeksi kuvaa yliopistoa opiskelijan työympäristönä; sitä, kuinka hyvin eri järjestelyt tukevat opintojen sujuvuutta ja opiskelijan hyvinvointia. Kokonaisindeksi ei kuvaa yliopiston laatua, ei opetuksen, eikä tutkimuksen näkökulmasta. Indeksi nivoo yhteen eri mittarien rakentaman kuvan yliopistosta opiskelijan näkökulmasta. Tulokset ovat hyvin tasaisia, eroa korkeimmat ja matalimmat pisteet saavan yliopiston välillä on alle kaksi pistettä ja kärkiviisikko mahtuu noin puolen pisteen sisään. Yksittäisten indikaattorien sisällä järjestys vaihtelee selvemmin, mutta kokonaisvertailussa erot tasoittuvat. Tasaisuus kuvaa sitä, että huolimatta eri osa-alueiden vaihtelusta, on kaikilla suomalaisilla yliopistoilla opiskelijan näkökulmasta selkeitä vahvuusalueita. Panostukset eri asioihin näyttäytyvät opiskelijalle eri tavoilla, mutta kokonaisuutena ottaen yliopistojen välille ei synny kovin suuria eroja tässäkään selvityksessä. SYL: Tänäkin vuonna selvitys osoittaa, että yliopistot sijoittuvat omien vahvuusalueidensa mukaisesti eri tavoin yksittäisissä mittareissa, mutta kokonaisuutena ottaen tulokset ovat hyvin tasaisia. On edelleen selvää, että tällaisessa selvityksessä joudutaan väistämättä yksinkertaistamaan asioita jossain määrin, eikä tuloksista pitäisi yrittää käyttää ensisijaisesti yliopistojen vertailuun vaan positiivisten kehittämiskohteiden esiin nostamiseen. Näin ollen julkaisemme tänä vuonna viisi parhaiten sijoittunutta yliopistoa järjestyksessä ja loput kahdessa kategoriassa aakkosjärjestyksessä. Kärkiviisikkoon päässeet Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat saaneet suhteellisen tasaisesti pisteitä kaikissa eri indikaattoreissa. A Opiskelijan yliopistot 1 9 8 7 6 5 3 1 T 15
Erinomaiset opiskeluympäristöt: (järjestyksessä) 1. Helsingin yliopisto. Tampereen teknillinen yliopisto 3. Helsingin kauppakorkeakoulu. Jyväskylän yliopisto 5. Tampereen yliopisto Hyvät opiskeluympäristöt: (aakkosjärjestyksessä) Joensuun yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Turun yliopisto Åbo Akademi Tyydyttävät opiskeluympäristöt: (aakkosjärjestyksessä) Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sibelius-Akatemia Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto 16
TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT Tässä luvussa yliopistokaupunkeja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indikaattorien perusteella. Jokainen indikaattori on sen mittareiden keskiarvo, ts. esimerkiksi indikaattori B lasketaan mittarien B.1, B. ja B.3 pisteiden keskiarvona. Joissakin mittareissa (esim. B5.1.1 ja B5.1.) on kaksi tai useampia alakohtia, jolloin mittarin (B5.1) pisteet lasketaan alakohtien pisteiden keskiarvona. Luvun lopussa vertaillaan yliopistokaupunkeja muodostamalla B-osan indikaattoreista kokonaisindeksi. Kokonaisindeksi on indikaattorien painotettu keskiarvo, jossa painoarvot ovat seuraavat: B1 Sosiaali- ja terveyspalvelut B Asumispalvelut 3 B3 Liikuntapalvelut 1 B Kulttuuripalvelut ja yhdistystoiminta 1 B5 Liikennepalvelut 1 B6 Opiskelija kuntalaisena 5 B1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Mittarit: B1.1 Terveyskeskusmaksu B1. Toimeentulotukikäytäntöjen tarkoituksenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluita kuvaava indikaattori kuvaa sitä, miten kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa huomioidaan opiskelijat palveluiden käyttäjinä ja kohdataan heidän erityistarpeensa. Koska kyse on suuressa määrin lakisääteisistä palveluista, on opiskelijalähtöisessä palveluiden järjestämisessä kyse myös siitä, miten opiskelijat huomioidaan nimenomaan opiskelijoina. Mittarissa parhaat pisteet saa Turku, joka on ainoa kaupunki, joka on antanut opiskelijoille vapautuksen terveyskeskusmaksuista. Turku menestyy tasaisen hyvin myös toimeentulotuen eri käytäntöjä arvioitaessa. Muiden kaupunkien osalta ei säännönmukaisia eroja havaita, käytännössä erot muodostuvat yhden, korkeintaan kahden toimeentulotukea koskevan käytännön epätarkoituksenmukaisuuden perusteella. Koska yliopisto-opiskelijat ovat yleisesti YTHS:n terveyspalveluiden piirissä, on kaupungin roolia terveyspalveluissa arvioita opiskelijoiden terveyskeskusmaksuja suuntaa antavana mittarina käyttäen. Toisaalta sosiaalipalveluita arvioidaan toimeentulotukea koskevien käytäntöjen mielekkyyden näkökulmasta erityisesti opiskelijaa koskettavissa tilanteissa. Tällaisten järjestelyjen johdonmukainen toteuttamistapa kuvaa sitä, onko mm. palveluohjeistusta suunniteltu opiskelijoita omana palvelun käyttäjäryhmänään ajatellen. Opiskelijalähtöisesti suunniteltujen toimintakäytäntöjen ajatellaan kertovan tällaisesta ajattelusta sosiaali- ja terveystoimialalla laajemminkin. SYL linjapaperi: Opiskelijalla on oltava oikeus hyvään terveydenhuoltoon ympärivuotisesti. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on nuoruusikään ja opiskeluun liittyvien terveysongelmien asiantuntija. YTHS:n on tarjottava opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitoon, hammashuoltoon ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS on yliopisto-opiskelijoiden oma säätiö ja on perusteltua, että opiskelijat osallistuvat sen rahoitukseen. Kaikille yhtä suuren terveydenhoitomaksun maksaneille on tarjottava samat palvelut. Opiskelijoille on taattava ympärivuotiset ja vuorokautiset, toimivat terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä YTHS:n ja kunnallisten terveyspalveluiden välillä ja toimivaa tiedotusta opiskelijoille heidän oikeuksistaan myös kunnallisiin terveyspalveluihin 17
Opintotuen ja muiden etuuksien yhteensovittamista on kehitettävä niin, etteivät opiskelijan elämäntilanteen muutokset vaaranna toimeentuloa. Etuuksien ja niiden edellytysten on oltava joustavia siten, että ne edistävät opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa opintojaan elämäntilanteen sallimalla tavalla. Toimeentulon myöntämiskäytäntöjä on yhtenäistettävä. Pitkällä aikavälillä toimeentulojärjestelmää tulee yhtenäistää ja yksinkertaistaa. B1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 8 6 Helsinki Espoo Turku Tampere Oulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi B ASUMISPALVELUT Mittarit: B.1 Opiskelija-asuntojen keskivuokrat B. Muiden asuntojen keskivuokrat B.3 Opiskelija-asuntoyhteisön toiminta asumisviihtyvyyden kehittämiseksi Asumispalveluita koskeva indikaattori kuvaa opiskelijan asumistilannetta kaupungissa sekä kustannustason että asumisviihtyvyyden näkökulmasta. Parhaiten indikaattorista pisteitä saavat Oulu ja Joensuu, jotka menestyvät molemmissa mitatuissa asioissa varsin hyvin. Indikaattori uudistui jonkin verran viimevuotisesta, kun harvemmin toistettaviin erillistutkimuksiin perustuvia mittareita poistettiin selvityksestä. Tämän indikaattorin osalta poistuivat opiskelija-asuntojen tuotantotarvetutkimukseen perustuvat asuntojen määrää koskevat mittarit. Toisaalta mainitut tutkimukset ovat jo itsessään osoittaneet, että opiskelija-asuntotilanteen kehittämistarve vaihtelee kunnissa monista tekijöistä riippuen. Pelkkää asuntojen määrää ei tulisi pitää kovin kattavana mittarina. Näin muutoksin mittari antaa varsin suuren painoarvon asumiskustannuksille eri kaupungeissa. On myös opiskelijoiden toimeentulotutkimuksissa havaittu tosiasia, että asumiskustannuksilla on erittäin suuri merkitys opiskelijan toimeentulolle. Niinpä asumisen kustannustaso on asia, jolla on vaikutusta suurimman osan opiskelijoista opiskeluoloille, ja mittarin tällainen painottuminen perusteltua. SYL linjapaperi: Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja palveluita. Valtion on myönnettävä riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus saada tukea asumiskustannuksiinsa ympärivuotisesti. Opiskelija-asuntoja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen, yhteisöllisyyden tukemiseen, ympäristöystävällisyyteen, viihtyvyyteen sekä laatuun. Opiskelija-asunnoista on oltava hyvät julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. 18
Kuntien on tuettava opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille opiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija-asuntotuotantoa kaavoituksen avulla. Kuntien tuotto-odotuksen opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on oltava maltillinen. B Asumispalvelut 1 8 6 Helsinki Espoo Turku Tampere Oulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi B3 LIIKUNTAPALVELUT B3.1 Opiskelijahinnat liikuntapalveluissa B3. Opiskelijat ja kunnan liikuntapolitiikka B3.3 Opiskelijaryhmät ja kunnan liikuntatilat Liikuntapalveluita selvittävä indikaattori kuvaa sekä opiskelijoiden asemaa liikuntapalveluiden käyttäjinä että erityisesti opiskelijoiden osalta kaupungin liikuntamyönteisyyttä laajemminkin. Korkeimmat pisteet tässä indikaattorissa menevät pääkaupunkiseudulle, Helsingille ja Espoolle. Tuloksessa vaikuttaa voimakkaasti mm. kattavien liikuntapalveluiden edullinen tarjonta. Liikuntapalveluiden toteuttamistapa vaihtelee eri kaupungeissa sen mukaan, kuinka suuren roolin aktiivisesta palvelutarjonnasta mm. kaupunki, yliopisto ja ylioppilaskunta ovat ottaneet. Suurin osa kunnista pärjää joko selvityksen kaupunkeja tai yliopistoja koskevassa osassa liikuntapalveluiden osalta suhteellisen hyvin. Opiskelijan kannalta merkittävintä olisi, että monipuoliset ja laadukkaat palvelut olisi saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Ratkaisevaa ei tästä näkökulmasta ole, kuka palvelut tarjoaa, jos järjestely yleisesti ottaen koetaan toimivaksi. Paikallisesti syytä onkin kiinnittää huomiota siihen, millainen palvelutarjonnan kokonaisuus on. Hyviksi käytännöiksi muotoutuneita toimintatapojakin voi eri toimijoiden yhteistyöllä kehittää edelleen. 19
B3 Liikuntapalvelut 1 8 6 Helsinki Espoo Turku Tampere Oulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi B KULTTUURIPALVELUT JA YHDISSTOIMINTA B.1 Kulttuuripalveluiden opiskelijahinnat B. Yhdistystoiminnan aktiivisuus Tällä indikaattorilla kuvataan, osin edellistä indikaattoria täydentäen, opiskelijan erilaisia vapaaajanviettomahdollisuuksia kaupungissa. Osansa saavat kulttuuripalveluiden tarjonta hintatason mukaan arvioituna sekä yleiset harrastusmahdollisuudet kaupungissa, joita arvioidaan yhdistystoiminnan aktiivisuudesta johtaen. Indikaattorin tuloksissa näkyy pääkaupunkiseudun laaja eri harrastusmahdollisuuksien tarjonta. Kärkeen ovat nousseet Helsinki ja Espoo. Käytetyistä mittareista johtuen suurta merkitystä sai toisaalta mm. teatterilippujen hinnoittelu, joka on vaikuttanut Turun pisteisiin laskevasti suhteessa muihin. Tämänkin mittarin ajatellaan esimerkinomaisesti kuvaavan opiskelijoiden kulttuuripalveluiden käyttömahdollisuuksia laajemminkin. SYL linjapaperi: Kuntien on tarjottava opiskelijoille laadukkaita ja kohtuuhintaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä tuettava opiskelijoiden kulttuuritoimintaa. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia viihtyvyyttä ja siten osaltaan luovat sujuvan opiskelun edellytyksiä.