Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta. Jarmo Linjama MaaMet-seminaari 09.05.2014

Samankaltaiset tiedostot
Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

BioTar-hankkeen yleisesittely

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Vesiensuojelukosteikot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Biohiili ja ravinteet

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Kosteikot ja vesiensuojelu

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen Heli Perttula

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Kipsi vähentää peltomaan

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Prosessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Transkriptio:

Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Jarmo Linjama MaaMet-seminaari 09.05.2014

16.5.2014 Sekalaisessa järjestyksessä lyhyesti mm. näistä aiheista Kuka Miksi Mitä Missä Ongelmia Tuloksia Johtopäätöksiä

16.5.2014 Automaattimittaajia Sykessä: Projektit, esim. MaaSää, CatchLake Pysyvästi kymmenillä paikoilla (mittapadot, joet, järvet) Ely-keskukset, esim. VAR-ely (TEHO ja TEHO Plus) Pyhäjärvi-Instituutti Konsultit AMKK:t Vesiensuojeluyhdistykset Metla VAPO Metsäkeskus Tapio Kuva: VAR-ely

16.5.2014 Miksi mitataan? Tarkempaa tietoa prosesseista ja kuormituspiikeistä Tietoa kuormituslähteistä ja niiden eroista Mallien kalibrointi Kaukokartoituksen taustadata Kuormituslaskennan tarkentaminen

16.5.2014 Mitä analysoidaan/mitataan? Esim. pienet valuma-alueet: johtokyky, ph, alkaliteetti, sameus, kiintoaine, PO 4 -P, Tot-P, Tot-N, NO 3 -N, NH 4 -N, Ca, Mg, Na, K, SO 4, Cl, DOC, Fe, Mn, F, Al Näistä antureilla mitattavissa johtokyky ph sameus NO 3 -N DOC TOC

Sameus Kuormituksen kannalta kiinnostavin parametri Korreloi hyvin kiintoaineen sekä partikkeli- ja kokonaisfosforin kanssa Nitraatti- ja DOC/TOC-mittauksia useilla paikoilla Ulkopuolinen havainto?

16.5.2014 Perusasioiden äärellä valunta [l/s/km 2 ] + pitoisuudet [mg/l] kuormitus valuma-alueelta [kg/ha/v] Löytäneenoja, Kokemäki Huopakinoja, Pattijoki

16.5.2014 Puttaanjoen mittausasema Lannanlevityksen vesistövaikutukset Haettiin peltovaltaista aluetta, jossa mahdollisimman paljon eläimiä/km 2 Puttaanjoki laskee Mietoistenlahteen, etäisyys mereen noin 7 km

16.5.2014 Kotieläinten tuottaman lannan typpi ja fosfori [kg/pelto-ha] Varsinais- Suomessa 2006 N tot : Vehmaa 70 kg/ha Vakka-Suomen ka 14,6 kg/ha P tot : Vehmaa 18 kg/ha Vakka-Suomen ka 7,1 kg/ha Lähde: LOSra 11 2008

16.5.2014 Puttaanjoki, jatkoa S::canin anturi, nitraatti ja sameus Lisäksi pinnankorkeus sekä veden ja ilman lämpötila Vesinäytteitä vuodesta 1976, nykyisin noin 20 kpl/vuosi

16.5.2014 Puttaanjoki, kalibrointiyhtälöt Raudan saostuminen aiheuttanut ongelmia Laitteiston siirto Hirvijoelle Nousiaisiin

16.5.2014 Laajoki, Mynämäki, metsä- ja suovaltainen alue Laskee Mietoistenlahteen, humuspitoinen vesi S::canin anturi: NO 3 -N, TURB, DOC, w, Tw Teräsputkiasennus laiturin päässä Anturi ylös talveksi

Laajoki, kalibrointiyhtälöitä 16.5.2014

16.5.2014 Savijoki Tarvasjoella, S::can 2007 alkaen Peltovaltainen alue, 15,4 km 2 Nitraatti, sameus, pinnankorkeus, veden ja ilman lämpötila Rosteriputki laiturin päässä, huolto helppoa, johdot turvassa Anturin asento ja syvyys säädettävissä Automaattinen puhdistus paineilmalla

16.5.2014 Vantaanjoki, Pitkäkoski Kuvat Sirkka Tattari Kuvat Sirkka Tattari

Pitkäkosken anturidataa 2010-2014 16.5.2014

Korpijoen pieni valuma-alue, Kiuruvesi Mittapato vuodesta 1958 MaaMet-kohde Keskisuuri turvemaajoki Ekologiselta tilaltaan tyydyttävä Kiuruveden reitin latvoilla, laskee välttävässä tilassa olevaan Osmanginjärveen Peltoa 9% alueesta Metsämaiden ojitusintensiteetti korkea

Korpijoen anturi (2007-2008) Anturina YSI 6600 EDS (happi, lämpötila, pinnankorkeus, ph, sähkönjohtokyky, sameus) Käyttövirta aurinkopaneelista

Korpijoki, sameusdataa 4/2008 Sameuden (ja havainnontekijän) vuorokausirytmin vaikutus kuormituslaskentaan?

Automaattilaitteiden ongelmia Ongelmien määrä käyttötuntia kohti pieni Kokemusta monenlaisista ongelmista Akku- ja modeemiongelmat Heikko kenttä Datan (esim. tekstiviestit) häviäminen Ohjelmavirheet Anturin likaantuminen tai jäätyminen Kompressorin rikkoutuminen Ilkivalta, ukkonen, eläimet (majavat, hiiret, ampiaiset, kotilot ) 16.5.2014

Helmi Kotilainen VARELY 16.5.2014 Anturin puhdistus ja suojaus talvella työlästä mutta välttämätöntä Kuvat: VARELY

Kesällä huollon tarve korostuu 16.5.2014

Tuloksia, nitraattipitoisuuden vaihtelu, Puttaanjoki ja Laajoki 2012 16.5.2014

Tuloksia, Savijoki TN ja TP, kg/kk, periodimenetelmä ja on-line

Tuloksia, Savijoki, kiintoaine kg/kk 2010-2012 16.5.2014

16.5.2014

Helmi Kotilainen VARELY 16.5.2014 Yhteenvetoa: Mittauspaikka valittava huolella (riittävä syvyys, jäätyminen, jäänlähtö, ilkivalta, verkkovirta ) Anturi valittava kohteen mukaan (valo, ravinteet, verkkovirta, budjetti, automaattiputsaus vai ei Säännöllinen kalibrointi, huolto ja dokumentointi äärimmäisen tärkeää

16.5.2014 Yhteenvetoa: Vesinäytteitä tarvitaan edelleen (antureiden kalibrointi, mallit, kaukokartoitus, viralliset pitoisuudet, liukoinen fosfori + parikymmentä muuta analyysia ) Automaattidatan virheenkorjauksessa asennus ja huolto ykkösasemassa

16.5.2014 Yhteenvetoa ja tulevaisuuden tarpeita Sensorit tarkentavat pelto- ja metsävaltaisten alueiden prosessien eroja ja tarkentavat kuormituksen ajallista vaihtelua Toimenpiteiden vaikutusten arviointi toistaiseksi vaikeaa Pitäisikö näytteenottimia lisätä joillakin alueilla?

Yhteenvetoa ja tulevaisuuden tarpeita Datankorjausohjelma: automaattidatan graafinen korjaus Hertan vedenlaatutietojen avulla Kaikkien toimijoiden automaattidata samaan paikkaan kaikkien saataville Ajan ja veden virratessa tieto lisääntyy ja toisaalta tutustutaan yhä uusiin ongelmiin 16.5.2014