Kaupunkisuunnittelu ja viherympäristöt täydennysrakentamisen alueilla Case Tampereen Tesoma Viihtyisä ja vihreä kaupunki seminaari 29.8.2013 Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy TENGBOM ERIKSSON ARCHITECTS
ONGELMANASETTELU - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen on ilmastopoliittisten linjausten sekä energiatehokkuuden vaatimusten myötä jatkuvasti keskustelussa (VAT, kaavoitus, MAL-yhteistyö...) - Tiivistämisen tavoitteiden myötä joudutaan laajentamaan yhdyskuntarakennetta rakentamisesta vapaille lähialueille tai kaupunkirakenteen sisään jääville, usein kooltaan pienille mutta merkitykseltään suurille viher- ja virkistysalueille. - Mitä tapahtuu yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä kaupunkivihreälle ja miten sen merkitys muuttuu? - Kenen arvostukset merkitsevät eniten, vanhojen vai uusien asukkaiden? - Miten viheralueita ja niiden arvoja voidaan ottaa kaupunkien suunnittelussa paremmin huomioon? Kuvat: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy.
YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMISEN VAATIMUKSET & VIHERALUEET Esimerkki: VAT / eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. - Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Esimerkki: Helsingin seudun MAL-neuvottelukunnan laatimat strategiset linjaukset: - yhdyskuntarakennetta kehitetään entistä tiiviimmäksi ja eheämmäksi hyödyntäen seudun omailmeisten keskusten verkostoa - Turvataan taajamien sisä- ja ulkopuolella riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet. Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset, www.helsinginseutu.fi Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt. www.ymparisto.fi, 2009 Kuva: Teoksessa Söderman, Tarja et al. 2012. Kartta: Pirkanmaan liitto.
VIHERALUEIDEN MERKITYKSIÄ JA TYYPILLISIÄ PIIRTEITÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISEN ALUEILLA Kuva: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. - Monipuoliset merkitykset ja arvot - Ulkoilu ja virkistys, muut toiminnot ja palvelut, avoimuus kaikille - Ekologinen merkitys, vaikutukset ilmastoon - Luonnonarvot, luonnon monimuotoisuus, - Kulttuuriarvot, sosiaaliset merkitykset - Terveellisyys (fyysinen ja psyykkinen), stressinhallinta - Paikallinen identiteetti ja paikallishistoria; asukkaiden mielipaikat - Taloudellinen merkitys, imagomerkitykset - Erityisesti jälleenrakentamiskauden asuinalueilla ja lähiöissä usein määrällisesti paljon viheralueita asutuksen lähellä - Osa näistä viheralueista on tyypillisesti kulunutta, sukkession päätevaiheessa olevaa metsämaastoa, jonka uudistaminen on vaikeaa - Täydennysrakentamisen vaikuttaa erityisesti olemassa olevien viheralueiden käyttöpaineeseen, hoitoon ja kunnossapitoon sekä virkistysreitteihin mm. Tyrväinen, Liisa et al. 2005&2012; Korpela, Kalevi et al. 2007; Konijnendiik, Cecil 2010.
VIHERALUEIDEN MITOITUKSEN JA TOIMINTOJEN KRITEEREJÄ - Saavutettavuus, koko, laatu ja alueen sisältämät toiminnot - Taajamametsillä suuri merkitys kaupungeissa ja erityisesti täydennysrakentamisen alueilla, vanhoissa metsälähiöissä - Riittävä koko ja selkeä muoto tarpeen metsän tuntu (ekologiset perusteet: n. 3 ha, minimileveys 100 m, mahdollisimman eheä muoto) - Saavutettavuus (esim. 300-500 m etäisyydellä kodista) - Opasteet, reitit, monipuoliset toiminnot - Viheralueiden mitoitukseen ja laatuun liittyvää tietoa ja ohjeistusta on toistaiseksi olemassa melko vähän Hamberg, Leena et al. 2012. Taajamametsien suunnittelu. Söderman, Tarja et al. 2012. Kestävät kaupunkiseudut. Kartat: Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki 2013. EHYT-tarkastelu. Tampereen kaupunki 2011.
SUUNTAVIIVOJA SUUNNITTELUUN - Viheralueohjelmat ja viheralueiden hoitoluokitukset - Tunnistetaan, missä intensiivisesti hoidettavat alueet, missä luontopainotteiset alueet. - Hoidon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Kaavoitetut virkistysalueet vs. muu viherympäristö; vihreä infrastruktuuri - Alueiden luokittelu kaavamääräysten mukaan ei kerro ympäristön vehreydestä riittävästi. - Asuinalueiden kasvulliset osat (esim. vehreät pientaloalueet) voivat olla jopa tärkeämpiä nykyisten asukkaiden kannalta kuin kaavoissa määritellyt V-alueet. - Otettava huomioon myös alueet, jotka toimivat viheralueen tai virkistysreitin tapaan, osana viheralueverkostoa - Keinot rakennusvalvontaan, toteutukseen, seurantaan - Viherpintakertoimien kehittäminen, vihertehokkuuden määrittely osaksi kaavoitusta ja suunnittelua Kuvat: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy.
SUUNTAVIIVOJA SUUNNITTELUUN - Tiivistämisen mahdollisuudet kaavojen nykyisillä asuinalueilla - Tärkeiden reittien ja yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen, käyttöpaineen ohjaaminen - Kompensaatiokeinot. Esim. osoitetaan sukkession päätevaiheessa oleva, maapohjaltaan kulunut havumetsä asuinalueeksi, tehdään korkeatasoinen rakennettu puisto lähialueelle - Metsänhoidon toimenpiteet - Kaukonäkymien ja laajemman maisemakuvan huomioon ottaminen erityisesti taajamametsien käsittelyssä - Metsien eri uudistus- ja nuorennusmenetelmien yhdistely - Sopivan vähäiset hoitotoimenpiteet, kunnossapidon merkitys perinteisen metsänhoidon sijaan Mm. Lehvävirta, Susanna 2005. Teoksessa Söderman, Tarja et al. 2012 Kuva: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Tesoman maastokäynti, 2012.
ARVOKARTOITTAMISEN MENETELMIÄ - Sosiaalisten arvojen kartoittaminen mm. kysely- ja haastattelututkimusten avulla, paikkatietopohjaisilla karttapalaute- ja tiedonkeruujärjestelmillä, asukastyöpajoissa, kävelykierroksilla - Sosiotooppikartoitusta tehty mm. Tukholmassa; testattu Suomessa myös Jyväskylässä - Paikallisten asukkaiden näkemykset huomioon alueiden arvottamisessa mihin ei täydennysrakentamista; miten käsitellään jäljelle jääviä viheralueita - Dialogi metsäalan ja kaupunkisuunnittelun välillä - Elinkeinoelämä: kaavoitus liian hidasta! Metsänhoitajat: kaavoitus liian nopeaa! - Puuston valmentaminen hyvissä ajoin täydennysrakentamisen alueilla (metsänhoidon suunnittelu- ja toimenpidesyklit usein 5-10 vuotta) - Vuorovaikutteisuus, kollektiivinen asiantuntijuus Hamberg, Lena et. al (toim.) 2012. Taajamametsien hoito. Kyttä, Marketta. PehmoGIS-menetelmät. Vallinkoski, Mervi. Jyväskylän kaupunki, sosiotooppikartoitus. Harava-hanke. Valtiovarainministeriö & ympäristöministeriö. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Kuvat: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Tesoman asukasilta ja maastokäynti, 2012.
TESOMAN ALUE, TAMPERE - 1960-70-luvun metsälähiö - Aluekeskuksessa noin 29 000 asukasta, tästä ns. metsälähiön (Tesomajärvi ja Ristimäki) sekä Tohlopin osuus noin 5500 as. - Tavoitteena voimakas tiivistäminen ja asuinrakentamisen lisääminen - Taustalla EHYT-tarkastelu (Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella, 2010) - Tarkastelussa tutkittu täydennettäviä alueita, käyttötarkoituksen muutosalueita sekä määrällisiä tavoitteita - Luonto- ja maisemaselvitykset, rakennusinventoinnit ja arvottaminen - Joukkoliikenteen ja kaupan kehittäminen - Alakeskusten demografinen monipuolistaminen Kartta: Tesoman maisemaselvitys. Tampereen kaupunki. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2012. Kartta: Urban Zone (UZ), Tampere. Mika Ristimäki et al. SYKE, TTY 2013.
TESOMAN ALUE, TAMPERE - Yleiskaavoitettua viherpinta-alaa noin 230 m 2 / nykyinen asukas - Asemakaavoitettua viherpinta-alaa noin 196 m 2 / nykyinen asukas enemmän kuin Tampereen keskiarvo Kartta: EHYT-tarkastelu. Tampereen kaupunki 2011. Asemakaavoitettu viheralue asukasta kohden.
TESOMAN ALUEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOJA Aikakaudelleen tyypillinen asuinalue, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa. Aikakauden edustava asuinalue, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. Lähteet: Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen. Tampereen kaupunki 2010.
TESOMAN ALUEEN VIHERVERKOSTO JA EKOLOGISET YHTEYDET Kartta: Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki 2013.
ARVOKARTOITTAMISEN MENETELMIÄ JA TULOKSIA TESOMALLA Urbaani Arki. Hanne Tiikkaja, Hanna Kalenoja. Tampereen teknillinen yliopisto. 2011.
ARVOKARTOITTAMISEN MENETELMIÄ JA TULOKSIA TESOMALLA Urbaani Arki. Hanne Tiikkaja, Hanna Kalenoja. Tampereen teknillinen yliopisto. 2011.
TESOMAN YLEISSUUNNITELMA: TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KORTTELITUTKIELMIA Lähde: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Tampereen kaupunki 2013.
TESOMAN YLEISSUUNNITELMA: TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KORTTELITUTKIELMIA Lähde: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Tampereen kaupunki 2013.
TESOMAN YLEISSUUNNITELMA: TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KORTTELITUTKIELMIA Lähde: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Tampereen kaupunki 2013.
ESIMERKKI: NYKYISEN RAKENNUSKANNAN KEHITTÄMISEN TUTKIELMIA Lähde: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ - Tarvitaan kriittistä keskustelua täydennysrakentamisen tavoista - Mihin ja kuinka paljon voidaan täydentää siten, että vaikutukset nykyisiin arvoihin ja sosiaaliseen ympäristöön ovat vielä hallittavissa - Alueiden tarkastelu kokonaisuuksina (viherverkosto, sosiaalinen ympäristö) - Maankäytön suunnittelujärjestelmän joustamisen mahdollisuudet? Kiinteistönmuodostuksen mahdollisuudet? - Viheralueiden hoidon ja kunnossapidon merkitys ja resurssien kohdentaminen - Paikallisten asukkaiden näkemykset huomioon alueiden arvottamisessa - Arvojen kartoittaminen erilaisin menetelmin, tietoa yleiskaavoista toteutussuunnitteluun asti - Jatkuva matalan kynnyksen vuorovaikutus, kollektiivinen asiantuntijuus - Seuranta ja vaikutusten arviointi Kuvat: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy
LÄHTEET: ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehanke 2012-2015. Suomen Akatemia. Tyrväinen, Liisa et al. http://www.aka.fi/fi/apropos/artikkelit/tieteessa-nyt/luonto-virkistaa-elvyttaa-ja-edistaa-terveytta/ Faehnle, Maija et al. (toim.) 2009. Kaupunkiluontoa kaikille. Ekologinen ja kokemuksellinen tieto kaupungin suunnittelussa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Konijnendijk, Cecil C. 2010. Green Cities, Competitive Cities Promoting the Role of Green Space in City Branding. (congress paper, IFPRA 2010) Korpela, Kalevi et al. 2001. Melukylä vai mansikkapaikka? Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä asuinalueiden terveellisyydestä. Suomen ympäristö 467. Korpela, Kalevi; Ylén, Matti; Tyrväinen, Liisa & Silvennoinen, Harri. 2008. Determinants of restorative experiences in everyday favorite places. University of Tampere. Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Helminen, Ville & Kalenoja, Hanna 2013. Urban Zone (UZ), Tampere. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä. 27.3.2013 Luonnosvaiheen tuloksia. SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö. TTY / Verne liikenteen tutkimuskeskus. Söderman, Tarja et al. 2012. Kestävät kaupunkiseudut. Taustamateriaalia ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta koskeville kriteereille ja mittareille. Suomen ympäristökeskus 27 / 2012. Tampereen kaupunki 2012. Asukastyöpaja. Vuorovaikutteisen työskentelyn tuloksia. Tampereen kaupunki 2011. EHYT. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella. Tampereen kaupunki 2013. Ekosysteemipalveluselvitys. Ramboll Oy. Julkaisematon luonnos. Tampereen kaupunki 2012. Lasten parlamentti. Kävelykierroksen tuloksia. Tampereen kaupunki 2013. Tesoman maisema- ja ympäristöselvitys. Tiikkaja, Hanne & Kalenoja, Hanna 2011. Urbaani Arki. PehmoGIS-kysely. Tampereen kaupunki. Tyrväinen, Liisa et al. 2003-2005. Viheralueiden arvokartoitus Suomessa. Helsingin yliopisto; Metla. Tyrväinen, Liisa et al. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57 77 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, tarkistus 13.11.2008. Valokuvat, havainnekuvat ja kartat, jos ei lähdettä mainittu: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy.
KIITOS! elina.kataja@tengbom.fi p. 0108 354 242 TENGBOM ERIKSSON ARCHITECTS