1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA PRIORITERAD VERKSAMHET OCH MÅL FÖR FULLMÄKTIGEPERIODEN Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asuntoolosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan 2012 2016 (2020). 1.1. Maankäytön yleissuunnitelman periaatteet asemakaavojen muuttamisen ohjaamiselle päivitetään (yhdyskuntatoimi). 1.2. Toteutetaan MAL aiesopimusta ja siihen sisältyvää sosiaalisen asuntotuotannon velvoitetta toteuttaa 20 % rakennettavista asunnoista ARAtuotantona (yhdyskuntatoimi). 1.3. Uudistetaan omistajaohjauksen periaatteet kaupungin omistamissa kiinteistöosakeyhtiöissä (yleishallinto, yhdyskuntatoimi). 1.1 Maankäytön tulosalue on tutkinut vuonna 2004 hyväksytyn maankäytön yleissuunnitelman periaatteiden muutosmahdollisuuksia, voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta ja niistä aiheutuvia muutostarpeita. Lisäksi on kartoitettu vajaakäyttöisen kunnallistekniikan piirissä olevia alueita ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon kanssa on neuvoteltu alustavasti kulttuurihistoriallisista suojelutarpeista sekä niiden kaavallisesta sisällöstä ja priorisoinnista. Loppuvuoden aikana valmistellaan periaatteet edellä mainittujen asioiden siirtämisestä asemakaavoitukseen. 1.2 Edellytykset asuntotuotannolle MAL-aiesopimuksen mukaisesti jatkuvat vahvana. Koivuhovin alueen kaavamuutoksesta jätetty valitus hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa elokuussa. Asuntoja on valmistunut elokuun loppuun mennessä yhteensä jo 209 kpl, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä yhden vuoden aikana. Lisäksi on luultavaa, että lukumäärää tulee vielä kasvattamaan yksittäisten pientalojen valmistuminen. Tuotannossa ei kuitenkaan ole mukana ARA-kohteita. 1.3. Kaupungin kokonaan omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallintoa selkeytetään fuusioimalla ne yhdeksi yhtiöksi. Konserniohjauksen sisältö selvitetään erikseen tämän yhtiön osalta fuusion jälkeen huomioon ottaen uuden kuntalain vaatimukset.
2. Panostaminen ikääntyvien toimintakykyyn Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehitetään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa 2011 2016. 2.1. Tuetaan ikäihmisten omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 2.2. Kotiin järjestettäviä palveluita kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tukimuotoja. Esteettömyyden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.3. Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelukeskuksen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokra-asuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutarjontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin (sosiaalija terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.4. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa uusien palvelukokonaisuuksien löytämiseksi. Tarjotaan valinnan mahdollisuuksia omaa vastuuta unohtamatta. 2.5. Kehitetään sukupolvien kohtaamista koskevia malleja (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 2.1. Liikuntapalvelut on järjestänyt ikääntyville 22h/vko ohjattuja liikuntaryhmiä. Osallistujia 208 hlöä (26% ikäryhmästä 75v.->). Suosituimmat liikuntamuodot ovat ikääntyvien kuntosalitoiminta ja vesivoimistelu. -Kauniainen osallistuu Pääkaupunkiseudun kuntien yhteiseen GeroMetrohankkeeseen, missä kehitetään muistisairaan ikäihmisen kotona asumista tukevia palveluita. Hankeen työsuunnitelma on valmistunut ja Kauniaisten kehittämiskohteet sekä osallistuvat yksiköt valittu. 2.2. -Villa Anemonessa järjestetään ikääntyneiden päivätoimintaa, joka on suunnattu pääsääntöisesti muistisairaille. Päivätoiminnan asiakkaille on aloitettu kuljetuspalvelu 1-2 päivänä viikossa. - Kotihoidon työntekijöiden ja fysioterapeuttien yhteistyötä on tiivistetty vuoden 2014 alusta. Kotihoidon asiakkaiden hoidon ja palveluiden tarpeen arviointi toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja tavoitteena on fysioterapeutin vuosittainen arviointi asukkaan toimintakyvystä ja siihen liittyvästä avuntarpeesta sekä apuvälineistä. Lisäksi fysioterapian työntekijät ovat ohjanneet kotihoidon työntekijöitä liikkumisessa tarvittavien apuvälineiden käyttössä sekä osallistuneet kotihoidon osastotunneille. - Helsingin yliopiston opiskelijat toteuttivat keväällä 2014 käytäntötutkimuksen omaishoitajuudesta ja siihen liittyvästä koetusta tuen tarpeesta. Tutkimus tuottaa tietoa Kauniaisten vammais- ja vanhuspalveluissa toimivien omaishoitajien tukemisen kehittämiseksi. Tutkimus esitellään 18.9.2014. - Boken kommer (kirjaston kotipalvelu), Ikääntyvien palvelujen kehittäminen: Kirjastopalvelut 90 vuotta -projekti (Celian ja yleisten kirjastojen Kirjasto kaikille -hanke, esteettömyys, kirjastosalin ja tilojen käytön kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi) 2.3. Villa Bredan laajennushanketta on käsitelty vanhusveuvostossa. Aiheeseen liittyviä työpajoja on järjestetty ja hankkeen seuraavista
3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman henkilöautoa. Toteutetaan elinkeinopoliittista ohjelmaa 2013 2017. 3.1. Kaupunki edistää keskusta-alueen rakentumista (yhdyskuntatoimi). 3.2. Tehdään arvovalintoja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja mahdollistamiseksi (yhdyskuntatoimi). 3.3. Kehitetään yhteistyötä yrittäjäyhdistyksen kanssa monipuolisten lähipalveluiden tarjonnan edistämiseksi ja keskusta-alueen elävöittämiseksi. 3.1 Keskusta 1- alueen viimeisen korttelin toteutus ei toistaiseksi ole käynnistynyt. Kaupunki on saanut säännöllisesti rakennusliike NCC:ltä tilannekatsauksen hankkeessa eri yhteistyötahojen kanssa käydyistä neuvotteluista ja käynnistämisen edellytyksistä. Kirjastopalvelut 90 vuotta -projekti: kirjastosalin ja tilojen käyttöä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. 3.2 Kuntatekniikka suoritti kesän aikana kuntalaiskyselyn kevyen liikenteen väylien olosuhteista ja parantamistarpeista. Kyselyyn saatiin n. 100 vastausta. Vastauksia tullaan hyödyntämään kevyen liikenteen verkoston suunnittelussa ja katujen peruskorjauksien yhteydessä. Havaitut puutteet liikennemerkeissä korjataan. Lisäksi kartoituksen tuloksena määritellään jalankulun ja pyöräilyn asema osana kaupungin ja seudullista liikennejärjestelmää ja luodaan suuntaviivat verkoston kehittämiselle niin, että se palvelee tulevaa maankäyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on luoda suositusmuotoinen kevyenliikenteen kehittämisohjelma, jota voidaan käyttää suunnitteluohjeena tulevissa suunnittelu- ja rakentamishankkeissa. 3.3. Yrittäjäyhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä Granipäivän valmisteluissa. Yrittäjäyhdistys on tavannut kaupungin johtoa tavoitteena mm. edistää yhdistyksen pyrkimystä saada asemarakennus uudeksi kimppakonttoriksi ja keskustelun järjestämiseksi keskustan liiketilojen
4. Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tulevaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulujen edellytyksiä parantaa lasten ja nuorten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia. 4.1. Kehitetään varhaiskasvatusta, oppimista ja oppimisympäristöjä tulevaisuuden osaamistarpeiden ja lasten ja perheiden tarpeiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Ruotsinkielinen perusopetus kehittää toimintakulttuuria ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien välisessä yhteistyössä huippuosaamisen saavuttamiseksi ja suomenkielistä opetusta kehitetään edelleen tulevaisuusohjelman 2013-2017 mukaisesti (sivistystoimi). 4.2. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja kokea oppimisen iloa. Oppimisen tuen ja varhaisen puuttumisen malleja kehitetään tasapuolisesti sekä lasten, nuorten ja perheitten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja koulutoimen kaikilla asteilla (sivistystoimi). 4.3. Vahva äidinkieli ja identiteetti on oppimisen perusta. Lasten äidinkieltä tuetaan ja monikielisyyttä kehitetään varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksessa kehitetään monipuolista, vaihtoehtoisiin palveluihin perustuvaa tarjontaa (sivistystoimi). 4.1. Kauniainen sai kevään aikana kutsun opetus- ja kulttuuriministeriön kansalliseen Tulevaisuuden peruskoulu-työryhmään sekä Opetushallituksen kehittämiskouluverkostoon. Ruotsinkielinen koulutoimi on osallistunut valtakunnalliseen hankkeeseen Toppkompetens inom den svenskspråkiga utbildningen (2013-2015). Ruotsinkielisen koulutuksen kehittämissuunnitelma on tehty. Suomenkielinen opetustoimi on osallistunut kansalliseen KuntaKesu-koulutukseen, jonka tavoitteena on laatia opetuksen paikallinen kehittämissuunnitelma. Koko Hela Grani-hanke, joka kehittää oppimis- ja elämysympäristöt koko sivistystoimelle, lanseerattiin henkilöstölle huhtikuussa. Unelmakoulu-alusta on mukana osana ministeriön kansallisen koulutuspilvipalvelun kehittämistä. Unelmakoulualustaa käyttää jo 170 koulua ja kansainvälistä kiinnostusta alustan käyttöönottoon on ollut. Suomenkielisessä lukiossa on 14.2.2014 lähtien jokaisella opiskelijalla henkilökohtainen päätelaite. Perusopetus järjesti 15.4.2014 yleisötilaisuuden "Mistä on hyvät koulut tehty?" Opetushallituksen kansalliseen opetussuunnitelmatyöhön osallistuu kauniaislainen opettaja. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön 2014. Päiväkodit ovat siihen perustuen laatineet omat yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on aloitettu. Päivitetty päiväkotiverkostostrategia hyväksyttiin KH:ssa 14.4.2014. Yksityisen englanninkielisen päiväkodin kiinnostuksesta on toteutettu kysely kuntalaisille. KH perusti työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä. 4.2. Kehitetään yhteinen kolmiportaisen tuen malli avoimelle perhetoiminnalle, päiväkodeille ja kouluille. Yhteistä oppilashuoltoverkostoa rakennetaan. 4.3. Kirjasto on tehnyt yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa lukemaan innostamisessa, kirjaston käytössä ja tiedonhaussa. Koulujen kieliohjelmia
5. Panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsija nuorisopoliittista ohjelmaa vuosille 2011-2016. 5.1. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia keräämällä ja analysoimalla tietoa, ottamalla käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia (sosiaali- ja terveystoimi). 5.2. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja kehitetään lastensuojelutyötä. Vahvistetaan poikkihallinnollista työskentelyä asiakaslähtöisesti (sosiaali- ja terveystoimi). 5.3. Panostetaan aitoon ja vuorovaikutukselliseen lasten ja nuorten osallisuuteen lisäämällä nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyötä, tukemalla nuorten omien projektien toteutumista ja kehitetään uusia suoran ja vaihtoehtoisen demokratian keinoja edustuksellisen nuorisovaltuuston rinnalle (sivistystoimi). 5.4. Tuetaan lapsille ja nuorille suunnattua monipuolista harrastustoimintaa (sivistystoimi). 5.5. Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytavat, jotta nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä tehostetaan. 5.1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (aik. Lastensuojelun suunnitelma) on päivitetty eri toimialojen yhteistyönä ja käsitellään kaupunginvaltuustossa 15.9.2014. 5.1. Laajoja terveystarkastuksia toteutetaan äitiys- ja lastenneuvolassa suunnitellusti. 5.2. Erityisryhmien asumiseen liittyvä "Tarpeiden ja toiveiden asiakasverstas" järjestettiin 8.5.2014. Mukana olleet noin 20 kuntalaista osallistettiin palvelumuotoilun keinoin. 5.2. Sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaa osallistui Lapset puheeksi -koulutukseen ja osallistujat ovat edelleen kouluttaneet kollegoja menetelmän käyttöönottamisessa. Menetelmä tuo välineitä perheiden kohtaamiseen kasvatuskeskusteluissa päiväkodeissa ja kouluissa sekä kaikissa aikuisten palveluissa. Oppilashuoltoa kehitetään, jotta elokuun alusta on toiminnassa malli, joka vastaa uuden oppilashuoltolain velvoitteisiin. Keväällä 2014 on perustettu suomenkielinen oppilashuoltoverkosto sekä aloitettu keskustelu koko kunnan tasoisen yhteisen oppilashuoltoverkoston perustamisesta. Nuorten on ollut mahdollista tavata nuorisotyöntekijä Kasavuoren koulukeskuksessa viikottain ja nuorisopalvelut ovat olleet kiinteästi mukana suomenkielisen oppilashuoltoverkoston perustamisessa, ruotsinkielinen oppilashuoltoverkosto on suunnitteilla. On järjestetty erityisryhmien asumiseen liittyvä tulevaisuusverstas palvelumuotoilun keinoin. Poikkihallinnollisen perhetyön ryhmän toiminta on vakiintumassa. 5.3. Nuorten osallisuustyötä on jatkettu. EU-varjovaalit järjestettiin Kasavuoren koulukeskuksessa 8.5.2014. Kasavuoren koulun johtoryhmä ja oppilasparlamentin ensimmäinen yhteispalaveri pidettty 10.4.2014. Seurakunta ja nuorisotoimi järjestävät Kasavuoren koulukeskuksessa
6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestinnässä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edelleen. 6.1. Kehitetään uusia elävää kaksikielisyyttä tukevia menetelmiä ja malleja varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa ja selvitetään paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta edistää kaksikielisyyttä vapaaaikatoiminnassa (sivistystoimi). 6.2. Laaditaan kaksikielisyysohjelma, joka takaa molempien kansalliskielten läsnäolon kaikissa kuntapalveluissa, kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa ja rakenteita uudistettaessa (yleishallinto). 6.1. Laaditaan osana opetussuunnitelmatyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kaksikielisyysstrategia. Varhaiskasvatuksessa kielikylpytoiminta toimii kaksivuotisena ennen koulun alkua. Kauniaisten 2012 hyväksytyn kielikylpymallin mukainen opetus aloitetaan Mäntymäen koulussa syksystä 2014. Kielikylvyn 2014 tuntijakomuutos hyväksyttiin helmikuussa. Kielikylpyopetuksen kehittämishanke, joka alkoi syksyllä 2013, päättyi helmikuussa 2014. Mäntymäen kielikylpyopettajat ovat vierailleet Granhultin koulussa perehtymässä "intelligent på tangent" -menetelmään. Yläkoulujen kotitalousopettajilla on ollut yhteistyöviikkoja. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut tekevät opetussuunnitelmatyötä osittain yhdessä. Muuta yhteistyötä ja benchmarkausta on lisätty. Tandem-opetusta sekä suomenkielisen ja ruotsinkielisen lukion välistä yhteistyötä on suunniteltu ja tandem-opetuksen mukainen toiminta alkaa syksyllä. Tandem-opetuksessa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukiolainen työskentelevät työparina toisen kotimaisen kielen opetuksessa. Lukioiden oppilaskuntien hallituksilla on ollut yhteistapaaminen. 6.2. Kansalaisopisto järjestää kaupungin henkilökunnalle suunnattua kielitaidon vahvistamista ja aktivointia tukevia kursseja. Kaupunki ei kuitenkaan ole vielä tänä vuonna ostanut kyseisiä palveluita kansalaisopistolta. Henkilökunnan käsityksiä kaksikielisyyden toteutumisesta palveluissa ja työyhteisöissä on kartoitettu kesällä tehdyllä kyselyllä. Ehdotus kaksikielisyysohjelmaksi on pääosiltaan valmis toimialakohtaista käsittelyä varten.
7. Talouden ja hallinnon kehittäminen Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it-strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa. 7.1. Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilytetään nykyisellä tasolla. 7.2. Kaupungin investoinnit sopeutetaan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen. 7.3. Palvelutuotannon tuottavuutta nostetaan 1,5 % / vuosi. 7.4. Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suoritteilla ja tunnusluvuilla. 7.5. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Käytetään palvelumuotoilua. 7.6. Toteutetaan kuntarakenneuudistukseen liittyvä kuntarakennelain mukainen selvitys hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä selvitystä tekevien kuntien mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista. Toteutetaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain edellyttämät toimenpiteet. Asukkaitten hyvän palvelutason turvaaminen on kaupungin keskeinen tavoite. 7.7. Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työkulttuuria. Koulutuksen ja valmennuksen sekä työnohjauksen avulla lisätään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tulokselliseen työkulttuuriin. Henkilöstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin (henkilöstöhallinto). 7.3. Uimahallissa on vuoden alusta tehty organisaatiouudistus; uinninvalvonta on ulkoistettu ja uimahallimestarin vastuu on toistaiseksi laitosmiehellä. Neljä uimahallin vakanssia on tällä hetkellä täyttämättä. Iltapäivätoiminnan kilpailutus on käynnissä. Kevään aikana hyväksytyn päiväkotiverkoston mukaan vakansseja vähennetään luonnollisen poistuman mukaan neljällä, kun Sansinpellon päiväkoti valmistuu vuoden 2015 alussa. Silloin luovutaan kolmesta nykyisten kiinteistöjen käytöstä, mikä vaikuttaa apulaisten ja keittiöhenkilökunnan tarpeen vähenemiseen sekä sivistystoimen vuokrakustannuksiin. 7.4. Kaupungin on palvelujen kehittämisessä hyödynnetty EKKV-selvityksen vertailutietoja. Vuoden 2014 talousarvion tunnusluvut toimivat seurantatyökaluna. Sivistystoimessa perusopetuksen budjettiseurannan työkalu otetaan asteittain käyttöön. 7.6. EKKV-selvityksen valmistumista tavoitellaan vuoden vaihteeseen kuntien päätettäväksi helmi-maaliskuussa 2015. Parhillaan arvioidaan muun muassa yhteistyömahdollisuuksien syventämistä. Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt julkistivat 3.6. alustavat linjauksensa kuntarakenteeksi, jonka mukaan selvitys tähtää metropolikaupunkiin. Viiden kunnan kuntajohtajat muodostavat yhdistymissopimuksen valmisteluryhmän, joka työstää sopimusta selvittäjien johdolla lokakuun loppuun. Selvittäjät "kuulevat" valtuustoa ja kuntalaisia 13.10 pidettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Kaksi hallinto-, tehtävä- ja rahoitusmallia sisältävästä metropolihallinnon väliraportista KV antoi lausuntonsa 9.6. Budjettiriihessä 28.8. Stubbin hallitus päätti jatkolinjauksista metropolihallinnon perustamiseksi ns. suppeamman vaihtoehdon mukaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Sote-järjestämislain lakiesitysluonnoksesta, joka perustuu nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle rakentuviin viiteen sote-alueeseen, pyydetään kuntien lausunnot 14.10.mennessä. 7.7. Viime vuonna tehdyn henkilöstön työilmapiirin tulosten pohjalta
8. Kaupunkikonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito järjestetään siten, että niiden arvo säilyy. Kiinteistöosakeyhtiöiden asuntojen käyttöaste tulee olla vähintään 95 %. 7.8. Sähköisten palveluiden laajentamista koskevan kartoituksen jälkeen toteutetaan palvelutarjonnan laajennus ja monipuolistaminen 2014 2015 (yleishallinto). 7.9. Monimuotoisia demokratian syventämistä tukevia toimintatapoja kehitetään edelleen ja huolehditaan aidon vuorovaikutuksen toteutumisesta kuntalaisten ja päättäjien kesken. 7.10. Sivistystoimen palveluita kehitetään kokonaisvaltaisesti eri-ikäisten asiakkaiden tarpeiden mukaan yhteistyössä muitten toimialojen kanssa. Sivistystoimen uutta organisaatiota ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivistystoimi). 8.1. Tytäryhtiöiden hallintoa selkeytetään fuusioimalla kaupungin kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiöt yhdeksi yhtiöksi. 7.8 Sähköisten palveluiden kartoitus on tehty ja sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelma on laadittu. Kehittämissuunnitelma saatetaan KH:n käsiteltäväksi syksyn 2014 aikana. Sivistystoimessa kehitetään sähköisiä oppimis- ja elämysympäristöja Koko Hela Grani-hankkeessa. Hankkeessa on myös aloitettu laitekannan, ylläpidon ja hankintamenettelyn selvittelyä. 7.9.Internetsivujen käyttäjien käyttökokemukset on kartoitettu tammihelmikuussa 2014 ja kehityskohteet tunnistettu (vuorovaikutteisuuden lisääminen ja yleisilmeen päivittäminen). Kaupunginhallitus piti asukasillan ajankohtaisista asioista 5.5.2014. Verkkoviestinnässä on jatkettu aktiivista tiedottamista sekä toteutettu onnistunut mainoskampanja kaupungin Facebook -sivujen paikallisten seuraajien lisäämiseksi (+250 kauniaislaista seuraajaa). Tällä hetkellä seuraajia yhteensä n. 830. Kaupungin sitoumus avoimen hallinnon edistämisestä hyväksyttiin KH:ssa 27.5. Helsinki Region Infoshare -hankkeen tiimoilta on myös Kauniaisten liikennevalotiedot avattu avoimena datana. Suunnitteilla on myös esimerkiksi oppilastietojen avaaminen toukokouussa sekä talousarviodata 2014 ja tilinpäätöstietojen 2013 avaaminen avoimena datana. Kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuus Puutarhantien leikki/liikuntapuiston rakentamiseksi. Lähiliikuntapaikoille laadittu kysely jossa tiedustellaan nuorten mielipidettä ja ehdotuksia kenttien järjestyssäännöiksi. 7.10 Sivistystoimen uutta organisaatiota kehitetään jatkuvasti. Sivistystoimessa on 424 vakanssia ja 25 esimiestä. Oppimisympäristöjen kehittäjä, Koko Hela Grani-hankkeen vetäjä aloitti työnsä sivistystoimen hallintoyksikössä vuoden alusta. Uuteen Koko Hela Grani-verkostoon osallistuu edustajia jokaisesta yksiköstä, yhteensä kymmenesosan sivistystoimen koko henkilöstöstä. Sivistystoimen johtoryhmän ja hallinnon koulutussuunnitelmassa painotetaan johtamisen sekä digitalisointi-, lautakuntatyön ja hankintaosaamisen kehittämistä. Uusi kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö astui virkaan huhtikuussa. 8.1. KH on 15.1.2014 päättänyt, että kaupungin kuudelle vuokraasuntokiinteistöosakeyhtiöille laaditaan yhteinen sulautumissuunnitelma tavoitteena toteuttaa sulautuminen 31.12.2014. Suunnitelman laatimista ja prosessia johtaa ulkopuolinen asiantuntija. Sulautumissuunnitelma on hyväksytty yhtiöiden hallituksissa ja yhtiökokouksissa ja rekisteröity kaupparekisterissä.