Kosmologia. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena:

Samankaltaiset tiedostot
Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Kosmologia. Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.

Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.

Moderni fysiikka kevät 2011

Valtteri Lindholm (Helsingin Yliopisto) Horisonttiongelma / 9

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

2r s b VALON TAIPUMINEN. 1 r. osittaisdifferentiaaliyhtälö. = 2 suppea suht.teoria. valo putoaa tähteen + avaruus kaareutunut.

Lyhyt katsaus gravitaatioaaltoihin

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

Planck ja kosminen mikroaaltotausta

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura

Inflaatio ja ei-gaussiset perturbaatiot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Vuorovaikutuksien mittamallit

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA

YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA

Mustan kappaleen säteily

Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä p kl näin:

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

Kohti yleistä suhteellisuusteoriaa

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luonnonfilosofian seura. Mitä havainnot ja mallit viestittävät todellisuudesta?

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY


KVANTTIKOSMOLOGIAA VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN. Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö,

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI Johdanto

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )

Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Sisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia

Kosmos = maailmankaikkeus

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa teoreetikon näkökulmasta

Analyyttinen mekaniikka I periodi 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

Pimeä energia ja supernovahavainnot

Kosmologinen inflaatio

Matematiikan tukikurssi

MS-A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Euclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

SMG-4450 Aurinkosähkö

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Fysiikan maailmankuva 2015

Crafoord palkinto nopeus-etäisyys etäisyys

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

Esimerkki 8. Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä. 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = r 1 + r r 3 4r 1. LM1, Kesä /68

Planck-satelliitti ja kaiken alku

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

Luku 5. Johteet. 5.1 Johteiden vaikutus sähkökenttään E = 0 E = 0 E = 0

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSIIKAN AIHEKOKONAISUUDET

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Kerrin ratkaisun horisontti- ja singulariteettirakenne

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 5. harjoitukset/ratkaisut. Jatkuvat jakaumat

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Fysiikkaa runoilijoille Osa 3: yleinen suhteellisuusteoria

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Transkriptio:

Kosmologia Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena: -laajeneminen -ainesisältö -alkuhetket -kohtalo Kosmologia käsittelee avaruuden aikakehitystä: yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin. Kosmologiassa ei tehdä kokeita, ainoastaan havaintoja! Pitkään kosmologia oli epätarkkaa ( often wrong, but never in doubt ), mutta tilanne on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. 1

Mikroaaltotausta: COBE 1992 Kiertoradalle 1989 Havainnot julki 1992 Nobel-palkinto 2006: Mather ja Smoot Kolme instrumenttia: DIRBE: pölyä ja galakseja FIRAS: CMB:n spektri DMR: CMB:n anisotropia 2

Mikroaaltotausta: COBE 1992 FIRAS: CMB:n spektri DMR: CMB:n anisotropia the COBE-project can also be regarded as the starting point for cosmology as a precision science (http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/2006/info.pdf) 3

Mikroaaltotausta: WMAP 2003 4

Mikroaaltotausta: Planck 2013 http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=47333 5

Suuren mittakaavan rakenne arxiv:astro-ph/0604561, Nature 440:1137.2006 6

Tyypin Ia supernovat 7

8

9

10

Kosmologian aikakaudet t ( E -2 ) E Tapahtuma 14 Gyr 10-3 ev tänään 10 Gyr 10-3 ev laajeneminen kiihtyy (pimeä energia?) 400 Myr 10-2 ev reionisaatio 40 Myr 10-1 10-2 ev ensimmäiset rakenteet 400 000 yr 0.1 ev valo ja aine eroavat 50 000 yr 1 ev materia saa säteilyn kiinni 3-30 min 0.1 MeV Big Bang Nucleosynthesis 10-4 10-5 s 100 MeV QCD-faasitransitio (?) 10-11 s 100 GeV sähköheikko faasitransitio (?) 10-13 10-36 s 10 3 10 16 GeV baryogenesis? 10-13 10-36 s 10 3 10 16 GeV inflaatio? 10-13 10-42 s 10 3 10 19 GeV kvanttigravitaatio? 11

Friedmann-Lemaître-Robertson-Walker-malli Friedmann 1922, Lemaître 1927, Robertson ja Walker 1935: Malli, jossa maailmankaikkeus on paikan suhteen 1) Homogeeninen ja 2) Isotrooppinen Homogeenisuus ja isotrooppisuus ovat riippumattomia ominaisuuksia! Esimerkiksi sähkömagnetismissa vakiosähkökenttä on homogeeninen, mutta ei isotrooppinen. Toisaalta paikallaan olevan pistevarauksen sähkökenttä on isotrooppinen, mutta ei homogeeninen. Matemaattinen tosiseikka: jos avaruus on isotrooppinen ainakin kolmen pisteen suhteen, niin se on myös homogeeninen. 12

Friedmann(-Lemaître)-Robertson-Walker-malli Havainnot: avaruus statistisesti homogeeninen ja isotrooppinen Malli: avaruus eksaktisti homogeeninen ja isotrooppinen 13

Friedmann(-Lemaître)-Robertson-Walker-metriikka Yleisin mahdollinen eksaktisti homogeeninen ja isotrooppinen metriikka: ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 " $ K 1+ # 4 r2 2 % (dx2 + dy 2 + dz 2 ) ' & =!c 2 dt 2 + a(t) 2 dr "1! 2 Kr + % $ 2 r2 d( 2 ' # & avaruuden kaarevuus universumin skaalatekijä Aika-avaruuden kaarevuudella on FRW-metriikassa kaksi puolta: 1) Avaruuden kaarevuus ( ulkoinen kaarevuus ), jota kuvaa vakio K 2) Avaruuden laajeneminen ( sisäinen kaarevuus ), jota kuvaa funktio a(t) 14

Friedmann(-Lemaître)-Robertson-Walker-metriikka Siivun t=t 0 =vakio (eli avaruuden) metriikka: ds 2 = a(t 0 ) 2! # K 1+ " 4 r2 2 $ (dx2 + dy 2 + dz 2 ) & % = a(t 0 ) 2 dr!1' 2 Kr + $ # 2 r2 d( 2 & " % Kolme vaihtoehtoa: 1) K=0: euklidinen avaruus (ääretön): tasainen eli laakea 2) K>0: kolmiulotteinen pallopinta (äärellinen): suljettu 3) K<0: kolmiulotteinen hyperbolinen pinta (ääretön): avoin 15

Friedmann(-Lemaître)-Robertson-Walker-metriikka K=0: kolmiulotteinen euklidinen avaruus ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 (dr 2 + r 2 d! 2 + r 2 sin 2!d" 2 ) K>0: kolmiulotteinen pallopinta ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t)2 K (d! 2 + sin 2!d" 2 + sin 2! sin 2 "d# 2 ) K<0: kolmiulotteinen hyperboloidi ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t)2 K [d! 2 + sinh 2!(d" 2 + sin 2 "d# 2 )] 16

Maailmankaikkeuden kinematiikkaa: paikkaetäisyydet Rajoitutaan tapaukseen K=0. ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 (dx 2 + dy 2 + dz 2 ) =!c 2 dt 2 + a(t) 2 ( dr 2 + r 2 d" 2 ) Etäisyys pinnalla t=vakio: l = a(t)x Etäisyydet venyvät ajan mukana: maailmankaikkeus laajenee Laajenemisnopeuden kertoo Hubblen parametri H =! a(t) a(t) 17

Maailmankaikkeuden laajeneminen Etäisyys pinnalla t=vakio: l = a(t)x Näennäinen nopeus, jolla pisteet etääntyvät toisistaan:!l =!ax = Hax = Hl Hubblen laki Hubblen parametrin tämänhetkinen arvo: H 0 = (74 ± 4) H 0 = (62 ± 5) km s! Mpc km s! Mpc 18

Entäpä valon kulku? Rajoitutaan tapaukseen K=0. ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 (dx 2 + dy 2 + dz 2 ) =!c 2 dt 2 + a(t) 2 ( dr 2 + r 2 d" 2 ) Valolle ds 2 = 0 Kaikki suunnat samanarvoisia: tarkastellaan liikettä x-akselin suunnassa: 0 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 dx 2 " dx = c dt a(t) " #x = $ dx = c x x 0 t $ t 0 dt a(t)! d = a"x = ca(t) t # t 0 dt a(t) 19

Maailmankaikkeuden kinematiikkaa: valon kulku ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 (dx 2 + dy 2 + dz 2 ) =!c 2 dt 2 + a(t) 2 ( dr 2 + r 2 d" 2 ) Valolle ds 2 = 0 d = ca(t) t! t 0 dt a(t) Jos a(t)=vakio, saadaan l=ct. Jos avaruus laajenee, valo kulkee ajassa t pidemmän tai lyhyemmän matkan kuin ct! 20

Punasiirtymä Kaikkien hiukkasten liikemäärä hiipuu laajenemisen myötä: Fotoneilla on vain liike-energiaa: E = pc = hc! = hf p!1/ a Fotonien taajuus pienenee ja aallonpituus venyy:!! a E! f!1/ a Määritellään punasiirtymä: z!! hav "! läh! läh #1+ z $1/ a Punasiirtymä on käytännöllinen kosmisen ajan mittari. Spektriviivoista voidaan päätellä λ läh. 21

ds 2 =!c 2 dt 2 + Dynamiikka a(t) 2 " $ K 1+ # 4 r2 Avaruus saattaa laajeta tai supistua tai olla staattinen. Mikä näistä tapahtuu, eli mikä on funktio a(t)? Tarvitaan liikeyhtälö: Einsteinin yhtälö 2 % (dx2 + dy 2 + dz 2 ) ' & 22

Maailmankaikkeuden dynamiikkaa Yleisessä suhteellisuusteoriassa on kaksi osaa: 1) Gravitaatio on aika-avaruuden geometrian ilmentymä 2) Einsteinin yhtälö G!" = 8#G c 4 T!" FRW-metriikka + Einsteinin yhtälö = FRW-yhtälöt 23

Energia-impulssitensori Einsteinin yhtälö kertoo, miten aine ja geometria vuorovaikuttavat, mutta ei sitä, millaista ainetta on olemassa. Ainetta kuvaa energia-impulssitensori, joka FRW-malleissa on " $ $ T!" = $ $ $ #!#(t) 0 0 0 0 p(t) / c 2 0 0 0 0 p(t) / c 2 0 0 0 0 p(t) / c 2 % ' ' ' ' ' & Kaksi vapausastetta: energiatiheys ρ ja paine p Uutta verrattuna Newtonin teoriaan: 1) massatiheys energiatiheys 2) myös paine toimii gravitaation lähteenä 24

Friedmann(-Lemaître)-Robertson-Walker-yhtälöt FRW-metriikka ja energia-impulssitensori syötetään Einsteinin yhtälöön: G!" = 8#G c 4 T!" 3! a 2 a 2 = 8!G N c 4 "! 3 K a 2 a 3!! a =! 4!G N c 4 a!! + 3! " $ a! + p # c 2 " $ " + 3 p # c 2 % ' = 0 & % ' & 25

Friedmann(-Lemaître)-Robertson-Walker-yhtälöt 3! a 2 a 2 = 8!G N c 4 "! 3 K a 2 a 3!! a =! 4!G N c 4 a!! + 3! " $ a! + p # c 2 " $ " + 3 p # c 2 % ' = 0 & % ' & FRW-yhtälöt määräävät maailmankaikkeuden kehityksen. Kolme vapausastetta: a(t), ρ(t), p(t) Kolme yhtälöä, mutta yksi näistä voidaan johtaa muista kahdesta. Tarvitaan vielä tilanyhtälö, joka liittää p:n ja ρ:n toisiinsa. (Eli kertoo, millaista aine on.) 26

Maailmankaikkeus on dynaaminen 3! a 2 a 2 = 8!G N c 4 "! 3 K a 2 a 3!! a =! 4!G N c 4 a!! + 3! " $ a! + p # c 2 " $ " + 3 p # c 2 % ' = 0 & % ' & Jos K=0 tai K<0, maailmankaikkeus ei voi olla staattinen. Jos K>0 ja p>0, maailmankaikkeus ei voi olla staattinen. 27

Kosmologinen vakio Kun Einstein huomasi, että hänen kenttäyhtälönsä ennustavat joko laajenevan tai romahtavan universumin, hän päätti lisätä yhtälöihin termin, joka pitäisi maailmankaikkeuden staattisena. G!" = 8#G c 4 T!" G!" = 8#G c 4 T!" +!g!" kosmologinen vakio Hubble osoitti 1929 galaksihavainnoilla, että universumi todella laajenee. Tällöin Einstein kertoman mukaan kutsui kosmologista vakiota pahimmaksi munauksekseen. (Vuodesta 1998 alkaen on kuitenkin näyttänyt siltä, että kosmologista vakiota saatetaan tarvita. Palaamme tähän pian!) 28

Hubblen laki v=hl Maailmankaikkeus laajenee! (Huom: y-akselin yksiköt ovat km/s!) 29

Maailmankaikkeus laajenee ahdistaako? 3! a 2 a 2 = 8!G N c 4 "! 3 K a 2 + " a 3!! a =! 4!G N c 4 a!! + 3! # % a! + p $ c 2 # %" + 3 p $ c 2 & ( = 0 ' & (+ " ' Jos K>0 ja p=0, on olemassa sellaiset yksi ratkaisu, jolla maailmankaikkeus on staattinen tämä on Einsteinin universumi. Kosmologinen vakio on repulsiivinen, ja se kumoaa energiatiheyden gravitaatiovetovoiman. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole stabiili pienille häiriöille. 30

FRW-yhtälöiden ratkaisuja 3! a 2 a 2 = 8!G N c 4 "! 3 K a 2 a 3!! a =! 4!G N c 4 a!! + 3! " $ a! + p # c 2 " $ " + 3 p # c 2 % ' = 0 & % ' & FRW-yhtälöt määräävät maailmankaikkeuden kehityksen. p = w!c 2 Otetaan tilanyhtälöksi, missä w = vakio > -1. Kolmannesta yhtälöstä saadaan 1 d!! dt =!3(1+ w) a! a "! # a!3(1+w) 31

FRW-yhtälöiden ratkaisuja Otetaan K=0: a 3! 2 a = 8!G N 2 c 4 1 2 # a (1+3w) da!±dt "! a "3(1+w) 3(1+w) # a!(t " t 0 ) = t 2 2 3(1+w) Valitaan positiivinen merkki: avaruus laajenee Skaalatekijä menee nollaan äärellisen ajan päässä menneisyydessä, ja tiheys divergoi: alkuräjähdys (big bang)! Kysymys Mitä oli ennen alkuräjähdystä? ei tarkoita mitään. (Vrt. Mitä on etelänavasta etelään? ) 32

Kohti alkua a!= t 2 3(1+w) Etäisyydet skaalautuvat tekijällä a: l = a(t)x Lähestyttäessä alkua kaikki pisteet lähestyvät toisiaan, ja avaruuden tilavuus pienenee. Hetkellä t=0 avaruuden tilavuus on määrittelemätön (nolla kertaa ääretön) tapauksissa K=0 ja K<0, ja nolla tapauksessa K>0. Mutta maailmankaikkeudesta näkee yhä pienemmän osan alkua lähestyttäessä (kun w>-1/3)! t dt d = ca(t)! = a(t) t 0 3+ 3w 1+ 3w ct " ct t#0 $ $$ # 0 Horisontti 33

Realistisia ratkaisuja a 3! 2 a = 8!G N 2 c 4 "! a "3(1+w) a!= t 2 3(1+w), w " p /! Säteily (massattomat tai relativistiset hiukkaset, varhainen maailmankaikkeus): p = 1 3!c2!! " a #4, a "= t 1 2 Pöly (massiiviset hiukkaset, galaksit): p = 0!! " a #3, a "= t Kosmologinen vakio (tai tyhjön energia) 2 3 p =!!c 2 "! = vakio, a # e Ht 34

Todellinen maailmankaikkeus (?) 3! a 2 a 2 = 8!G N c 4 (" pöly + " säteily + " tyhjö ) = 8!G N c 4 (" säteily,0 a!4 + " pöly,0 a!3 + " tyhjö,0 ) Maailmankaikkeus on varhain säteilyn dominoima, sitten pölyn ja lopulta tyhjön energian ehkä! Tällä hetkellä tavallisimman tulkinnan mukaan aineesta noin 10-4 on säteilyä, 25% epärelativistista materiaa ja 75% tyhjön energiaa. a 3!! a =! 4!G N c 4 " $ " + 3 p # c 2 % ' & Laajeneminen kiihtyy kun paine on tarpeeksi negatiivinen! 35

Pimeä energia (?) Energiatiheydestä 30% epärelativistista ainetta ja 70% tyhjön energiaa. Onko tämä kummallista?! aine! a "3,! tyhjö = vakio! tyhjö! 3! aine Tänään. Mikroaaltotaustan syntyaikaan tyhjön energian suhde on 10-9 kertaa pienempi, tulevaisuudessa se on paljon suurempi. Elämme erikoista aikaa: yhteensattumaongelma (coincidence problem). 1) Pimeä energia? 2) Yleinen suhteellisuusteoria ei päde? 3) Homogeeninen ja isotrooppinen approksimaatio ei päde? Kosmologian suurin mysteeri 36

Yleinen suhteellisuusteoria summa summarum - Aika-avaruus on dynaaminen, sitä kuvaa metriikka ds 2 = g!" (t, x)dx! dx " - Metriikan määrää Einsteinin yhtälö G!" [g!" ] = 8#G c 4 T!" (aine) - Gravitaatio ei ole voima: energia, paine jne. kaareuttavat avaruutta - Kappaleet liikkuvat suoraviivaisesti kaarevassa avaruudessa: liike näyttää suoraviivaisessa koordinaatistossa kaarevalta -Erityisesti: valo liikkuu valonkaltaista geodeettia: ds 2 = 0-2 tärkeintä ratkaisua (Minkowski-avaruuden jälkeen): Schwarzschild ja FRW 37

1) Schwarzschildin ratkaisu ds 2 =!c 2 " 1! r s $ # r % 'dt 2 + dr2 & 1! r s r + r 2 d( 2 -Staattinen avaruus pallosymmetrisen massan M ulkopuolella -Schwarzschildin säde r s = 2GM / c 2 - Tapahtumahorisontin sisäpuolella aika ja radiaalikoordinaatti vaihtavat rooleja - Tapahtumahorisontin takaa ei ole paluuta, putoaminen keskipisteen singulariteettiin - Ulkopuolisen havaitsijan mielestä tapahtumahorisontin läpi putoaminen kestää äärettömän kauan - Ulkopuolisen mielestä horisontilla kaikki tapahtuu äärettömän hitaasti ja signaalit ulos punasiirtyvät äärettömän paljon 38

2) Friedmann-Robertson-Walker-universumi ds 2 =!c 2 dt 2 + a(t) 2 " $ K 1+ # 4 r2 2 % (dx2 + dy 2 + dz 2 ) ' & -Homogeeninen ja isotrooppinen avaruus: kosmologinen malli -Kaksi kaarevuuden puolta: avaruuden kaarevuus K ja Hubblen parametri H(t) -Hubblen laki v = Hl -Ennustaa maailmankaikkeuden äärellisen iän, ja varhaisen kuuman vaiheen (kosminen mikroaaltotausta!) -Maailmankaikkeudesta nähdään vain äärellinen osa: horisontti - Realistisessa ratkaisussa mukana säteily + pöly + tyhjön energia varhainen laajeneminen hidastuu, myöhäinen kiihtyy 39

Yleisen suhteellisuusteorian tuolle puolen Yleinen suhteellisuusteoria ei ole viimeinen sana! SIsäinen ongelma: singulariteetit: alkujärähdys, musta aukko,... Lisäksi: kvanttifysiikka ja yleinen suhteellisuusteoria eivät ole sopusoinnussa! Yleinen suhteellisuusteoria on deterministinen, mutta aika-avaruus on dynaaminen. Kvanttifysiikka on epädeterminististä, mutta aika-avaruus on staattinen. Ongelmat tulevat esille Planckin skaalalla: M P hc = 1.22 10 GeV / c G 19 2 Tarvitaan kvanttigravitaatioteoria! Toistaiseksi paras kandidaatti: säieteoria Tervetuloa Modernin fysiikan kurssille! 40