UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
|
|
- Miina Mikkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä
2 Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio
3 Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden kanssa Tähtitieteen peruskurssi 2011 Matka maailmankaikkeuteen tähtitieteen jatkokurssi 2012 TÄHTITIEDE KAUTTA AIKAIN - tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin
4 TÄHTITIETEEN , 25 oppituntia Moision koululla keskiviikkoisin klo PERUSKURSSI Luennoijat: FT Seppo Katajainen, FT Hannu Karttunen, FT Pasi Nurmi Kurssi on tarkoitettu kaikille tähdistä ja avaruudesta kiinnostuneille. Luennoijat ovat Tuorlan observatorion henkilökuntaa. Kurssi perustuu Ursan julkaisemaan Hannu Karttusen ja Markku Sarimaan kirjoittamaan kirjaan Tiedettä kaikille: Tähtitiede. Kurssi toteutetaan Turun yliopiston Tuorlan observatorion, paikallisen tähtiharrastusyhdistys UrSalon ja opiston yhteistyönä.
5 Aiheet eri kokoontumiskerroilla: 8.9. Tähtitaivas Taivaanpallo ja tähtikartat Valo ja muu säteily Havaintovälineet Maa & Kuu Aurinkokunta Tähdet Tähtijoukot Galaksit Kosmologia Maan ulkopuolinen elämä? (bioastronomia) Vierailu Tuorlan Observatorioon & planetaarioon ja Suomen ESO- keskukseen
6 Matka maailmankaikkeuteen tähtitieteen jatkokurssi Salon kansalaisopistossa syksyllä 2011
7 MATKA MAAILMANKAIKKEUTEEN tähtitieteen jatkokurssi , 20 oppituntia Salon lukion auditorio, Kaherinkatu 2, keskiviikkoisin klo Luennoijat: FT Seppo Katajainen, FT Hannu Karttunen, FT Pasi Nurmi Kurssimaksu 28 Kurssi on tarkoitettu kaikille tähdistä ja avaruudesta kiinnostuneille. Se on jatkoa viime syksynä toteutetulle Tähtitieteen peruskurssille. Luennoijat ovat Tuorlan observatorion henkilökuntaa. Kurssi perustuu Ursan julkaisemaan kirjaan Kätketty maailmankaikkeus. Kurssi toteutetaan Turun yliopiston Tuorlan observatorion, paikallisen tähtiharrastusyhdistys UrSalon ja opiston yhteistyönä.
8 Kurssikirja
9 Aiheet eri kokoontumiskerroilla: 7.9. Valo ja näkö. Sähkömagneettisen säteilyn ominaisuudet, sähkömagneettinen spektri Näkymä maanpinnalta. Havaintolaitteet, kaukoputket (esimerkkeinä mm. NOT, ESO, GRANTECAN ym.) Avaruusobservatoriot, esim. avaruuskaukoputki Hubble, Spitzer Näkyvä maailmankaikkeus. Tähtien lämpötilat, värit, ydinreaktiot tähdissä, spektrit (miten raskaat alkuaineet syntyvät, mitä tähden väri kertoo meille jne.) Infrapunainen maailmankaikkeus. Pölypilvet, kaasupilvet, kaukaiset galaksit, infrapunahavaintojen merkitys avaruuden tutkimuksessa Ultravioletti maailmankaikkeus. Kuumien ja kompaktien kohteiden avaruus, kirkkaimmat tähdet, UV-astronomia Syyslomaviikko, ei opetusta Radio- ja mikroaaltomaailmankaikkeus. Radiogalaksit, kvasaarit, laajat radiosäteilyn kohteet, viileät kohteet maailmankaikkeudessa (esimerkkejä radioastromian laajasta tutkimuskirjosta, mm. ESO:n ALMA) Röntgen- ja suurenergiamaailmankaikkeus. Suurienergiaiset kohteet, äärimmäisen kompaktien kohteiden fysiikkaa, gammapurkaukset (röntgensatelliitit ja niillä tehtävä tutkimus) Monikanavamaailmankaikkeus. Kokonaiskuvan rakentaminen universumistamme kaikkea sähkömagneettista informaatiota käyttäen (esimerkkinä mm. kirjan Centaurus A, radiosta röntgeniin) Vierailu Tuorlan Observatorioon ja Suomen ESO-keskukseen. Vierailu Turun yliopiston tähtitieteen tutkimuslaitoksiin Piikkiössä, tutustuminen mm. Suomen suurimpiin teleskooppeihin sekä laitoksen laboratorioihin
10 TÄHTITIEDE KAUTTA AIKAIN tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin Salon kansalaisopistossa syksyllä 2012
11 Luentojen aiheet: Kurssi pohjautuu vuonna 1998 Tieto-Finlandialla palkittuun Dos. Hannu Karttusen kirjaan Vanhin tiede Arkeoastronomia (Stonehenge, pyramidit, Amerikka) Tähtitieteen alkuvaiheet, Babyloniasta Almagestin aikaan Havaitseva tähtitiede ennen kaukoputkia Maailmankuvan muuttuminen maakeskisestä aurinkokeskiseksi (Kopernikus, Tyko Brahe, Kepler) Havaintovälineiden suuri kehitys Maailmankuva laajenee edelleen: sumujen arvoitus Ulos aurinkokunnasta: tähtien ominaisuudet selviävät Avaruustutkimus alkaa (rakettien alkuvaiheista kuulentoihin) Suomen tähtitieteen vaiheita Merkittäviä tähtitieteen henkilöitä ja observatorioita Tähtitaivaan luettelointi ja kartoitus Ajanlaskun historia
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP)
TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP) HEIKKI SALO, KEVÄT 2013 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/alustava aikataulu: (Luennot pe 12-14 salissa FY 1103) PE 18.1 1. Historiaa/pallotähtitiedettä I to 24.1 Kollokvio
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Luennoitsijat:, Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14 16 Laskuharjoitusassistentti:
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Luennoitsijat: FT Thomas Hackman & FT Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14-16, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.helsinki.fi/astro/opetus/kurssit/havaitseva
Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
Tähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: J. Lehtinen Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Kosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin
Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta.
ml-opas10-11 17.6.korjsivut 18.6.2010 10:25 Sivu 115 TÄHTITIEDE Internet kotisivu: http://www.physics.helsin ki.fi/oppiaineet/tahtitiede.html Oppiainevastaava: professori Karri Muinonen, huone D309, puh
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Valo ja muu sähkömagneettinen säteily
Mustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
Lataa. Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot. Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko? Miten pitkä on Jupiterin vuosi?
Lataa Avaruus Lataa ISBN: 9783625010852 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.78 Mb Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko?
Lataa Avaruus - Carole Stott. Lataa
Lataa Avaruus - Carole Stott Lataa Kirjailija: Carole Stott ISBN: 9789510348987 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.18 Mb - Lähde huikealle avaruusmatkalle aurinkokunnan planeetoilta kaukaisiin
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura
PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede
PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta
5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 14.2.2008 Thomas Hackman 1 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys
YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS
YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
1. Historia Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Johdanto Luennot (kuva: @www.astro.utu.fi) Lauri Jetsu (lauri.jetsu@helsinki.fi) Veli-Matti Pelkonen (veli-matti.pelkonen@helsinki.fi) Paikka
aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)
Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.
Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla
Kaukoputket ja observatoriot
Kaukoputket ja observatoriot Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 7. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet Klassiset optiset ratkaisut Teleskoopin pystytys Fokus Kuvan laatuun vaikuttavia
5. Kaukoputket ja observatoriot
5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat
Fysiikka ja kemia. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-2241 60 11-13
Fysiikka ja kemia Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-2241 60 11-13 5 kulmaa kosmologiaan 1-2 t 30.8.2011 Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja käy vieraidensa kanssa viisi intensiivistä ja kiehtovaa
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
CERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
Lataa Kosmoksen hahmo - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kosmoksen hahmo - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510366660 Sivumäärä: 227 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.01 Mb Kosmologia on tieteenala, jonka tutkimusalue on laajin
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin
Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua
Suomalainen teknologia selvittämään maailmankaikkeuden alkua Lehdistötiedote 27.4.2009 Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla
Numero 39. Turun Ursa r.y.
Numero 39 Turun Ursa r.y. Ceres 39-1/04 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni 20200
TÄHTITIEDE. Observatorio. Yleistä. Opinnot
TÄHTITIEDE Observatorio PL 14 (Tähtitorninmäki) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 1911 (vaihde), ohivalinta 191 22940 www.astro.helsinki.fi Johtaja: Dos. Lauri Jetsu, puh. 191 22946, vastaanotto
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista
Aurinkokuntatapaaminen 2019 Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista Hannu Määttänen Yrjö Väisälä 1891 1971 Kuva: Turun yliopisto Kuva: Turun yliopisto Akateemikko Yrjö Väisälä ja observaattori Liisi Oterma
Lataa Galaksit - Heikki Oja. Lataa
Lataa Galaksit - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525985450 Sivumäärä: 239 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.95 Mb Galaksit eivät ole itsenäisiä avaruuden saaria, kuten aiemmin ajateltiin,
Toimintakertomuksen sisältö:
LAKEUDEN URSA RY Toimintakertomus vuodelta 2015 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä...3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
SPEKTROGRAFIT. Mitataan valon aallonpituusjakauma
SPEKTROGRAFIT Mitataan valon aallonpituusjakauma Objektiivi-prisma: Objektiivin edessä oleva prisma levitää valon spektriksi tallennetaan CCD-kennolla Rakospektrografi: Teleskoopista kapean raon kautta
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,
Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
Lakeuden Ursan ry:n kirjasto
Lakeuden Ursan ry:n kirjasto Kirjaluettelo Viimeisin päivitys: 12.11.2015 Lakeuden Ursa ry:n kirjaston kirjaluettelo Lakeuden Ursa ry:n tähtitieteellinen kirjasto on sijoitettuna Sahannevan observatoriolle,
Lataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510424148 Sivumäärä: 100 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.10 Mb Mustat aukot ovat avain maailmankaikkeuden
JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN
JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN 765109P, 2OP HEIKKI SALO, SYKSY 2015 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/aikataulu: 7 x 2h luentokertaa, perjantaisin 14-16 salissa L10 (ensimmäinen luento IT115) 11.9 1. Historiaa/Tähtitaivaan
Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com
Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta
AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA
AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.
Galaksit ja kosmologia FYS2052, 5 op, syksy 2017 D112 Physicum
Galaksit ja kosmologia FYS2052, 5 op, syksy 2017 D112 Physicum Luento 9: Aktiiviset galaksit, 06/11/2017 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Peter Johansson/ Galaksit ja Kosmologia Luento 9 www.helsinki.fi/yliopisto
6. Kaukoputket ja observatoriot
6. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 23.2.2012 Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman HTTPKI, kevät 2011, luento 4 1 6. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet
MUSTA = KYLMÄ VALKEA = KUUMA
MUSTA = KYLMÄ VALKEA = KUUMA INFLAATIO KUUMA ALKURÄJÄHDYS HIGGS JÄÄTYY AINE SYNTYY Ensimmäinen sekunti silminnäkijän kertomus Kari Enqvist ja WSOY 2014 ISBN 978-951-0-40730-1 Painettu EU:ssa Sisällys
Vuorovaikutuksien mittamallit
Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla
Planck ja kosminen mikroaaltotausta
Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti
Lakeuden Ursan ry:n kirjasto
Lakeuden Ursan ry:n kirjasto Kirjaluettelo Viimeisin päivitys: 21.12.2014 Lakeuden Ursa ry:n kirjaston kirjaluettelo Lakeuden Ursa ry:n tähtitieteellinen kirjasto on sijoitettuna Sahannevan observatoriolle,
NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin
NOT-tutkielma ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin 2 Johdanto Osallistuimme NOT-projektiin, joka on tähtitiedeprojekti lukiolaisille. Projektiin kuului tähtitieteen
Nro 49. Turun Ursa r.y.
Nro 49 Turun Ursa r.y. Ceres 49-1/11 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni
13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )
13.3 Supernovat Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L nähdään suurilta etäisyyksiltä tärkeitä etäisyysmittareita Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe ) Kirkkausmaksimi:
HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI Historian perusopinnot
HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015 Historian perusopinnot yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen: Uusi aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 8.1. 3.2. ti klo 10 12 HU205 ja to klo 14 16 HU106. Tentti
2. MITÄ FOTOMETRIA ON?
Fotometria Tekijät: Hänninen Essi, Loponen Lasse, Rasinmäki Tommi, Silvonen Timka ja Suuronen Anne Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine: Fysiikka
Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
Komeetan pyrstö. Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2015
Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2015 Geminidien meteoriparveen kuuluva tulipallo. Kuva on otettu Nikon D3100 kameralla, polttoväli 19 mm, aukko f/3.5, valotusaika 20 sekuntia,
LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2008
LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2008 Toimintakertomuksen sisältö: l. Tietoa yhdistyksestä... 3 1.1 Yhdistyksen toimitilojen sijainti ja yhteystiedot...3 1.2 Jäsenmäärä...3 1.3 Jäseneksi liittyminen...3
Lataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen. Lataa
Lataa Avaruuden valloitus - Hannu Karttunen Lataa Kirjailija: Hannu Karttunen ISBN: 9789525985252 Sivumäärä: 332 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.23 Mb Ensimmäinen ihmisen tekemä laite nousi Maan kiertoradalle
Pedagogisten opintojen infotilaisuus ke 9.1. klo n salissa L5. Läsnäolo välttämätön!
KANDIDAATTIVAIHEEN PEDAGOGISET OPINNOT (30 OP), KEVÄTLUKUKAUSI 2013 Tasatunnein merkityt (8-10, 10-12 jne.) luentoajat tarkoittavat seuraavia aikoja: 8.15-9.45 10.15-11.45 12.30-14.00 14.30-16.00 Poikkeavat
Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
Lataa Polaris - Heikki Oja. Lataa
Lataa Polaris - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329759 Sivumäärä: 159 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.55 Mb Tule mukaan jännittävälle retkelle läpi tähtitaivaan maailmojen. Opi tuntemaan
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011
Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta
MS-A0002 Matriisilaskenta Luento 1:Vektorit ja lineaariyhdistelyt
MS-A0002 Matriisilaskenta Luento 1:Vektorit ja lineaariyhdistelyt Antti Rasila 2016 Vektorit Pysty- eli sarakevektori v = ( v1 v 2 missä v 1, v 2 ovat v:n komponentit. ), Matriisilaskenta 2/6 Vektorit
IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO
IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO Syksy 2011 Seinäjoki Yleisluentosarja syyslukukaudella 2011 Syyslukukausi 2011 tiistait 27.9., 25.10. ja 15.11. klo 14-16; 29.11. klo 15-17 keskiviikko 12.10. klo 14-16 Kampustalo,
Töölön yhteiskoulun aikuislukio LUKION OPPIKIRJAT. Lukuvuosi 2016 2017 BIOLOGIA. uusi ops
Töölön yhteiskoulun aikuislukio LUKION OPPIKIRJAT Lukuvuosi 2016 2017 päivitetty 7.6.2016 JH BIOLOGIA uusi ops BI1(-): SanomaPro: BIOS 1, Elämä ja evoluutio (oranssi kansi, uusi ops) BI2(3): SanomaPro:
Yleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA
KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA 1) Olbersin paradksi Miksi taivas n öisin musta? Js tähdet lisivat jakautuneet keskimäärin tasaisesti äärettömään ja muuttumattmaan avaruuteen, tulisi taivaan listaa yhtä kirkkaana
Ensimmäisessä fysiikan jaksossa käsitellään maailmankaikkeutta, aineen rakennetta ja ydinenergiaa. Oppikirja s. 7 12 ja 291 322.
Fysiikka 1, 7. lk RUOKOLAHDEN KIRKONKYLÄN KOULU Ensimmäisessä fysiikan jaksossa käsitellään maailmankaikkeutta, aineen rakennetta ja ydinenergiaa. Oppikirja s. 7 12 ja 291 322. Tämä dokumentin versio on
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia
Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Kaikkeuden tutkimista Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto
Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon Lukion ohjelmointi v 2.0 monipuolisilla automaattisesti arvioiduilla tehtävillä Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso,
Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.
Polarimetria Tekijät: Immonen Antti, Nieminen Anni, Partti Jussi, Pylkkänen Kaisa ja Viljakainen Antton Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine:
Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510284001 Sivumäärä: 215 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.67 Mb Stephen Hawkingin menestysteos Ajan
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing
VALON VUODEN JUHLASEMINAARI
VALON VUODEN JUHLASEMINAARI Torstaina 1.10.2015 klo 13.00 17.30 Martti Ahtisaari -sali Agora, Mattilanniemi 2 Kuva: Jyrki Kauko Valon vuoden juhlaseminaari Vuosi 2015 on YK:n nimeämä ja UNESCO:n koordinoima
13. Uusi havaintoteknologia
13. Uusi havaintoteknologia E-ELT Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2017 Thomas Hackman (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik, Veli-Matti Pelkonen ja TH) 13. Uusi havaintoteknologia Mosaiikki
Valkoinen Kääpiö. Osittainen auringonpimennys Kallioplanetaarion kuulumisia
Valkoinen Kääpiö Osittainen auringonpimennys Kallioplanetaarion kuulumisia Jyväskylän Sirius VALKOINEN ry KÄÄPIÖ 4/2008 4 Talvi 2008 1 4 Talvi 2008 VALKOINEN KÄÄPIÖ 25. vuosikerta TÄSSÄ NUMEROSSA: Tutkimusmatkalla
Kiina-yhteistyö Turun Sivistystoimialalla
Kiina-yhteistyö Turun Sivistystoimialalla Yanzu-seminaari /Ressun lukio, Helsinki Helena Mikkola, KV-asiat/ tiiminvetäjä 5.11.2013 1 Yhteinen toiminta alkoi 1.1.2011 Turun kaupungin Sivistystoimiala aloitti
Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö
Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin