Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0 27,7 Kokemäki 20,6 23,5 25,5 28,2 Luvia 21,3 23,0 24,5 26,5 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -631-125 -125-125 -125-125 -756-125 -125-125 -125 Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012-1000 125 + 237 = 362-237 -250-250 -250 Kehysriihi 3/2013-1200 -1 118-175 -215-265 -1400-1 306-1 346-1 396-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017 27.3.2013/sl
Kriisikunnan tunnusmerkkejä negatiivinen vuosikate lainamäärä vuonna 2012 oli yli 3 393 euroa per asukas (yli 50 prosenttia maan keskiarvon) taseeseen on kertynyt alijäämää omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia veroprosentti oli vuonna 2012 yli 19,76 (valtakunnan painotettua keskiarvoa vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi) kriisikunnaksi voidaan määritellä myös, jos tilinpäätöksen alijäämä on yli 1 000 euroa per asukas ja edellisessä tilinpäätöksessä yli 500 euroa per asukas
Konserniyhtiöt, joissa kunnalla määräysvalta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yht. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt 6 2 3 6 8 25 Kunnallista liiketoimintaa har- 0 1 3 0 0 4 joittavat yhtiöt Yhdistykset,säätiöt, muut 0 1 0 0 0 1 yhteensä 6 4 6 6 8 30
Tytäryhteisöjen velat 2012 (30408 as.) 1000 e e/as Eurajoki 2683 414 Harjavalta 4679 625 Kokemäki 8648 1076 Luvia 1071 319 Nakkila 7404 1288 uusi kunta 24485 805
Tytäryhteisöille annetut takaukset 2012 (30408 as.) 1000 e e/as Eurajoki 517 87 Harjavalta 1485 198 Kokemäki 5873 744 Luvia 0 0 Nakkila 3525 613 uusi kunta 11400 375
Keski-Satakunnan uusi kunta talousarvioiden mukaan Talousarvioiden mukaan Yhteenveto 2014 2015 2016 Toimintakate -168-170 -171 Verotulot 124 126 127 Valtionosuudet 58 58 58 Vuosikate 14 14 14 Investoinnit -20-17 -15 Alijäämä -6-3 -1
Alijäämä -21-18 -16 Keski-Satakunnan uusi kunta vo-muutosten mukaan (uhkakuva) KESKI-SATAKUNNAN UUSI KUNTA Valtionosuusuudistus ja -leikkaus Yhteenveto 2014 2015 2016 Toimintakate -168-170 -171 Verotulot 124 126 127 Valtionosuudet 43 43 43 Vuosikate -1-1 -1 Investoinnit -20-17 -15
Keskeiset huomiot nykytilasta ja kehittämistarpeista kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. päivähoito- ja esiopetustarpeet vähenevät vuoden 2025 jälkeen. T toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. Keski-Satakunnan kuntien talouden heikkeneminen on vääjäämätöntä, ellei erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua pystytä hillitsemään ja ohjaamaan resursseja muusta palvelutuotannosta sinne, missä asiakasmäärän kasvu lisää kustannuksia. tulokehitykseen vaikuttaa erittäin voimakkaasti alueen elinkeinoelämän menestys, josta riippuu sekä ansioveron että yhteisöveron määrä. lainakanta on pysynyt verrattuna maan keskiarvon alhaisena. uusia investointeja on vähän, mutta etenkin kunnallistekniikan peruskorjauksiin on tarvetta kaikissa kunnissa. kunnat ovat ryhtyneet tasapainottamaan talouttaan, koska negatiiviset vuosikatteet johtavat ennenpitkää kuntatalouden kriisiytymiseen. Tulevaisuuden haasteista selviytyminen edellyttää kuitenkin myös palvelutarjonnan pohtimista uudesta näkökulmasta. Pelkkä säästäminen ei riitä, vaan toimintaa joudutaan priorisoimaan kunnan asukkaiden palvelutarpeen mukaan. Kriisikunnan kriteerit täyttyvät jo lähivuosina Harjavallassa, Nakkilassa, Kokemäellä ja Luvialla, jos toimia talouden vakauttamiseksi ei pystytä tekemään. Paineet veroprosentin korottamiseen 23-24 %:iin näissä kunnissa jo vuonna 2017 mennessä on suuret. Ainoastaan Eurajoki pystyy tuottamaan palvelunsa kertyneillä varoilla vuosiksi eteenpäin. Muutoksiin joka tapauksessa uudessakin kunnassa, muuten kriisiytyminen ei ole estettävissä.
SWOT SWOT, EURAJOKI Veropohjan vahvuus ja ennustettavuus Taseessa olevat ylijäämät OL4 Loppusijoituslaitos Velattomuus Vuokrataloyhtiöiden korjausvelat Verolainsäädännön muutokset Valtionosuusjärjestelmän muutokset
SWOT SWOT, EURAJOKI Harjavalta Veropohjan Tiivis yhdyskuntarakenne vahvuus ja ennustettavuus Taseessa Työpaikkaomavaraisuus olevat ylijäämät OL4 Työpaikkojen säilyminen Loppusijoituslaitos Yrityselämän menestys Velattomuus Vuokrataloyhtiöiden Väestön väheneminen korjausvelat Ikärakenne Asuntokannan vanheneminen Suurteollisuuden menestymisen heikkenemisen vaikutus Verolainsäädännön yhteisöveroihin muutokset Valtionosuusjärjestelmän Huoltosuhteen heikkeneminen muutokset edelleen Sote-kustannusten kasvu
SWOT SWOT, Kokemäki SWOT, EURAJOKI Toimintakulujen vuosittainen kasvu on saatu maltilliseksi Veropohjan vahvuus ja ennustettavuus Taseessa Kunnalliset olevat palvelut ylijäämät on pääsääntöisesti Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa OL4 Loppusijoituslaitos Velattomuus järjestetty kustannustehokkaasti Verotettavat tulot per asukas ovat Vuokrataloyhtiöiden korjausvelat alhaiset Asukasluvun laskeminen kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempi Rakennusten korjausvelan määrä on suuri, Verolainsäädännön muutokset lisää investointipaineita Valtionosuusjärjestelmän muutokset Nykyinen alhainen korkotaso ei rasita tulosta olennaisesti. Korkokannan noustessa varteenotettava uhka
SWOT SWOT, Luvia SWOT, EURAJOKI Muuttovoitto Väestön ikärakenne optimaalinen Veropohjan vahvuus ja ennustettavuus Sairastavuus vähäistä Taseessa Hyvä tuloverokertymä olevat ylijäämät Velattomuus OL4 Loppusijoituslaitos Vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun Vuokrataloyhtiöiden korjausvelat Vähäiset toimintatuotot Raskas investointiohjelma Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys Verolainsäädännön muutokset Rakennusten sisäilmaongelmat Valtionosuusjärjestelmän muutokset Velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon Taseen kertynyt alijäämä
SWOT SWOT, Nakkila SWOT, EURAJOKI Alhainen lainamäärä asukasta kohti Toiminnan kustannustehokkuus on Veropohjan vahvuus ja ennustettavuus monen toiminnon kohdalla hyvää Taseessa tasoa kuntavertailuissa olevat ylijäämät Tiivis kuntarakenne ja tästä seuraava mahdollisuus rationaaliseen OL4 palvelujen järjestämiseen Loppusijoituslaitos Velattomuus Tuleverokertymän heikko kasvu Yleisesti verotulojen keski- Vuokrataloyhtiöiden korjausvelat määräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti Uhkana on käyttötalouden liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä Verolainsäädännön muutokset seuraava lainamäärän kasvu Valtionosuusjärjestelmän muutokset