TALOUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Taloustyöryhmä / loppuraportti... 2 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely... 3 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa... 3 4.1 Henkilöstö talouspalvelutehtävissä nykytilanteessa ja sopeuttamiskauden jälkeen uudessa kaupungissa... 5 4.2 Henkilöstökustannukset talouspalveluissa kunnittain nykytilanteessa ja sopeuttamiskauden jälkeen uudessa kaupungissa... 9 4.3 Talouspalveluihin liittyvien ostopalvelukustannukset tehostamispotentiaali uudessa kaupungissa. 9 4.4 Arviot talouspalveluita tuottavien yhteistoimintaorganisaatioiden toiminnasta tai palvelun tuottamisesta omana työnä... 10 4.5 Potentiaaliset sähköiset palvelut... 11 4.6 Yhteenveto taloushallinnon palveluiden tuottamisesta uudessa kaupungissa... 11 5. Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa... 12 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina... 13
1. Taloustyöryhmä / loppuraportti Taloustyöryhmä on tehnyt valmistelutyötä koko liitosselvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Taloustyöryhmä koostuu yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien talousjohtajista ja ryhmän puheenjohtajana toimii Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu. Taloustyöryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä johtoryhmän alaisuudessa toimivan talousasiantuntijan kanssa. Taloustyöryhmän tehtävässä on korostunut ulkopuolisen talousasiantuntijan tuottamien laskelmien ja analyysien rakentaminen niin, että tehtyjä laskelmia ja talouden tunnuslukuja tulkitaan osallistuvien kuntien ja alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Työryhmän jäsenet ovat vastanneet siitä, että talousasiantuntija saa käyttöönsä tarvittavan, kutakin kuntaa koskevat talousinformaation sovitussa aikataulussa ja analysoineet tehtyjä laskelmia yhteistyössä talousasiantuntijan kanssa. Jäsenet ovat vastanneet tässä raportissa olevan taloushallinnon palveluita koskevien kuntakohtaisten nykytilan kuvausten tekemisestä väliraporttia varten. Tiedot talouspalveluiden järjestämisestä on koottu kustakin kunnasta ryhmän edustajan välityksellä. Taloustyöryhmän sihteerinä toimii Tuusulan kunnan strategiasuunnittelija Tuuli Karjalainen. Sihteeri on huolehtinut kokousaikatauluista, tehnyt kokouksista muistiot ja huolehtinut ryhmän työsuunnitelman ja väliraportin koostamisesta. Työryhmän puheenjohtaja: Tuusula: Jäsenet: Nurmijärvi: Mäntsälä: Sipoo: Pornainen: Järvenpää: Hyvinkää: Tuusula: Kerava: kunnanjohtaja Hannu Joensivu talousjohtaja Tuula Valtonen kunnankamreeri Anja Tupamäki talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo talousjohtaja Timo Kaikkonen talousjohtaja Antti Peltola talousjohtaja Kari Stenholm talousjohtaja Markku Vehmas kaupunginkamreeri Henry Lehto Sihteeri: Tuusula: strategiasuunnittelija Tuuli Karjalainen Lisätietopyynnöt ryhmän työtä koskien tulee osoittaa ryhmän sihteerille Tuuli Karjalaiselle osoitteeseen tuuli.karjalainen@tuusula.fi
3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Tätä loppuraporttia varten talousryhmä on tehnyt arvion kuntien talouspalveluiden tuottamisesta uudessa yhdistyneessä kaupungissa. Talouspalveluita on tarkasteltu seuraavista näkökulmista: 1) Henkilöstömäärä talouspalvelutehtävissä tehtävittäin: * Talouden ohjaus ja suunnittelu, rahoitus * Kirjanpito, reskontrat, osto- ja myyntilaskujen käsittely * Strategia ja talouteen liittyvät kehittämistehtävät 2) Talouspalveluiden henkilöstökustannukset/vuosi 3) Talouspalvelujen käyttämien järjestelmien kustannukset / vuosi *) 3) Talouspalvelujen ostopalvelujen kustannukset/ vuosi 4) Arviot talouspalveluita tuottavien yhteistoimintaorganisaatioiden toiminnasta tai palvelun tuottamisesta omana työnä 5) Potentiaaliset sähköiset palvelut *) Tarkastellaan ICT-alatyöryhmän raportissa. 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Työryhmämme kannalta uuden kaupungin visio Älykäs, verkostomainen kaupunki tarkoittaa muun muassa seuraavia seikkoja: Talouden ohjaus Uuden kaupungin vision toteuttaminen vaatii dynaamista talouden ohjausta. Talouden ohjaus tukee uuden kaupungin palvelurakenteiden kustannustehokasta kehittämistä. Vahva talous on uuden kaupungin kilpailukyvyn mahdollistaja.
Verotus, velkaantuminen ja investoinnit Verotuksessa ja lainamäärissä Keski-Uudenmaan kaupunki pysyy valtakunnallisesti keskimääräisellä tasolla. Investoinneissa kiinnitetään erityisesti huomiota tuottavuuteen ja pitkän aikavälin kustannuksiin. Kehittämisen painopisteet Synergiahyötyjen myötä vapautuvia resursseja ohjataan kehittämistoimenpiteisiin, joissa painoarvoa saavat kuntalaisille tuotettavat kustannustehokkaat sähköiset palvelut ja toiminnan prosessien kehittäminen ICT:n avulla. Tulevaisuuden älykäs verkostomainen kaupunki perustuu tiedolla johtamiseen. Palveluverkosta tehostamispotentiaalia Palveluverkon rakenne on ratkaiseva talouspolitiikan kokonaisuuden onnistumisen kannalta. Uudelle kaupungille suunniteltavasta palveluverkosta on saatava irti sekä nopeita että pitkän aikavälin säästöjä. Talousohjaus ja päätöksentekomalli Kunnanosahallinnon rahankäyttö tulee rajata harkitusti. Kunnanosahallinnolla tulee olla paitsi erikseen harkitut valtaoikeudet, myös valtaoikeuksien mukanaan tuomaa vastuuta taloudellisesta näkökulmasta. Uuden kaupungin palveluverkon isot linjaukset suunnitellaan kunnanosahallinnon yläpuolella. Konserniohjaus Älykäs, verkostomainen kaupunki tehostaa konserniohjaustaan. Konsernirakennetta yhtenäistetään ja tehostetaan. Konsernin toiminnot organisoidaan ja salkutetaan tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Keskeisiä liikelaitoksia tai yhtiöitä uudessa kaupungissa ovat nykyiset energiayhtiöt ja vesiliikelaitokset. Konsernin eri yksiköille asetetaan uuden kaupungin strategiasta juontuvat tavoitteet, konserniohjausta yhdenmukaistetaan sekä riskienhallintaa tehostetaan.
4.1 Henkilöstö talouspalvelutehtävissä nykytilanteessa ja sopeuttamiskauden jälkeen uudessa kaupungissa Taulukko 1. Talouspalveluhenkilöstö kunnissa nykytilanteessa, henkilötyövuosia Kunta / Toiminnan osa-alue Talouden ohjaus ja suunnittelu, rahoitus Talouteen liittyvät kehittämistehtävät Hyvinkää 4,5 1,25 24,5 Järvenpää 10,5 0,3 21 *) Kerava 10,2 0,2 0 **) Mäntsälä 3 1 11 Nurmijärvi 6 3 18 Pornainen 1 0,1 3 Sipoo 4,5 0,5 11 Kirjanpito, reskontrat, ostoja myyntilaskujen käsittely Tuusula 7 0,3 11,75 + 5 Yhteensä 46,6 6,65 105,25 KAIKKI YHTEENSÄ 158,5 *) ei sisällä palvelualueilla tehtävää ostolaskujen asiatarkastusta ja hyväksymistä **) ulkoistettu, myyntilaskutus jaettu noin 45 henkilön kesken Selvitysalueen kuntien nykyisen taloushallinnon organisaation henkilöstömäärät on arvioitu yllä (Taulukko 1). Työryhmä ehdottaa, että uuden kaupungin taloushallintoa hoidetaan sopeuttamiskauden jälkeen organisaatiolla, jonka organisaatiorakenne on kuvattu alla (Kuva 1). Taloushallinnon organisaation ytimeen kuuluvat suoraan talousjohtajan alla toimivat yksiköt: Konserniohjauksen yksikkö, Rahoituksen ja likviditeetin hallinnan yksikkö, Talouden ohjauksen, suunnittelun ja seurannan yksikkö, sekä toimialojen talouspäälliköt. Taloushallintoa tukee Talouspalvelukeskus, joka hoitaisi taloushallinnon peruspalvelut. Tämä toiminto voidaan hoitaa myös muualla kuntakonsernissa tai yksikkö voidaan harkita ulkoistettavaksi. Keskitetyt tukipalvelut toimintoa voidaan hoitaa myös muualla kuntakonsernissa tai sitä voidaan harkita ulkoistettavaksi.
Kuva 1. Luonnos talouspalvelujen organisaatiorakenteesta ja henkilöstömääristä uudessa kaupungissa sopeuttamiskauden jälkeen Nykytilanteessa erilliset kunnat hoitavat taloushallintoaan noin 160 hengen organisaatiolla (Taulukko 1). Todellisuudessa henkilöstömäärä lienee tällä hetkellä hiukan tätä suurempi, noin 180 henkilöä, mm. ulkoistuksien myötä. Kuntien nykyisissä organisaatioissa monet tehtävät ovat yhden henkilön varassa, eikä kehittämisresursseja juurikaan ole. Yhdistymisen myötä esimerkiksi rahoituksesta ja likviditeetin hallinnasta voisi huolehtia yhden henkilön sijasta (kuten nykyisissä kunnissa tällä hetkellä pääosin toimitaan) 1+3 hengen tiimi. Tämä mahdollistaisi paitsi sijaistukset, myös osaamisen laajentamisen ja kehittämisen. Kuitenkin henkilöstömäärä olisi tiimissä alhaisempi kuin yhteenlaskettuna kunnissa tällä hetkellä. Myös keskitettyyn kustannuslaskennan ohjaukseen ja palvelujen tuotteistuksen tukeen voitaisiin osoittaa henkilöresursseja. Tuotteistusta ja palveluiden kustannuslaskentaa on tehty nykykunnissa melko rajoitetusti, mikä on vaikeuttanut esimerkiksi ulkoistetun ja itse tuotetun työn kokonaisedullisuuden vertailua. Aiempaa vahvemmin resursoitu, keskitetty talouden ohjaus ja johdon laskentatoimi mahdollistavat aiempaa paremmin palvelujen tuotteistamista, omakustannusarvon selvittämistä sekä toiminta- ja investointivaihtoehtojen edullisuusvertailujen tekemistä. Paremmilla menetelmillä voidaan myös vahvistaa kustannustietoisuuden lisäämistä läpi koko uuden kaupungin organisaation.
Paremmin resursoidun konserniohjauksen avulla tavoitellaan selkeämpää ja tehokkaampaa ohjausta; esimerkiksi pienehköjen liikelaitosten/yhtiöiden salkuttaminen tai yhdistäminen isommiksi ja tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi sekä taseen tuottamattomien tai ydintoimintaan kuulumattomien erien tunnistaminen mahdollistavat merkittävien taloudellisten hyötyjen saavuttamisen. Keskeisten liikelaitosten ja yhtiöiden hallitusten jäsenien ammattitaitoisuudesta tulee varmistua, konserniohjeet uudistaa ja konsernin liikelaitoksille ja yhtiöille asettaa tulostavoitteet. Riskienhallintaa tulee kehittää vastaamaan uusia kokonaisvaltaisen riskienhallinnan vaatimuksia. Konserniohjaukseen on yllä olevassa organisaatiorakenteessa ehdotettu 1+3 henkilöä sekä kahta henkilöä riskienhallintaan. Uuden kaupungin taloushallinnon henkilöstömäärän arvioidaan olevan tavoitetilassa 130-140. Tämä henkilömäärä mahdollistaisi toimintojen merkittävän kehittämisen sekä tehostamisen nykytilaan verrattuna, mikäli henkilöstön osaamisesta ja uudelleenorganisoinnista huolehditaan hyvin muutosvaiheessa. Henkilöstömäärässä on uuteen organisaatioon siirryttäessä täten noin 20-25% säästöpotentiaali. Henkilöstön osaamisen ja organisoinnin lisäksi uudessa kaupungissa tulee panostaa kehittyneisiin johdon laskentajärjestelmiin. Uusi kaupunki on muodostuessaan niin suuri yksikkö, että sen johtamisen tueksi on tarjottava selkeät, helppokäyttöiset ja ajantasaiset johdon tietojärjestelmät. Talouspalveluiden mahdollisen ulkoistuksen yhteydessä tulee selvittää palveluntarjoajan mahdollisuudet toimittaa uuden kaupungin käyttöön modernit laskentajärjestelmät. Kuntaliitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä on syytä tehdä erillinen selvitys laskenta- ja raportointijärjestelmän uudistamisesta. Taloustyöryhmän luonnos henkilöstön fyysisesti sijoittumisesta esitetään alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Taloushallinnon ydintoiminnot ehdotetaan keskitettäväksi johonkin muodostuvan uuden kaupungin kaupunkimaiseen keskukseen, ns. citykeskukseen, pääradan varrelle. Taloushallinnon peruspalvelut voidaan mahdollisesti myös ulkoistaa, jolloin niiden fyysisellä sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Jos peruspalvelut päätetään tuottaa omana työnä, voisi yksikkö sijaita fyysisesti taloushallinnon ydintoimintojen läheisyydessä.
Taulukko 2. Palveluiden fyysinen sijoittuminen. MIKÄ PALVELU TAI PALVELUKOKONAISUUS? 1. Strategia, kehittäminen ja analyysit (toimintaympäristöstä ja organisaatiosta) 2. Talouden ohjaus, suunnittelu ja seuranta ml. kustannuslaskenta ja tuotteistus 3. Rahoitus ja likviditeetin hallinta 4. Konserniohjaus ja riskienhallinta FYYSISTEN PALVELUPISTEIDEN SIJOITTUMINEN *) Ns. Kaupunkipalvelu. Palvelu on keskittynyt johonkin kaupunkimaiseen keskukseen (citykeskukseen) pääradan varteen. Ns. Kaupunkipalvelu. Palvelu on keskittynyt johonkin kaupunkimaiseen keskukseen (citykeskukseen) pääradan varteen. Kustannuslaskennan ohjaus on keskitetyissä palveluissa. Tuotteistus voi olla palvelutoiminta-alueella, jos palvelutoiminta-alueilla on keskitetty ohjaus. Jos palvelutoiminta tuotetaan itsenäisemmin alueellisesti, tuotteistus tulee olla ns keskitetyssä konserniohjauksessa. Ns. Kaupunkipalvelu. Palvelu on keskittynyt johonkin kaupunkimaiseen keskukseen (citykeskukseen) pääradan varteen. Ns. Kaupunkipalvelu. Palvelu on keskittynyt johonkin citykeskukseen pääradan varteen. LÄHIPALVELUINA ORGANISOITAVAT PALVELUT: Ns palvelutoiminnan Talouspäällikkö-toiminta (controllertoiminta) kuuluu taloushallintoyksikköön ja talouspäälliköt / controllerit toimivat matriisiorganisaatiossa palvelutoiminnan yksikön johdon tukena. (Palvelutoiminnan) yksiköissä ei tarvita syvällistä talous- ja rahoitusosaamista. Yksiköissä on henkilöitä jotka tekevät tarvittaessa oman työn ohessa rahoitussuunnittelua. Riskienhallintaa tehdään (palvelutoiminnan) yksiköissä controllerien sekä riskienhallintaan erikoistuneiden asiantuntijoiden tuella tuottamana. 5. Taloushallinnon peruspalvelut Jos ulkoistetaan, sijainnilla ei välttämättä väliä. Muutoin oma palvelukeskus voisi ollaa samassa toimipisteessä palveluiden 1-4 kanssa pääradan varrelle. *) MALY-ryhmän tekemään yhdyskuntarakenteen karttaluonnokseen pohjautuen
4.2 Henkilöstökustannukset talouspalveluissa kunnittain nykytilanteessa ja sopeuttamiskauden jälkeen uudessa kaupungissa Taulukko 3. Kuntakohtaiset taloushallintohenkilöstön kustannukset nykytilanteessa. Kunta Hyvinkää 1 251 000 Järvenpää 1 422 000 Kerava 779 000 *) Mäntsälä 600 000 Nurmijärvi 1 280 000 **) Pornainen 145 000 Sipoo 680 000 Tuusula 1 068 000 Talouspalveluiden henkilöstökustannukset (arvio / vuosi) Yhteensä 7 225 000 *) keskushallinnon osalta, ei sisällä myyntilaskutusta tekevien palkkakuluja **) sisältää myös toimialoilla tehtävien taha-tehtävien palkkakustannusosuudet Luvussa 4.1 todettiin, että sopeuttamiskauden jälkeen uuden kaupungin taloushallinnon organisaatiossa voisi työskennellä noin 20-25% vähemmän henkilöstöä kuin nykytilanteessa erillisissä kunnissa. Noin 40 henkilön säästöpotentiaalin kautta saavutettava laskennallinen säästö on karkeasti arvioiden noin 1,8 M /v (jos henkilötyövuoden kustannus on noin 45k /v). Tämä vastaa noin 25% nykyisistä yhteenlasketuista henkilöstökustannuksista. 4.3 Talouspalveluihin liittyvien ostopalvelukustannukset tehostamispotentiaali uudessa kaupungissa Taulukko 4. Talouspalveluihin liittyvät ostopalvelut kunnissa nykytilanteessa Kunta Hyvinkää 10 000 Järvenpää 468 000 Kerava 441 000 Mäntsälä 153 000 *) Nurmijärvi 300 000 *) Pornainen 40 000 Sipoo 50 000 Tuusula 300 000 *) Yhteensä 1 762 000 Talouspalveluiden ostopalvelukustannukset asiantuntijapalveluissa (arvio / vuosi)
*) KuntaProhon siirryttäessä kustannukset tulevat näissä kunnissa alkuvaiheessa nousemaan noin 150 000e:lla nykytasosta. Erilliset kunnat ovat ostaneet nykytilanteessa asiantuntijapalveluita noin 1,7 miljoonalla eurolla vuosittain. Osassa asiantuntijapalveluiden ostoja on päällekkäisyyksiä, jotka voitaisiin uudessa kaupungissa toimittaessa karsia. Esimerkiksi tilintarkastuksen kustannukset olisivat uudessa kaupungissa hieman alhaisemmat kuin tähän asti erillisten kuntien yhteenlasketut tilintarkastuksen kustannukset. Muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa kuitenkin sen, että erityisasiantuntijuutta ja erilaisiin muutostilanteisiin liittyvää selvitys-, valmistelu- ja täytäntöönpanotyötä tullaan tarvitsemaan uudessakin kunnassa. Säästöpotentiaali asiantuntijapalveluissa on uuteen kaupunkiin siirryttäessä korkeintaan noin 10% luokkaa. 4.4 Arviot talouspalveluita tuottavien yhteistoimintaorganisaatioiden toiminnasta tai palvelun tuottamisesta omana työnä Talouspalveluita tuotetaan selvityksen kunnissa joko omana sisäisenä palveluna (Hyvinkäällä ja Sipoossa), ostetaan Kuntien Taitoalta (Keravalla) tai KuntaProlta (1.6.2014 alkaen Tuusulassa, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä). Ne taloushallinnon tehtävät, jotka ovat kuntien omalla vastuulla, ovat lähes kaikissa selvityksen kunnissa tällä hetkellä aliresursoituja. Taloushallinnon sisäiset prosessit ovat haavoittuvia ja sisältävät paljon manuaalista työtä. Varamiesjärjestelyt kuntien sisäisissä töissä ovat puutteellisia. Kuntien yhdistyminen toisi nykytilanteeseen verrattuna laajempaa osaamista ja vähentäisi ohuen resursoinnin aiheuttamaa haavoittuvuutta. Toisaalta nykyisissä kunnissa taloushallinnon prosessit ovat olleet joustavia ja mahdollisiin poikkeamiin on voitu reagoida ketterästi. Kuntien yhdistyessä tulee tehdä erillinen selvitys siitä, tulisiko uuden kaupungin taloushallinnon peruspalvelut ostaa jatkossa Taitoalta tai KuntaProlta (jotka hallitsevat kuntien ulkoistamien talouspalveluiden tuottamista Suomessa tällä hetkellä), vai tuottaa taloushallinnon peruspalvelut omana työnään. Kahdeksasta nykyisestä kunnasta muodostettava uusi kaupunki olisi sen kokoinen toimija, joka voisi harkita tuottavansa talouden peruspalvelut myös itse. Taloushallinnon sisäiset tehtävät on tällä hetkellä hajautettu kunnissa toimialoille. Tällä pyritään korostamaan toimialojen vastuuta. Lisäksi hajautetussa mallissa toiminnan erityispiirteet voidaan ottaa huomioon ja apu on lähellä. Toisaalta pienet yksiköt ovat haavoittuvia ja yhteisen talouden ohjauksen sekä yhteisten toimintatapojen vieminen
käytäntöön on vaikeahkoa. Uudessa kaupungissa talouden tukipalveluita tulisi keskittää nykytilanteeseen verrattuna. 4.5 Potentiaaliset sähköiset palvelut Työryhmä toteaa, ettei sen palvelualueelle kohdennu ICT-alatyöryhmän kanssa läpikäytyjä uusia potentiaalisia sähköisiä palveluita. 4.6 Yhteenveto taloushallinnon palveluiden tuottamisesta uudessa kaupungissa Uuden kaupungin johtaminen edellyttää dynaamista talouden ohjausta. Talouden ohjauksen tulee tukea uuden kaupungin palvelurakenteiden kustannustehokasta kehittämistä. Talouspolitiikan kokonaisuuden onnistumisen kannalta palveluverkon rakenne on keskeisessä osassa. Uudelle kaupungille suunniteltavasta palveluverkosta on saatava irti sekä nopeita että pitkän aikavälin säästöjä. Kunnanosahallinnon rahankäyttö tulee rajata harkitusti ja uuden kaupungin palveluverkon isot linjaukset tulee suunnitella kunnanosahallinnon yläpuolella. Taloushallinnon ydinpalvelut tulisi uudessa kaupungissa keskittää johonkin pääradan varrella sijaitsevaan kaupunkimaiseen keskukseen, ns. citykeskukseen. Palveluita on vain yhdessä keskuksessa, eli ne ovat ns. kaupunkipalveluita. Taloushallinnon peruspalvelut voidaan ulkoistaa, eikä niiden sijainnilla ole tällöin merkitystä. Jos taloushallinnon peruspalvelut järjestetään omana työnä, voisivat ne sijaita taloushallinnon ydinpalveluiden läheisyydessä. Taloushallinnon ja talouspalveluiden järjestäminen yhdessä uudessa kaupungissa toisi nykytilanteeseen verrattuna lisää toimintavarmuutta, asiantuntijuutta ja mahdollistaisi toimintatapojen sekä erikoisosaamisen kehittämisen. Uudessa kaupungissa tulee kehittää mm. kustannuslaskennan osaamista, konserniohjausta ja riskienhallintaa sekä panostaa koko organisaation läpileikkaavaan kustannustietoisuuteen yhtenäisen kustannuslaskennan ja tuotteistuksen kautta. Myös taloushallinnon järjestelmien uudistamiseen tulee panostaa muutosvaiheessa, sillä uuden kaupungin tehokas toiminta edellyttää tiedolla johtamista. Taloushallinnon henkilöstömäärässä olisi uuteen organisaatiorakenteeseen siirryttäessä noin 20-25% säästöpotentiaali. Kustannussäästöinä tämä tarkoittaa noin 1,8me:a/vuosi. Lisäksi asiantuntijapalveluissa on nähtävissä korkeintaan noin 10% säästöpotentiaali, joka tarkoittaisi noin 170.000:en vuotuista säästöä.
5. Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. HUOM! taulukko täytetään VAIN soveltuvin osin TALOUS- TYÖRYHMÄ TALOUS- PALVELUT KRITEERI UUDEN KAUPUNGIN EDUT UUDEN KAUPUNGIN HAITAT UUDEN KAUPUNGIN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai + tai ++ Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Uudessa kaupungissa taloushallinnon palvelut, konserniohjaus ja riskienhallinta olisi mahdollista järjestää kustannustehokkaammin ja laadukkaammin kuin nykyisissä erillisissä kunnissa toimittaessa. Uuteen kaupunkiin siirryttäessä muutoksen johtaminen, organisaatiorakenteen uudistaminen, uusiin konserniohjauksen menettelyihin siirtyminen ja sopeuttamistoimien toteutumisen varmistaminen asettavat haasteita taloushallinnon johtamiselle. ++ Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Uuden kaupungin tarjoamat talouden hallinnoinnin palvelut olisivat kilpailukykyisiä Helsingin seudun ja muun maan suurien kaupunkien palveluihin. Uuteen kaupunkiin siirryttäessä muutoksen johtaminen, organisaatiorakenteen uudistaminen, uusiin konserniohjauksen menettelyihin siirtyminen ja sopeuttamistoimien toteutumisen varmistaminen asettavat haasteita taloushallinnon johtamiselle. ++ Vaikutus yhdyskuntarakentees een ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen
6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Kuntien päättäessä jatkaa toimintaansa erillisinä, itsenäisinä kuntina kuten nykyisinkin, asettaa muuttuva toimintaympäristö haasteita niukoilla resursseilla hoidettujen talouspalveluiden kehittämiselle. Moni selvityksen kunnista onkin ulkoistanut talouden peruspalvelut, sillä ulkoisilla palveluntuottajilla on potentiaalia palvelujen ja käytettävien talouden laskentajärjestelmien kehittämiseen. Taloushallinnon keskeinen osaaminen täytyy kuitenkin aina säilyttää kunnan omissa käsissä. Taloushallinnon palveluiden tehostaminen nykyisestä tasosta ja ohuen resursoinnin aiheuttaman osaamiskapeikon paikkaaminen kuntien välisellä yhteistyöllä, ilman kuntaliitoksia, on haastavaa. Talouspalveluiden järjestämisen kannalta nykyisten kahdeksan erillisen kunnan yhdistyminen taloudeltaan vahvaksi ja väestömäärältään merkittäväksi uudeksi verkostomaiseksi kaupungiksi näyttäytyy positiivisena mahdollisuutena kehittää toimintaa ja keskittää resursseja muuttuvassa toimintaympäristössä olennaisiin talouden ohjaus ja johtamistoimintoihin. Yhdistymisen myötä taloushallinnon palvelut voisivat paitsi vahvistaa osaamistaan, myös laskea sopeuttamisjakson jälkeen kustannustasoaan henkilöstömäärän vähentymisen myötä. Muutoksessa onnistuminen vaatii yhteistä näkemystä talouden ohjauksen roolista ja toimintatavoista sekä näkemystä uuden kaupungin taloushallinnon uusista toimintaprosesseista ja rakenteesta.