Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse erityisesti hoitaa (paitsi mielialalääkkeillä) Krooninen alakulo, toivottomuus ja sosiaalisista suhteista vetäytyminen ovat luonnollisia seurauksia vanhuuteen väistämättä kuuluvista menetyksistä ja sairauksista Vanhojen ihmisten pitäisi kyetä sopeutumaan menetyksiin ja sairauksiin ilman erityisiä tukitoimia
Mitä tällaisesta ajattelusta seuraa? Palveluissa ylikorostuu huoli fyysisestä toimintakyvystä ja kotona selviytymisestä Ikäihmisille suunnattujen mielenterveyspalveluiden kehittämistä ei koeta yhtä tärkeäksi kuin nuorten ja työikäisten kohdalla Erityisesti lievempiä mielialaongelmia ei pyritä aktiivisesti tunnistamaan Masennuslääke standardiratkaisuna alakuloon, ahdistukseen ja yksinäisyyteen
Mielenterveyshäiriöt senioreilla 16-30% yli 65-v kärsii jostain mt-häiriöstä mielialahäiriö ahdistuneisuushäiriö psykoosi persoonallisuushäiriö alkoholin ongelmakäyttö (aiheuttaa mt- häiriöitä) useampi mt-häiriö samanaikaisesti
Masennuksen tunnistaminen psyykkisen huonovointisuuden (pahoinvoinnin) tila, johon liittyy kipua ja tuskaa egyptiläisillä v.2600ekr. melankolia-termi keskeistä mielialanlasku ja elämänilon menettäminen epämääräiset fyysiset (somaattiset) tuntemukset ennenaikaiseen kuolemaan johtava (itsemurha 15%)
Diagnoosi F32 Masennustila: mielialan lasku tarmon ja toimeliaisuuden puute heikentynyt kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa pienikin ponnistus johtaa uupumiseen heikentynyt keskittymis- ja huomiokyky heikentynyt itsetunto ja itseluottamus syyllisyyden ja arvottomuuden kokemukset synkät ja pessimistiset ajatukset tulevaisuudesta
itsetuhoiset ajatukset ja teot unihäiriö heikentynyt ruokahalu (laihtuminen) Oireita väh.2 vkoa yhtäjaksoisesti Vaikeusaste: lievä keski-vaikea vaikea psykoottinen Kulku: toistuva pitkäaikainen (masentunut persoonallisuus)
Masennuksen lajeja: Talvimasennus, kaamosmasennus (synnytyksenjälkeinen masennus) ns. sopeutumishäiriö muutokseen kaksi- suuntainen mielialahäiriö: masennusjaksot ja (hypo-) maaniset jaksot vaihtelevat
Yleistä seniorin masennuksesta 5% masennustila 5-20% lievempiä oireita naisilla tavallisempaa leskeys matala sosioekonominen asema laitoshoidossa olevat elämänkokemukset ja ajankohtaiset tapahtumat lääkehoidot sydän- ja verisuonisairaus neurologinen sairaus endokriininen sairaus alkoholi
Erotusdiagnoosi Fyysisiä sairaustiloja, joissa masennus Diabetes mellitus Uremia (munuaisten vajaatoiminta) Porfyria (aineenvaihdunnallinen ihosairaus) B-vit. puutostilat kilpirauhanen lisäkilpirauhanen lisämunuainen Hypofyysi(aivolisäke)
Lääkkeet jotka voivat aiheuttaa masennusta verenpainelääkkeet, beetasalpaajat tulehduskipulääkkeet (indometatsiini) kortikosteroidit pitkäaikaiskäytössä nesteenpoistolääkkeet psyykenlääkkeet (bentsot, vanhemmat psykoosilääkkeet) masennuslääke voi aiheuttaa manian
Kun epäilet masennusta Ota asia puheeksi Tee kunnollinen kiireetön haastattelu Käytä halutessasi jotain mittaria Kysy, mikä on muuttunut Kysy monin eri tavoin mielialasta ei aina ole luontevaa puhua Tee havaintoja ulkoisesta olemuksesta Kysy arjen sujumisesta ja tee havaintoja kodista Tarvittaessa kysy itsemurha-ajatuksista
Dementia on laaja-alainen oireyhtymä, jossa esiintyy sellaisia muistihäiriöitä ja korkeampien aivotoimintojen puutoksia, jotka vaikeuttavat arkipäiväntoiminnoista selviytymistä
Masennus vai dementia yhteistä: molemmat heikentävät muistia ja toimintakykyä voivat ilmetä samanaikaisesti Alzheimer- pot:sta 20-30 % masennusta dementoiva aivosairaus- 50 % muistihäiriö, keskittymisvaikeus, aloitekyvytön, passiivinen, haluton, helposti väsyvä
Eroja: ns. näennäis- eli pseudodementia (kyseessä vakava masennustila) masennus edeltää usein dementiaa masennukseen liittyy sairaudentunto masentunut antaa helposti periksi, en osaa, en jaksa masentunut ei kadota perustaitoja masentunut oppii uutta, JOS pystyy keskittymään masentunut muistaa oppimansa lääkehoitokokeilu
Masennuksen hoito Keskustelukontakti, hoitosuhde, terapiat Lääkehoito Sosiaalinen tuki Kirkasvalolamppu ECT =elektroconvulsioterapia=sähköhoito
Lääkehoito tavoite:- mitä oiretta on tarkoitus lievittää? Oireen syy? lääkkeettömät hoitomuodot aiempien lääkehoitojen vaste ja haittavaikutukset mahdolliset vasta-aiheet lääke valitaan yksilöllisesti huomioiden muut sairaudet, lääkkeet, ravitsemustila aloitus pienellä annoksella, nosto varovasti yksi lääke kerrallaan yksinkertainen annostus / ksh, kotiapu, dosetti säännöllinen seuranta min.6kk /1-2 v /elinikäinen lääkkeen lopetus (tarpeettomat lääkkeet)
haittavaikutuksia: päänsärky, hikoilu, vatsantoiminnanhäiriö, närästys, pahoinvointi, ruokahalun muutos, virtsaamisvaikeus, levottomuus, ahdistuksen paheneminen, väsymys, sydämentykytys, vapina, verenpaineen muutos uneliaisuus, tokkuraisuus, kävelynvaikeutuminen, huimaus, seks. toiminnanhäiriö, suun, silmien ja limakalvojen kuivuminen, näön heikkeneminen, olemuksen jähmeys, sekavuus, etc. pseudodementia sydämenrytmihäiriö, alhainen Natrium, verenkuvamuutos, glaukooman paheneminen, kouristuskynnyksen madaltuminen ( epilepsiakohtaus ) lääkkeiden yhteisvaikutukset
Masennuksen hoidon ennuste on yhtä hyvä kuin nuoremmillakin. 90% toipuu kokonaan tai osittain
Masennuksen ehkäisy Vähän tutkimuksellisesti vahvistettua tietoa Sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksien luominen ja tähän rohkaiseminen tärkeää niin masennusoireisille, dementiadiagnoosin saaneille kuin kotona hoitaville omaisillekin Vertaistuki merkityksellistä sopeutumisessa Kotona asumisen edellytysten kaikkinainen tukeminen Liikuntaan kannustaminen Roolien ylläpitämisen edistäminen