1 2014 PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY KOULUMATKOISTA TUTKITTUA TIETOA 1
pääkirjoitus HYVINKÄÄN PAANA Suomen pyöräilyolosuhteiden parantamisessa tarvitaan kannustavia esimerkkejä. Mitä enemmän niitä saadaan kotimaasta, sen parempi. Valtion ja monen kunnan itselleen erikseen asettama tavoite pyöräilyn merkittävästä lisäämisestä onnistuu vain, jos pyöräilystä tehdään tarpeeksi nopea, mukava ja käytännöllinen kulkutapa. Tässä yhtälössä keskeinen rooli on pyöräilyväylillä, joiden pitää olla jatkuvia, johdonmukaisia, suoria, houkuttelevia ja turvallisia. Suomessakin on nyt ryhdytty suunnittelemaan pyöräilyn laatuväyliä (valtaväyliä, pikateitä, laatukäytäviä, pääpyöräteitä) ja hyvä niin. Helsinki ennätti jo keksiä omille laatuväylilleen sopivan nimen ensimmäinen Baana avattiin kesällä 2012. Kaupungin eri osat yhdistävä baanaverkko on tavoitteena rakentaa lähitulevaisuudessa ja kaupunginhallituksen alkuvuodesta hyväksymän pyöräilyohjelman mukaan rahoituskin on järjestymässä. Hyvinkäällä avattiin marraskuussa Hankopaana. Rautatieaseman ja Hiiltamon alueen työpaikkakeskittymän yhdistävä tasainen, suora ja maisemallisesti palkitseva Hankopaanan uusi pyörätie on vain 1,2 km, mutta kaupunkilaiset ottivat sen heti avajaispäivänä innostuneesti omakseen. Laadukas pätkä palvelee niin työmatkalaisia kuin iäkkäämpiäkin arkipyöräilijöitä. Mahtavan hyvä, tasainen, ei vastamäkeä, kommentoi tuoreeltaan Risto Moilanen, 81 vuotta. Hankopaana syntyi Hyvinkään asuntomessujen kylkiäisenä, kun messujen pysäköintipaikalle tehtiin asvaltoitu tie. Hangonradan vieressä kulkevan väylän varteen on nousemassa myös uusi Hangonsillan asuinalue, joka tuo varmasti lisää käyttäjiä Hankopaanalle. Hyvinkään Hankopaanan tapauksessa toteutui myös eräs merkittävä pyöräilyn edistämisen periaate: pyöräilijät tulee saada huomaamaan olosuhteiden parantuminen. Se lisää pyöräilyä selvästi enemmän kuin pelkkä olosuhteiden parantaminen. Tämä hollantilaisten tutkima ja todella korkealle priorisoima periaate jää usein liian vähälle huomiolle. Hankopaanan avauksen yhteyteen järjestettiin onnistuneesti Hyvinkään talvipyöräilykauden avajaiset ja paikallinen medianäkyvyys asialle oli kiitettävää. Pyöräilyn infrastruktuuri Suomessa kaipaa todella kipeästi laatutason nostoa. Siksi pienetkin edistysaskeleet ilahduttavat suuresti. Matti Hirvonen päätoimittaja Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: Antero Aaltonen Seitsemästoista vuosikerta. ISSN 1796-6388 2 Päätoimittaja Matti Hirvonen matti.hirvonen@poljin.fi Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja 14 00530 Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 2/2014 ilmestyy maaliskuussa viikolla 12. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 28.2.2014 mennessä.
MÜNCHEN JA SAKSA EIVÄT POLJE PAIKALLAAN Poimintoja Mϋnchenin apulaiskaupunginjohtaja Hep Monatzederin haastattelusta Wienin Velo-city -konferenssissa 2013: Vuonna 2009 Mϋnchenin kaupunki hyväksyi pyöräliikenteen edistämisohjelman. Sen pohjalta pyöräilyyn käytetyt määrärahat ovat kolminkertaistuneet. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus vuonna 2015 olisi 17 prosenttia. Tämä tavoite saavutettiin kuitenkin jo 2011 ja uudeksi tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 20 prosenttia. Ohjelma sisälsi myös paljon kehutun kampanjan Pyöräilypääkaupunki Mϋnchen. Vuodesta 2010 kampanjaan on käytetty 1 M vuodessa. Aluksi monet pitivät sitä rahanhaaskauksena haluten käyttää nämäkin rahat pyöräilyinfran rakentamiseen. Markkinointikampanja on kuitenkin osoittautunut menestykseksi. Esimerkiksi viime kesäkuussa Pyöräily-yöhön osallistui ennätykselliset 8000 pyöräilijää. Jonot säännöllisesti tarjottuihin pyörien tarkastustilaisuuksiin ovat aina pitkät. Pyöräilyn muotishow t ja kirpputorit ovat olleet suosittuja samoin kuin äskettäin käynnistetyt uusien asukkaiden pyöräretket. Pyöräilyn monimuotoisuus on myös lisääntynyt ja esimerkiksi tavarapyörät, taittopyörät ja tuunatut pyörät tulleet katukuvaan jäädäkseen. Mϋnchenissä pidetty Velo-city-konferenssi 2007 sai aikaan voimakkaan asennemuutoksen pyöräilyn hyväksi ja ilman sitä ei edellä mainittua pyöräilyohjelmaa olisi ehkä hyväksyttykään. Mϋnchenin suurin liikenteellinen haaste on tällä hetkellä sen voimakkaasta kasvusta johtuvat kapasiteettiongelmat ja tähänkin pyöräily auttaa. Vuosina 1992-2012 Mϋnchenissä oli 2 M erillismääräraha pyöräliikennejärjestelyihin, mutta niitä tehtiin myös osana muita liikennejärjestelyjä. Nyt kaupunki on korvamerkinnyt liikkumisen ohjauksen rahoista vuosittain 4,5 M pyöräilylle. Saksan liikenneministeriö on ehdottanut valtakunnallisessa pyöräilyohjelmassa, että pyöräilyyn käytettäisiin 15 /asukas vuodessa. Tämä tarkoittaisi Mϋnchenissä, jossa on 1,4 miljoonaa asukasta, noin 21 M / vuosi pyöräilyn edistämiseen. PYÖRÄILY JA JOUKKOLIIKENNE INNSBRUKCIN liikennevirasto IVB (Innsbruck Traffic Bureau) on sitoutunut kahdeksaan pyöräilyaloitteeseen: pyörien vapaa kuljettaminen busseissa ja raitiovaunuissa, kaupunkipyöräjärjestelmä, pyöräilyluentoja ja -koulutusta, yritys- ja virkapyöräilyn edistäminen, painetut kartat ja muu informaatio pyörä-joukkoliikenneyhdistelmästä Innsbruckissa sekä ilmaisia pyörien kuntotarkastuksia ja rekisteröintiä tarjoava kampanja. Toimenpiteet ovat lisänneet joukkoliikenteen matkustajamääriä 20 prosentilla vuodesta 2000 ja pyörämatkojen kulkumuoto-osuus on noussut 20 prosenttiin. Samalla henkilöautojen määrä asukasta kohden on laskenut. Innsbruckissa on ympäröivät lähiöt mukaan lukien 180 000 asukasta. Kaupunkien pitäisi ymmärtää, miten eri kulkumuodot vaikuttavat kaupunkiin ja sen rakenteeseen. Sen jälkeen niiden täytyy priorisoida eri kulkumuotoja sen mukaan, miten ne toteuttavat kaupungin arvoja ja päämääriä. On myös huomioitava, että eri kulkumuodot ovat toisiaan täydentäviä. WIENIN Urban Lakeside on tällä hetkellä yksi suurimpia kaupunkikehityshankkeita Euroopassa. Sen kerrosalatavoite on 2.2 milj. krs-m². Kestävää liikkumista koskevan visioon sisältyy: Sisällysluettelo: uusi metrolinja heti alusta alkaen pysäköintipaikkoja rajoitetaan pysäköintilaitokset saman matkan päähän asunnoista kuin joukkoliikennepysäkit runsaasti pyöränsäilytystilaa rakennuksiin runsaasti pyörä- ja kävelyteitä rahasto avustamaan kestävää liikkumista vuokrapyöräjärjestelmä Mobility card, eräänlainen liikkumistarjouksien luottokortti yhteiskäyttöautopalvelu paikallinen jakelupalvelu Hallo Dienstmann SVEITSISSÄ pysäköintinormi sallii pakollisten autopaikkojen vähentämisen, jos alueen pyöräily ja joukkoliikenneolosuhteet ovat hyvät. Sveitsin valtion rautateiden mukaan pyörä junamatkustajat ovat uskollisimpien matkustajien joukossa ja siksi he antavat etusijan pyörillä tulijoille autoilijoihin nähden. Yleisiä pyöräpaikkoja on Sveitsin asemilla nyt 87000 ja niitä lisätään vuoteen 2019 asti 2500 kpl/v. Teksti: Antero Naskila Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine Welleniuksesta vaakunaan...4 Pyöräilystä valtava taloudellinen hyöty...6 Talvipyöräily yllätti myönteisesti Kokkolassa...8 Pyöräilyväylien kunnossapito kannatta...10 Koulumatkoista tutkittua tietoa...12 180 kiloa kirjallisuutta lihasvoimin...14 3
Teksti: Antero Naskila WELLENIUKSESTA VAAKUNAAN Vanhat Velot jatkaa ansiokasta pyöräilykulttuurisarjaansa uudella teoksella, joka tällä kertaa liittyy paikalliseen pyöräilykulttuuriin, mutta kuvaa hyvin myös yleistä pyöräilyn kehitystä Suomessa. Welocipedi eli suomeksi pikajalka on erään uuden kulkuneuvon nimi, joka joku aika sitten on keksitty Ranskan maalla. Sen rakenne on hywin yksinkertainen. Siinä ei ole paljo muuta kuin kaksi pyörää, jotka owat asetetut samaan linjaan, toinen etu-, toinen takapuolelle, aiwan niin kuin waunuissa toisen siwun pyörät. (Sanomalehti Hämäläinen 5.5.1869) Polkupyörä kehittyi Ranskassa 1860-luvulla, ensimmäiset tiedot siitä julkaistiin Suomessa ruotsinkielisessä sanomalehdistössä syksyllä 1867 Pariisin maailmannäyttelystä lähetetyissä raporteissa. Kuitenkin vasta 1869 velocipedistä alkoi tulla muoti-ilmiö eri puolilla Eurooppaa. Suomenkielisessä lehdistössä tieto polkupyöristä alkoi levitä nopeasti, kun Uusi Suometar julkaisi siitä uutisen huhtikuun puolivälissä 1869. Alkuinnostuksen jälkeen seurasi taantuma. Teiden kunto ei suosinut pyöräilyä eikä tasapainoilukaan kahdella pyörällä ollut aina Hämeenlinnalaisia polkupyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppoja 1886-1973, 100 s. Mikko Kylliäinen / Vanhat Velot ry, Vammalan kirjapaino 2013 helppoa, vaikka lehdistö esitteli ajatuksia pyörien hyötykäytöstä esim. tavarankuljetuksessa. Suomessa polkupyörän läpimurto tapahtui 1880-luvulla. V. 1885 Hämäläisessä oli urheilu-uutinen: Sporttia. Neljä nuorta miestä luutn. O. Lucander, kauppias L. Krogius nuor., konttoristi H. Uschakoff ja hra W. Edlund lähtiwät Helsingistä paripäiwää sitten polkupyörällä Hämeenlinnaan. Tuon 12 peninkulman 1 wirstan pituisen matkan kulkiwat he 12 tunnissa 30 minuutissa.(1 virsta on 1067 m). Pyörämatkat olivat usein kunnioitettavan pitkiä. Vauhdin parantamiseksi ennen ketjuvedon yleistymistä suurennettiin etupyörää, mikä teki pyöräilystä myös vaikeampaa. Lehdissä pyöräilyä kuvattiin sanoin uljailu, ripeys ja reippaus. Pyöräilyä harrastivat erityisesti opiskelijat, mutta myös sotaväessä oli pyöriä. Hämeenlinnalainen seppä Wellenius julkaisi helmikuussa 1886 Hämäläisessä ilmoituksen: Uusi troska hyvässä kunnossa ja welosipediä myytävänä halvasta hinnasta O. W. Welleniuksella. Kaikkiaan Wellenius teki noin parikymmentä korkeaa pyörää, jotka olivat hinnaltaan vain viidenneksen ulkomaisista pyöristä. Niiden valmistus loppui vähitellen, kun ulkomaiset matalat ketjuvetoiset pyörät tulivat markkinoille. Ensimmäinen tällainen matala pyörä lienee ollut Hämeenlinnassa koulunsa käyneellä I. K. Inhalla v. 1886. Tuohon aikaan itse tai sepän tekemiä pyöriä on arvioitu olleen saman verran kuin ulkomailta tuotuja pyöriä. Polkupyöräilijät olivat perustaneet 1880-luvulta alkaen suurimpiin kaupunkeihin yhdistyksiään ja vuonna 1897 perustettiin sitten Suomen Syklistiliitto, jonka tarkoitus oli työskenteleminen matkailuretkien helpottamiseksi polkupyörällä sekä polkupyöräilijäin oikeuksien laajentamiseksi maassamme. Sen jäsenmäärä ylitti 600 henkilöä 1901, mutta laski sen jälkeen. Yleensä pyöräkauppiaat olivat liiton jäseniä. Kaupungin polkupyöräilijöitä huomautetaan siitä, että kaikkien polkupyörien tulee tästä lähtien olla numerolewyllä warustettuina. Niitä saa täkäläisestä poliisikamarista lunastaa 50 pennistä kappaleelta (Hämeen Sanomat 18.5.1904). Rekisteröinti tapahtui poliisilaitoskohtaisesti ja siitä määrättiin kaupunkien poliisijärjestyksissä. Esim. Helsingissä pyörät merkittiin rekisteriin vuodesta 1905 alkaen, Vaasassa 1898, Turussa 1909 ja Tampereella 1913, jossa rekisteröinnistä luovuttiin vasta 1953. Pyöräliikkeet alkoivat koota omia merkkejään ulkomaisista osista 20-luvulla ja pyörien kotimaisuusaste lisääntyi vähitellen. Lamavuosien jälkeinen 30-luvun loppupuoli oli pyöräteollisuudella ja -kaupalle hyvää aikaa. Kahden jo olemassa olevan runkoja valmistaneen tehtaan lisäksi aloitti kaksi uutta tehdasta. Tehtaat myivät itse vuosittain noin 30 000 4
Lyhyesti pyörää, minkä lisäksi ne valmistivat lähes 50 000 runkoa tukkuliikkeille ja osaksi myös paikallisille kauppiaille ja pyöräkorjaamoille. Kotimaisten runkojen lisäksi oli vielä suuri määrä tuontipyöriä. Suomesta tunnetaan yli 800 pyörämerkkiä, mutta todennäköisesti niitä on ollut yli tuhat, Hämeenlinnastakin tunnetaan yli 20 omaa pyörämerkkiä. Talvisodasta alkoi pyörien osalta kymmenvuotinen pulakausi. Kansanhuoltoministeriö arvioi, että 1939 Suomessa oli ollut noin 600 000 pyörää ja 30 000 henkilöautoa. Sotavuosien aikana pyörien määrä laski noin 250 000:een. Kun pyörien osia taas sai, myös Hämeenlinnassa tuli liikkeiden välille kova kilpailu kootuissa pyörissä. Lehti-ilmoituksissa kehuttiin oman merkin paremmuutta ja jopa hieman mollattiin kilpailevan liikkeen pyöriä. Vuonna 1952 polkupyöriä myytiin Suomessa yli 200 000 kpl. Kotimaisia pyöriä valmistui niiden huippuvuonna 1955 lähes 120 000 kpl. Autoilun kasvaessa 1960-luvulla pyörämyynti väheni ja monet liikkeet ehtivät lopettaa toimintansa ennen 70-luvulla alkanutta pyöräilyn uutta nousukautta. Hämeenlinnalaisten omien pyörämerkkien tarina päättyi vuonna 1973 Vaakunaan. Teos on hyvin rytmitetty aihepiireittäin ja ajanjaksoittain ja ilmavasti taitettu. On hauska idea ottaa aina kunkin luvun alkuun paikallisesta sanomalehdestä lainattu asiaa koskeva juttu. Teosta voi suositella kaikille pyöräilyn historiasta kiinnostuneille sekä tietenkin kaikille, joilla on tai on ollut tekemistä Hämeenlinnan kanssa. Kirjan hinta on 20 euroa ja sitä saa kirjakaupoista sekä Pikajalan myyntipaikoista, kuten Töölön Pyörästä, Linnan Pyöräverstaalta, Mobiliasta ja Vehoniemeltä. Innovatiivinen kiertoliittymä Hollantiin Zwollessa on tehty kiertoliittymä ensisijaisesti pyöräilijöiden käyttöön. Ajatus lähti siitä, että pyöräilijät ruuhkautuvat risteyskohtaan, jossa oli paljon kääntyviä autoja ja läpiliikennettä. Helpotusta yritettiin tuoda asentamalla pyöräilijöille valoetuisuuksia, mutta se ei riittänyt. Zwollen liikennesuunnittelija Marieke van Brusselin mukaan idea pyöräilijöiden kiertoliittyästä lähti asukkaalta. Suunnittelijat ja virkamiehet innostuivat ratkaisusta ja se päätettiin toteuttaa pilottimaisella kokeilulla. Ennen sekä pyöräilijät että autoilijat saivat kääntyä risteyksessä normaaliin tapaan molempiin suuntiin. Uuden kiertoliittymän rakentamisen jälkeen vain pyöräilijät voivat käyttää koko kiertoliittymää, kun autoilijoiden kulku on rajoitettu ajamiseen suoraan tai oikealle. Autojen vasemmalle kiertäminen on estetty ympyrän halkaisevalla keskisaarekkeella, jossa on pyöräkaistan levyinen aukko. Kiertoliittymän kustannukset olivat noin 500 000 euroa. Suunnittelijoiden mukaan on hyvä korostaa sen pienempää tilantarvetta verrattuna perinteiseen kiertoliittymään. Uudistunut kiertoliittymä lisää pyöräilijöiden palvelutasoa ja haastattelujen perusteella asukkaat pitävät uudistusta hyvänä ja kokevat sen turvalliseksi. Kokeilu on pilotti, jonka toimivuutta seurataan ja mahdollisesti laajennetaan muihinkin kiertoliittymiin. Lähde ja video valmiin kiertoliittymän toiminnasta: www.fietsberaad.nl Lisää tietoa ja kuvia: http://bicycledutch.wordpress.com/2013/08/26/experimental-bicycle-roundabout-in-zwolle/ Alue ennen uutta kiertoliittymää. Uusi liittymä ja suunnitelma uudesta kiertoliittymästä. Ympyrän halkaiseva vihreä raita kuvaa betonista keskisaareketta joka estää autoja ajamasta vasemmalle. Punaisella merkityt ovat pyöräkaistoja ja pyöräteitä. Sähköpyörien käytön edistämistä EU-rahoitteisen Pro-E-bike -projektin tarkoituksena on käynnistää seuraavan 2,5 vuoden aikana useampia sähköavusteisiin polkupyöriin liittyviä pilottihankkeita Euroopassa (Kroatiassa, Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Portugalissa). Projektin tarkoituksena on tutkia, miten sähköavusteisia voidaan hyödyntää tavaroiden ja ihmisten kuljettamisessa. Lisäksi etsitään sähköpyörien mahdollisuuksia tukea yritysten ja julkisen hallinnon toimintaa. Tavoitteena on, että sähköpyöriä hyödynnettäisiin useammin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien ajoneuvojen sijaan. Projektin kuulumisia lähetetään uutiskirjeiden kautta, jotka kaikki halukkaat voivat tilata projektin nettisivujen kautta. Poljin-lehti seuraa projektin kulkua. www.pro-e-bike.org 5
PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY Joensuun kunnianhimoisen kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön taloudellinen arvo antaa lisää puhtia hyvien suunnitelmien toteuttamiselle. Myös keskustan liikennesuunnitelman toteuttamisesta saadaan suuret hyödyt. Teksti ja kuvat: Noora Airaksinen ja Virpi Ansio, Sito Oy Joensuussa hyödynnettiin Maailman terveysjärjestön kehittämää HEAT-työkalua (Health Economic Assessment Tools for walking and for cycling), jolla voidaan arvioida kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta. Arviot euromääräisistä terveyshyödyistä tuovat konkreettista lisätietoa Joensuun kävelyn ja pyöräilyn edistämistoiminnan tueksi. Varsinaisen laskentatyön lisäksi arvioitiin myös HEAT-työkalun käytettävyyttä ja kehittämistarpeita. Joensuun laskennat tehtiin tilanteille, joissa kävely- ja pyöräilymäärät kaupungissa nousevat nykytasosta 10, 20, 30 tai 40 prosenttia. Lisäksi arvioitiin taloudellisten hyötyjen määrä tilanteille, joissa keskustan liikennesuunnitelmaan sisältyvät kävelyä ja pyöräilyä tukevat toimenpiteet nostavat kävelyn ja pyöräilyn määrää alueella asuvien keskuudessa 10 tai 20 prosenttia. Laskenta-ajanjakso kaikissa laskennoissa oli Joensuun kaupungin osayleiskaavan aikajänne, vuodesta 2014 vuoteen 2030. Laskennan tuottama euromääräinen arvio perustuu kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen mukanaan tuomiin terveyshyötyihin, jotka vähentävät kuolleisuusriskiä. Jo 10 prosentin nousu toisi miljoonien vuosisäästöt Laskentojen perusteella 20 prosentin nousu kävelijöiden määrään kaupungissa toisi vuositasolla noin 6 miljoonan euron edestä terveyshyötyjä. Vuonna 2030 saavutettavat kokonaishyödyt olisivat noin 75 miljoonaa euroa. Vastaava 20 prosentin kasvu pyöräilyn määrässä tuottaisi lähes 4 miljoonan vuotuiset hyödyt ja vuonna 2030 saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi noin 46 miljoonaa euroa. Tuloksia voidaan tarkastella myös sekä kävelyn että pyöräilyn sisältävänä kokonaisuutena. Jo 10 prosentin nousu molempien kulkumuotojen määrissä toisi vuosittain yhteensä reilun 5 miljoonan euron edestä säästöjä. Saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa. Tarkasteltaessa Joensuun keskustan liikennesuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia, ovat taloudelliset terveyshyödyt laskentojen perusteella kävelyn osalta runsaat 1,4 miljoonaa euroa ja pyöräilyn osalta lähes 0,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli 6
Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen kokonaishyöty olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa. kävelyn ja pyöräilyn määrä nousee suunnitelman toteuttamisen myötä 20 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä saavutettavat kävelyn kokonaishyödyt ovat vastaavasti runsaat 17 miljoonaa euroa ja pyöräilyn runsaat 10 miljoonaa euroa. Liikennesuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisen lisäkustannukset puolestaan ovat noin 12 miljoonaa euroa. Tällä katurakenteiden peruskorjaamisen lisärahoituksella parannetaan nykyistä ja luodaan uudenlaista kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria. Vertailuun on otettu lisäkustannukset, koska katujen perusparannus on välttämätön toimenpide, joka olisi tehtävä joka tapauksessa. Laskentatulokset tukevat määrätietoista edistämistyötä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat Joensuussa nykytasolla selvästi maan keskiarvoa korkeammat. Tähän tilanteeseen ei ole kuitenkaan tyydytty, vaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä tehdään Joensuussa pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on sisällytetty muun muassa kaupungin strategiaan sekä kasvusopimukseen. Laskentatulokset voidaankin nähdä yhtenä oleellisena osana ja lisänä Joensuun seudulla käynnissä olevalle järjestelmälliselle viisaan liikkumisen edistämistyölle. On erityisen tärkeää tuoda laskentatulokset päättäjien ja johtavien virkamiesten tietoisuuteen ja päätöksenteon taustatiedoksi. Lisäksi tietoa osoitetuista terveyshyödyistä ja laskentatuloksista voidaan käyttää esimerkiksi motivoitaessa asukkaita liikkumaan entistä enemmän jalan ja pyörällä. Tavoitteena on, että arvostuksen lisääntyminen konkretisoituu ajan myötä hankkeiden priorisoinnin kautta yhdyskuntarakenteen kehittymisenä kävelylle ja pyöräilylle suotuisaksi ja toisaalta nykyistä suurempien resurssien osoittamisena kestävän liikkumisen brändäys- ja markkinointityöhön. HEAT-laskentojen tulokset esiteltiin Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hankkeen päätösseminaarin yhteydessä joulukuussa 2013. Päättyneessä hankkeessa toteutettiin monenlaisia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja näkyvyyden parantamiseen tähtääviä tempauksia Joensuun seudulla. HEAT-laskentatulokset osoittavat konkreettisesti, kuinka merkittäviä ja kannattavia kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimet ovat. Joensuussa on vahva tahtotila ja hyvä yhteistyöpohja alueella käynnistyneen työn jatkamiselle. Myös uusi edistämishanke on vireillä. Vain osa hyödyistä pystytään laskemaan Laskentatuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että työkalun tuottamat arviot euromääräisistä terveyshyödyistä eivät sisällä vaikutuksia sairastavuuteen muilta osin kuin ehkäistyjen kuolemien kautta. Jos laskennassa olisi mahdollista ottaa huomioon kaikki sairastavuutta alentavat vaikutukset, olisivat taloudelliset säästöt vielä korkeammat. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on myös muita monenlaisia suotuisia vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, liikenteen tilantarpeeseen ja liikenteen kustannuksiin sekä päästö- ja melutasoon. Joensuun laskentatuloksiin sekä HEAT-työkalun käytettävyyteen ja kehittämistarpeisiin pureutuva raportti löytyy Kulkulaarista: www.kulkulaari.fi. Joensuun toritapahtuman päätteeksi järjestettiin pyöräkärrypiknik. 7
TALVIPYÖRÄILY YLLÄTTI MYÖNTEISESTI KOKKOLASSA Marraskuun Poljin-lehdessä kerrottiin Kokkolan kaupungin Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa hankkeen kokeilujaksojen alkamisesta. Hankkeessa tehtiin koko henkilöstölle työmatkakysely, josta saatiin paljon tietoa henkilöstön tottumuksista, asenteista ja toiveista työmatkoihin. Kyselyn tuloksia syvennettiin ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastattelusta valittiin kolme kokeilujaksoon osallistujaa, jotka ilmoittivat työmatkojen pyöräilylle selkeän esteen. Susanna Lindforsin ja Reima Nivan kokeilujakso pyöräiltiin marraskuun loppupuolella. Koejakson alussa satoi lunta ja kokeiluviikon aikana vuoroin satoi vettä ja välillä käytiin pakkasen puolella. Pia Järven kokeilujakso ajettiin joulukuun alkupuolella reippaassa pakkassäässä. Kokeilujaksolaiset olivat hyvin sitoutuneita kokeiluun ja pyöräilivät työmatkansa kelistä riippumatta. Taulukkoon on listattu tärkeimmät kokemukset kokeilujaksosta. Viereinen sivu: Reima ja Susanna sovittavat pyöräilykypäriä, joiden mukavuus yllätti molemmat. Valinnassa opastamassa Pyöräpojat Oy:n Merja Mutka (keskellä). < Kypärät päässä ja pyörät valmiina. Susanna Lindfors ja Reima Niva valmiina kokeilujakson alkamiseen. Teksti ja kuvat: Mari Päätalo Kirjoittaja on viisaan liikkumisen konsultti ja Valpastin Oy:n toimitusjohtaja. 8
Susanna Lindfors, it-suunnittelija Pia Järvi, musiikin ja draaman lehtori Reima Niva, toimistorakennusmestari Ei töihin voi pyöräillä, kun työpaikalla ei ole suihkua. Lasten harrastuksiin kuljettaminen vaatii autoa. Sopiva matka pyöräillä talvella on 0 kilometriä. Ei pidä pyöräilystä saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi. En keksinyt hyvää syytä kieltäytyä. Tämä pyöräily on oikeastaan ihan leppoista ja kivaa, ainakin hyvällä kelillä. Huomaan hymyileväni ja joku ärsyttävän pirteä kappale soi päässä. Pyöräilyn ympäristösyyt ei niinkään motivoi, eikä aktiivisesti urheilevalle työmatkan pyöräilyllä ole varsinaista merkitystä. Työmatkojen pyöräilyn suurin anti oli rauhallinen hetki yksin omien ajatustensa kanssa. Autossa laitan aina radion päälle, nyt päällä olivat omat ajatukset ja se oli mukavaa. Sosiaalitilat kuntoon! Pyörääsi vaihdetaan nastarenkaat Nastarenkaiden vaihto on iso kädenojennus. Lasten kyyditseminen harrastuksiin kokeilujaksolla vaati järjestelyitä. Pia kertoi innostuneensa uudestaan työmatkapyöräilystä. Nastarenkaat ovat antaneet uutta potkua. Valmistautuminen työmatkan pyöräilyyn oli yllättävän helppoa: Pakkasella säästyin ikkunan skrapaamiselta eikä tarvinnut lämmittää autoa. Pyöräily jatkuu ympäri vuoden ainakin muutaman kerran viikossa. Olen tosi iloinen, että pääsin mukaan tähän kokeiluun. Työmatkapyöräilyyn kannustaminen voisi tavoittaa laajemman joukon, kuin esimerkiksi kuntosaliliput. Konkreettiset vastaantulot kannustavat, rohkaisevat ja osoittavat, että työnantaja oikeasti välittää. saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi Sitä itsekin mietin Kokeilunhalu! Kokeilupyörällä oli kevyt kulkea ja ajotuntuma on näppärä. Hän mainitsee pyörän olevan merkittävässä roolissa työmatkaliikkumisessa ja kokee, että hänen nykyinen pyöränsä on sen verran huonokuntoinen, ettei työmatkojen ajaminen sillä ei olisi järkevä vaihtoehto. Ihmeesti sitä tottuu pyöräilyyn. Saattaisin kesällä, oikein hyvällä kelillä tulla pyörälläkin töihin. Kokemus on ollut mukava. Yhdellä lauseella: vähemmän ikävä kuin luulin. Kannustusta ja joukkuehengen luomista vaikkapa yhteisillä tilaisuuksilla! NÄITÄ KYSYTTIIN Osallistuja Este pyöräilylle Kokeiletko viikon ajan, jos Miksi suostuit? Ajatuksia kokeilun aikana Ajatuksia jälkikäteen Terveiset työnantajalle 9
TALVIKUNNOSSAPITOA! PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA Monet kunnat ovat tiukassa taloudellisessa tilanteessa pakotettuja leikkaamaan kulujaan. Teknisellä sektorilla leikkuri usein heilahtaa katujen ja pyöräteiden kunnossapidon määrärahan kohdalla. Naps! Moinen päätöshän on sinänsä päättäjille helppoa tehdä, sillä eihän väyläverkoston kunnossapidon määrärahasta nipistäminen vaikuta suoraan kenenkään henkeen ja terveyteen. Tai niinhän sitä ainakin helposti luulisi. Tapaus Oulun pääkallokeli Vähäluminen ja leuto alkutalvi 2013 aiheutti Oulussa tavallista useampia hankalia liikkumisolosuhteita jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Hankalimmat kelit erityisesti pyöräilijöille koettiin marraskuun lopulla 25. 27.11.2013 välisenä aikana. Tiistai-iltana 26.11. vallitsi Oulussa nollakeli ja illan alkutunteina alkoi sataa märkää lunta / räntää. Märkää lunta kertyi illan aikana kevyen liikenteen väylille muutama senttimetri. Syntyneeseen loskakerrokseen pyöräilijät jättivät mennessään omat uransa, jotka sitten jäätyivät yöllä lämpötilan laskiessa -8 asteeseen muodostaen epätasaisen ja jäisen pinnan. Tiistai-iltana keskiviikon hankala keli oli täysin ennakoitavissa ja torjuttavissa. Aurauksen toimenpiderajat eivät kuitenkaan ylittyneet ja moni urakoitsija jätti aurauksen tekemättä. Oulun kaupungin kunnossapidon laatuvaatimuksissa on kuitenkin maininta kyseisten olosuhteiden osalta: Kevyen liikenteen väylillä pinta tulee tasata tilanteissa, joissa polanne sohjoutuu ja jäätyy uudelleen pyöräilyä haittaavan epätasaiseksi. Urakoitsijoiden päätös jättää auraus tekemättä tiistai-illan aikana vaikutti seuraavan kolmen päivän pyöräilymääriin dramaattisesti. Kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutui suuria tappioita yhteiskunnalle, joita urakoitsijaa sakottamalla ei pystytä lähimailleenkaan korvaamaan. Oulun tapauksen lyhyt matematiikka Keskiviikon ja perjantain välisenä aikana pyöräilyn määrät kahdella Oulun kaupungin keskustan läheisellä automaattisella laskentapisteellä laskivat tiistaihin verrattuna 20 38 prosenttia. Koko kaupungin pyöräilymääriin yleistettäessä (noin 78 000 pyöräilymatkaa/vrk, keskipituus 2,9 km) ja kausivaihtelu huomioiden (syyskuu/marraskuu 65 %) tämä tarkoitti kolmen päivän aikana noin 140 000 pyöräilykilometrin vähenemää. Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan yksi kilometri pyöräilyä tuo 0,3 1,3 euroa hyötyjä yhteiskunnalle. Oulun tapauksessa laskennassa käytettiin maksimiarvoa 1,3 /km, sillä Oulun verkosto on erittäin kattava ja pyöräily on ylivoimaisesti nopein ja turvallinen liikkumismuoto Oulussa keskimääräisen pyöräilypituuden (2,9 km) Olosuhteet pyörätiellä keskiviikkoaamuna 27.11.2013 matkoilla. Näitä laskentaperiaatteita käyttämällä laskettiin yhteiskunnan menettäneen kolmena päivä noin 150 000 pyöräilystä saatavia hyötyjä. Vastaavalla summalla voi palkata kolme terveydenhoitajaa vuodeksi. Laskelmissa oletettiin pyöräilijöiden siirtyneen muihin kulkumuotoihin Oulun seudun liikennetutkimuksen jakauman mukaisesti (henkilöauto 83 %, kävely 10 %, joukkoliikenne 7 %). Mitä tästä opiksi? Oulun esimerkki osoittaa, että kunnossapidon laatutasolla on merkittäviä vaikutuksia pyöräilyn määrään ja sitä kautta yhteiskuntatalouteen. Voidaankin sanoa, että kunnossapito on mitä parhainta ennakoivaa terveydenhoitoa! Oma lukunsa kustannuksiin tulee vielä kaatumistapaturmien kautta, jota tässä yhteydessä ei tarkasteltu. Kunnan talousarvioesityksiä tehdessä on syytä tiedostaa kunnossapidon vaikutus liikkumismuotojakaumaan, liikkumisen määrään ja sen turvallisuuteen. Tarkastelun perusteella on perusteltua todeta, että etenkin pyöräilyväylien kunnossapidon määrärahoja tulisi leikkaamisen sijasta nostaa. 10
Myös urakoitsijoiden toiminta ja sen valvonta on syytä nostaa esille. Onko urakoitsijoiden arvostus jalankulkua ja pyöräilyä kohtaan riittävällä tasolla? Painotetaanko asiaa tarpeeksi latuvaatimuksissa ja urakkaohjelmissa? Pitäisikö talvihoidon valvontaa tehostaa etenkin pyöräilyväylien osalta? Pyöräilijöiden määrät kahdella Oulun kaupungin automaattisella laskentapisteellä 25.11 3.12.2013 Lisää analysoitua tietoa tarvitaan Päätöksenteon tueksi tarvitaan analysoitua vaikutustietoa kävelystä ja pyöräilystä. Monesta kunnasta löytyy nykyisin automaattisia laskentapisteitä, joista saadaan hyvinkin tarkkaa tietoa kävelyn ja pyöräilyn vaihteluista. Harmittavan monessa paikassa tiedon hyödyntäminen jää tekemättä. Yksinkertaisten eri tietolähteiden yhdistämisellä (määrätiedot, sääja kelitiedot, toimenpidetiedot) saa nopeasti aikaan hyviä tarkasteluja, mutta nykyisin tähän tärkeään työhön ei tunnu keltään löytyvän aikaa. Olisiko tässä tehtävien priorisoinnin ja uudelleen resursoinnin paikka? Teksti ja kuvat: Timo Perälä, Navico Oy Oulun esimerkkitapaus laadittiin osana pyöräilykoordinaattorin tehtäviä. Oulun kaupunki on saanut pyöräilykoordinaattorin tehtäviin tukea LVM:n kuntien liikkumisen ohjauksen hankerahasta. Kirjoittaja toimi Oulun kaupungin pyöräilykoordinaattorina vuonna 2013. FILLARI KUNTO GOLF BALL SPORTS RETKI KALASTUS METSÄSTYS KUVA & KAMERA HORSE FAIR Jättimäinen GoExpo muuttaa Messukeskuksen Suomen suurimmaksi urheilu- ja ulkoiluareenaksi. Tempaa itsesi mukaan kymmenien eri lajien upeisiin esittelyihin! Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi 7. 9.3.2014 MESSUKESKUS www.goexpo.fi www.facebook.com/goexpo.fi Avoinna: pe 12 19, la 10 18, su 10 17. Pääsyliput: 16/10. Perhelippu 37 (2 aik. ja alle 16-v. lapset). Kokoaikalippu 30/20. Alle 12-v. vain aikuisen seurassa. 11 OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
Koulumatkoista tutkittua tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille joka toinen vuosi tehtävässä valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä selvitetään nykyään myös oppilaiden koulumatkojen pituuksia ja kulkutapoja. Tulokset antavat kattavan kuvan nuorten ikäluokkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn vastasi noin 99 000 peruskoululaista (kattavuus 84 % oppilaista) ja 48 000 lukiolaista (kattavuus 70 % opiskelijoista), ammattioppilaitoksen opiskelijoista noin 35 000 vastasi kyselyyn, heidän kattavuusprosenttiaan ei pystytä ilmoittamaan. Tässä yhteydessä ammattioppilaitosten tuloksia ei ollut käytettävissä. TÄMÄ TAULUKKO AINAKIN LEHTEEN Pyöräilyn ja kävelyn määrä selville Aiempina vuosina kyselyssä on ollut mukana liikunnan harrastamisen tiheyttä ja määriä arvioivia kysymyksiä, mutta uudempia kysymyksiä ovat muun muassa koulumatkan pituus, kuinka monta minuuttia koulumatkasta taitetaan kävellen tai pyöräillen, onko koulumatkalla sattunut tapaturmia, käyttääkö pyöräilykypärää, heijastimia tai muita heijastavia vaatteita pimeällä liikkuessaan. Koulumatkasta kävellen tai pyöräillen käytettävästä ajasta on erottelut keväisin ja syksyisin tai talvisin käytettävän ajan suhteen. Myös sukupuolien väliset erot saadaan selville kuntakohtaisista tuloksista. Kunnilla on mahdollisuus ostaa kouluterveyskyselyn tulokset itselleen ja useat kunnat näin tekevätkin. Tuloksista selviää oman kunnan eri koulujen, koko kunnan, maakunnan ja koko maan tiedot. Oman kunnan tuloksia kannattaa kysyä sivistystoimesta, jos tuloksia haluaa juuri oman kunnan näkökulmasta. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrin koulumatkan sisällä. Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkas- Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrin koulumatkan sisällä. TÄMÄ MYÖS Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkasta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa. TÄMÄ EHKÄ 12 Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aika
Kommentti Koulumatkaliikuntaa myös kuljetusoppilaille ta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa. Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aika kasvaa, pojilla moottoriajoneuvolla tehdyt matka-ajat pienenevät. Ehkä opiskelijat vaihtavat mopot ja skootterit apostolin kyytiin tai pyörään talveksi? Luonnollisesti myös erilaiset keliolosuhteet pidentävät matka-aikoja talvella. Teksti: Mikko Nikkilä Projektityöntekijä TerPS2, Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan osahanke Ensi näkemältä kysely näyttäisi paljastavan erittäin myönteisen asian. Vaikka 33 prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoittaa koulumatkansa olevan enemmän kuin koulukuljetukseen oikeuttavat viisi kilometriä (joista toki osa ei ole oikeutettu ilmaiseen koulukuljetukseen), ainoastaan 18 prosenttia ilmoittaa, ettei käytä koulumatkalla lainkaan aikaa kävelyyn tai pyöräilyyn. Tarkemmin tutkien selviää, että oletettavasti merkittävä osuus koulukuljetuksella kouluun kulkevista on valinnut vaihtoehdon alle 10 minuuttia kävelyä tai pyöräilyä koulumatkalla päivässä. Ja oikein ovat toki valinneet annetuista vaihtoehdoista on vaikea tehdä mitään matkaa kävelemättä edes kotiovelta taksille tai pysäkille ja perilläkin joutuu ottamaan aina muutaman askeleen. Kysymyksessä tällaiseen tulkintaan kannustettiin: Ota huomioon myös esimerkiksi siirtyminen bussipysäkille ja pysäkiltä kouluun ja kotiin. Kysymyksenasettelua kannattaisi jatkossa ehkä miettiä vähän toisin. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden koulumatkaliikunta on hyvin vähäistä. Kouluverkon harventuessa kuljetusten piiriin tulevien oppilaiden määrä lisääntyy. Asialle kannattaisi tehdä jotain. Yksi keino koulumatkaliikunnan lisäämiseksi olisi suunnitella koulukuljetukset niin, että ne eivät saapuisi ja lähtisi koulun pihasta, vaan esimerkiksi puolen kilometrin tai kilometrin päästä koulusta. Koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan välillä voisi kulkea kävelevä koulubussi. Koulubussien vetäjinä voisivat toimia koulunkäyntiavustajat tai opettajatkin, jos koulubussin vetäminen laskettaisiin heille palkalliseksi työajaksi. Tällaista mallia suunniteltiin Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun (LiikU) kanssa toteutetussa koulumatkaprojektissa. Mallia kokeiltiin 2013 onnistuneesti Velkualla. On selvää, että koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan sijoittaminen kauemmaksi koulusta saattaa herättää vanhempien vastarintaa. Vastustus lähtee ajatuksesta, jonka mukaan lakisääteistä oikeutta koulukuljetukseen pyritään järjestelyllä kaventamaan. Jos samaan aikaan kouluilla ja kunnassa laajemminkin on meneillään säästötoimia niin kuin tällä hetkellä usein on liikuntaa lisäävä ja oppimistuloksia parantava hanke saatetaan tulkita jälleen yhtenä vyönkiristyksenä ja palvelun huononnuksena. Hankkeen hyväksyttävyys on parempi silloin, kun se toteutetaan yhdessä muiden koulumatkaliikuntaa ja koulupäivän liikunnallistamista lisäävien toimien kanssa. Viestintä ja vanhempien mukaan ottaminen on myös syytä suunnitella erityisen huolellisesti kuljetusoppilaiden koulumatkaliikuntaan kannustamisen yhteydessä. Petteri Nisula Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankkeen projektipäällikkö vuosina 2011-2013 13
14
Teksti ja kuvat: Katia Shklyar, Entressen kirjaston pyöräilevä kirjastotäti 180 KILOA KIRJALLISUUTTA LIHASVOIMIN Viime kesällä Helsingissä ja Espoossa on havaittu liikkuvia kolmepyöräisiä pikkukirjastoja. Kirjastotädit ja -sedät lähtivät pois kirjastorakennuksien turvasta maailmalle: puistoihin, meren rannoille, koulupihoille, elokuvafestareille ja PRIDE-kulkueseen. Lihasvoima ja omat intressit veivät ketä minnekin. Keväällä 2013 Espoon kaupunginkirjasto hankki oman kirjastopyörän Tapiolaan. Idea on yksinkertainen: kirjasto tuo omat kokoelmat, johon kuuluu kirjojen lisäksi paljon muutakin, ihmisten luo. Esimerkiksi paikkoihin, joihin kirjastoauto ei pääse, teematapahtumiin, paikkoihin, joissa on toimintaa ja ihmisvirtaa. Mitä pyöräilevä kirjastotäti tekee merenrannalla? Meren rannalle on lähdettävä shortseissa ja otettava mukaan mölkky-peli, palloja, kesädekkareita, lasten paksusivuisia kuvakirjoja, sekä myytäväksi 20 sentin hintaisia poistokirjoja. Kevyet kirjallisuuskeskustelut ja pallon heitot ovat silloin keskeistä toimintaa. Kun taas lähdetään Träskändan kartanolle vanhanaikaiset puvut päällä, silloin kirjastolaatikon sisällöstä löytyvät elämäkerrat, historialliset romaanit ja elokuvat sekä kartanoita käsittelevä kirjallisuus. Tavaraa lähtee lainaksi jo ensimmäisen tunnin aikana. Lisäksi Fillarikirjastolaisilla on mukana tabletit ja älypuhelimet, joilla esitellään ja harjoitellaan HelMet-kirjastojen e-palveluja ja aineistohakua. Mitä voi tehdä taskukirjastosovelluksen avulla? Miten lainataan e-kirja tai luetaan e-lehtiä? Mitkä elokuvat ovat saatavilla netin kautta? Entä musiikki? Samoilla vehkeillä lainataan kirjoja kotiin tai tehdään varauksia. Palautuksia ei yleensä oteta vastaan, sillä paluumatka on ylämäkeä. Täyskuormatulla kirjastopyörällä (180 kg) voi polkea helposti pienikokoinenkin ihminen, sillä salaisuus on sähkömoottorissa, jota voi käyttää tarvittaessa. Aina akkua ei kuitenkaan muisteta ladata edellisen käytön jälkeen. Silloin sisu on ainoa apu. Tai äly. Mistä idea on peräisin? Cycling for Libraries on kansainvälinen kirjastoalan konferenssi, jossa kirjastoammattilaisia ja asiakkaita pyöräilee yhdessä noin kymmenen päivää kirjastosta toiseen ja maasta toiseen. Vuonna 2012 kööpenhaminalainen Rasmus pyöräili Vilnasta Tallinnaan fillarikirjastolla. Idea tarttui myös Espooseen. Tällä hetkellä Espoon kirjastossa on neljä kirjastopyörää: Tapiolan, Sellon, Entressen ja Espoonlahden kirjastoissa. Kolme Babboe-kuljetuspyörää ja yksi Helmkaman Trans 2000- tavarapyörä. Talvella kirjastopyörävastaavat, tai paremminkin innostuneet pyöräilijät, pitävät yhteisen suunnittelutapaamisen, jossa päättävät yhteisistä linjoista. Kaikki ehdotukset ja ideat otetaan mielellään vastaan. Babboe Transporter-E kuljetuspyörä MITAT 217 cm pitkä * 88 cm leveä * 110 cm korkea KULJETUSLAATIKON KUORMITUS 100 kg SATULAN KUORMITUS 100 kg TAVARATELINEEN KUORMITUS 80 kg KULJETUSLAATIKON PITUUS 90 cm TOIMINTASÄDE 40 km AKUN TYYPPI Litium-ioni polymeeri (24V 10A) MOOTTORI 24V 250W huoltovapaa moottori Pyöräilevä kirjastosetäkin joutuu välillä lukemaan karttaa. Rannalle kirjastopyörän kyytiin otetaan kevyttä kesälukemista. 15
Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. www.poljin.fi www.kulkulaari.fi Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen 040 335 3378 timo.toivonen@akaa.fi ESPOO Petri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fi FORSSA Jenni Järvinen (03) 4141 602 jenni.jarvinen@forssa.fi HANKO Hannu Simelius 040 581 5065 hannu.simelius@hanko.fi HELSINKI Marek Salermo (09) 3103 7123 marek.salermo@hel.fi HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) 621 2318 hannu.sainio@hameenlinna.fi JANAKKALA Helena Luoti (03) 680 1279 helena.luoti@janakkala.fi JOENSUU Jarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINA Jyrki Lappi (02) 588 4800 jyrki.lappi@kaarina.fi KANGASALA Markku Lahtinen (03) 3777 349 markku.lahtinen@kangasala.fi KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fi 16 KOKKOLA Carita Laitala 044 780 9300 carita.laitala@kokkola.fi KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) 8343 405 kaisa.karlström@kronoby.fi LAHTI Matti Hoikkanen (03) 8142 428 matti.hoikkanen@lahti.fi LAPPEENRANTA Mauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fi LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fi LIEKSA Jarmo Honkanen 040 104 4113 jarmo.honkanen@lieksa.fi LIETO Mika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fi LOHJA Timo Mäkinen (019) 369 4435 timo.makinen@lohja.fi LOVIISA Markus Lindroos 050 382 7550 markus.lindroos@loviisa.fi NURMIJÄRVI Pia Korteniemi 040 317 2311 pia.korteniemi@nurmijarvi.fi OULU Jorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fi PARAINEN Martti Nilsson 040 537 9000 martti.nilsson@parainen.fi PERHO Jukka Hillukkala 040 051 7380 jukka.hillukkala@perho.com PIRKKALA Tero Vesanto 050 304 6390 tero.vesanto@pirkkala.fi PIETARSAARI Ben Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fi PORI Sanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fi PORVOO Hanna Linna-Varis (019) 5202 814 hanna.linna-varis@porvoo.fi ORIVESI Päivi Valkama 050 329 5303 paivi.valkama@orivesi.fi RAASEPORI Jan Gröndahl 040 5320392 jan.grondahl@raasepori.fi RAISIO Marja Uusitalo (02) 434 3401 marja.uusitalo@raisio.fi RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fi RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) 758 4926 aili.tuppurainen@riihimaki.fi SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) 416 2230 keijo.kaistila@seinajoki.fi TAMPERE Timo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fi TURKU Harry Jakkola 050 558 9234 harry.jaakkola@turku.fi TUUSULA Risto Kanerva (09) 8718 2220 risto.kanerva@tuusula.fi UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) 845 151 kari.koski@uusikaupunki.fi UTAJÄRVI Hannele Karhu 0500 584 506 hannele.karhu@utajarvi.fi VAASA Siri Gröndahl (06) 3254 214 siri.grondahl@vaasa.fi VANTAA Timo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VÖYRI Mikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fi YLÖJÄRVI Arto Huovila 040-133 1412 arto.huovila@ylojarvi.fi ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) 422 4002 erika.helin@ely-keskus.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä 050 511 5940 petri.sipila@hepo.fi HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela 040 196 8715 helena.suomela@hsl.fi KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen 0400 428 325 hannu.heiskanen@htp-palvelut.com LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fi LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius 040 754 7371 leo.stranius@luontoliitto.fi MOTIVA OY Sara Lukkarinen 040 672 1284 sara.lukkarinen@motiva.fi NAVICO OY Timo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fi OVELLA OY Mika Laukkonen 0505693923 mika.laukkonen@ovella.fi RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fi SITO OY Jussi Nykänen (020) 747 6149 jussi.nykanen@sito.fi STRAFICA OY Juha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko 050 345 4411 hanna.hakko@sll.fi TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen 040 574 0576 pj@tarakka.fi TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa 040 849 0224 kalle.vaismaa@tut.fi TRAFIX OY Leena Gruzdaitis 040 778 6714 leena.gruzdaitis@trafix.fi TURVATEC OY Raine Anttonen (03) 7819 969 raine.anttonen@turvatec.fi VALPASTIN OY Mari Päätalo 040 720 2872 mari.paatalo@valpastin.fi VECO OY Unto Vesterinen 040 589 2849 unto.vesterinen@veco.fi VELOCRAFT Pieter Deleu 040 701 4664 info@velocraft.fi WSP FINLAND OY Minna Raatikka 040 518 0511 minna.raatikka@wspgroup.fi