RMDILLO GRPIS JU LO URRIULUM VIE & PORFOLIO YEYSIEDO ON INFORMION Osoite ddress Vilhonvuorenkuja 6 L3, FIN-00500, elsinki Puhelin elephone +358-9-680 24 32 Matkapuhelin Mobile +358-500-3456 926 S-posti E-mail jukka.aalto@armadillographics.fi
URRIULUM VIE 1 URRIULUM VIE 2 ENILÖIEDO PERSONL INFORMION Nimi Name Jukka Ilmari alto Syntymäaika Date of birth 11.06.1960 June 11 th 1960 Syntymäpaikka Place of Birth elsingin maalaiskunta ansalaisuus itizenship Suomen Finnish mmatti Profession Graafikko Graphic designer YEYSIEDO ON INFORMION Nimi Name Jukka alto Osoite ddress Viherniemenkatu 9 21, FIN-00530 elsinki Puhelin (koti) elephone (home) +358-9-870 12 14 Matkapuhelin Mobile +358-500-3456 926 S-posti E-mail jukka.aalto@armadillographics.fi OULUUS EDUION Ylioppilastutkinto Matriculation examination Vuosaaren lukio Upper secondary school, elsinki 1979 aiteen maisteri Master of rts aideteollinen orkeakoulu University of rt and Design, elsinki 1991 Lopputyö Diploma work irjaintyyppi typeface design, (rmadillo) MMIOEMUS I EMPLOYMEN ISORY I Yrittäjä Self Employed rmadillo Graphics tmi, 1996-2012 irjagrafiikka (taitto, kannet) Book design (cover, layout) ammi, Gaudeamus, WSOY, Readme.fi Graafinen muotoilu Graphic Design YY-Yhtymä, Magnolia Ventures, ESPE, lutrack Oy Verkkosivusuunnittelu Web design (html + css) lutrack Oy, Finanteck, ranslink FInland, Magnolia Ventures uvitus (piirroksia, tietokonegrafiikkaa) Gaudeamus, ammi, Readme.fi Illustrations (drawings, computer graphics) 3D-kuvitus, animaatio 3D-illustration, animation Datex-Ohmeda, Gaudeamus, Schildts äyttöliittymäsuunnittelu Interface design Stonesoft Oyj Valokuvaus Photography Gaudeamus, ammi MMIOEMUS II EMPLOYMEN ISORY II yöpaikat Employed Graafikko graphic designer elsingin Sanomat, (uukausiliite), taitto layout, 1995 Graafikko graphic designer Stream echnologies Inc., fontit, html, 3D fonts, html, 3D, 1994-1995 Graafikko graphic designer Yhtyneet kuvalehdet, (Markkinointiviestintä, Suomen uvalehti) taitto, kuvitus, kartat layout, illustration, maps, 1988-1994 Graafikko graphic designer Nokia, näyttöfonttiprojekti screen font project, 1987 OPEUSOIME EING ISORY Lehtori lecturer aideteollinen korkeakoulu University of rt and Design, 1996 graafiset tietokoneohjelmat graphic application skills untiopettaja visiting teacher aideteollinen korkeakoulu University of rt and Design, 1990 1996 käsiladonta ja kohopaino handsetting and letterpress printing untiopettaja visiting teacher aideteollinen korkeakoulu University of rt and Design, 1995 kirjainsuunnittelun työpaja typeface design workshop untiopettaja visiting teacher Lahden muotoiluinstituutti Institute of Design Lahti, 1997 kirjainsuunnittelun työpaja typeface design workshop) IEOONEIDO OMPUER SILLS yvät taidot Professional Skills dobe InDesign, dobe Photoshop, dobe Illustrator, dobe Flash, dobe Dreamweaver, FontLab, Fontographer, MS Word, MS PowerPoint, orel Draw painoprosessien ja värihallinnan tuntemus, knowledge of printing processes and colour management. Perustaidot Basic Skills dobe Fireworks, LightWave 3D, Vue 3D, MS Outlook, MS Excel, MS ccess, koodaus, scripting, (html, javascript, ctionscript, php) IELIIO LNGUGE SILLS Suomi Finnish Englanti English Ruotsi Swedish Saksa German Japani Japan RRSUSE PERSONL INERESS Ruoka, salibandy, jalkapallo, savate défense, bjj ooking, floorball, football, savate défense, bjj äidinkieli mother tongue sujuva fluent tyydyttävä satisfactory hiukan some hyvin vähän a bit
litulu lliaria petiolata ristikukkaiskasvit Brassicaceae korkeus 10-100 cm kukka valkoinen, kukkii touko-kesäkuussa L k a S va a lehdoissa, pensaikoissa, vanhoissa puistoissa, puutarhoissa Maku vahva, sipulinen ja sinappinen, hiukan kitkerä tekstuuri lehdet hentoja, versojen varret mureita itulaukka kasvaa suomessa alkuperäisenä suunnilleen tammivyöhykkeen alueella, hvenanmaan ja lounaissaariston lehdoissa. Ihmisen mukana se on levinnyt Etelä-Suomen vanhoihin asutuskeskuksiin. Se on äärettömän helppo tunnistaa sipulinomaisesta tuoksusta, joko lehteä hieromalla, tai monesti jo kesätuulessakin. Nuorena komea, näyttävä kasvi jonka lehdet lakastuvat pian kukinnan jälkeen ja kasvi muuttuu tylsemmän näköiseksi. Maku on vahva, joten käytä varovasti, jottet suotta säikähdä sitä! itkerä elementti kasvissa kannattaa tasoittaa rasvalla ja suolalla. Sopii käytettäväksi pienimmissä määrin (revittyinä lehtinä, kukat salaateissa, sekä hienonnettuna persiljan tai ruoholaukan tapaan mm. perunaja kananmunaruoissa. ukkimattoman kasvin juurakkoa voi käyttää piparjuuren tavoin. Siemenkodat voi käyttää mausteena voikastikkeisiin tai majoneesiin. k äy t E t tävät o S at lehdet, murea varsiosa nuorista kasveista, kukkanuput, kukat, siemenkota, kukkimattoman kasvin juurakko S a m i a l l b e r g VILLIYRI E I O I R J readme.fi va S i k a n t- lu u P i v i ja MESianGErvon k anssa audutettua SiPulia VILLIyRIEIOIRJ y r t t i e n ta pa a n k äy t e t tävät k a S v i t 1 2 5 l i t u l a u k k a Pa S ta (pä ä ruok a) 4 x 300 g vasikan -luupihviä (jos et löydä vasikan pihviä, ohje toimii myös hyvälaatuisen possunlihan kanssa) 12 banaanisalottisipulia kuorittuna, kokonaisina (tai isokokoinen salottisipuli) 50 g voita 2 dl valkoviiniä 4 oksaa tuoretimjamia 6 dl kanalientä 15 g kuivattuja mesiangervon kukkia 2 dl kuohukermaa 1 rkl hienonnettua lehtipersiljaa (tai vuohenputkenlehteä) merisuolaa ja pippuria myllystä Ruskista sipulit teflonpannulla voissa, lisää joukkoon valkoviini ja timjami, anna kiehua viisi minuuttia. Lisää kanaliemi, mesiangervon kukat ja kerma ja anna hautua puoli tuntia tai kunnes sipulit ovat todella pehmenneet. Poista sipulit ja siivilöi mesiangervon kukat pois kauhalla painellen, jotta saat kaikki maku- ja aromiaineet talteen. Laita sipulit ja siivilöity kastike yhteen ja keitä kasaan mikäli tarvitsee. Mausta ja sivele -luupihvit öljyllä. Grillaa tai pariloi niin, että ne ovat kypsyydeltään medium. nna lihan vetäytyä viisi minuuttia ja tarjoile sipulien kanssa. 1 9 8 a r o m a at t i S e t k a S v i t, p e n S a at j a p u u t Pasta 2 luomumunaa 3 luomumunan keltuaista 275 g kotimaista luomuspelttiydinjauhoa (lisäksi n. 100 g taikinan vaivaamiseen) ripaus merisuolaa (pieni määrä suolaa estää taikinan repeilyä) VILLIyRIEIOIRJ Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen, pyöräytä kunnes kaikki ainekset ovat sekaisin. Vaivaa taikinaa vartin ajan jauhotetulla pöydällä ja kääri se kelmuun. nna sen levätä jääkaapissa pari tuntia ennen kaulimista (pastakoneella). auli taikina haluamasi paksuiseksi ja levyiseksi. enkilökohtaisesti suosin 6-paksuutta ja tämän kastikkeen kanssa tarjoiltuna, leveää, Pappardelle-mallia. litulaukkakastike 3 kourallista litulaukkaa (säästä kukkia koristeluun mikäli löydät) ½ sitruunan kuori, pestynä ja raastettuna 1½ dl oliiviöljyä 100 g parmesaania, raastettuna 100 g pinjansiemeniä (tai muita pähkinöitä) merisuolaa ja pippuria myllystä 1 2 6 y r t t i e n ta pa a n k äy t e t tävät k a S v i t Paahda pinjansiemeniä 180 uunissa 10 minuutin ajan. nna jäähtyä. Ryöppää litulaukkaa kiehuvassa, reilussa vedessä 15 sekunnin ajan, kaada vesi pois ja jäähdytä. Laita 1/3 osa sivuun ja 2/3 niistä sekä loput ainekset blenderiin. Pyöräytä täysteholla minuutin ajan. Sekoita keitetty pasta, sivuun otettu litulaukka ja kastike keskenään juuri ennen tarjoilua. VILLIyRIEIOIRJ VILLIYRIEIOIRJ Sami allberg Readme 2010 VILLIYRIEIOIRJ Sami allberg Readme 2010 aastavaa tehdä uusi ulkoasu jo julkaistulle kirjalle. odella opettavainen projekti sekä graafisesti että yrttitiedon suhteen ja onhan kirjassa hitunen omaa keittiöknoppitietoa.
J a pa n i l a i s i a l e i k k au s - J a v i i pa lo i n t i ta p o J a Japani 半月切り いちょう切り 面取り 乱切り WGIRI NGESUGIRI IŌGIRI MENORI RNGIRI 拍子木切り 賽の目切り 短冊切り 千切り YŌSIGIGIRI SINOMEGIRI NZUGIRI SENGIRI 輪切り (esim. mustekalan koristeleikkaus) EMPUR-INESE 8 jättirapua tai vastaavasti hummeria 4 silakkafileetä 1/2 mustekalaa 4 siitakesientä tai 8 10 tuoretta herkkusientä 1 paprika 1/3 munakoiso tai kesäkurpitsa 1/2-1 l öljyä 斜め切り 小口切り 菊花切り SIISIGIRI NNMEGIRI OGUIGIRI IGIRI 30 EMPUR ENSUYU-SIE 2 dl dashi-lientä tai mietoa kanalientä 1/2 dl soijakastiketta 2 rkl sakea 1 1/2 rkl sokeria 2 dl raastettua retikkaa 1 pala raastettua inkivääriä 色紙切り MIJINGIRI 天婦羅 IIN 1 3/4 2 dl erikoisvehnäjauhoja 1 kananmuna ja vettä, niin että sitä on yhteensä 2 dl みじん切り empura on sushin ja sukiyakin ohella yksi kuuluisimmista japanilaisista ruoista maailmalla. Pese ravut ja poista kuoret paitsi pyrstöstä. Puhdista mustekala ja leikkaa se paloiksi. Leikkaa silakkafileet pituussuunnassa kahtia. Puhdista siitakesienet. 鱒の照り焼き PISEU IRJOLO JPNILISIIN MSU NO ERIYI SOERILL 4 pientä kirjolohifileetä (tai 4 palaa fileestä) vähän sakea vähän öljyä Pirskota 2 rkl sakea kalojen päälle ja jätä seisomaan 10 minuutiksi. RE-SIE 4 rkl soijakastiketta 2 rkl sakea 3 tl sokeria aada 1 rkl öljyä kuumaan paistinpannuun ja paista kalapalat. un molemmat puolet ovat ruskistuneet sopivasti ja kala valmis, kaada loput tare-kastikkeesta kalojen päälle pannuun. Sekoita tare-kastike ja marinoi kalaa siinä 20 30 minuutin ajan. ILMN SOERI 4 pientä kirjolohifileetä vähän öljyä RE-SIE 6 rkl soijakastiketta 4 rkl sakea 1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä tai 1 tl inkiväärijauhetta Leikkaa munakoisosta 8 kpl 1 cm:n paksuisia viipaleita. uumenna öljy 180 :seen. Valmista öljyn kuumetessa taikina. Riko ensin muna ja lisää kylmä vesi. Vatkaa. Lisää jauhot siivilän läpi ja seikoita kevyesti. asta ainekset taikinassa ja paista öljyssä yksitellen. loita paistaminen vihanneksista. Jauhota rapu, mustekala ja silakka kevyesti ennen taikinaan kastamista. 77 LRUOI Sekoita tare-kastike ja marinoi kalapaloja siinä 30 60 minuuttia. aada 1 rkl öljyä kuumaan paistinpannuun ja paista kalat molemmin puolin. UOMUUSI ämän ruokalajin voi valmistaa silakasta, lohesta, makrillista, kuhasta ja mustekalasta. eriyakin maku on yhtä hyvä niin kuumana kuin kylmänäkin. Leikkaa paprika 8 osaan ja poista niistä siemenet. iehauta dashi-liemi, soijakastike, sake ja sokeri. 魚の辛い EIEYJÄ SILOI ORELISIIN SN NO NOUNI 800 g pienikokoisia silakoita tai muikkuja 2 kombu-merilevää, pituudeltaan kattilan halkaisija 2 purjoa 1 pala kuorittua, viipaloitua inkivääriä I dl soijakastikeka 1 dl riisiviinietikkaa 2 rkl sokeria Leikkaa purjo kattilan halkaisijan pituisiksi paloiksi ja asettele kombun päälle. Mikäli kombua ei ole saatavilla, pane purjo suoraan kattilan pohjalle. arjoile kuumana tentsuyu-kastikkeen kanssa. astikkeeseen voi lisätä inkivääriä ja retikkaa. UOMUUSI Älä vatkaa tempurataikinaa liian voimakkaasti. SILOI JPNILISIIN SN NO RNI Jos käytät kombu-leviä, pyyhi ne kostealla liinalla ja aseta ensin kattilan pohjalle. un kukin pala on valmis, nosta se öljystä, ravista liika öljy pois ja aseta pala talouspaperin päälle lautaselle. 魚の韓国 Poista silakoista päät ja sisäelimet, huuhtele ja kuivaa ne esim. talouspaperilla. settele kalat purjon päälle siten, että sekä kalan alla että päällä on inkiväärinviipaleita. Lisää soijakastike, etikka ja vesi ja keitä noin 40 minuuttia pienellä lämmöllä kannen alla. Lisää sokeri ja keitä edelleen 20 minuuttia välillä kattilaa ravistellen, ettei kala pääse palamaan pohjaan. Lajittele kalat astiaan kombun ja purjon kanssa. UOMUUSI oska kalaa keitetään pitkän aikaa, sen voi syödä myös ruotoineen. ala maistuu parhaimmalta valmistamista seuraavana päivänä. 300 g silakkaa, makrillia tai muikkua 1/2 tl suolaa 1/2 purjoa (valkoinen puoli) 1 pala inkivääriä 1 valkosipulinkynsi 1 1/2 rkl valkoisia seesaminsiemeniä 1/2 punapippuria tai ripaus cayennenpippurijauhetta 3 rkl soijakastiketta 1 rkl sokeria 3 rkl vettä Paahda seesaminsiemenet paistinpannussa ilman öljyä. Varo, ettet polta niitä. ämä on yksi niistä korealaisista ruoista, jotka omaksuttiin Japaniin. Nosta lämpötila nopeasti kansi päällä kiehumispisteeseen. Ravistele kattilaa niin, että kastike leviää kalojen päälle. Poista silakoista päät ja sisäelimet. uuhtele kalat, pyyhi kuivaksi talouspaperilla ja ripottele päälle 1/2 tl suolaa. ienonna pesty purjo, tuore inkivääri sekä valkosipuli. Poista punapippurista siemenet ja hienonna se. Pane kattilaan vesi, soijakastike ja sokeri, ja kuumenna seos kiehumispisteeseen. Lisää kattilaan ensin valkosipuli, sitten silakat. Pane hienonnettu purjo, inkivääri sekä seesaminsiemenet ja punapippuripalat kalojen päälle. un neste alkaa kiehua, vähennä lämpöä ja anna kiehua 10 15 minuuttia. Varo, etteivät kalat pääse palamaan. Ruokalaji säilyy hyvin. Lisää taikinaan ennen sekoittamista 2 jääkuutiota. 82 LRUOI 83 LRUOI JPNILINEN EIOIRJ Machiko Yamada ammi 2004 JPNILINEN EIOIRJ Machiko Yamada ammi 2004 irjan suunnittelu, kuvitus ja taitto Book design, illustration and layout Uusi taitto kerran julkaistulle materiaalille Japaninkieliset otsikot tein harrastuksena translitteroitujen ruokien nimien mukaan, tein myös hiukan sisällön tarkistusta.
Juustot & Juomat -kirja esittelee 22 klassista juustoa ja maailmassa seikkaillaan vihreillä viinitarhoilla, piipahdetaan ivuilla lukijaa johdatellaan matkalle elintarvikkeen historiaan, hän pääsee ukseen ja oppii erottamaan erilaiset ytyvät ohjeet juustojen monipuoliseen n juustovalikoiman kokoamiseen. vinkkaa jokaiselle herkulle täydellisen juomaparin. Juomien olut- ja siideripanimoissa sekä maistellaan väkevöityjä viinejä ja jopa tammitynnyreiden syleilyssä syntyneitä tisleitä. irjaan kätkeytyy ohjeita juuston rinnalla tarjottavista lisäkkeistä ja mukana on myös kotona helposti onnistuvia juustoruokia. N I U U S I L O eensovittaminen on haastavaa puuhaa distelmiin ja antaa vinkkejä toimiviin arrastajalle. Juustot & Juomat -kirja juustot& juomat oittaja sommelier ntti Uusitalo on kerännyt in korkeatasoisissa ravintoloissa: Elitessä, mandassa, G.W. Sundmansilla ja Savoyssa. innokas viinikirjoittaja ja hänen tekstejään sesta aikakauslehdestä. Nuoren ja energisen t myös useat juomia käsittelevät kirjat, kuten erva, 2005), alvados Omena jaloimmillaan na 2010) ja Oz larken kanssa yhteistyössä dme 2010). juustot& juomat GruyèreSveitsi ntti UusitaloB Gruyère kuuluu omtén ja emmentaalin tapaan miehekkään oloisten alppijuustojen perheeseen. Länsi-Sveitsissä Fribourgin kantoonissa sijaitsevan Gruyèresin kaupungin mukaan nimensä saanut juusto on kotimaansa tunnetuin ja arvostetuin. Vuonna 2001 Gruyère sai O -statuksen, joka suojaa jopa tuhat vuotta vanhaa valmistusperinnettä. Ensimmäisen kerran Gruyère-juusto mainitaan vuodelta 1072 säilyneissä kirjoituksissa. Myös ranskalaisilla on oikeus valmistaa Gruyère-juustoa, kunhan juuston kotiseutu sijoittuu lähelle Sveitsin rajaa Juran ja Beaufortin vuoristoseuduilla. uten omtén, myös Gruyèren valmistus sijoittuu kesäkuukausiin, jolloin alppimaisemissa asustavat lehmät pääsevät laitumille syömään vihreää ruohoa ja lukuisia eri vuoristoyrttejä. Juustomestarit kertovat, että Gruyèressä, kuten muissakin alppijuustoissa, lehmien ravinto näyttelee merkittävää roolia lopullisen tuotteen maun kannalta. Meijeriin tuotu maito lämmitetään 34 asteeseen ennen juoksutteen lisäämistä. Nopean saostumisen jälkeen juustomassa leikataan pieniksi murusiksi, jotta siitä erottuisi mahdollisimman paljon heraa. eran juoksuttamisen jälkeen juustomassan lämpötila nostetaan nopeasti 55 asteeseen, jolloin juustomassa tiivistyy edelleen. un juustomestari toteaa massan rakenteen olevan juuri sopiva, massa siirretään suuriin muotteihin puristusta varten. Pitkän puristuksen jälkeen juustot suolataan ja siirretään edelleen kellareihin kypsymään. isbn 978-952-220-425-7 kl 682 ansi Jukka alto rmadillo Graphics annen kuvat Mikko Levoska www.readme.fi readme.fi ti Vuoden ovimestarikilpailun ja vuonna Rôtisseurs -järjestö valitsi hänet Vuoden nimestarin sydäntä lähellä ovat persoonalliset rooppalaiset viinit. Lempiviinimaikseen hän Ranskan ja Italian. 82 83 readme.fi Juusto Muiden kovien alppijuustojen tapaan Gruyèren voimakas aromi ja maku syntyvät kypsytyksen aikana optimaalisissa olosuhteissa. ypsytyksen alkumetrit tapahtuvat huoneenlämpöisissä kellareissa, joissa juustotahkoja käännellään päivittäin tasaisen kypsytyksen takaamiseksi. Juustomestarin määräyksestä juustot siirretään loppukypsymään kellariin, jonka olosuhteet on tarkoin määritelty. Viileän kellarin lämpötilan on asetuttava 13 14 asteen väliin ja korkea, jopa 94 prosentin ilmankosteus varmistaa, etteivät suuret juustotahkot pääse kuivumaan ja halkeilemaan. Joissain vanhoissa juustoloissa Gruyère-juustotahkot kääräistään viinillä kostutettuun kangasliinaan, joka antaa lopulliselle tuotteelle persoonallisen maun. Sveitsissä syntyvät Gruyère-juustot jaetaan kahteen ikäluokkaan. Nuorta juustoa kypsytetään vähintään viisi kuukautta, jonka jälkeen sitä voidaan kutsua nimellä doux. Suomeksi nimi tarkoittaa lempeää tai makeaa. Nuoren Gruyèren maku on hedelmäinen, kevyen pähkinäinen ja täyteläisen kermainen. un juusto on saanut aikuistua kellarissa vähintään kymmenen kuukautta, se saa lisänimen Réserve. Nämä vahvan makuiset juustot ovat luonteeltaan maanläheisiä ja niiden jälkimaku on nuorta juustoa pidempi. Juustoerikoisuuksia kaipaavan kannattaa etsiä käsiinsä Le Gruyère Premier ru, jonka kypsytys on kestänyt 14 kuukautta. Le Gruyère Premier ru on kansainvälisesti arvostettu juusto ja se on kahminut useita kunnioitusta herättäviä palkintoja muun muassa Lontoon juustonäyttelyissä vuosina 1992, 2002, 2005 ja 2006. Gruyére sopii hyvin illallisen juustotarjottimelle etenkin niille herkuttelijoille, jotka pitävät voimakkaista kovista juustoista. Parhaiten alppijuuston aromi herää henkiin, kun sitä lämmitetään. Sveitsiläiset ja ranskalaiset herkuttelevat kylmään talviaikaan sulatetulla Gruyère-juustolla, jonka rinnalle pöytään nostetaan keitettyjä perunoita, etikkavihanneksia ja leikkeleitä. maailman vanhin elintarvike Juuston syvälle vuosisatoihin pureutuvaa tarinaa olisi hieman helpompi ymmärtää, jos meillä olisi jonkinlainen käsitys siitä, milloin maailman vanhinta elintarviketta on ryhdytty valmistamaan. Valitettavasti yksikään historioitsija ei ole kyennyt tarkasti määrittämään ajankohtaa tai paikkaa, jossa juusto on nähnyt päivänvalon. Juustojen kiehtovuus kätkeytyy värikkääseen historiaan sekä pitkiin valmistusperinteisiin, jotka vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Jos juusto osaisi puhua, aterian jälkeen pöydälle nostettu kimpale kertoisi taustansa ja tarinansa. Ehkäpä se osaakin. Pitää vain hiljentyä kuuntelemaan. oti aksoisvirtainmaassa istorian tutkijat uskovat, että juusto on 12 000 vuotta vanha elintarvike. ämä uskomus perustuu siihen tosiseikkaan, että tuohon aikaan ihminen alkoi pitää kotieläimiä, joista saatiin maitoa, munia, lihaa ja nahkaa. Juuston jäljet vievät meidät sivistyskulttuurin syntysijoille Mesopotamiaan eli aksoisvirtainmaahan, joka sijaitsee nykyisen Syyrian itäosissa. aksoisvirtainmaa sai nimensä kahdesta alueen halki virtaavasta joesta Eufratista ja igrisistä, joista muodostuva jokisuisto tarjosi ihanteelliset elinolosuhteet ja mahdollisuuden monien hyötykasvien viljelyyn sekä kotieläinten laiduntamiseen. lueella suoritetut arkeologiset kaivaukset todistavat, että aksoisvirtainmaassa ihmisten joukossa on elänyt myös lehmiä ja lampaita, joiden luita on löytynyt hiekkaan kätkeytyneiden asumusten lähettyviltä. Ensimmäinen varsinainen juustoon viittaava arkeologinen löytö on noin 5 000 vuoden takaa. Mesopotamialaista asumusta koristaneesta friisistä on löytynyt ihmisen hakkaamia kuvia maidosta valmistetuista tuotteista. uon ajan maitotuotteista on tosin pitkä matka meidän tuntemaamme juustoon. 8 9 84 Gruyère Mitä lasiin? Voimakas Gruyère-juusto kaipaa kaverikseen pehmeän täyteläisen punaviinin. Monet suomalaiset viininystävät ovat ihastuneet Italiassa Veneton maakunnassa tuotettuihin runsaisiin amarone-viineihin, jotka tuovat toivottua lämpöä pitkään syys- ja talvikauteen. maronen tarina saa alkunsa 500-luvulta, jolloin venetsialaiset kauppiaat lastasivat laivoihinsa oillis-italiassa tuotettuja viinejä. Punainen elämän eliksiiri matkasi Välimerellä puutynnyreissä ja kun viini saapui määräsatamaan, sen maku oli usein hapettunut ja epämiellyttävä. Ratkaisu ongelmaan syntyi, kun tuon ajan viinintuottajat keksivät kuivata syksyllä poimittuja rypäleitä ennen niiden puristusta. un rypäleet kuivuivat, niistä valmistettu viini oli makeampaa ja alkoholipitoisuudeltaan korkeampaa, joten se säilyi hyvin merimatkan ajan. oillisitalialaisten viinintuottajien viini oli suloisen makeaa ja sitä kutsutaan nimellä Recioto della Valpolicella. Näitä makeita viinejä löytyy myös lkon tilausvalikoimasta ja aika ajoin myös normaalivalikoimasta. uivan amaronen esiinmarssi tapahtui 1950-luvulla. arinan mukaan Bollan viinitalon kellarimestari unohti yhden recioto della valpolicella -tynnyrin käymään, jolloin kaikki viinissä oleva sokeri muuttui alkoholiksi. äyteläinen amarone löysi nopeasti ystäviä ja runsas punaviini jätti muutamassa vuosikymmenessä recioto della valpolicella -viinin varjoonsa. Zenato marone della Valpolicella lassico on valmistettu kolmesta venetolaisesta lajikkeesta: orvinasta, Rondinellasta ja Molinarasta. Viinin väri on yönmusta ja tuoksumaailma erittäin rikas. romeista voi helposti maistaa kuivatut luumut, kirsikat, tumman suklaan, kahvin sekä hennon yrttisyyden. Punaviinin maku on täyteläinen, mehevä ja pitkä. marone on mainio juustoviini monille voimakkaille alppijuustoille. Zenato marone della Valpolicella lassico lkon tuotenumero: 458517 inta 40 okeile myös Monet muut voimakkaat viinit sopivat Gruyère-juuston rinnalle. Voit maistella täyteläisiä espanjalaisia tempranillo-viinejä tai uuden maailman konsentroituneita merlot-viinejä. Myös väkevöidyt viinit, kuten tumma portviini tai oloroso-sherry toimivat hyvin. Valkoviinien ystävät voivat maistella sveitsiläistä juustoa runsaiden riesling-viinien kanssa. okeilemisen arvoisia ovat monitasoiset Ranskan lsacessa tuotetut grand cru -viinit. Voimakas Gruyère vaatii oluelta luonnetta, joten valitse pariksi tuhti luostariolut tai lambic. evyet valkoviinit jäävät helposti kypsän Gruyère-juuston jalkoihin. Ranskassa ja Sveitsissä sulatetun Gruyère-juuston kanssa juodaan tummaa teetä ja sulatellaan raskasta ateriaa marja- tai hedelmätisleillä. JUUSO & JUOM ntti Uusitalo Readme 2011 JUUSO & JUOM ntti Uusitalo Readme 2011 irjan omaperäiset kuvat eivät salli kuin hiukan koristeellisuutta. vältä näitä 85
QUEUES DE BOEUF à L ORNGE eli p r ov en cel ainen hä r än häntä pata ja p olenta -to m a at tik ak ku JOUNI ÖRMÄNEN EZ JOUNI 2 kg häränhäntiä suolaa mustapippuria vehnäjauhoja 3 rkl voita öljyä 3 porkkanaa puolikas sellerinvarsi 1 iso sipuli 4 valkosipulinkynttä 1 pullo punaviiniä 1 l vettä ee häränhäntiin muutamia viiltoja eli katkaise sidekudos, jotteivät ne paistaessa mene kuppimaisiksi. Suolaa ja pippuroi häränhännät, käytä nopeasti jauhoissa. Ruskista häränhännät öljyssä ja voissa joka puolelta. Pilko kasvikset. Laita porkkanat, selleri, sipuli ja valkosipulit pataan öljyyn hilloutumaan. Lisää ruskistuneet häränhännät samaan pataan. aada päälle sekä punaviini että vesi, peitä reilusti. nna kiehahtaa, kuori vaahto ja lisää tomaatti sekä appelsiinin kuori. auduttele lempeällä lämmöllä kannen alla 3 4 tuntia, kunnes liha irtoaa luista melkein itsestään. Mausta tuoreella timjamilla. 1 prk tomaatteja 1 appelsiinin kuori muutama oksa tuoretta timjamia a m m i e l s i n k i I I I 57 BRESSEN N Bressen kana (tai muu luomu-, vapaatai jyväbroileri) 3 valkosipulinkynttä 1 sipuli laakerinlehti pari sitruunan lohkoa 1 rkl merisuolaa mustapippuria öljyä IX Jos sinulla on kokonainen kana, puhdista se. Jätä maksa ja kaula talteen. Laita kanan sisään mausteet: sipulit, laakerinlehti, sitruunanlohkot, merisuola ja pippuri. Sido kana umpeen. Paista kana isossa padassa kuumassa öljyssä pinta kiinni. ääntele lusikalla, ettet tee reikiä kanaan. uom! Linnun pitää olla ennen paistoa kauttaaltaan huoneenlämpöinen, ei jääkaappikylmä! asvisruo aa & evyttä Laita kana padassa uuniin n. 220 asteeseen 35 45 minuutiksi. Jos paistinrasva on musta, heitä se pois ja korvaa uudella seoksella: 2/3 öljyä + 1/3 voita. Valele lintua usein paiston aikana. nna linnun vetäytyä ainakin 15 minuuttia paiston jälkeen uunin läheisyydessä alumiinipaperilla suojattuna, ei vetoisassa paikassa. arjoa gratin dauphinoisen (s. 78) kanssa. Bressen kana (race bressane) on ranskalaisen gastronomian symboli. Se on jo harvinaiseksi käynyt rotu, jota kuitenkin hienoimmat keittiöt vaalivat suurena herkkuaarteenaan, ja aikamoinen aarre se tätä nykyä onkin hintansa puolesta! Linnulla on runsas, punainen, hyvin kehittynyt heltta, uroolla etenkin. Bressen kanalla on kaunis, valkea, kimmoisa ja pehmeä sulka ja valkea liha. Linnun vahvin tuntomerkki ovat kauniit siniset varpaat, kynnet ja jalat. Bressen kana painaa noin 2 2 ½ kg, ja se kasvatetaan pitämällä 16 viikkoa vapaana nauttien luomumaissista ja muista vilja- ja maitotuotteista. Se syö ravinnokseen myös erilaisia kotiloita, matoja ja hyönteisiä suoraan laitumelta. V 77 Socca PiPo iitoset 13 r u e B av a s t r o, N i z z a Socca on perinteistä pikaruokaa Välimeren alueella. Nizzassa on vielä pari puhdasta socca-paikkaa olemassa. Socca on tyypillinen alkuillan herkku, jota napostellaan usein olut kyytipoikanaan. Socca Pipon pöytiin ja edustalle alkaa ilmestyä ihmisiä jo hyvissä ajoin ennen soccan paistamisen alkua. Mirko Baas Mikko akala Minna Railo Esa Set Up nders Falsig Sari Valtanen Giuseppe Serena Markus Maulavirta Sami allberg Davoudian ovik nttolanhovi nttolanhovin ravintolan henkilökunta hristophe Dufau - Les Baccanales alevi Vauhkonen Dick Junberg Le Versailles ôtel Yves Duchateau La Merenda Dominique Le Stanc Oliviera Nadim Beyrouti La Mère Germaine Remy Blois L Oliveira Patisserie appa aasuvalo Oy hez Marius Iittala Malou Pattern Bakery itchen id Bamix lement kokinasut Pajunen Oy Minttu Wikberg Fondberg Oy ampereen Viinitukku Pernod-Ricard auhalan hanhifarmi ertin artano Roinilan Lihatila VIII 1 1 3 158 EZ JOUNI Jouni örmänen ammi 2009 EZ JOUNI Jouni örmänen ammi 2009 arvinaista herkkua tehdä michelinkokin keittokirja. Peigonot-kirjaintyypin valitsin ihan vain Ranskan ja Dubonnet-mainosten takia, bistrohenkeä.
t valottaa näiden suomalaisten seppien osuutta Fabergén arkastelussa ovat sellaiset taustalle jääneet nimet kuin Erik enrik Wigström, Viktor arne, ugust ollming, jalmar briel Nykänen, nders Mickelsson, Stefan Väkevä ja monia iytyi usein isältä pojalle joskus myös tyttärelle. Suomalais- otiaana ehtinyt luoda vaikuttavan uran korusuunnittelijana, mous päätti Fabergén menestystarinan. sittelee kukoistavan yrityksen työn organisointia Moskovasta usmenetelmiä, yrityksen tunnettuja ja vaikutusvaltaisia rgén tunnistettavan tyylin suunnittelua ja luomista. irjassa ten tehdyistä taide- ja käyttöesineistä ja mielenkiintoisia kuttaneista henkilöistä ja heidän elämistään. isbn 978-951-31-5878-1 76.4 ansi: Jukka alto rmadillo Graphics Nuorempi mestari lbert olmström lbert Woldemar olmström syntyi Pietarissa 21. päivänä lokakuuta vuonna 1876 (k. 1925). än oli jalokiviseppämestari ugust olmströmin ja hänen vaimonsa ilma Rosalien poika. Päätettyään koulunkäyntinsä lbert tuli oppiin isänsä työhuoneeseen, valmistui kisälliksi ja suoritti mestaritutkintonsa. än haaveili muusikonurasta; lbert soitti viulua ja tuli itse asiassa aika taitavaksi instrumenttinsa käyttäjäksi. änen oli kuitenkin luovuttava nuoruudenhaaveistaan. Isän työhuone oli tuottava perheyritys, ja se tarvitsi tarmokasta johtajaa. Suvun perimätiedossa ei ole säilynyt mainintoja siitä taistelusta, mitä isä ja poika kävivät pojan uranvalinnasta, mutta poika mukautui lopulta isän tahtoon. Ei tarvita paljoakaan mielikuvitusta nähdäkseen, kuinka erilaisia nämä kaksi sukupolvea olivat. Isä ugust oli oman onnensa seppä hän oli työskennellyt kovasti koko elämänsä ajan saavuttaakseen asemansa. Poika lbert taas syntyi niin sanotusti kultalusikka suussa. lbertin valokuvista näkee selvästi, että hän oli hyvin tarkka ulkonäöstään, ja hän olikin todella tyylikäs. Fabergén Lontoon haaraliikkeen johtaja enry Bainbridge huomasi tämän myös. En nähnyt koskaan vanhempaa olmströmiä, mutta nuoremman muistan oikein hyvin, hän esiintyi kuin maailmanmies ja oli tarkka pukeutumisestaan. 22 lbert olmströmistä tuli se tarmokas johtaja, jonka yritys tarvitsi. oiminta kukoisti, ja arvokkaita ja korkealuokkaisia töitä valmistettiin hänen toimiessaan Fabergén jalokiviseppämestarina. ukoistavat liiketoimet heijastuvat siinä, että työhuone työllisti hyvinä vuosina 60 kisälliä ja oppipoikaa. änen oli mahdollista palkata useampia apulaisia, jotka kevensivät hänen omaa työtaakkaansa. änellä oli lähimpänä miehenään kelpo jalokiviseppämestari, Lauri ntinpoika Ryynänen, joka oli kotoisin Pielisistä. Ryynänen oli työskennellyt olmströmillä vuodesta 1887 lähtien, ja hän oli suorittanut mestaritutkintonsa suurin piirtein samaan aikaan kuin lbert eli vuonna 1901. Ruusu-muna Fabergén suomalaiset mestarit työskenteli joukko erityisen lahjakkaita a huomattava osa heistä oli suomalaisia. illander-godenhielm taseppä arl Fabergé (1846-1920) aiten kauniista pääsiäismunistaan. huutokauppojen halutuimpia aarteita, shenkilöt ympäri maailman keräävät näjän ylimystölle valmistettuja lahjoja. Romanttinen pääsiäismuna Ruusu oli Nikolai II:n lahja puolisolleen leksandra Fjodorovnalle. Se oli kunnianosoitus pienelle kruununperijälle ja hänen äidilleen, sillä sen sisällä oli yllätyksenä medaljonki, jossa oli pienen kruununperijän kuva. Munan huipulla olevan taulutimantin läpi näkyy vuosi, jolloin lahja annettiin (1907). ultaa, emalia ja timantteja. enrik Wigström, Fabergé, Pietari. orkeus 7,7 cm. he Walters rt Museum, Baltimore Fabergén suomalaiset mestarit aulakoru. Platinaa, kultaa ja timantteja. Fabergé, lbert olmström, Pietari, 1911. äälahja appivanhemmilta nuorelle suomalaiselle miniälle. Ulla illander-godenhielm w w w.tammi.f i Uppsala auktionskammare, Uppsala ammi 139 atariina Suuren pääsiäismuna atariina Suuren pääsiäismuna oli Nikolai II:n lahja äidilleen leskikeisarinna Maria Fjodo rovnalle pääsiäisenä 6. päivänä huhtikuuta vuonna 1914. Lahjan saaja kirjoittaa kah den päivän kuluttua sisarelleen kuningatar lexandralle Englantiin: än [hänen poikansa Nikolai] kirjoitti minulle ihastuttavan kirjeen ja lahjoitti minulle aivan hurmaavan pääsiäismunan. Fabergé toi sen minulle henkilökohtaisesti. Se on todellinen mestariteos, vaaleanpunaista emalia, sisällä on kantotuoli, jota kantaa kaksi mauria, keisarinna atariina sen sisällä pieni kruunu päässään. un vedät sen omalla avaimellaan niin maurit alkavat kävellä se on uskomattoman kaunis ja erittäin hienoa työtä. Fabergé on aikamme suurin nero, minä myös sanoin hänelle: Vous êtes un génie incomparable [olette verraton nero]. Muna on valmistettu enrik Wigströmin työhuo neessa Ludvig XVI:n tyyliin, jota meillä sanotaan kus tavilaiseksi tyyliksi. Munankuori on tehty kullasta, ja pinta on gilloseerattu hienostunein kuvioin ja emaloitu kermankeltaiseksi. Emaloidut pinnat on koristeltu tyy likauden suosikkiaiheella, trofeekimpuilla, joissa on soittimia ja taiteilijoiden ja tiedemiesten työvälineitä kaikissa kullan eri väreissä. Munan pääasiallinen koristelu muodostuu hovi miniatyristi Vasili I. Zujevin emalimaalauksista. Maalauk set muistuttavat kameita, ja ne on maalattu yksivärisen roosan eri vivahteissa. iheet ovat saaneet selvästikin inspiraationsa ranskalaiselta maalarilta François Bouche rilta (1703 1770), ja ne esittävät allegorisesti taidetta ja tiedettä. eskeisiä emalimaalauksia ympäröivät soikeat kameet, joissa on pieniä putteja kannattelemassa neljän vuodenajan attribuutteja. Yllätyksenä, joka valitetta vasti on kadonnut, oli kirjeenkirjoittajattaren mukaan pieni mekaaninen emaloitu kantotuoli, jota kantoi kaksi mauria. Matkustajana oli itse keisarinna atariina Suuri koko munahan säteilee juuri atariina Suuren kauno taiteiden ja tieteiden ihailua. olme koiranpentua, jotka hakevat turvaa toisistaan. kaattia, silminä timantit. ivenhioja on onnistunut hyödyntämään materiaalinsa taitavasti niin, että pentujen selkäpuoli on tumma ja kaulassa oleva leukalappu on vaalea. Fabergé, Pietari, 1900-luvun alku. Leveys 7,2 cm. Naurulokki. ultaa, akaattia ja timantteja. Fabergé, enrik Wigström, Pietari, 1908 17. Nobel-perheen kokoelmista / Stockholms uktionsverk, ukholma Sotheby s ultaa, hopeaa, platinaa, timantteja, helmiä, emalia ja peili. aulutimanttien alla keisarinna Maria Fjodorovnan monogrammi ja vuosiluku 1914. enrik Wigström, Fabergé (kaiverrettuna). Miniatyyrit signeerattu Vasili Ivanovitš Zujev. Pietari, 1908 1917. orkeus 12,1 cm. ilpikonna. ultaa, heliotrooppia, silmät timantteja. Fabergé, Pietari, noin 1900. Ristausnumerot 5061 ja 7009. Nikolai II:n sisaren, suuriruhtinatar senia leksandrovnan kokoelma. illwood Estate, Museum & Gardens / testamenttilahjoitus Marjorie Merriweather Post, Washington D. uva E. Owen Sotheby s 122 Virtahepo. Vuorikidettä, silmät rubiineja. Fabergé, Pietari, 1900-luvun alku. he Woolf Family ollection, Lontoo Norsu. Rodoniittia. Fabergé, Pietari, 1900-luvun alku. orkeus 4 cm. Sotheby s iiri. kaattia, häntä ja korvat timantteja. Fabergé, Pietari, 1890-luvun loppu. iiri on ollut Lordi Ivar Mountbattenin kokoelmissa. Rottaa esittävä netsuke. Puksipuuta. Silmät ruskeaa luuta, hampaat norsunluuta. Signeeraus Ikkan (Nagoya-koulu), Japani, 1800-luku. ollection Mirabaud he Woolf Family ollection, Lontoo 104 he Woolf Family ollection, Lontoo 105 FBERGÉN SUOMLISE MESRI Ulla illander Godenhielm ammi 2010 FBERGÉN SUOMLISE MESRI Ulla illander Godenhielm ammi 2010 ammen korukirjasarjassa julkaistun teoksen kirjakauppaversio. iiri, joka on hiottu netsuketyyliin. Savukvartsia ja timantteja. Fabergé, Pietari, 1900-luvun alku. Erittäin kirjava kuvamateriaali antoi haastetta reprotyöhän, taustan poistojakin oli satoja ja esineissä paljon yksityiskohtia.
(Sterna paradisaea), Jökulsárlón, Islanti 6/ 2006 mv (Larus hyperboreus, orvus macrorhynchos), okkaido, Japani 2/ 2008 jp (urdus merula), Saarenmaa, Viro 3/ 2011 tm 98 (Parus ater), ouvola 2/ 2011 tm (Bombycilla garrulus), uusamo 1/ 2010 mv (roglodytes troglodytes), Espoo 2/ 2009 tm (Loxia curvirostra), uusamo 2/ 2011 mv Linnutlumen VLOSS M M I Peukaloinen ÖYensaRJa rto Juvonen omi Muukkonen Jari Peltomäki Markus Varesvuo Mustarastas VaLoista Ja musta a ilhi Pikkukäpylintu 104 105 uusitiainen Lapintiira Isolokki ja paksunokkavaris 10 11 112 113 LINNU LUMEN VLOSS Juvonen, Muukkonen, Peltomäki, Varesvuo ammi 2011 irjan suunnittelu, taitto ja kuvakäsittely Book design, layout and image editing LINNU LUMEN VLOSS Juvonen, Muukkonen, Peltomäki, Varesvuo ammi 2011 irjan suunnittelu, taitto ja kuvakäsittely Book design, layout and image editing Jatko-osa kirjalle Linnut vauhdissa (ammi 2009) ustannustoimittaja rno Rautavaaran kanssa kehitellyt jaksojen otsikot ja kuvien ryhmittely.
258 LOVE REORDS 1966 1979 UONO RV Finnlevy-studion äänittäjä Jukka eittinen huhtikuussa 1974. Love Records teki vuosina 1966 1976 valtaosan levyistään Finnvoxilla. Muita yhtiön käyttämiä studioita olivat Finnlevy-studio, Soundtrack ja Microvox. Love Recordsin levynkansia painettiin paljon helsinkiläisessä Painomestarit Oy:ssä. uhtikuussa 1975 työn alla on Isokynä Lindholmin Fandjango. Love Recordsin kasettiesitteeseen ehdolla ollut mainoskuva mallina Pekka Pehkonen. uva heinäkuulta 1973. RV 94 LOVE REORDS 1966 1979 ar ina 95 LOVE REORDS 1966 1979 ar ina RV LRLP 33 LXLP 512 lkuvuosi 1975 Love Recordsilla kului paistatellessa edellisen vuoden joulumarkkinoille tulleilla levyillä, joista monet myivät hyvin alkukesään asti. uhtikuussa Suosikin albumilistalla kahdestatoista parhaiten myyvästä levystä peräti viisi oli Love-tuotantoa: urriganesin Roadrunner (2.), Juice Leskinen & oitus Intin Per Vers, runoilija (3.), lbert Järvisen Ride on (5.), Jukka olosen he ook (10.) ja Mikko latalon Maalaispoika oon (12). Yhtä vakuuttavaa jälkeä oli singlelistalla, jossa Juicen Jyrki boy oli ykkösenä ja Marilyn viidentenä. Muita Lovehittejä olivat urriganesin Get on (8.), lbert Järvisen Let s ave a Ball (20.) ja om eatterin alliolle kukkulalle (27.). Nämä kestohitit vaihtuivat vasta kesällä, kun listoille alkoivat nousta Love Recordsin kevätuutuudet. lkuvuodesta 1975 Pihasoittajien Viulu-ukko valittiin Suomen edustajaksi euroviisuhin. arsintafinaalin kuudentoista parhaan joukkoon oli selvinnyt kolme muutakin Loveartistia: M.. Numminen (kappaleella Voittolaulu), Maarit (Mätämakee) ja git-prop (On jokin mikä yhdistää). Voiton Dannyn Seikkailijan nenän edestä napannut Pihasoittajat sijoittui varsinaisessa loppukilpailussa ukholmassa maaliskuussa hienosti seitsemänneksi. Osallistuminen laulukilpailuihin oli vaatinut yhtiöltä tietyn kynnyksen ylittämistä. lkuaikoina lovelaiset olivat suomineet lista-ajattelua ja puhuneet lämpimästi vaihtoehtoisen musiikkituotannon puolesta. ähän ajatteluun eivät sopineet yhdentekevät iskelmäkilpailut. Mielet olivat kuitenkin muuttuneet, kun Eurovision laulukilpailujen ja Syksyn Sävelen merkitys kasvoi. ahden televisiokanavan aikakaudella niistä tuli merkittäviä ponnahduslautoja julkisuuteen. Ensimmäisen kerran Love-artistit osallistuivat euroviisukarsintoihin vuonna 1971, kun Jim Pembroken säveltämä ja Liisa uutin esittämä Uusi viikko tuli neljänneksi. Vuonna 1973 Love Records osallistui kumpaankin kisaan. ällöin euroviisukarsintojen finaaliin pääsivät Maarit (Life Is a Jigsaw) ja Irina Milan (Song for a Dove). Syksyn Sävelen Love-artisti oli puolestaan Rauli Badding Somerjoki (Ja rokki soi). Yhtiön suhtautuminen massakilpailuihin ei pysynyt täysin ristiriidattomana. Jo ennen Pihasoittajien Suomen karsintavoittoa vuonna 1975 yhtyeelle oli puuhattu esiintymistä ukholmassa samanaikaisesti järjestetyille Vaihtoehto Euroviisuille -nimisille protestifestivaaleille. Voiton jälkeen esiintyminen kuitenkin peruttiin. Vuonna 1976 Love Recordsilla oli Syksyn Sävelen finaalissa kaksi edustajaa, mikä ei estä- un hallitsee kaikki musiikin alat, tekee paljon vähemmän virheitä. Otto Donner joulukuussa 1967 Levykoodi Matriisinumero 1. painoksessa asetti Etiketti Esittäjä Levyn nimi Ilmestyi Muita huomioita Sisäpussi, liite ja kannet Painopaikka Levykoodi Matriisinumero 1. painoksessa asetti Etiketti Esittäjä Levyn nimi Ilmestyi Muita huomioita Sisäpussi, liite ja kannet Painopaikka LP:t LRLP 177 c Ilpo Saastamoinen Joutsenen juju 9/1976 4 n g LRLP 178 M.. Numminen M.. Numminen auf Deutsch 11/1976 4 m LRLP 179 Punaviesti On lähellänne lämmin 7/1976 4 n Painomestarit LRLP 180 c Juice eskitysleirin ruokavalio 9/1976 4 m g Painomestarit 180 LRLP 181 c isse eendreams 7/1976 4 m Painomestarit 181 LRLP 182 c ector otelli annikainen 7/1976 4 m g Painomestarit 182 LRLP 183 c auno rossi aks rivisellä 7/1976 4 n g LRLP 184 c varuuslintu varuuslintu 6/1976 4 n Painomestarit LRLP 185 aru Valjakka & auko uosma Elmer Diktonius Opera omnia 4/1977 4 m g Painomestarit LRLP 186 c OM-vartetti git-prop Väinämöisen soitto 2/1977 4 m f LRLP 187 Vimpelin Väinämöinen orkea veisu 2/1977 4 n LRLP 188 c Eero oivistoinen he Front is Breaking 11/1976 4 m LP:t LRLP 217 arvest ome Light cross the Mountains 2/1977 4 n Painomestarit LRLP 218 Åke nderson & ntero Reidarin sähköiset kuvat 2/1977 4 m Painomestarit onkanen LRLP 219 c Pekka Pohjola eesojen lehto 3/1977 4 mn irjapaino E. uronen 219 LRLP 220 Ei julkaistu LRLP 221 c Muska ää se päivä on 6/1977 4 m 221 LRLP 222 c Mikko latalo Rokkilaulaja 3/1977 4 m Painomestarit 222 LRLP 223 c Mauno Blomqvist Mauno Blomqvist laulaa Paul Robesonin 4/1977 4 m lauluja LRLP 224 ulikki Oksanen Rauhan äiti varuuslintu 10/1977 4 m aj hydenius git-prop LRLP 225 c Royals Out 5/1977 4 m f LRLP 226 c Juice Lahtikaupungin rullaluistelijat 4/1977 4 m g Painomestarit 226 LRLP 189 Edward Vesala Rodina 6/1977 4 m g ammer-paino LRLP 227 c Wigwam Dark lbum 12/1977 4 m f Painomestarit 227 LRLP 1 amatöörivuodet 1966 1969 ivelän sairaala, loauu 1966 ovat opiskelunsa ja muiden töidensä ohella ehtineet keikkailla jo kymmenen vuotta. ummatkin tuntevat jazzpiirit hyvin, Lokakuinen päivä vuonna 1966 ivelän sairaalan osastolla minkä lisäksi Donnerilla on hyvä näppituntuma moderniin numero kuusi. inoa edes vähän rauhallinen paikka osastolla on tupakkatilana toimiva vessa, jossa tte Blom, Otto seensa vaan haluavat mukaan myös 23-vuotiaan musiikkikrii- konserttimusiikkiin. e eivät luota pelkkään soittokokemuk- Donner ja hristian Schwindt käyvät parhaillaan innostunutta neuvottelua. Donner ja Schwindt ovat tulleet tapaa- aloittelemassa Rytmi-lehden päätoimittajana. Donnerin ja tikko Blomin. än pitää palstaa Nya Pressenissä ja on juuri maan sairaalassa tutkimuksissa olevaa ystäväänsä Blomia ja Schwindtin mielestä Blomilla on kolmikosta monipuolisin keskustelemaan suunnitelmastaan perustaa oma levy-yhtiö. tietämys rockista, bluesista ja muista ei-jazzillisista kuvioista. Ideaa ei ole vedetty täysin hihasta. Donner ja Schwindt Blomille kaavaillaan yhtiössä jonkin sortin asiantuntija-tiedottajan roolia, sillä hänen kirjoitustaitonsa on myös tiedossa. ovat jo jonkin aikaa ehtineet leikitellä ajatuksella, mutta nyt suunnitelmat ovat edenneet astetta pidemmälle. apaamista äytännön asioiden lisäksi kaverukset keskustelevat varten Schwindt on ottanut selvää eri yhtiömuodoista ja tarvittavista pääomista. Järkevintä näyttäisi olevan aloittaa miten. aiken kaikkiaan homma tuntuu toteuttamiskelpoi- yhtiön yleisistä toimintalinjoista: mitä tehdään, kenelle ja kommandiittiyhtiönä. selta. Suunnitelmaa päätetään kokeilla ainakin yhden levyn Lähtökohdat ovat hyvät. aikki kolme tuntevat hyvin kotimaiset musiikkiympyrät, jokainen vähän eri kantilta. Nuoresta sotaan sitten jatkoa. verran. Jos se menee metsään, niin sitten menee. Jos ei, kat- iästään huolimatta 27-vuotias Donner ja 26-vuotias Schwindt Ensimmäistä produktiota mietitään. olmikko tietää, että heidän hyvin tuntemallaan säveltäjällä aj hydeniuksella Love Recordsin ensimmäinen levy aj hydenius: Lauluja ilmestyi marras-joulukuun vaihteessa 1966. on valmiina koko joukko kappaleita, joita ei ole kuultu vielä LRLP 190 c M.. Numminen umipallona luokses pompin ain 11/1976 4 n Painomestarit & ullervo Linnan ork. LRLP 191 Ei julkaistu LRLP 192 c Piirpauke 2 11/1976 4 n g Painomestarit 192 LRLP 193 c Finnforest Lähtö matkalle 10/1976 4 m Painomestarit LRLP 194 c Jukka Gustavson jaloa ylpeyttä yletän ylevää nöyryyttä 3/1978 4 m f nousen LRLP 195 c Esa elasvuo Onnimanni 1/1977 4 n LRLP 196 c Esa otilainen jatuslapsi 2/1977 4 m Painomestarit LRLP 197 c Oulunkylän yhteiskoulun Musiikkia ihmisille 11/1976 4 n g Painomestarit ja :gin uuden yhteiskoulun nuorisokuoro ja Oyk:n orkesteri LRLP 198 Pekka Jalkanen UI musiikkia tutti-ikäisille 12/1978 4 n LRLP 199 c Jos-git yökansan lauluja 10/1976 4 n g LRLP 200 Erkki Mäkinen & oni Edelmann auhea murhamies Lalli 2/1977 4 m g LRLP 201 Esa elasvuo Q 4/1977 4 m ammer-paino LRLP 202 c Veltto Virtanen usessa 11/1976 4 n g Painomestarit LRLP 203 Eri esittäjiä Live at uhmo hamber Music Festival 6/1977 4 m LRLP 204 c yö-ryhmä Laulu ajasta ja rakkaudesta 11/1976 4 n g LRLP 205 Solid On päivä työn ja laulun aika 9/1976 4 n LRLP 206 c urriganes ot Wheels 10/1976 4 n 206 LRLP 207 c Made in Sweden Where Do We Begin 8/1976 4 n g eam trykk / Norja 207 LRLP 208 c Freeman Freeman 11/1976 4 n Painomestarit 208 LRLP 209 c Pen Lee & o loser to the Drum 11/1976 4 n LRLP 210 c Eri esittäjiä Love Show 5 11/1976 4 n 210 LRLP 211 c M.. Numminen Som en gummiboll kommer jag tillbaks till dej 6/1977 4 m Painomestarit 211 LRLP 212 c Eri esittäjiä Love Show 6 11/1976 4 n LRLP 213 c om Gardberg om sommar! esä näkemiin! 2/1977 4 n f Painomestarit 213 LRLP 214 c Jim Pembroke orporal auliflowers Mental Function 2/1977 4 m f 214 LRLP 215 Malvina Reynolds West oast Woman 3/1977 4 n g Painomestarit 215 LRLP 216 Nostoväkinäyttämö ölmöläisiä 12/1976 4 n g Salpausselän kirjapaino Lahti 76 LRLP 228 Miksi ei olme kamarikonserttoa 1900-luvulta 6/1977 4 m g irjapaino E. uronen LRLP 229 Madame What s appening? 7/1977 4 n c George LRLP 230 c urriganes Sixteen Golden Greats 4/1977 4 m 230 LRLP 231 c Jukka olonen Band Passanger to Paramaribo 8/1977 4 m ammer-paino 231 LRLP 232 Eero oivistoinen Quartet Labyrinth 6/1977 4 m LRLP 233 Ei julkaistu 233 LRLP 234 c Ile allio Irock 6/1977 4 mn Painomestarit 234 180 Ensimmäisen painoksen sisäpussissa 214 Laminoidut kannet. 226 Ensimmäisessä painoksessa kolme kuvaa Pompeijin raunioista, jotka mattapintainen kansi. 215 Uusintajulkaisu vuonna 1970 Yhdysvalloissa poistettu myöhemmistä painoksista. ilmestyneestä levystä. Laminoidut kannet. 227 Laminoidut kannet. Olemassa myös Ruotsin 181 Olemassa myös Ruotsin painos painos (Sonet SLP 3033, 1977). Levyn piti 219 Matriisinumeroina a-puolella stanssattu V 2084 ja (Sonet SLP 3022, 1976). ilmestyä jo helmikuussa 1977 nimellä Daemon b-puolella käsin kaiverrettu LRLP-219. Ilmestynyt Duncetan s Request. lbumista on vuodelta 182 1980-luvun uusintapainoksen kannessa Ruotsissa nimellä Skuggornas juvstart (kuten 1985 noin kahdensadan kappaleen virhepainos, ectorin kravatti yksivärinen. LRLP-219, mutta tiedot etiketissä ruotsiksi), joka on ilmeisesti Virginin hyllyttämä koelevy. Englannissa he Mathematician s ir Display Virhepainoksessa on vain kuusi kappaletta 192 Olemassa myös Ruotsin painos (LRLP 192S, (Virgin V 2084, 1977, uusintajulkaisu OVED kahdeksan sijasta, lisäksi kappaleiden 1978), jossa SLLP-mallinen sinikeltainen etiketti. 201 ja kasetti OVED 201; esittäjänä Pekka), versiot poikkeavat virallisesta julkaisuista. US:ssa Mike Oldfield, Sally Oldfield, Pekka 206 Ensimmäisen painoksen kansi karheapintaista Pohjola (Love Records USLP-1-1101, 1981), 230 Ensimmäisessä painoksessa mattapintainen pahvia, myöhemmät painokset kiiltäväpintaisia. ollannissa he onsequences Of Indecisions kansi. Olemassa myös kolme Ruotsin painosta Olemassa kolme Ruotsin painosta (Sonet 3021): (appy Bird 90096, 1981; esittäjänä Mike (Sonet SLP 3026) kultalevyetiketillä (1977), kultalevy-, pyramidi- ja punaoranssietikettinen. Oldfield), Italiassa Mike Oldfield, Sally Oldfield, pyramidietiketillä sekä ruskealla etiketillä. 207 Matriisinumerona POLYDOR 2480-358. Pekka Pohjola (Bubble Blulp 1815), Japanissa 231 Olemassa myös Ruotsin (Sonet SLP 3028, eesojen lehto (Victor VIP-4055, 1979) sekä 208 Matriisinumeron tilalla teksti LRLP- 1977), Englannin (Sonet SNF 768, 1977 ja Länsi-Saksassa Mike & Sally Oldfield - Pekka FREEMN LRLP-208. Länsi-Saksan (Sonet 147.120, 1977) painokset. Pohjola (appy Bird B 90096, 1981 ja kasetti MB 990096) ja Sally & Mike Oldfield - Pekka Pohjola 210 Matriisinumerona käsin tehty LR 405. 233 Numerolla piti ilmestyä albumi Suomen (Bellaphon BID 11002, 1981). Eri painosten asettiversion koodi LR-405. tataarit laulavat, josta koelevyt olemassa. kannet poikkeavat huomattavasti toisistaan. 211 Myös Ruotsin painos (Svenska Love 234 Matriisinumeron tilalla stanssattu 221 Laminoidut kannet. Records LRLP-211), jossa SLLPmallinen LOVE-ILE, jonka vieressä käsin kaiverrettu sinikeltainen etiketti. LRLP-234. Laminoidut kannet. 222 Osassa laminoitu kansi. 213 Laminoidut kannet. 13 LOVE REORDS 1966 1979 ar ina 259 LOVE REORDS 1966 1979 UONO LOVE REORDS 1966 1979, RIN IEILIJ UONO Miska Rantanen Schildts 2005 LOVE REORDS 1966 1979, RIN IEILIJ UONO Miska Rantanen Schildts 2005 Vuosina 1966 1979 saatavilla olevaa niukkaa kirjaintyyppivalikoimaa hallitsivat imes ja elvetica, joten typografia on toteutettu näillä kahdella. yöhön kuului myös kansien reprokuvaus, kuvien skannaus, kuvankäsittely, kuvien värierottelu sekä painovalmis pdf. irjan kolme osaa vaativat hyvin erilaisen typografian, diskografiataulukkoa varten tein LoveDingbat-symbolifontin (Openype, otf). 123456=?7BELIJ
Zhengin vanhin poika lyö Duanin Yanissa lussa tapahtui, että Zhengin herttua Wu haki Shenistä vaimon, joka nimettiin Wu-Jiangiksi. Vaimo synnytti kaksi poikaa, Zhuangin ja Duanin, jotka myöhemmin tunnettiin herttua Zhuangina ja Pikkuveli Duan Gongilaisena. Zhuangin synnytys oli vaikea, mikä säikäytti vaimon ja sai hänet antamaan Zhuangille nimeksi Vaikeastisyntynyt ja inhoamaan tätä. 1 Vaimo helli Duania ja halusi nostaa hänet valtaistuimelle. Niinpä vaimo pyysi toistuvasti herttua Wuta nimeämään Duanin seuraajakseen, mutta herttua kieltäytyi. un Zhuang oli noussut valtaan, Wu-Jiang pyysi antamaan Duanille Zhin vallitetun kaupungin. erttua Zhuang sanoi: Zhi on kuin voittamaton kalliolinna, ja Guon hallitsija heitti siellä henkensä ennen kuin saimme sen haltuumme. Jos nimeät minkä tahansa muun alueen, annan sen. Wu-Jiang pyysi Jingia, jonne Duan sitten asettuikin asumaan. äntä alettiin kutsua Jingin kaupungin kunnioitetuksi pikkuveljeksi. Valtaneuvos Zhai Zhong sanoi herttualle: Jos jonkin kaupungin muuri kasvaa yli viidensadan askeleen mittaiseksi, se on valtion tuho. 2 Ensimmäinen kuningas sääti: suuri läänitys- Sunzi Sodankäynnin taito Suomentanut ja toimittanut Matti Nojonen GUDEMUS 33 jadekasvot JDESVO Valittuja tarinoita iinan muinaisajoilta toimittanut Jyrki allio GUDEMUS poikkeavalla kiinan kirjakielen vanhimmalla muodolla, klassisella kiinalla, joka säilyi sivistyksen kielenä keisariajan loppuun saakka samaan tapaan kuin latina Euroopassa. Guwen guanzhissa tekstit ovat alkuperäisessä kieliasussaan, joten kiinankielinen nykylukija saa autenttisen kuvan siitä, millaista kirjoitettu kieli oli esimerkiksi 2300 vuotta sitten ja miten klassinen kirjakieli muuttui Ming kauteen mennessä. Samalla tavoin kuin latinan lukemistoja Euroopassa Guwen guanzhia ei iinassa ole luetettu vain kielen opettamiseksi vaan myös ajattelun ja väittelytaidon kehittämiseksi. Suomalaiselle lukijalle Guwen guanzhin kirjallisia ansioita merkittävämpää onkin, että se tarjoaa mahdollisuuden tutustua kiinalaisen sivistyneistön pysyvimpiin arvoihin. Valtaosa kokoelman teksteistä on historiallisia tarinoita, jotka paitsi kertovat tapahtuma aikansa yhteiskunnallisista oloista myös välittävät lukijalle, mitä teoksen kokoajat kungfutselaisen oppineiston jäseninä pitivät tärkeänä. 1 arinoissa kungfutselaisen filosofian ihanteet, kuten ihmisyys, hyve, säädyllisyys, huomaavaisuus ja rationaalisuus, saavat konkreettiset ja helposti omaksuttavat muodot. ungfutselaisuus oli keisarillisen iinan virallinen oppisuunta, ja vaikka monet sen opeista on sittemmin tuomittu moderniin maailmaan sopimattomiksi, sen todellista asemaa Manner iinan, aiwanin ja ulkokiinalaisten kulttuuriperinnön ytimenä eivät ole onnistuneet häivyttämään sen paremmin tasavaltalainen modernisaatioliike, kommunistiset uudelleenkasvatuskampanjat kuin markkinatalouden realiteetitkaan. lassiset tarinat ovat vaikuttaneet niin viime vuosisadan alun vallankumouksellisten kuin nykypäivän poliittisten johtajienkin ajatteluun. Mao Zedong jopa ylpeili sillä, että hän oli lukenut Guwen guanzhin uusien laitosten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Jokaiselle on tarjolla jotakin: tarkoin selityksin varustetusta oppikirjasta nykykiinaksi uudelleenkirjoitettuihin ja kuvitettuihin kertomuskokoelmiin ja minikokoisiin taskupainoksiin. enemmän kiinalaista kirjallisuutta kuin marxilaisuuden klassikoita. Guwen guanzhi antologian kokoajista, Wu hucaista (eli 1655 171) ja hänen serkunpojastaan Wu Diaohousta, ei tiedetä paljon. Lukeneistoon kuuluvina, mutta vailla merkittäviä virka asemia, he pitivät yksityistä virkamiestutkintoon valmentavaa koulua kotiseudullaan, nykyisessä Shaoxingissa sunzi SODNÄYNNIN IO suomentanut ja toimittanut Matti Nojonen GUDEMUS yökkäykset linnoitettuja kaupunkeja vastaan kuluttavat voimavarojasi. Valtion voimavarat eivät riitä pitkitettyihin sotaponnisteluihin. un aseet ovat tylsyneet, joukkojen moraali on laskenut, voimat on kulutettu loppuun ja varat ovat huvenneet, naapurihallitsijat ja vasallit käyttävät vaikeaa tilannettasi hyväkseen noustakseen sinua vastaan. ällöin edes viisaat neuvonantajat eivät voi korjata tästä aiheutuvia seurauksia. Vaikka sodankäynnin mielettömästä nopeudesta on kuultu, ei vielä ole nähty älykkäästi pitkitettyä sotaa. enttäkeittiö ja jatkettava kolmiosainen piippu ruuan höyrystämistä varten evättä ja syksyä -aikakauden lopulta. Mikään valtio ei koskaan ole hyötynyt pitkitetystä sodankäynnistä. Jos ei täysin tiedosta, kuinka vahingollista sodankäynti on, ei voi täysin ymmärtää, miten joukkoja voi käyttää kannattavasti. Sotataidon mestarin ei tarvitse kahdesti järjestää kutsuntoja eikä useaa huoltoa. än tuo tarvikkeet kotimaastaan ja ottaa muonat viholliselta. Siten hänellä on tarpeeksi ruokaa armeijalle. rmeija köyhdyttää valtiota. rmeija köyhdyttää valtiota, kun huoltoyhteydet ovat pitkät, ja armeijan huolto pitkien matkojen päähän köyhdyttää kansan. 11 rmeijan läheisyydessä on kallista tehdä hankintoja. 12 alliit hankinnat kuluttavat varasi, ja kun olet ne kuluttanut, joudut lisäämään pakkolunastusta. 11 Song-editiossa kohta on kirjoitettu selkeämmin: rmeijan huolto pitkien matkojen päähän köyhdyttää valtion. Pitkät kuljetusetäisyydet köyhdyttävät kansan. ( 簡 本 6) 12 oinen mahdollinen oikea suomennos lauseesta on: auppaloiden läheisyydessä on kallista tehdä hankintoja. ämä tulkinnallisen eron mahdollistaa an-editiossa epäjohdonmukaisesti käytetyt kirjoitusmerkit markkinapaikka/kauppala ja armeija. Näillä kirjoitusmerkeillä on toisiaan muistuttava äänne- ja kirjoitusasu ( 市, shi, ja 師, shi). yseisessä kohdassa käytetään merkkiä markkinapaikka ( 市 ). ( 簡 本 7) jadekasvot jadekasvot 68 Sodankäynnin taito 69 Sodankäynnin taito 晏 子 不 死 君 難 襄 公 二 十 五 年 左 傳 崔 武 子 見 棠 姜 而 美 之 遂 取 之 莊 公 通 焉 崔 子 弒 之 晏 子 立 於 崔 氏 之 門 外 其 人 曰 死 乎 曰 獨 吾 君 也 乎 哉 吾 死 也 曰 行 乎 曰 吾 罪 也 乎 哉 吾 亡 也 曰 歸 乎 曰 君 死 安 歸 君 民 者 豈 以 陵 民 社 稷 是 主 臣 君 者 豈 為 其 口 實 社 稷 是 養 故 君 為 社 稷 死 則 死 之 為 社 稷 亡 則 亡 之 若 為 己 死 而 為 己 亡 非 其 私 昵 誰 敢 任 之 且 人 有 君 而 弒 之 吾 焉 得 死 之 而 焉 得 亡 之 將 庸 何 歸 門 啟 而 入 枕 尸 股 而 哭 興 三 踊 而 出 人 謂 崔 子 必 殺 之 崔 子 曰 民 之 望 也 舍 之 得 民 子 產 論 尹 何 為 邑 襄 公 三 十 一 年 左 傳 子 皮 欲 使 尹 何 為 邑 子 產 曰 少 未 知 可 否 子 皮 曰 愿 吾 愛 之 不 吾 判 也 使 夫 往 而 學 焉 夫 亦 愈 之 治 矣 子 產 曰 不 可 人 之 愛 人 求 利 之 也 今 吾 子 愛 人 則 以 政 猶 未 能 操 刀 而 使 割 也 其 傷 實 多 子 之 愛 人 傷 之 而 已 其 誰 敢 求 愛 於 子 子 於 鄭 國 棟 也 棟 折 榱 崩 僑 將 厭 焉 敢 不 盡 言 子 有 美 錦 不 使 人 學 製 焉 大 官 大 邑 身 之 所 庇 也 而 使 學 者 製 焉 其 為 美 錦 不 亦 多 乎 僑 聞 學 而 後 入 政 未 聞 以 政 學 者 也 若 果 行 此 必 有 所 害 譬 如 田 獵 射 御 貫 則 能 獲 禽 若 未 嘗 登 車 射 御 則 敗 績 厭 覆 是 懼 何 暇 思 獲 子 皮 曰 善 哉 虎 不 敏 吾 聞 君 子 務 知 大 者 遠 者 小 人 務 知 小 者 近 者 我 小 人 也 衣 服 附 在 吾 身 我 知 而 慎 之 大 官 大 邑 所 以 庇 身 也 我 遠 而 慢 之 微 子 之 言 吾 不 知 也 他 日 我 曰 子 為 鄭 國 我 為 吾 家 以 庇 焉 其 可 也 今 而 後 知 不 足 自 今 請 雖 吾 家 聽 子 而 行 子 產 曰 人 心 之 不 同 如 其 面 焉 吾 豈 敢 謂 子 面 如 吾 面 乎 抑 心 所 謂 危 亦 以 告 也 子 皮 以 為 忠 故 委 政 焉 子 產 是 以 能 為 鄭 國 子 產 論 政 寬 猛 昭 公 二 十 年 左 傳 鄭 子 產 有 疾 謂 子 大 叔 曰 我 死 子 必 為 政 唯 有 德 者 能 以 寬 服 民 其 次 莫 如 猛 夫 火 烈 民 望 而 畏 之 故 鮮 死 焉 水 懦 弱 民 狎 而 翫 之 則 多 死 焉 故 寬 難 疾 數 月 而 卒 大 叔 為 政 不 忍 猛 而 寬 鄭 國 多 盜 取 人 於 萑 苻 之 澤 大 叔 悔 之 曰 吾 早 從 夫 子 不 及 此 興 徒 兵 以 攻 萑 苻 之 盜 盡 殺 之 盜 少 止 仲 尼 曰 善 哉 政 寬 則 民 慢 慢 則 糾 之 以 猛 猛 則 民 殘 殘 則 施 之 以 寬 寬 以 濟 猛 猛 以 濟 寬 政 是 以 和 詩 曰 民 亦 勞 止 汔 可 小 康 惠 此 中 國 以 綏 四 方 施 之 以 寬 也 毋 從 詭 隨 以 謹 無 良 式 遏 寇 虐 慘 不 畏 明 糾 之 以 猛 也 柔 遠 能 邇 以 定 我 王 平 之 以 和 也 又 曰 不 競 不 絿 不 剛 不 柔 布 政 優 優 百 祿 是 遒 和 之 至 也 及 子 產 卒 仲 尼 聞 之 出 涕 曰 古 之 遺 愛 也 2 作 戰 篇 孫 子 曰 : 凡 用 兵 之 法, 馳 車 千 駟, 革 車 千 乘, 帶 甲 十 萬, 4 千 里 而 饋 糧, 則 外 內 之 費, 賓 客 之 用, 膠 漆 之 材, 車 甲 之 奉, 日 費 千 金, 然 後 十 萬 之 師 舉 矣 其 用 戰 也 勝, 久 則 鈍 兵 挫 銳, 攻 城 則 力 屈, 久 暴 師 則 國 用 不 足 夫 鈍 兵 挫 銳, 屈 力 殫 貨, 則 諸 侯 乘 其 弊 而 起, 雖 有 智 者, 不 能 善 其 後 矣 故 兵 聞 拙 速, 未 睹 巧 之 久 也 夫 兵 久 而 國 利 者, 未 之 有 也 故 不 盡 知 用 兵 之 害 者, 則 不 能 盡 知 用 兵 之 利 也 善 用 兵 者, 役 不 再 籍, 糧 不 三 載 ; 取 用 於 國, 因 糧 於 敵, 故 軍 食 可 足 也 國 之 貧 於 師 者, 遠 輸 遠 輸, 遠 輸 遠 輸 則 百 姓 貧 ; 近 於 師 者 貴 賣, 貴 賣 則 百 姓 財 竭, 財 竭 則 急 於 丘 役 屈 力 中 原 內 虛 於 家, 百 姓 之 費 十 去 其 七 ; 公 家 之 費, 破 車 罷 馬, 甲 冑 矢 弓 弩, 戟 楯 蔽 櫓, 丘 牛 大 車, 十 去 其 六 故 智 將 務 食 於 敵, 食 敵 一 鍾, 當 吾 二 十 鍾 ; 稈 萁 一 石, 當 吾 二 十 石 故 殺 適 敵 者 怒 也 ; 取 敵 之 利 者, 貨 也 故 車 戰 得 車 十 乘 已 上, 賞 其 先 得 者, 而 4 Song-editio: merkit on kirjoitettu järjestykseen 內 外. Wujing-editio: 其 用 戰 也 貴 勝 (suom. viite 10). Song-editio: 國 之 貧 於 師 者 遠 輸, 遠 輸 百 姓 貧 (suom. viite 11). an-editiossa lauseesta on säilynyt vain merkit: 近 市 者 貴 (suom. viite 12). Song-editio: 力 屈 財 殫, 中 原 內 虛 於 家 (suom. viite 13). irjoitusmerkkien jousi ( 弓 ) ja jalkajousi ( 弩 ) vaihto (suom. viite 14). 10 更 其 旌 旗 車 雜 而 乘 之, 卒 共 而 養 之, 是 胃 謂 勝 敵 而 益 強 故 兵 貴 勝, 不 貴 久 故 知 兵 之 將, 生 民 之 司 命, 國 家 安 危 之 主 也 3 謀 攻 篇 孫 子 曰 : 凡 用 兵 之 法, 全 國 為 上, 破 國 次 之 ; 全 軍 為 上, 破 軍 次 之 ; 全 旅 為 上, 破 旅 次 之 ; 全 卒 為 上, 破 卒 次 之 ; 全 伍 為 上, 破 伍 次 之 是 故 百 戰 百 勝, 非 善 之 善 者 也 ; 不 戰 而 屈 人 之 兵, 善 之 善 者 也 故 上 兵 伐 謀, 其 次 伐 交, 11 其 次 伐 兵, 其 下 攻 城 攻 城 之 法, 修 櫓 轒 轀, 具 器 械, 12 13 三 月 而 止 ; 距 闉 有 三 月 然 將 不 勝 其 忿 而 蟻 附 之, 殺 士 三 分 之 一, 而 城 不 拔 者, 此 攻 之 災 也 故 善 用 兵 者, 屈 人 之 兵 而 非 戰 也, 拔 人 之 城 而 非 攻 也, 破 毀 人 之 國 而 非 久 也 必 以 全 爭 於 天 下, 故 兵 不 頓 而 利 可 全, 此 謀 攻 之 法 也 故 用 兵 之 法, 十 則 圍 之, 五 則 攻 之, 倍 則 戰 14 之, 敵 則 能 分 之, 少 則 能 守 之, 不 若 則 能 避 之 故 小 敵 10 Song-editio: 卒 善 而 養 之 (suom. viite 15). 11 Song-editioon lisätty lause: 為 不 得 已 (suom. viite 19). 12 Song-editio: 三 月 而 後 成. 13 Song-editio: 距 闉, 又 三 月 而 後 已. 14 Song-editio: 故 用 兵 之 法, 十 則 圍 之, 五 則 攻 之, 倍 則 分 之, 敵 則 能 戰 之 (suom. viite 20). 228 jadekasvot 229 jadekasvot 162 Sodankäynnin taito 163 Sodankäynnin taito JDESVO & SODNÄYNNIN IO Gaudeamus 2005 JDESVO & SODNÄYNNIN IO Gaudeamus 2005 iinankielinen osuus teki työstä hyvin haasteellisen. Oma kanji-merkkien auttava lukutaito sekä InDesignin laajan unicode-merkistön tuki helpottivat työtä merkittävästi. yöhön kuului mustavalkokuvien skannaus sekä muutamien esineiden reprokuvaus.
Metsäteollisuuden läpimurto ja ekspansio Sahateollisuus laajenee Puuhioke- ja selluloosateollisuus Paperiteollisuus Vaneriteollisuus askiviljely ja tervanpoltto hiipuvat vähitellen Polttopuu ja kotitarvepuu säilyvät tärkeässä asemassa erityisesti maaseudulla Suomalaisuuden vahvistuminen utonomian kyseenalaistaminen Itsenäisen Suomen puujalat eollinen puunkäyttö kasvaa nopeasti oneellinen puunkorjuu, uitto ja rautatiekuljetus kehittyvät Pohjois-Suomen metsävarojen hyödyntäminen Metsäorganisaatioiden synty ja vakiintuminen Polttopuun käyttö ja metsälaiduntaminen vähenevät Puulla parempiin päiviin Suomi itsenäistyy sutustoiminta Rajut suhdannevaihtelut metsänomistuksen Maaltamuutto, Sodat rakennemuutos ehometsänhoidon aika Suomesta tulee metsäteknologian kärkimaa Puunjalostusta globalisaation, EU:n ja Greenpeacen ehdoilla evoset ja pokasahat Luontotietoinen, vaihtuvat traktoreihin ylikansallinen ja ja moottorisahoihin äärimmilleen utokuljetus tehostettu metsäteollisuus Metsäautotiet akkuukoneet Metsän- Metsätraktorit parannus- ohjelmat: Energiapuun korjuu, Metsäteollisuuden ja muiden organisaatioiden fuusiot ietotekniikka metsätalouden välineeksi Moderni metsien monikäyttö vakiintuu Suomesta tulee merkittävä metsätalouden ja metsäteollisuuden tietotaidon viejä Metsätalouden ja maaseudun murros Ekologian esiinmarssi Valtion metsien apio Pienikokoisen Metsänviljely, utkimuksen arvostus kasvaa hoitoa kehitetään puun kysyntä metsänjalostus mahdollistaa Metsätuhot ja niiden torjunta Vuosilohkojärjestelmä, Metsäopetus harvennushakkuut aimituotannon kansalaiskeskustelun kohteena automaatio tukkipuiden estävyyden käsite laajenee harsinnat oneellinen maanmuokkaus Metsätalouden Evo jatkaa Metsän- emiallinen lue-ekologinen tarkastukset metsäkouluna parannus- toiminta, otetaan käyttöön vesakontorjunta ja osallistava suunnittelu ulotus, kylvö Muut metsäkoulut metsänhoito- Metsänlannoitus valtion metsissä ja istutus leviävät käytäntöön lautakunnat ja Ojitus koneellistuu -luvulla keskusmetsäseurat Metsäopetus Valtion maiden Metsänhoitotöiden asutustoiminta laajenee kaikkiin lopullinen Valtakunnan maakuntiin koneellistuminen Yksityismetsätalouden edistämisen metsien inventoinnit vaatimaton alku vuodesta Metsänhoitoyhdistykset Suomen metsävarat kasvavat neljänneksellä Metsätieteellinen koetuslaitos ajanderin metsätyyppiteoria Suojametsäkomitean esitys ansallispuistot, luonnonpuistot ja muut Metsälaki turvaa suojelualueet vuodesta alkaen monimuotoisuuden Sertifiointi, Natura Luonnonsuojelulaki -vuotinen metsäsota -luvun alusta lähtien Metsäasetus Metsänhoitoyhdistyslaki Metsälaki ja luonnonsuojelulaki Metsälaki arsintajulkilausuma ansallinen metsäohjelma, Laajat komiteamietinnöt Metsälait ja ym. Metsäkomiteoiden -luku, ja pysyvä Sota-ajan poikkeussäädökset Metsähallintolaki ja metsälautakuntalaki vuoden ajan on tuotettu Vähemmälle huomiolle loudellisesta kannattaisten hyvinvointi sekä en metsään. Se laajenopuolelle biologiaan, estetiikkaan. eemoina asvatuksen tavoitteet ja itykset sekä alueellinen laan kriittisesti mutta en. un yhteiskunnan, t, metsien käytön tulee osoittaa monet vakiinetsätaloudesta, metsäistykseen. Se soveltuu elle metsässä kulkevalle. cs UUSI MESÄIRJ Jalonen ym. (toim.) UUSI MESÄIRJ oimittaneet Riina Jalonen ym. [ 140 ] Uusi metsäkirja Metsikön rakenne ja puuston laatu vaikuttavat olennaisesti optimaaliseen harvennustapaan (Vettenranta & Miina 1999; yytiäinen ym. 2005). laharvennus eli puiden poisto pääasiassa alimmista latvuskerroksista on yleensä kannattavin vaihtoehto ensiharvennuksissa, joista ei saada vielä tukkipuuta. Metsikön suurimpien puiden poistamiseen keskittyvät harvennukset ovat kannattavimpia tasaikäisten ja kokojakaumaltaan yhtenäisten havumetsiköiden myöhemmissä harvennuksissa (kuva 4.2). arvennukset, joissa poistetaan sekä pienimpiä että suurimpia puita, ovat optimaalisia metsiköissä, joissa pienimmillä rungoilla ei ole edellytyksiä kohtuullisessa ajassa kehittyä tukkipuiksi. arvennusvoimakkuus. Metsänomistajan korko vaikuttaa harvennusten voimakkuuteen. un korko on pieni (alle 1 %), kannattavinta on tehdä kevyitä harvennuksia ja pitää puuston pohjapinta-ala korkeana läpi kiertoajan. evyet harvennukset tähtäävät runsaaseen ja hyvälaatuiseen päätehakkuupuustoon. orkeammilla koroilla viimeiset harvennukset voivat olla voimakkaampia. Voimakkailla harvennuksilla voidaan realisoida suurempi osa puustoon sitoutuneesta pääomasta jo ennen päätehakkuuta. Myös puun laatu vaikuttaa optimaaliseen harvennusvoimakkuuteen. Ensimmäiset harvennukset voivat olla voimakkaita metsiköissä, joissa on runsaasti huonolaatuisia tukkipuiksi kelpaamattomia runkoja (yytiäinen ym. 2005). oisaalta voimakkaat harvennukset saattavat altistaa jäävän puuston myrskytuhoille (o 11). Eri harvennusvoimakkuuksiin liittyvistä tuulituhoriskeistä ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä empiirisesti todennettua ja optimointimalleihin liitettävissä olevaa tietoa. Päätehakkuun ajoitus. Metsikkö kannattaa päätehakata silloin, kun sen suhteellinen arvokasvu jää pysyvästi korkokantaa (eli pääoman vaihtoehtoisen käytön tuottoa) pienemmäksi. Metsikön suhteellinen arvokasvu vähenee selvästi sen jälkeen, kun valtaosa puustosta on saavuttanut tukkipuun mitat, ellei järeästä tukista makseta tavallista tukkia parempaa kuutiohintaa. aimikkovaiheen metsänkäsittely ja sovellettava korkokanta vaikuttavat merkittävästi optimaaliseen päätehakkuuikään (kuva 4.3). Päätehakkuu kannattaa yleensä tehdä sitä aikaisemmin mitä korkeampi korko on. Lyhyeen kiertoaikaan päädytään harvennuksilla, joissa poistetaan läpimitaltaan sekä suuria että pieniä puita. ällaiset harvennukset johtavat kooltaan hyvin yhtenäiseen päätehakkuupuustoon, jossa suuri tukkipuuosuus saavutetaan jo verrattain pienillä keskiarvoisilla rinnankorkeusläpimitoilla. Mallien soveltaminen käytännön metsätaloudessa Metsänkasvatuksen taloudellinen tutkimus palvelee käytännön metsätaloutta etsimällä keinoja, joilla metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan parantaa. Mallien rajoitukset ja niihin liittyvät oletukset on kuitenkin otettava Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta, cm Rinnankorkeusläpimitta, cm Runkoluku hehtaaria kohden Pituus, m uva 4.2. avainnollistus harvennuksesta, jossa poistetaan etupäässä tukkimitat saavuttaneita päävaltapuita. Metsän rakenne kuvataan kymmenen kuvauspuun avulla. Pylväät kuvaavat kunkin kuvauspuun edustamaa runkolukumäärää hehtaarilla. Oranssi osa pylväistä kuvaa poistettavien runkojen osuutta ja vihreä osa harvennuksen jälkeistä runkolukua. (ineisto: yytiäinen ym. 2004.) Metsikön ikä uudistushetkellä, vuosia 1000 1600 2250 3000 Suositus B uva 4.3. Lähtötiheyden ja korkokannan vaikutus optimikiertoaikaan kuivahkon kankaan kylvömänniköissä. Valkoiset ympyröidyt numerot kuvaavat korkokantaa (%) ja käyrien luvut taimikonharvennuksen jälkeistä tiheyttä. (ineisto: yytiäinen ym. 2005; yvän metsänhoidon suositukset 2001.) huolellisesti huomioon tutkimustuloksia käytäntöön sovellettaessa. Yksityiskohtaisimmatkin mallit ovat aina yksinkertaistuksia ja useimmiten myös keskiarvoja kuvaamistaan kohteista. ulkittaessa esimerkiksi optimaalista harvennustapaa koskevia tuloksia on otettava huomioon mallissa sallittu puuvalinnan joustavuus eri kokoluokkien sekä hyvä- ja huonolaatuisten puiden välillä. Ei-spatiaalisilla malleilla ja joustavalla puuvalinnalla saatu tulos, jonka mukaan metsiköstä kannattaa järjestelmällisesti poistaa tiettyä kokoluokkaa suuremmat rungot (esim. yytiäinen ym. 2005), ei liene sellaisenaan järkevä suositus käytännön harvennuksiin. Poistettavia puita valittaessa on puun hakkuuarvon lisäksi aina kiinnitettävä huomiota puuston tilajakauman tasaisuuteen. Samankokoistenkin puuyksilöiden välillä voi lisäksi olla runsaasti vaihtelua siinä, miten niiden kasvu elpyy kasvutilan lisääntyessä hakkuiden jälkeen (o 11). [ 141 ] Puuntuotannon päämäärät ja keinot G U D E M U S 3. Metsien käytön historia 3.1 Johdanto Pasi Puttonen Metsien käytön historialla on itseisarvoinen merkitys menneen ajan metsien ominaisuuksien ja ihmisen toiminnan kuvaajana sekä osana yhteiskuntahistoriaa. istoriasta haetaan usein ymmärrystä vallitsevaan aikaan. Edistäisikö metsien käytön historian hyvä tunteminen sopeutumista 2000-luvun mukanaan tuomiin muutoksiin? Metsien käytön ja metsätalouden toimintaympäristö on muuttunut rakenteellisesti ja henkisesti paljon niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Metsätalous on pitkälle koneellistunut, ja metsäteknologian aikaisempi maatalousyhteys on katkennut. Metsänomistajuus ja sen tavoitteet muuttuvat edelleen. Myös metsänhoitomenetelmät ovat jatkuvasti muuttuneet ja kehittyneet, joskaan eivät tässä kirjassa esitetyn kritiikin perusteella riittävästi. Metsien käytön taloutta tarkastellaan nyt yleisen taloustieteen periaatteiden mukaan, tai metsätalouden monien organisaatioiden tarve on kyseenalaistettu. Metsien käyttöön ja hoitoon liittyy hitaan muutoksen vaihe 1700 1800- luvuilla, jolloin metsiä hyödynnettiin mutta ei varsinaisesti hoidettu. ähän aikakauteen kuuluivat kaskiviljely ja tervanpoltto. Niiden jälkeistä metsien käyttöä metsähistoriaan perehtynyt professori Matti Leikola kuvaa muutosten sykleinä. Esimerkiksi harsintametsätalous oli metsien käytössä melko pitkä ajanjakso. Se ulottui 1850-luvulta 1950-luvulle saakka, jolloin nykyinen metsikkömetsätalouden kausi alkoi. 2000-luvun alussa harsinta- tai kestometsätalouden ajatukset ovat jälleen esillä. jatussuunnissa voi siis olla syklisyyttä ja ideat voidaan ottaa ylisukupolvisesti esivanhempien ajalta. Leikola on todennut myös, että metsänhoito on teatterilava, jolla kiistellään oppisuunnista. ällä hän viittaa juuri metsikkötalouden, harsintametsätalouden ja kestometsätalouden kannattajien oppiriitoihin. Metsätieteissä on ollut erilaisia painotuksia sadan viime vuoden aikana. Metsäbiologinen tutkimus oli 1900-luvun alussa yleistä, ja metsäbiologien kiinnostus Pohjois-Suomen metsien tutkimukseen oli suurta. Metsäbiologinen tutkimus väheni selvästi 1950 1960-luvuilla. uolloin vahvistuivat puolestaan metsävaroihin ja puuntuotokseen liittyvä tutkimus. Myös esimerkiksi metsätalouden tehostamisen monet rahoitusohjelmat (ns. MER-ohjelmat) alkoivat 1960-luvulla. uona metsätalouden tehostamisen aikana valitut tutkimuksen painotukset heikensivät metsäbiologisen tutkimuksen merkitystä. Se saattoi vaikuttaa siihen, että esimerkiksi metsien monimuotoisuuteen liittyvät [ 79 ] Johdanto [ 90 ] Uusi metsäkirja selvän taitekohdan. ymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1928, yksityismetsätalouden valvontaan ja ohjaukseen lisättiin metsänhoidon suoranainen edistäminen valtion lainoin ja avustuksin. 1950-luvulla veroluonteisten metsänhoitomaksujen avulla toimivat metsänhoitoyhdistykset ottivat hakkuita ohjanneet metsänleimaukset vastuulleen ja 1960-luvulla keskusmetsälautakunta apio antoi yksityismetsille ensimmäiset yksityiskohtaiset metsänhoito-ohjeet. 1960-luvulla metsänhoidon intensiteetti kasvoi tilapäisesti ennen näkemättömiin mittoihin. Ensi sijassa puun tuottamiseen tähdännyt metsien käsittely vaihtui kuitenkin vähitellen monikäyttöiseksi metsätaloudeksi, jossa muun muassa virkistäytyminen otettiin huomioon. Metsäluonnon suojeleminen sen itsensä vuoksi sai pian yhä enemmän kannatusta, ja 2000- luvulle tultaessa huolenpito metsien monimuotoisuudesta oli muodostunut metsätalouden ensiarvoisia tavoitteita. Samalla kun puuston kasvu yhä lisääntyi, vuotuiset hakkuumäärät pysyttelivät lähes ennallaan. Vanha pelko metsävarojen loppumisesta näytti viimeinkin hellittäneen. Uusiksi uhkiksi nousivat nyt ympäristön saasteet ja ilmaston hallitsematon muuntuminen, kasvihuoneilmiö. Metsänkäytön, metsänhoidon ja metsäpolitiikan kehitys 1880 2000 apani asanen Metsänkäyttö Suomen historian virstanpylväitä Metsänhoito ja metsäpolitiikka ie olaa ikko 9 [ 91 ] Metsien käytön historia UUSI MESÄIRJ Gaudeamus 2006 UUSI MESÄIRJ Gaudeamus 2006 irjan suunnittelu, graafit ja taitto Book design, graphs and layout ansikuvan ja lukujen alussa isona ja sivujen reunassa pienenä esiintyvät symbolikuvat kuvasin kirjaa varten kesällä 2006. uvitus on hyvin kirjavaa, värillisiä ilmakuvia, mustavalkoisia hengähdystaukoja, graafeja ja piirroksia. aikki graafit puhtaaksipiirrettiin yhdemukaisiksi MS Office -vaikutelman välttämiseksi.
M Y M MY Y MY Laskiainen, Iso Mustasaari 1998 alvitelakka alvitelakka 2001 2001 Susisaari 2000 SUOMENLINN ari Sarkkinen Pyrstötähti 2003 SUOMENLINN ari Sarkkinen Pyrstötähti 2003
Page 1 M Y M MY MY vähän, ja poliisivoimat kamppailevat aikaa vastaan. Iskeekö murhaaja uudestaan? Oliko uhri sattuman- U O B O L R on vain ampin ammottava kuilu. Johtolankoja on kiusannut helleaalto, ja linja-autoaseman kohdalla Marianne Peltomaa varaisesti valittu vai sarjan ensimmäinen? Miksi nainen tapettiin? Ei valoa tunnelissa esittelee lukijalle komisario eimo Partasen ja vanhemman rikoskonstaapeli Vera Gröhnin. un kuolleen naisen taustat selviävät, jännitys tiivis- tyy ja oikeat kysymykset alkavat erottua: Mikä rooli Ei valoa tunnelissa on myös romaani naisiin on uhrin sisarella ja opiskelutoverilla? uka on P ja kohdistuvasta väkivallasta ja pelosta. kenen sandaalit Ella Svahn näki bussipysäkillä? Marianne Peltomaa on kirjoittanut rikosromaanin siitä, mitä voi tapahtua lämpimänä elokuun iltana, joka alkaa persikkasiiderillä Marianne Peltomaa on syntynyt elsingissä 1951 ja asuu nykyisin Espoossa. än debytoi runokokoelmalla Det redan sagda (1990) ja on myöhemmin kirjoittanut useita romaaneja. aksi Peltomaan romaania on suomennettu: kansainvälisen adoption maailmassa liikkuvat Matka (2000) ja Oikea perhe (2002). Ei valoa tunnelissa on hänen ensimmäinen rikosromaaninsa, ja se on Suomen ehdokas pohjoismaisessa Marianne Peltomaa Lasiavain-dekkari- ja kevyellä flirtillä. 11.5 kilpailussa 2005. Ei valoa tunnelissa ansi ja kuva Jukka alto / rmadillo Graphics ansi Jukka alto / rmadillo Graphics tasta löytyy murhatun naisen ruumis. aupunkia on Y isbn 951-662-861-3 Eräänä varhaisena aamuna aivan elsingin keskus- Ei valoa tunnelissa Ei valoa tunelissa.ai 19.8.2005 14:09:21 Y MY V MY U M Marianne Peltomaa Y M Ei valoa tunnelissa Derrida.F11 Fri Sep 19 13:42:59 2003 ISBN 951-50-1525-1 842 w w w. s c h i l d t s. f i S I L D S omposite Page 1 S uppsägningar. Stämningen kulminerar när Saara blir inlåst i arkivet någon har verkligen ont uppsåt. Samtidigt hittas en man död i sin lägenhet i ermanstad. Ingen vet vem mannen är och han har inga anhöriga. Vera Gröhn och eimo Partanen får i uppdrag att reda ut det skumma dödsfallet. Räkenskapens tid är Marianne Peltomaas andra detektivroman med polisen Vera Gröhn i huvudrollen. ennes första detektivroman Inget ljus i tunneln kandiderade för det nordiska deckarpriset Glasnyckeln 2005. w w w. s c h i l d t s. f i D S U O B O L R Marianne Peltomaa Om Inget ljus i tunneln är finns gott om detaljer, fina iakttagelser, seriös personskildring att njuta av Peltomaas stora förtjänst är att hon verkligen bryr sig om sina personer. Pia Ingström, ufvudstadsbladet Marianne Peltomaa Omslag och foto Jukka alto / rmadillo Graphics ISBN 951-50-1579-0 L plats, folk är oroliga och det börjar gå rykten om I mande saker. Firman går dåligt, chefen är aldrig på centrala elsingfors händer det konstiga och skräm- V På bokföringsbyrån ityaccount på Nylandsgatan i U Y MY MY Räkenskapens tid M Räkenskapens tid Y Marianne Peltomaa M William Shakespeare.F11 Mon Oct 06 12:11:34 2003 Räkenskapens tid R I M I N L R O M N omposite NSI Gaudeamus 2004 NSI Schildts 2005 ja 2006 annen suunnittelu, kuvitus ja kuvankäsittely over design, illustration and image editing annen suunnittelu, valokuva ja kuvankäsittely over design, photo and image editing ustantajan mukaan Derrida oli kirjeessään kehunut kirjan kantta. UFF:n kengät ja oma vanha kirjanpitokansio.