Suorituskykyjen kehittäminen 2015+



Samankaltaiset tiedostot
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Valtioneuvoston Selonteko 2008

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Käyttövarmuuden peruspilarit

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät ; Jyväskylä

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISRAKENTEEN JA LOGISTIIKKASTRATEGIAN YHTEYDET

Talousarvioesitys 2016

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA Yleistä Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Riskienarviointi...

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

Riskiperusteinen toimintamalli

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot

Toimikuntien tehtävät

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät Tekninen johtaja Pekka Erola

Quality Consulting M.Mikkola OY

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

ICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät

Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö)

Asiakirjayhdistelmä 2016

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Case-esimerkki: Miten Valtori hallitsee riskejä? Tommi Simula Riskienhallintapäällikkö

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Eversti Pasi Pasivirta Tykistön tarkastaja Maavoimien esikunta. Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

ATOMI-hankkeen tiekartta

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Teollinen yhteistyö HX hävittäjähankkeessa

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

Sisäinen hanke/suunnitelma

Strategia prosessista käytäntöön!

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehille suunnattu liiketoiminnan erikoisammattitutkinto KEAT01. Kuva: Reetta Helin

Transkriptio:

PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1

Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen kapasiteettiin suhteutettuja sotilaallisia suorituskykyjä. Näillä suorituskyvyillä on vastattava myös kahden muun tehtävän vaatimuksiin. Puolustusvoimien kehittämisessä korostuu suorituskykyperusteinen suunnittelu. Suorituskyky tarkoittaa kykyä saavuttaa haluttu vaikuttavuus tehtävien täyttämiseksi huomioiden uhka, toimintaympäristö ja muut olosuhteet. Suorituskyky muodostuu, kun tarvittava henkilöstö, materiaali, käyttö-ja toimintaperiaatteet, informaatio ja organisaatio muodostavat toimintakykyisen kokonaisuuden joukon tai järjestelmän. Uudistetussa suorituskykylähtöisessä suunnitteluprosessissa on pyritty suorituskyvyn tarve ja sen ratkaisu erottamaan suunnittelun alkuvaiheessa toisistaan. Tarvittavaa suorituskykyä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja pyritään löytämään uusia kustannustehokkaita ratkaisuja sen tuottamiseksi. 2

Puolustusjärjestelmän looginen kehittäminen Tehtävät Kyvykkyysalueet Puolustusjärjestelmä Osajärjestelmät Kehittämisohjelma Kehittämissuunnitelma Puolustusjärjestelmän Toiminta-ajatus PV:n tehtävien toteuttaminen Joukkojen tuottaminen Toimintaympäristötietoisuus Voimankäyttö Logistiikka Johtaminen Verkostotoiminta Suoja Toiminnanohjaus ja tuki JOUKKOTUOTANTO- TIEDUSTELU- JA VALVONTA- TAISTELU- LOGISTIIKKA- JOHTAMIS Johtamis-ja verkkorakenne TOIMINNANOHJAUS- PVJOTU PVTVM PVTST PVLOG PVJO PVTOTU KEHITTÄMISSUUNNITELMAT PEKESU KESU KESU KESU Mikä vaikutus halutaan saada aikaan ajassa, tilassa ja olosuhteissa tehtävien toteuttamiseksi? Mitä kyvykkyyksiä halutun vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää? Miten PJ:n osajärjestelmät toteuttavat vaaditut kyvykkyydet? Miten PJ:n osajärjestelmiä kehitetään vaadittujen kyvykkyyksien saamiseksi? Miten vaaditut kyvykkyydet rakennetaan? 3

Tehtävät haluttu vaikutus Tehtävät Puolustusjärjestelmän Toiminta-ajatus PV:n tehtävien toteuttaminen Mikä vaikutus halutaan saada aikaan ajassa, tilassa ja olosuhteissa tehtävien toteuttamiseksi? Perustana annetut suunnitteluperusteet, tehtävät ja ohjaus Laaditaan puolustusjärjestelmän toimintaajatus, mitä vaikuttavuutta halutaan annettujen tehtävien toteuttamiseksi Määritetään miten annetut tehtävät toteutetaan Puolustusvoimain komentaja yhdessä puolustushaarakomentajien ja Pääesikunnan johdon kanssa määrittävät perusteet puolustusjärjestelmän kehittämiselle, jotta puolustusvoimille ja puolustushaaroille annetut tehtävät täytetään. Puolustusvoimain komentaja hyväksyy suunnitteluvaiheen lopputuotteen 4

PV:n kyvykkyysalueet Kyvykkyysalueet Joukkojen tuottaminen Toimintaympäristötietoisuus Voimankäyttö Logistiikka Johtaminen Verkostotoiminta Suoja Toiminnanohjaus ja tuki Puolustusjärjestelmän kahdeksan kyvykkyysalueen kautta määritetään mitä kyvykkyyttä halutun vaikutuksen aikaan saaminen edellyttää. Määrittelystä vastaa ja puolustushaarat osallistuvat määrittelytyöhön. Mitä kyvykkyyksiä halutun vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää? Puolustusvoimain komentaja hyväksyy suunnitteluvaiheen lopputuotteen 5

PV:n kyvykkyysalueiden tiivistetty kuvaus Kyvykkyysalueet Joukkojen tuottaminen Toimintaympäristötietoisuus Voimankäyttö Logistiikka Johtaminen Verkostotoiminta Suoja Toiminnanohjaus ja tuki Mitä kyvykkyyksiä halutun vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää? Joukkojen tuottaminen on kykyä rekrytoida, kouluttaa, harjoituttaa ja sijoittaa joukkojen sekä johtoportaiden henkilöstö joukkorakenteen mukaisiin tehtäviin, antaa varustamisen perusteet, mitata niiden suorituskyky ja ylläpitää joukkorakenne. Toimintaympäristötietoisuus on kykyä kerätä eri lähteistä toimintaympäristön tietoa, järjestää, analysoida ja ymmärtää tämän tiedon merkitys sekä tuotteistaa ja jakaa kerätty ja analysoitu informaatio päätöksentekoa varten. Voimankäyttö on kykyä yhdistää liike ja vaikuttaminen tehtävän edellyttämien vaikutusten luomiseksi kaikissa toiminta- ja vaikutusympäristöissä. Logistiikka on kykyä luoda ja ylläpitää joukkojen ja henkilöstön toimintakykyä sekä hankkia, tuottaa, varastoida, jakaa, modernisoida sekä pitää kunnossa ja poistaa käytöstä materiaalia. Johtaminen on kykyä käyttää toimivaltaa sekä ohjausta henkilöstöön, joukkoihin ja suorituskykyihin tehtävän ja tavoitteen toteuttamiseksi. Verkostotoiminta on kykyä toteuttaa ihmisten ja tekniikan verkostoituminen. Sen on mahdollistettava tiedon ja tietoyhteyksien tarjoamisen kautta kyvykkyysalueiden integroitu toiminta. Suoja on omien järjestelmien, joukkojen, materiaalin ja informaation kykyä neutralisoida tai minimoida vastustajan toimien vaikutus kaikissa toimintaympäristöissä. Toiminnanohjaus ja tuki on kykyä varmistaa suorituskyvyn rakentamisessa ja ylläpidossa tarvittavan kokonaisohjauksen ja tuen puolustusjärjestelmän ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi. 6

Puolustusjärjestelmän rakenne osajärjestelmineen PUOLUSTUS osajärjestelmät TOIMINNANOHJAUS- JOUKKOTUOTANTO- JOHTAMIS Johtamis-ja verkkorakenne TIEDUSTELU- JA VALVONTA- TAISTELU- LOGISTIIKKA- Miten PJ:n osajärjestelmät toteuttavat vaaditut kyvykkyydet? Puolustusjärjestelmän osajärjestelmissä kuvataan miten vaaditut kyvykkyydet halutun vaikutuksen saamiseksi toteutetaan. Osajärjestelmä ottaa huomioon kokonaisuuden ylhäältä strategiselta tasalta aina yksittäiseen taistelijaan saakka. Osajärjestelmän kuvaus on peruste analysoida sen kehittämistarpeet. Kuvauksista vastaa Pääesikunnan vastuulliset osastot ja puolustushaarat. Puolustusvoimain komentaja hyväksyy suunnitteluvaiheen lopputuotteen 7

Puolustusjärjestelmän osajärjestelmien tiivistetty kuvaus PUOLUSTUS osajärjestelmät TOIMINNANOHJAUS- JOUKKOTUOTANTO- JOHTAMIS Johtamis-ja verkkorakenne TIEDUSTELU- JA VALVONTA- TAISTELU- LOGISTIIKKA- Miten PJ:n osajärjestelmät toteuttavat vaaditut kyvykkyydet? Joukkotuotantojärjestelmän tehtävänä on luoda edellytykset joukkojen perustamiselle rakentamalla ja ylläpitämällä joukkorakenteen mukaiset joukot. Tiedustelu- ja valvontajärjestelmän tehtävänä on tuottaa kaikissa valmiustiloissa toimintaympäristön kokonaisvaltainen tiedustelu-analyysi ja valvontatilannekuva, joilla muodostetaan toimintaympäristötietoisuus. Taistelujärjestelmällä tarkoitetaan puolustusjärjestelmän voimankäytön suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta. Voimankäyttö jakautuu liikkeeseen ja vaikuttamiseen. Logistiikkajärjestelmä on yhtenäinen tuotanto-, tukeutumis- ja palveluverkosto, joka toimii ja verkottuu sekä kansallisessa että kansainvälisessä ympäristössä. Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan suorituskykyjen toimivallan käytön ja ohjauksen johtamisen kokonaisuutta. Toiminnanohjausjärjestelmä on osa puolustusvoimien kolmitasoista hallintorakennetta. 8

Kehittämisohjelma KEHO PVJOTU PVTVM PVTST PVLOG PVJO PVTOTU Miten PJ:n osajärjestelmiä kehitetään vaadittujen kyvykkyyksien saamiseksi? Puolustusjärjestelmän kehittäminen toteutetaan osajärjestelmien kehittämisohjelmilla. Kehittämisohjelmissa kuvataan miten osajärjestelmiä ja niiden suorituskykyjä kehitetään halutun vaikutuksen ja vaadittujen kyvykkyyksien saamiseksi. Kehittämisohjelmat jakaantuvat osajärjestelmittäin seuraavasti: Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma (PVJOTU) Puolustusvoimien tiedustelu- ja valvontajärjestelmän sekä maalittamistuen kehittämisohjelma (PVTVM) Puolustusvoimien taistelujärjestelmän kehittämisohjelma (PVTST) Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittämisohjelma (PVLOG) Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän kehittämisohjelma (PVJO) Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma (PVTOTU) Jokainen kehittämisohjelma koostuu yhteisestä kehittämisosasta ja puolustushaarojen (maa, meri, ilma) kehittämisosista. Laatimisesta vastaavat pääesikunnan vastuulliset osastot ja puolustushaarat. Puolustusvoimain komentaja hyväksyy suunnitteluvaiheen lopputuotteen 9

Kehittämissuunnitelmat KEHITTÄMISSUUNNITELMAT KESU PEKESU KESU KESU KESU Miten vaaditut kyvykkyydet rakennetaan? Puolustusvoimien kehittämissuunnitelmissa laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma suorituskyvyn rakentamiseksi ja annetaan perusteet vastuulla oleville hankkeille hankesuunnitelmien laatimiseksi. Kehittämissuunnitelmat huomioivat koko järjestelmäkokonaisuuden henkilöstön, materiaalin, käyttö- ja toimintaperiaatteiden, informaation sekä organisaation osalta. Puolustusvoimien kehittämissuunnitelmat jakaantuvat Pääesikunnan, maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien kehittämissuunnitelmiin. Pääesikunnan kehittämissuunnitelman laativat vastuulliset pääesikunnan osastot ja sen kokoamisesta vastaa Pääesikunnan kanslia. Puolustushaarojen kehittämissuunnitelmista vastaavat puolustushaaraesikunnat. Pääesikunnan KESU:n hyväksyy PEPÄÄLL ja puolustushaarojen KESU:t puolustushaarakomentaja 10

Linjaorganisaation vastuut 1/2 Puolustusvoimain komentaja yhdessä puolustushaarakomentajien ja Pääesikunnan johdon kanssa määrittävät perusteet puolustusjärjestelmän kehittämiselle, jotta puolustusvoimille ja puolustushaaroille annetut tehtävät täytetään. johtaa puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä määrittäen puolustusjärjestelmälle ja sen osajärjestelmille tehtävät, toiminta-ajatukset ja suorituskykyvaatimukset sekä vastaa sen toimeenpanon suunnittelusta ja tarvittavien resurssien määrittämisestä ja jaosta. Suunnittelun eri vaiheiden lopputuotteet käsitellään puolustusvoimien ylimmässä johdossa ja ne esitellään Puolustusvoimain komentajalle hyväksyttäväksi. 11

Linjaorganisaation vastuut 2/2 Puolustushaaraesikunta osallistuu puolustusjärjestelmän tavoitetilan määrittämiseen, osallistuu puolustusjärjestelmän kyvykkyyksien laadintaan osallistuu puolustusjärjestelmän osajärjestelmien ja niiden kehittämisohjelmien laadintaan ja vastaa niissä oman kehittämisosan laadinnasta vastaa puolustushaaran kehittämissuunnitelman laatimisesta osallistuu pääesikunnan strategiseen suunnitteluun laatimalla käyttöperiaatteisiin, toimintatapoihin ja joukkorakenteeseen sekä toimi-alojen ohjeistukseen liittyviä osakokonaisuuksia Logistiikkalaitos osallistuu puolustusjärjestelmän tavoitetilan määrittämiseen, osallistuu puolustusjärjestelmän osajärjestelmien ja niiden kehittämisohjelmien laadintaan osallistuu puolustushaaran kehittämissuunnitelman laatimiseen 12

Puolustusjärjestelmän looginen kehittäminen Tehtävät Kyvykkyysalueet Puolustusjärjestelmä Osajärjestelmät Kehittämisohjelma Kehittämissuunnitelma Puolustusjärjestelmän Toiminta-ajatus PV:n tehtävien toteuttaminen Joukkojen tuottaminen Toimintaympäristötietoisuus Voimankäyttö Logistiikka Johtaminen Verkostotoiminta Suoja Toiminnanohjaus ja tuki JOUKKOTUOTANTO- TIEDUSTELU- JA VALVONTA- TAISTELU- LOGISTIIKKA- JOHTAMIS Johtamis-ja verkkorakenne TOIMINNANOHJAUS- PVJOTU PVTVM PVTST PVLOG PVJO PVTOTU KEHITTÄMISSUUNNITELMAT PEKESU KESU KESU KESU Mikä vaikutus halutaan saada aikaan ajassa, tilassa ja olosuhteissa tehtävien toteuttamiseksi? Mitä kyvykkyyksiä halutun vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää? Miten PJ:n osajärjestelmät toteuttavat vaaditut kyvykkyydet? Miten PJ:n osajärjestelmiä kehitetään vaadittujen kyvykkyyksien saamiseksi? Miten vaaditut kyvykkyydet rakennetaan? 13

Kiitos mielenkiinnostanne! Kysymyksiä? 14