Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta

Yhteenvetoraportti Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselystä ja julkishallinnon tulevaisuusverstaasta Olli Hietanen ja Jari Pekka Laiho 18.11.2013 Sisällysluettelo 1. Järjestökysely... 2 1.1. Onko Varsinais Suomi hyvä paikka harrastaa?... 4 1.2. Yhdistysten tuottamat palvelut ja tapahtumat... 6 1.3. Työllistäminen ja yrittäjyys... 8 1.4. Ympäristö, Talous ja Osaaminen työryhmien kysymykset järjestöille... 10 1.4.1. Minkälaisten arvojen toivotte vahvistuvan Varsinais Suomessa?... 11 1.4.2. Elinikäinen oppiminen... 12 1.4.3. Yrittäjyys ja nuorten työllistäminen... 13 1.4.4. työhyvinvoinnin edistäminen... 13 1.5. Jatkotoimenpiteet... 15 2. Julkishallinnon tulevaisuusverstas... 16 3. Yhteenveto... 20 1

1. Järjestökysely Arvot ja ilmapiiri työryhmä tilasi järjestökyselyä varten Patentti ja rekisterihallitukselta yhteystiedot Varsinais Suomeen rekisteröidyistä yhdistyksistä. Rekisterin mukaan Varsinais Suomessa toimii 9694 järjestöä, mutta osoitetietoja löytyi vain 5694:lle. Lisäksi ilmeni, että käytettävissä oli vain postiosoitteet. Patentti ja rekisterihallituksella ei siis ole yhdistysten sähköpostiosoitteita. Arvot ja ilmapiiri työryhmä otti tästä aineistosta 750 yhdistyksen otoksen ja lähetti näille yhdistyksille syyskuussa 2013 kirjeen, jossa yhdistyksiä pyydettiin vastaamaan Internetissä olevaan kyselyyn. Lisäksi työryhmä etsi manuaalisesti 110 sähköpostiosoitetta. Nämä yhdistykset saivat linkin kyselyyn myös sähköpostilla. Kyselyyn tuli 86 vastausta. Vaikka otos ja vastausprosentti suhteessa yhdistysten määrään ovat melko pieniä, niin yleisesti ottaen sekä kysely, että myös vastaukset kattavat silti melko hyvin tai ainakin riittävissä määrin sekä sukupuolet, ikäryhmät, seutukunnat että myös eri toimialoilla toimivat järjestöt (kuvat 1 4): 50 46 Kaikki vastaajat (N=74) N 40 30 20 10 28 0 Nainen Mies Kuva 1: Vastaajien sukupuolijakauma. N 35 30 25 20 15 10 5 0 31 30 18 6 0 alle 18 18 30 31 50 51 65 yli 65 Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 2: Vastaajien ikäjakauma. 2

N 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 5 73 1 5 Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 3: Vastaajat seutukunnittain. 20 15 17 16 13 16 Kaikki vastaajat (N=85) N 10 5 0 2 4 5 2 3 3 3 1 Kuva 4: Vastaajat järjestön toimialan mukaan. Kyselyssä yhdistyksiltä kysyttiin muun muassa seuraavanlaisia asioita: Onko Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne hyvä paikka/toimintaympäristö harrastaa omaa harrastustanne? Tuottaako yhdistyksenne sellaisia palveluita tai yleisötapahtumia, jotka mielestänne tukevat ja täydentävät maakunnan/kunnan/kaupungin palveluita? Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? Järjestättekö maksullista toimintaa? Onko harrastuksessanne/yhdistyksessänne mahdollisuuksia yrittäjyyteen tms. ammattilaisuuteen? Jos Varsinais Suomessa käynnistetään jatkohankkeita yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi, niin haluatteko olla toiminnassa mukana? Moniin kysymyksiin liittyi myös avoin jatkokysymys, jossa vastaajia pyydettiin tarkentamaan vastaustaan. Seuraaville sivuille on tiivistetty järjestökyselyn keskeiset tulokset kysymys kysymykseltä. Jokaisen kysymyksen kohdalla on myös lyhyesti vedetty yhteen Arvot ja ilmapiirityöryhmän vastauksista tekemä tulkinta toimenpidesuosituksineen. 3

1.1. Onko Varsinais Suomi hyvä paikka harrastaa? N 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 78 Kyllä 7 Ei Kaikki vastaajat (N=85) Kuva 5: Onko Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne hyvä paikka/toimintaympäristö harrastaa omaa harrastustanne? Ilahduttavan monen (92 %) yhdistyksen mielestä Varsinais Suomi on jo nykyäänkin hyvä paikka harrastaa. Kun vastaajilta kysyttiin Miten Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne voisi auttaa/helpottaa yhdistyksenne toimintaa? vastauksissa korostuivat tilat, rahoitus, tiedotus, koulutus ja yhteistyö: Tilat ja rahoitus (poimittuja esimerkkejä): Kaupungin omistama yhdistystalo voisi tarjota joustavia mahdollisuuksia yhdistysten tilaratkaisuihin kohtuulliseen hintaan. Yhdistysten tilat ovat liiaksi vajaakäytössä eivätkä ne helposti mukaudu toiminnan kasvuun tai supistumiseen. Yhteiskunnalta pitäisi saada riittävä toiminta avustus, jotta toimintaa voitaisiin järjestää laadukkaasti ilman taloudellista taakkaa. Yhdistystoiminnan ikuisia ongelmia ovat toimitilat ja toiminnan rahoitus. Kunnilla ja kaupungeilla on paljon erilaisia tiloja joita voisi käyttää yhdistystoimintaan ilman että laskutetaan niiden käytöstä viimeisen päälle. Ja hyvää toimintaa kannattaa tukea esimerkiksi apurahoilla. Osoittamalla toimitiloja yhdistysten käyttöön yhdistyksen koosta riippuen toimistotiloja esim. toimistohotellina kokoustiloja muita kokoontumistiloja tukemalla taloudellisesti yhdistysten toimintaa kuten toimintatukena ja vuokratukena Tiedotus ja koulutus (poimittuja esimerkkejä): Jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta ja palveluista. Näkyvää, myyvää yhteistiedottamista. Koulutusta. Auttamalla markkinoinnissa, ohjaamalla lapsia ja nuoria sekä aikuisia yhdistysten toimintaan. 4

Nuorten harrastuksen tukeminen on hienoa, samoin ilmaiset koulutukset mm. Liiku, informointikanavia Turun nettisivuilla tai messuja, koulujen ja päiväkotien infoaminen "sisäisesti" ja esim. Turku liikkeellä lehden kautta asiantuntija apua terveyden ja hyvinvoinnin luentoja järjestettäessä kouluttamalla Myös kirjanpito tms. konttoripalvelut voisivat olla tarpeen. Yhteistyö (poimittuja esimerkkejä) Suunnitelmallinen yhteistyö, jolloin järjestön toiminta olisi integroitunut kunnan peruspalveluihin. Kunnat laatisivat tarkan ja konkreettisen strategian järjestöyhteistyöstä. Järjestöt olisivat asiantuntijoina mukana myös esim. lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien teossa ja muidenkin suunnitelmien. kulttuuritoimintaan yhteistyön syventäminen, sosiaalitoimintaan tukea Yhteistyö viranomaisten kanssa, sekä mahdollisuus edes tulla kuulluksi. Tämä toteutuu osittain, osittain todella huonosti. Toivoisimme alakouluilta aktiivisuutta shakkiasioissa, koska lähinnä sieltä saamme tulevat pelaajamme. Shakki tukee myös mainiosti koulutyötä ja ajattelua. Luomalla yhteistyömahdollisuuksia alueen yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Muuta: Tieyhteyden Salo Kokkila Kemiö pitäminen hyvässä kunnossa talviaikaan. Nyt viime vuosina tie on päässyt rapautumaan ja talviaikainen liukkauden torjunta ei ole hyvällä tasolla. Luomalla infrastruktuuria ja ympäristön joka paremmin tukisi yrittäjyyttä. Tiivistäen: vaikka rahoitustakin pyydetään, niin tilat ovat tärkeämmät ja monessa tapauksessa rahoitusta pyydetään juuri tiloja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien (ja mikä ettei myös yritysten) tulisi panostaa järjestöjen toimitiloihin. Ajatus yhteisestä yhdistystalosta on mielenkiintoinen: esimerkiksi Helsingin tieteiden talo on erittäin aktiivisessa käytössä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksia arvioineessa Mustat joutsenet raportissa nousi vahvasti esille Logomo: voisiko Logomosta ja Logomon ympäristöstä kehittyä luovan talouden ja kansalaisyhteiskunnan pörinäkeskus? Myös kirjastoista on kehittynyt viihtyisiä yhteisiä olohuoneita: järjestötalot voitaisiin sijoittaa myös niiden yhteyteen. Luonteeltaan kirjastot sopivat hyvin kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen keskipisteeksi samoin kuin myös erilaiset urheiluhallit ja koulut. Erittäin tärkeä viesti on myös tarve tiedotuksesta ja koulutuksesta. Eräs kantapään kautta huomattu asia järjestökyselyssä oli se, että osoitetiedot olivat hankalasti saatavissa. Siksi Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että Varsinais Suomeen tehdään Järjestöportaali, jonka kautta järjestöt löytyvät ja jonka kautta järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan. Samaan portaaliin voidaan liittää muutakin toimintaa: esimerkiksi kartta ja varausjärjestelmä kaikista käytettävissä olevista tiloista. Portaaliin voidaan tehdä myös osallistamisalusta, jonka avulla maakunta, kaupungit ja kunnat voivat osallistaa asukkaat mukaan kehittämishankkeisiin (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan www.suomijoukkoistaa.fi osallistamisalusta). 5

Erittäin kannatettavaa on myös julkishallinnon ja yhdistysten yhteistyön syventäminen. Tämä teema nousi esille myös julkishallinnon tulevaisuusverstaassa. Kyselyssä ehdotettiin erityisen yhteistyö /kumppanuusstrategian laatimista. Arvot ja ilmapiirityöryhmä kannattaa tätä ehdotusta. Koulutuksella yms. tukipalveluilla voidaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan laatuun ja pitkällä aikavälillä myös niiden toiminnan laajuuteen, työllistävyyteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Heikkona signaalina esille nousi tieyhteys Salo Kokkila Kemiö. Jos teemaa laajentaa, niin kyse on hyvistä julkisista kulkuyhteyksistä eli saavutettavuudesta. Osana edellistä maakuntaohjelman ja suunnitelman päivityskierrosta tehtiin tulevaisuusverstas, jossa Auran ja Tarvasjoen yhtenäiskoulun 9 luokkalaiset pohtivat Varsinais Suomen tulevaisuutta. Tarve hyville julkisille liikenneyhteyksille tuli esille myös tässä nuorten verstaassa. Julkiset kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeitä erityisesti nuorille ja ikääntyneille. Siksi myös ne tulisi ottaa mukaan yhteistyöstrategiaan (sekä myös erilaisiin nuoriso ja ikääntymisstrategioihin). Julkiset kulkuyhteydet ja savutettavuus nousivat merkittävissä määrin esille myös Arvot ja ilmapiiri työryhmän keskusteluissa Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan kanssa. Kulkuyhteydet vaikuttavat myös maakunnan yritysten työvoiman saatavuuteen. Nykyisin nuoret/ opiskelijat eivät välttämättä voi ottaa vastaan esimerkiksi harjoittelupaikkoja Turun ulkopuolelta, jos/kun kulkuyhteydet eivät ole riittävän hyvät. 1.2. Yhdistysten tuottamat palvelut ja tapahtumat N 80 70 60 50 40 30 20 10 0 68 Kyllä 18 Ei Kaikki vastaajat (N=86) Kuva 6: Tuottaako yhdistyksenne sellaisia palveluita tai yleisötapahtumia, jotka mielestänne tukevat ja täydentävät maakunnan/kunnan/kaupungin palveluita? Erittäin moni (79 %) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tuotti ainakin omasta mielestään julkisten palveluiden tapaisia kansalaisyhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Avoimessa kysymyksessä annetut esimerkit olivat muun muassa seuraavanlaisia (poimittuja esimerkkejä): Vertaistuen palveluita ja päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille Järjestämällä yhteisiä tapaamisia, tutustumisia omaan kunta alueeseen. Liikuntaa ryhmissä. 6

Yhdistys toimii omaishoitoperheiden ja vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä kehittää palveluita ja tukitoimia tavoitteena parantaa omaishoitajien jaksamista, lisätä heidän omaa aikaansa ja ehkäistä syrjäytymistä. Yhdistys tarjoaa harjoittelu ja työssäoppimispaikkoja sosiaali ja terveydenhuollon opiskelijoille sekä työharjoittelua pitkäaikaistyöttömille. Vertaisryhmiä,luentoja,retkiä,liikuntaryhmiä,julkaisutoimintaa,työllistävää toimintaa, syrjäytymisen ehkäisyä, lomia, psyykkistä hyvinvointia lisäävää toimintaa, vapaaehtoistoimintaa, tiedotusta Neuvomme ja opastamme jäseniä eduista, teemme hakemuksia ja neuvomme muutenkin vaikeissa elämäntilanteissa. Tämä osa jää hyvin usein lääkäreiltä ja yleensäkin sairaalahenkilöstöltä tekemättä. Start up / yrittäjätapahtumia Nuorten ja lasten tukeminen stipendein ja virkistystoimintana vanhusten auttaminen Yhdistyksemme ohjaa apua tarvitsevia muun muassa kaupungin palvelujen pariin. Yhdistyksemme järjestää vertaistukiryhmiä sekä sairastaville että näiden läheisille. Vertaistukiryhmä on maksuton ja vapaaehtoinen toimintamuoto. Varsinkin sairastavien läheisille vertaistukiryhmä on usein ainoa tukimuoto. Ehkäisevän lastensuojelun palveluita; perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, avoimia kohtaamispaikkoja, lastenhoitoapua, harrastetoimintaa, lasten kerhoja, vertaisryhmiä jne Nuorten kiinnittyminen harrastuksiin auttavat sosiaalisissa taidoissa, kaveripiirin samanlaisuus ehkä pitää pois esim. päihteistä, rikollisuudesta. Tulevaisuuden työntekijöiden kohtaamisia työnantajien kanssa niin, että nuoret oppivat tietämään mitä työelämä heiltä vaatii ja toisaalta mitä työnantajat oppivat tietämään, mitä nuoret puolestaan odottavat heiltä. Vapaaehtoista tukevaa pelastustoimintaa Nuorten tukitoimet, kummitoiminta vanhainkodeissa ja laitoksissa, osallistumiset Turun päivän tapahtumiin ohjelmalla, samoin joulukauden tapahtumiin, keskiaikatapahtumaan jne. Eläinsuojeluyhdistys on monissa tilanteissa auttanut mm. eläinongelmiin joutuneita vanhuksia eläinmäärän vähentämisessä, joka oleellisesti vaikuttaa vanhuksen asuinoloihin ja sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Turun ensi ja turvakoti ry tuottaa sekä ympärivuorokautista että ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua, tarkemmin sanottuna lastensuojelua. Urheilumahdollisuuksia lapsille ja aikuisille joilla on erityistarpeita. Järjestämme myös näytöksiä, kilpailuja ja ym. tapahtumia. Esiinnymme mm. vanhainkodeissa viihdyttäen vanhuksia. Toimimme myös yhden vanhainkodin kulttuurikummina. Yrittäjien ja elinkeinoelämän neuvontaa Sosiaalipalveluja veteraaniväestölle Liikuntaa ja tietoa sydänsairaille sekä tietoa terveellisistä elintavoista myös terveille ja mm. painonhallintaa. Tukipalveluja alkuvaiheen yrittäjille ja yritystiimeille. Fokusalueena osaamispohjainen kasvuyrittäjyys. Kulttuuritapahtumat; konsertit, näyttelyt, luennot Koulutus: edistetään kielikurssien tarjontaa, harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille Tarvittaessa olemme valmiit järjestämään luentoja ajankohtaisista aiheista. Tuoda europarlamentikkoja luennoimaan. Tukea tarvitsevien lasten leiri kerho harrastustoimintaa, jota ei ole kaupungilla ollenkaan tarjolla sekä erityislasten vanhempien ja tukea tarvitsevien aikuisten vertaistukiryhmiä. 7

Tiivistäen: Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toiminnassa korostuu vertaistuki, yhdessä tekeminen, kuntouttaminen sekä moninainen luova toiminta. Järjestöt myös jakavat tietoa ja kouluttavat. Yhdistysten toiminta tuottaa tekemisen iloa ja elämänlaatua tekijöilleen sekä monessa kohdin paikkaa ja täydentää julkisia palveluita. Osa toiminnasta on varsin ammattimaista ja jo nyt kiinteä osa julkistakin palvelun tarjontaa (esimerkiksi ensikodin toiminta). Arvot ja ilma piiri työryhmän tärkein toimenpidesuositus tähän teemaan liittyen on yhdistystoiminnan esille tuominen maakunnallisella portaalilla sekä maakunnallisen yhteistyö /kumppanuusstrategian valmistaminen (niin että maakunnan kaikki kunnat ja kaupungit ovat mukana strategiaa tekemässä yhteistyössä yhdistysten kanssa). Yhteistyö /kumppanuusstrategia vaatii aitoa sitoutumista ja portaali aktiivista tiedottamista ja markkinointia. 1.3. Työllistäminen ja yrittäjyys Vaikka yhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, niin melko monessa vastanneista yhdistyksistä on kuitenkin jo nykyään myös palkattuja työntekijöitä (43 %) sekä maksullisia palveluja (69 %). Joidenkin vastanneiden yhdistysten toimintaan voisi sopia myös yrittäjyys (35 %). (Kuvat 7 9): 60 50 40 37 49 Kaikki vastaajat (N=86) N 30 20 10 0 Kyllä Ei Kuva 7: Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? 8

70 60 50 58 Kaikki vastaajat (N=84) N 40 30 20 10 26 0 Kyllä Ei Kuva 8: Järjestättekö maksullista toimintaa? 60 50 55 Kaikki vastaajat (N=85) N 40 30 20 10 30 0 Kyllä Ei Kuva 9: Onko harrastuksessanne/yhdistyksessänne mahdollisuuksia yrittäjyyteen tms. ammattilaisuuteen? Esimerkkeinä työllistävyydestä, maksullisista palveluista ja yrittäjyydestä esitettiin muun muassa seuraavaa (poimittuja esimerkkejä): Kuntouttavaa päivätoimintaa omaishoidettaville. Yhdistys työllistää kolme yhdistyksen varoin pakattua, neljä työllistämistuella palkattua sekä kaksi kaupungin avotyöntekijää (kehitysvammaisia). Vapaaehtoisia toimii noin 30 Yhdistys tarjoaa toimitilat parturikampaajalle, hierojalle ja jalkahoitajalle.. Esityksen kirjoittajalle, ohjaajalle, lavastajalle, puvustajalle, musiikki ja äänimaailman toteuttajalle maksetaan pientä palkkaa. Kaikki yhdistykset voisi saattaa myös liikelaitoksiksi. Se vaan nostaisi osallistumismaksuja. Tuotamme laajasti erilaisia liikuntapalveluita. Pääosa näistä palveluista tuotetaan vapaaehtoistyöllä. Vapaaehtoistyön jatkuvasti vähentyessä, olemme jatkossa pakotettuja turvautumaan enenevissä määrin palkkatyöhön. Tämä taas tullee nostamaan tuottamiemme palveluiden hintaa ja saattaa taas vähentää palveluiden kysyntää. Olemme järjestäneet Olet arvokas! koulukiertuetta. Olet arvokas! koulukiertue koostuu kolmesta työpajasta, jotka on suunnattu yläkouluikäisille tytöille. Työpajoissa käsitellään itsetuntoa, kehonkuvaa ja syömisen ongelmia. Kiertueen rahoitus on toistaiseksi tullut muilta 9

yhdistyksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Työpajoja ohjaavat yhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset ohjaajat, jotka saavat työstään korvauksen. Tällä hetkellä yhdistys ei järjestä koulukiertuetta, koska meillä ei ole työntekijää markkinoimaan ja koordinoimaan kiertuetta. Seuramme on harkinnut palkkaavansa vakituisia tekijöitä Yhdistyksemme on vakavasti harkinnut muutaman kerran viimeisen viiden vuoden aikana koko tai osa aikaisen henkilön palkkaamista. Kyseessä olisi ollut joko harjoitusten vetäjä tai toiminnanjohtaja, joka olisi mahdollisesti vetänyt myös osan harjoituksia. Suurimpana ongelmana on ollut sopivan henkilön löytäminen ja epävarmuus jäsentulojen osalta, joka mahdollistaa palkkauskulut. Leirintämatkailua, leirintämatkailutapahtumia, koulutusta, tiedotusta, opastusta. Leirintäaluehenkilökunta. Yhdistyksemme konsernina työllistää yli 50 henkeä. Nuoria oppisopimuksilla, työllistettäviä, nuoria kesätyöntekijöinä. Palkattujen lisäksi lähes 300 vapaaehtoista. Konserniin kuuluu nuorten sosiaalipalveluita tuottava yhtiö, jolla toimipisteet Raumalla, Raisiossa, Turussa ja Salossa. Yhteistyö ja kumppanuussopimuksia. Yhdistyksen puolella myös RAY projekteja ym. Tiivistäen: vaikka yrittäjyys ei saanutkaan paljon kannatusta, niin melko monessa kyselyyn vastanneessa yhdistyksessä on kuitenkin palkattuja työntekijöitä ja maksullisia palveluja. Joissakin yhdistyksissä ja järjestöissä on jopa kymmeniä työntekijöitä. Ero yritysmäiseen toimintaan on tällöin melko pieni. Tämäkin kysely siksi osoitti jo sen, että myös kolmannella sektorilla on merkittävä kyky työllistää samalla kun se myös tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluita julkishallinnon rinnalla. Kolmannen sektorin (yhdistysten ja järjestöjen) toiminta tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä tekijöilleen että myös toiminnan kohteille, yleisölle ja kaikille osapuolille. Kolmannella sektorilla on siksi tärkeä merkitys elämän laadussa ja hyvinvoinnissa julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen täydentäjänä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä esittää, että Varsinais Suomen liiton ja Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien tulisi voimakkaasti ja monipuolisesti tukea kolmannen sektorin toimintaa. Rahallisen tuen lisäksi tarvitaan tiloja ja uusia yhteistyön malleja. Edulliset tilat jo itsessään ratkaisevat suurimman osan kolmannen sektorin taloushuolista. Rahallinen tuki kannattaa suunnata erityisesti työllistämiseen ja toiminnan kaupallistamiseen (maksullisten palvelujen kehittämiseen) siltä osin kun se soveltuu kunkin yhdistyksen toimintaan. Tällä tavalla yhdistysten toiminta ammattimaistuu ja laatu paranee ja myös se on omiaan edistämään kolmannen sektorin kasvua töllistävyyttä. Yhtä tärkeää on henkinen tuki ja arvostus. Ja tätä voidaan tukea muun muassa yhteistyötä ja toimintamahdollisuuksia lisäämällä. 1.4. Ympäristö, Talous ja Osaaminen työryhmien kysymykset järjestöille Maakuntastrategiatyötä teki rinnakkain neljä työryhmää: 1) arvot ja ilmapiiri, 2) talous, 3) ympäristö ja 4) osaaminen. Arvot ja ilmapiiri työryhmän järjestökyselyyn liitettiin myös muiden työryhmien kysymyksiä. Nämä kysymykset liittyivät arvoihin, elinikäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen, nuorten työllistämiseen sekä työhyvinvointiin. 10

1.4.1. Minkälaisten arvojen toivotte vahvistuvan Varsinais Suomessa? Vastauksista poimittuja esimerkkejä: Yhteenkuuluvuuden tunne ihmisten kesken, yhdessä eläminen monimuotoisessa kaupungissa, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa ja sosiaalinen elämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tasa arvo, tuloerot pienemmiksi Vanhus on voimavara jos se oikein oivalletaan. Toivomme, että raitis elämäntapa valtaa yhä enemmän alaa kansalaisten keskuudessa. Ihmisläheisyys. Turvallisuus ja luotettavuus. Jatkuva kehittyminen. Yhteistyö ja verkostot Liike elämän kehittyminen siten, että jatkossakin varmistetaan Varsinais Suomen asemaa. Liiketaloudellisen koulutuksen ja tutkimuksen tukeminen. Liikesivistyksen kehittäminen. Yhteyksien luominen ja verkostuminen. Uppskattning för kultur och konst. Öppenhet för nya saker. Att värdesätta teaterformen som underhållning. Kumppanuus Tasavertaisuus Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan mukaan otttaminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Ehkäisevien kestävän johtajuuden arvostaminen yrittäjyyden tukeminen elinikäinen oppiminen verkostojen kasvattaminen Vakaa työllisyys ja jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät jotka toteutuvat kun maakunta on mukana luomassa uusille yrityksille mahdollisuuksia aloittaa toimintaansa. Yrittäjien Varsinais Suomi! Panostaminen nuorten turvalliseen kehitykseen kohti aikuisuutta: osallisuus, yhteisöllisyys, välittäminen, vertaistuki... Lähimmäisenrakkaus, yksinäisyyden ja sairauden lamaannuttaman ihmisen auttaminen tuomitsematta, eläinrakkaus Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään Asukkaiden asuinympäristössään tärkeiksi kokemien olemassa olevien luontoarvojen säilyttämisen ja vahvistamisen huomioon ottaminen kaupunkia kehitettäessä. yhteisöllisyys, kulttuurin ja sivistyksen arvostus hyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Luonnossa tapahtuvaan retkeilyyn ja liikkumiseen Oma aloitteisuus, kannustaminen, uskallus, vanhojen toimitapojen kyseenalaistaminen. Monikulttuurisuus erilaisuuden arvostaminen (tai ainakin sietäminen) kulttuurista kiinnostuminen ja sen arvostaminen yleisesti, oli se sitten suomalaista kulttuuriperintöä tai muilta mailta aktiivisuus; yhdistysten pahin kilpailijahan on kotisohva yhteisöllisyys; yhdessä saadaan aikaan enemmän Vahva kansainvälisyys. Alkuperäisluonnon suojeleminen ja kulttuurimaiseman vaaliminen, kestävän kehityksen edistäminen, turhan moottoriliikenteen vähentäminen. "yhdessä mennään, porukalla tehdään" henkisyyden uudelleen löytämisen. Eli yhteisen hyvän eteen tehtäisiin jälleen talkoita. Tiivistäen: Kumppanuus, avoimuus, asiakas ja ihmislähtöisyys, osallistaminen, tasa arvo, syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteisöllisyys, kansainvälisyys, monikulttuurisuus, erilaisuuden sietäminen, perinteiden kunnioittaminen, uskallus, vanhojen toimitapojen kyseenalaistaminen, kulttuurin ja taiteen edistäminen, terveet elämäntavat, liikunta ja luonnosta huolehtiminen, kestävä kehitys, itse tekeminen sekä työllisyys, yrittäjyys ja vapaaehtoistoiminnan arvostaminen. Nämä 11

arvot ovat melko tyhjentävä lista siitä, mitä Arvot ja ilmapiiri työryhmän kaikissa kuulemisissa yms. keskusteluissa on noussut esille. Kyselyn ulkopuolelta listaan voisi ehkä vielä lisätä myös hyvän johtajuuden ja laadun. Jotta arvot eivät jäisi pelkiksi sanoiksi, niin Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa että maakuntastrategian kaikissa toimenpide ehdotuksissa selkeästi avataan se, mihin arvoihin toimenpiteet ja kannanotot perustuvat ja miten erilaiset tärkeänä pidetyt arvot näkyvät kannanotoissa ja toimenpiteissä. 1.4.2. Elinikäinen oppiminen Miten yhdistykset voisivat edistää elinikäistä oppimista? Vastauksista poimittuja esimerkkejä: Yhdistyksillä on mahdollisuus tarjota sellaista koulutusta, mitä oppilaitokset eivät tarjoa, kuten meillä pingiskouluja ja valmentajakoulutusta. Opettamalla jatkuvasti uutta. Yhdistyksemme järjestää jäsenille joka vuosi jonkin asiaan kuuluvan kurssin (maskeeraus, näyttelijäntyö, äänenkäyttö yms.). Itse harrastus pitää iäkkäämmätkin jäsenemme henkisesti aktiivisina. Vuorosanojen opettelu pitää mielen terässä. Ja mikä tärkeintä, yhdessä tekeminen. Ikähaarukkamme on 20 80 vuoteen, joten erilaisten ihmisten rikkaus on varmasti suvaitsevuutta lisäävä. Olemme jatkuvasti mukana vaikuttamassa mukana kaikessa jossa on kyse henkilön, yhteisön tai ryhmän pyrkimyksissä kehittää omia ammatillisia vahvuuksia (insinöörit ja muutenkin korkeasti koulutettujen uudelleen työllistyminen) uusissa haasteissa työmarkkinoilla. Urheilijan elinkaari malli taitaa olla tällä hetkellä unohduksissa. Aiemmin harrastajat ja kilpailijat siirtyivät iän myötä muihin seuran toimintoihin mukaan. Tuntuu, että nykyään käydään ostamassa liikuntapalveluita harrastetaan niin kauan kuin on mielenkiintoa ja sen jälkeen siirrytään toisaalle. Pulaa tuntuu olevan pitkäjänteisistä seuratoimijoista, aktiiviharrastuksensa sivuuttaneista, joiden kohdalla voisi miettiä elinikäisestä oppimisesta. Iäkkäämmät henkilöt mielestäni kyllä hakevat tietoa ja osaamista kun sitä tarvitsevat. Ongelmana on siis, miten saada nuoria enemmän mukaan yhdistystoimintaan. Se kun ei ole hirveän "mediaseksikästä" toimintaa. Yhdistyksen toiminta ja ennen kaikkea oman toiminnan kehittäminen on elinikäistä oppimista. Tarjotaan mahdollisuus kehittää uutta, yhdessä tekeminen, luovuuteen kannustaminen, onnistumisen elämykset Tiivistäen: monen yhdistyksen toiminta on niin tyylipuhdasta elinikäistä koulutusta, harjoittelua, itsensä kehittämistä ja oppimista, että koko kysymys elinikäisestä oppimisesta menettää merkityksensä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että maakunnan tulevassa yhteistyö /kumppanuusstrategiassa yksi toimenpidekokonaisuus liittyy erityisesti elinikäiseen ja omatoimiseen oppimiseen. 12

1.4.3. Yrittäjyys ja nuorten työllistäminen Vastauksista poimittuja esimerkkejä yrittäjyyden kehittämisestä: Varusteet oman kunnan/kaupungin yrittäjältä käyttämällä oman paikkakunnan yrittäjien palveluita Ideoidaan uusi liiketoiminto ja toteutetaan liiketoiminnan edellytysselvityksiä. Voihdaan ohjata esim. hanketoiminnan kohderyhmää yrittäjyyteen yhteistyössä varsinaissuomen yrittäjien kanssa. Monet yhdistysten toimintamuodot omaavat yrittäjyyden piirteitä, kuten meillä esim. kilpailujen järjestäminen budjetteineen, hankintoineen ja organisaatioineen. Meillä ainakin useilla on myös läheisesti yhdistystoimintaa liittyvää yritystoimintaa, jotka tukevat toinen toisiaan Yhdistystoiminta ei ole taloudellista toimintaa, siitä esim. RAY varsin selkeästi varoittaa yhdistyksiä. Yritysten kanssa ei saa kilpailla, varsinkaan, jos yhdistys on onnistunut saamaan yhteiskunnalta taloudellista tukea. Yrittäjyys ja yhdistystoiminta ovat kaksi täysin erilaista asiaa. Miksi yhdistykset pitäisi kaupallistaa? Tiivistäen: myös yhdistykset ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä (eivätkä pelkästään yhdistykset ja julkishallinto). Yhdistykset voivat suosia paikallisia yrityksiä ja tuoda alan yrityksiä esille omissa lehdissään ja tapahtumissaan. Lisäksi joissakin yhdistyksissä voidaan tukea harrastajien yrittäjyyttä koulutuksella yms. Kolmas esille noussut malli on se, että osa yhdistyksistä voi myös itse harjoittaa yritystoimintaa. On siis monia erilaisia tapoja edistää yrittäjyyttä yhdistyksissä ja lisäksi pitää muistaa, että kaikille yhdistyksille tämä ei sovi. Myös lainsäädäntö voi joissakin tapauksissa asettaa esteitä yhdistysten yritysmuotoiselle toiminnalle. Joissakin vastauksissa nousi esille myös eettinen kysymys siitä, että mikä on yhdistysten/kolmannen sektorin rooli? Tuleeko pyrkiä kannattavaan toimintaa, joka voi aiheuttaa köyhimpien harrastajien tai avun tarvitsijoiden syrjäytymistä vai pitääkö päinvastoin pysytellä kansalaisjärjestönä talkoohengellä varmistaen, että halukkaat pääsevät mukaan? Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että tulevassa yhteistyöstrategiassa otetaan kantaa myös yhdistysten ja yritysten yhteistyöhön. Myös talouselämä on otettava mukaan yhteistyöhön. Yritysten ja yhdistysten yhteistyön lisääminen jo itsessään voi pitkällä aikavälillä edistää myös yrittäjyyttä monella eri tavalla. 1.4.4. työhyvinvoinnin edistäminen Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietinnöissä (TuV 1/2011 Uskalluksen politiikka paljon työtä, vähän päästöjä) työhyvinvoinnin edistäminen nousi merkittävään asemaan kestävän kasvun ajurina sekä myös hyvinvointipalveluiden rahoitukseen liittyvän kestävyysvajeen ratkaisemisessa: jos pidämme huolta siitä, että mahdollisimman moni kestää terveenä työelämään asti, käy koulut ja työllistyy sekä säilyy työelämässä terveenä ja motivoituneena eläkeikään asti, niin hyvinvointivaltiolla ei ole mitään hätää. Terveet ja onnelliset ihmiset eivät juuri käytä yhteiskunnalle 13

kalliiksi tulevia julkisia hyvinvointipalveluita ja he tekevät myös pidempään töitä, joka sekin lisää verotuloja ja vähentää julkisia menoja. Järjestökyselyssä kysyttiin miten harrastuksissa tuleva into ja ilo voitaisiin saada myös työpaikoille? Tässä joitakin esimerkkejä vastauksista: Työnantajien tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Kun työilmapiiri on yrityksissä kunnossa, niin tällöin henkilöstö sitoutuu paremmin yrityksiin ja tuottaa yritykselle parempaa tulosta. Vapaaehtoisten into on tarttuvaa. Esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan kannustamalla: esim. työtekijät voisivat viettää yhden työpäivän vapaaehtoistyössä jossain projektissa (talkoo tms) Hyödyntämällä jokaisen omin osaaminen, tiimimäinen työtapa, ihmisten mahdollisuus vaikuttaa itse työhönsä, Into ei taida olla ongelma, ongelma on aika! Aikaa on rajallisesti ja ajalla kiristetään entisestään stressaantuneita työntekijöitä. Sama on tulevaisuuden näkymien puute! Työpaikalla aktiivista yhteistoimintaa pitää tukea koska se kantaa hedelmää. Yhteistoiminta on elokuva, liikunta tms. kerhoja. työnantaja voisi tulla vastaan siinä että antaa työaikaa käyttöön. Eli vaikka 1.5h/kk/työntekijä kerhotoimintaan. Eli työajalla saa osallistua esim. 45min *2/kk Vaihtoehtoisia ja vapaaehtoisia työtehtäviä voitaisiin tarjota. Työkaverit voisivat vaikka puoleksi vuodeksi vaihtaa tehtäviään ja mentoroida toisiaan. Tämä on winn winn tilanne, kaikki voittavat, koska on työnantajalle etu että työntekijä osaa tehdä monenlaista työtä. Näin joku voi innostua saadessaan uuden tehtävän ja kehittyä tässä itsenäisesti opiskellen ja työssä oppien. Harrastus on usein vastapaino työlle, joten työn muuttaminen harrastuksenomaiseksi tuskin toimii. Harrastukseen liittyy usein onnistumisen kokeminen joka voi tulla onnistumisista tai taidon kehittymisestä. Työelämässä usein toistetaan suorituksia vain suoritusten itsensä takia. Ei kukaan harrasta mitään siten, että käy vaan tekemässä sarjan suorituksia ja määrän (aika tai kpl) tultua täyteen lopettaa siltä kerralta. Työhön pitäisi saada em. elementti mukaan. Tiivistäen: Melko monessa kommentissa perusviesti oli se, että harrastukset ja työ kannattaa pitää erillään, jotta elämässä olisi jotakin muutakin kuin työ. Tästä näkövinkkelistä työnantajat voisivat tukea henkilökunnan harrastustoimintaa tekemällä ne näkyväksi ja jopa palkitsemalla vapaa ajan aktiivisuudesta. Tyky toimintana yritykset voisivat tilata palveluita yhdistyksiltä tai harrastaa yhdessä. Uskottavalta tuntuu myös se ajatus, että koko elämänsä aktiivisesti harrastanut henkilö voi ylipäätään paremmin kuin harrastamaton ja että vapaa aikana aktiivinen ja aloitteellinen on sitä myös työaikana. Jälleen kerran aktiivinen harrastustoiminta jo sinällään luo myös työhyvinvointia ja lisäämällä yritysten ja yhdistysten yhteistyötä tätä elämänlaatua ja hyvinvointia voidaan vielä lisätä. Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa että myös yritykset otetaan mukaan yhteistyöstrategian tekemiseen. Tätä tarvetta voidaan perustella myös työhyvinvoinnin lisäämisellä. 14

1.5. Jatkotoimenpiteet Suurin osa kyselyyn vastanneista yhdistyksistä oli valmis jatkamaan yhteistyötä maakuntaliiton kanssa jos maakunnassa käynnistyy yhteistyötä syventävä hanke. N 80 70 60 50 40 30 20 10 0 70 Kyllä 12 Ei Kaikki vastaajat (N=82) Kuva 10: Jos Varsinais Suomessa käynnistetään jatkohankkeita yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi, niin haluatteko olla toiminnassa mukana? Sähköpostiosoitteen yhteistyötä varten jätti 75 yhdistystä Tiivistäen: Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa jatkotoimenpiteiksi yhteistyö / kumppanuusstrategian tekemistä yhteistyössä yhdistysten ja alueen yritysten kanssa sekä lisäksi maakunnallisen yhdistysportaalin perustamista. Tähän portaaliin voidaan liittää myös muita kansalaisyhteiskunnan palveluja, kuten esimerkiksi osallistamis /joukkoistamisalusta sekä esimerkiksi luettelo ja varausjärjestelmä käytettävissä olevista tiloista. Myös julkisiin kulkuyhteyksiin yms. saavutettavuuteen on panostettava. Mukaan yhteistyöhön voidaan ottaa myös alueen yritykset. Rahallisia panostuksia kannattaa suunnata niihin toimintoihin, joissa tuki tuottaa ammattimaisuutta, yrittäjyyttä ja laadun merkittävää paranemista. Tällä tavalla tuetaan samalla myös kolmannen sektorin työllistävyyttä. 15

2. Julkishallinnon tulevaisuusverstas Julkishallinnon tulevaisuusverstaassa tavoitteena oli pohtia minkälaisia julkisia palveluja ihminen elämänsä aikana kohtaa. Tulevaisuusverstaaseen oli kutsuttu toimijoita julkishallinnon eri osaalueilta: Ensimmäisessä tehtävässä työryhmät piirsivät kuvan/kirjoittivat miellekartan palvelujen kokonaisuudesta. Kuva 11: Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan ensimmäinen ja toinen tehtävä. Verstaan toisessa vaiheessa ryhmät pohtivat mitä laatu ja asukkaiden/asiakkaiden oma aktiivisuus tarkoittavat erilaisissa palveluissa. Kolmannessa ja samalla viimeisessä työvaiheessa ryhmiä pyydettiin esittämään toimenpide ehdotuksia siitä, miten heidän pohtimansa ideat voitaisiin toteuttaa käytännössä. 16

Kuva 12: Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan kolmas tehtävä. Kuva 13: Julkishallinnon tulevaisuusverstas Turun kauppakorkeakoulussa 8.10.2013. 17

Hallinto Kuva 14: Julkiset palvelut kohdusta hautaan. Viisi ryhmää samassa kuvassa: musta, punainen, sininen, vihreä ja oranssi. Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, myös globaali, ennakoitavuus, innovatiivisuus, suvaitsevaisuus, joustavuus Verotus Monipuolinen, 141 tuki Verosuunnittelu Monipuolinen, innovatiivisuus Verotus Luotettava Yhteiset päämäärät, yhteistyö, yhteisvastuu Osallistava Rahoitus Ymmärrys Myös yhdistysten hyödyntäminen mm. kerhotoiminnassa Lasten kesk. tuki mm. koulussa Lapset ja nuoret Koulutus Kunnon kansalainen Yhteiskuntatalous tasa arvoisuus Luottamus Elinkeinopalvelut Kasvatus ja opetus Perusopetus Monipuolinen sivistyspohja Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisy Oikeaan aikaan ja paikkaan Elinkeinopolitiikka Pelisäännöt omavastuu Kotiäidit ja isät, yhteishoito ja harrastustoiminta Oma vastuu Hyvinvointi ja terveys Rahaa on Mahdollistaja Liikenne Sote tasa arvoinen, teknologia Koulutus Tarve Laatu Laadukas, kattava Rajapinnat sujuviksi Välittäminen Perusturva Kansalaisyhteiskunta Infra Kaavoitus Aktivoivat palvelut Hyvä elinympäristö infra Terveys Sote Oma vastuu terveydestä Turvallisuus Asuminen Vapaa aika Oikeuslaitos Turvallisuus Ympäristö Monikäyttöisyys Monipuolinen Sosiaaliturva Turvallisuus Vapaa aika infra Turvallisuus Elämän sisältö Palvelun laatu: Sujuvuus/tietoisuus, asiakkaan kokemus, asiakaskohtaaminen, henkilökunnan osaaminen Ikäihmisten ja lasten/nuorten yhdessä toimiminen, taitojen välitys Rakkaus osuuskuntaisuus kattava Vanhusten kimppakämpät Ikääntyminen Työikäinen Koulutuksen joustavuus Monimuotoisuus Dagis Mallia monikulttuurisuudesta, yhteisöllisyydestä Laadukas Kulttuuri, liikunta Työkyvyn ja oman hyvinvoinnin ylläpitäminen Vapaaehtoistyö Masennuksen vast. boost ryhmät Kansalaisaktiivisuus Eläkejärjestelmä Joustava järjestelmä Kaikille vireä kolmas sektori Monenlainen työ Downshiftaus OK Moniarvoinen työelämä 18 sos. ekol. ja tal. kestävä, tietoisuus

Palvelun laatutekijöinä (kuvassa 14) korostuivat seuraavat asiat: Kumppanuus (esimerkiksi järjestöt ja yritykset) Uuden keskustelukulttuurin edistäminen Teknologian parempi hyödyntäminen Sektorirajat ylittävät palvelut Kokeilut ja niistä kertominen ja oppiminen Vuorovaikutusjärjestelmä (systemaattinen, käytettävä) hiljaisen enemmistön kanssa. Älykkäät kokonaisratkaisut/ asennekysymys Sääntelyn purkaminen/ edunvalvonta: palvelujen järjestäminen mahdollisimman innovatiivisesti järkevät ratkaisut mietittynä itse palvelussa (mahdollistuu) Asiakas kuningas kaikissa tilanteissa (ikävissäkin) Yhdessä paremmin: yhteistyöfoorumeita, asiakasraateja jne. Ilmapiirin positiivistaminen Elämänkaariopas Osallistaminen on palkitsevaa Sektoriajattelun purkaminen Kontrolloinnista ratkaisukeskeisyyteen Asukaan/asiakkaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden näkökulmasta (kuvassa 14) korostuivat vastaavasti seuraavat teemat: Annetaan asukkaille aidosti mahdollisuus vaikuttaa (alueelliset palvelut) Esimerkiksi tilojen monipuolinen 24/7 käyttö, ylläpitoyhteistyö Mielenkiintoiset välineet/menetelmät (kuvat, kartat) Järjestöportaali vaikutuskanavaksi Yhteisöllinen toimintakulttuuri ja asuminen Tietoisuuden nostaminen, avoimuus (ei ole tyhmiä kysymyksiä) Herranpelon poistaminen Varat aktivisteille Asukas mukaan palveluiden suunnitteluun Osaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen Helppo asiointi Julkisten palveluiden tulevaisuusverstaan perusviestinä voidaan pitää yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Tämä avoin ja osallistava tekemisen tapa toteuttaa samaan aikaan sekä laatua että myös asukkaiden/asiakkaiden aktivoimista. Verstaan toimenpide ehdotuksia olivat yhteisölliset palvelut, joiden avulla asukkaat, järjestöt ja yritykset saadaan mukaan palveluita suunnittelemaan ja tuottamaan yhdessä viranomaisten kanssa. Tälle yhdessä tekemiselle tarvitaan myös vuorovaikutusjärjestelmä: esimerkiksi portaali, jonka avulla saadaan järjestöt esille. Portaali voi sisältää myös osallistamisalustan ja eräänlaisen Turku24 keskustelufoorumin, jolla ihmiset voivat jakaa osaamistaan. Lisäksi tarvitaan kokeiluja (rohkeampaa tekemistä ja epäonnistumisen sallimista). Myös tilojen 24/7 käyttöä on edistettävä. Tulevaisuusverstaan lopuksi osallistujat loivat spontaanisti vision. Haasteena on luoda julkishallinnolle kyky vastaanottaa tukea kansalaisilta: Tehokas asukas ja tyytyväinen julkishallinto! Arvot ja ilmapiiri työryhmän loppuraportissa tämä visio muutettiin muotoon: aktiivinen asukas ja tyytyväinen julkishallinto. 19

3. Yhteenveto Ilahduttavan monen (92 %) yhdistyksen mielestä Varsinais Suomi on jo nykyäänkin hyvä paikka harrastaa. Kun vastaajilta kysyttiin Miten Varsinais Suomi/kuntanne/kaupunkinne voisi auttaa/helpottaa yhdistyksenne toimintaa? vastauksissa korostuivat tilat, rahoitus, tiedotus, koulutus ja yhteistyö. Vaikka rahoitustakin pyydetään, niin tilat ovat tärkeämmät ja monessa tapauksessa rahoitusta pyydetään juuri tiloja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais Suomen kuntien ja kaupunkien (ja myös yritysten) tulisi panostaa järjestöjen toimitiloihin. Ajatus yhteisestä yhdistystalosta on mielenkiintoinen: esimerkiksi Helsingin tieteiden talo on erittäin aktiivisessa käytössä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksia arvioineessa Mustat joutsenet raportissa (TUTU ejulkaisuja 13/2011) nousi vahvasti esille Logomo: voisiko Logomosta ja Logomon ympäristöstä kehittyä luovan talouden ja kansalaisyhteiskunnan pörinäkeskus? Myös kirjastoista on kehittynyt viihtyisiä yhteisiä olohuoneita järjestötalot voitaisiin sijoittaa myös niiden yhteyteen. Luonteeltaan kirjastot sopivat hyvin kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen keskipisteeksi samoin kuin myös erilaiset urheiluhallit ja koulut. Erittäin tärkeä viesti on myös tarve tiedotuksesta ja koulutuksesta. Eräs kantapään kautta huomattu asia järjestökyselyssä oli se, että osoitetiedot olivat hankalasti saatavissa. Siksi Arvot ja ilmapiiri työryhmä ehdottaa, että Varsinais Suomeen tehdään Järjestöportaali, jonka kautta järjestöt löytyvät ja jonka kautta järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan. Samaan portaaliin voidaan liittää muutakin toimintaa: esimerkiksi kartta ja varausjärjestelmä kakista käytettävissä olevista tiloista. Portaaliin voidaan tehdä myös osallistamisalusta, jonka avulla maakunta, kaupungit ja kunnat voivat osallistaa asukkaat mukaan kehittämishankkeisiin (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan www.suomijoukkoistaa.fi osallistamisalusta). Erittäin kannatettavaa on myös julkishallinnon ja yhdistysten yhteistyön syventäminen. Tämä teema nousi esille myös julkishallinnon tulevaisuusverstaassa. Kyselyssä ehdotettiin erityisen yhteistyö /kumppanuusstrategian laatimista. Arvot ja ilmapiirityöryhmä kannattaa tätä ehdotusta. Myös koulutuksella yms. tukipalveluilla voidaan vaikuttaa yhdistysten toiminnan laatuun ja pitkällä aikavälillä myös niiden toiminnan laajuuteen, työllistävyyteen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Heikkona signaalina esille nousi tieyhteys Salo Kokkila Kemiö. Jos teemaa laajentaa, niin kyse on hyvistä julkisista kulkuyhteyksistä eli saavutettavuudesta. Osana edellistä maakuntaohjelman ja suunnitelman päivityskierrosta tehtiin tulevaisuusverstas, jossa Auran ja Tarvasjoen yhtenäiskoulun 9 luokkalaiset pohtivat Varsinais Suomen tulevaisuutta. Tarve hyville julkisille liikenneyhteyksille tuli esille myös tässä nuorten verstaassa. Julkiset kulkuyhteydet ovat erityisen tärkeitä nuorille ja ikääntyneille. Siksi myös julkiset kulkuyhteydet tulisi ottaa mukaan yhteistyö /kumppanuusstrategiaan (sekä myös erilaisiin nuoriso ja ikääntymisstrategioihin). Erittäin moni (79 %) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tuotti ainakin omasta mielestään julkisten palveluiden tapaisia kansalaisyhteiskunnan hyvinvointipalveluita. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toiminnassa korostui vertaistuki, yhdessä tekeminen, kuntouttaminen sekä moninainen luova toiminta. Järjestöt myös jakavat tietoa ja kouluttavat. Yhdistysten toiminta tuottaa tekemisen iloa ja 20