SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI
Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina vuosikymmeninä (EH) - miksi kaupungistuminen jatkuu? - elämäntapojen sukupolvenvaihdos: työ, asuminen ja liikkuminen 3. Ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050 4. Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Suomen aluerakenteen rungoksi (EH) 5. Johtopäätökset LOURAn kannalta (TA&EH)
1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla
Kaupunkiseutujen kehityskuvaan vaikuttavat ISOT aluerakenteen muutosvoimat PIIKIKKYYS: alue- ja yhdyskuntarakenteen taajamoitumis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti. Kasvavat ja supistuvat alueet erkanevat toisistaan. Pirstoutuminen. 13 kaupunkiseudulla asuu yli 100 000 asukasta ja kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta. POLARISAATIO: alueiden mosaiikkimainen eriytymiskehitys toimialarakenteessa tapahtuvien muutosten seurauksena, kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta, mieli- ja mainekuvista jne. alueiden välillä VYÖHYKKEISYYS: LIIKKUVUUS JA VETOVOIMAISUUS: muuttoliikkeen ja pendelöinnin lisääntyminen, elinvoimaan ja houkuttelevuuteen liittyvä paikkojen laatuun liittyvä kilpailu MONIKULTTUURISUUS: vieraskielisten osuuden nopea kasvu, maahanmuuton kasvava merkitys
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014 Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Muut Manner- Suomen seudut (54) - 111 753 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013 Sisempi kaupunkialue +267 304 Kaupunkien kehysalue +120 317 Ydinmaaseutu -92 724 Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 Maaseudun paikallis -keskus -11 331 Ulompi kaupunkialue +257 368 Harvaan asuttu maaseutu -113 705 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lahti Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki 504 511 549 633 652 665 781 854 1034 1081 1093 1296 1463 1821 1893 2123 2581 3428 4744 Nuorista 15-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa 27 kuntaa vuosina 2009-2013 11681 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-2013 80000 75000 70000 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu 78469 Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-2013 65000 60000 55000 50000 Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä. Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita 45000 40000 35000 30000 25000 31949 27515 Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosisadassa. Turussa 6:nneksi eniten vieraskielisiä (9,2 %) kaikista kunnista (320) 20000 15000 10000 5000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2013 16704 13835 5976 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
2. Muutosvoimat tulevina vuosikymmeninä
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Maailmalaajuinen ilmiö, myös internetkaudella Kaupunkien imua vahdittavat: -tuottavuuskehitys -tuotantoprosessien pilkkoutuminen ja asiantuntijatyön keskittyminen -yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaatiot liikkeelle - kilpailu ja luova tuho - kasvavan väestön palvelukysyntä luo työpaikkoja
Työn luonne muuttuu Teollisuus uusiutuu jatkuvasti ankarassa kilpailussa Tuottavuuskasvu syö valmistuksen työpaikkoja Asiantuntija- ja palvelutyö lisääntyvät kasvukeskuksissa Internet vapauttaa suuren osan työstä paikan kahleista, etätyö yleistyy, mutta kohtaamisten voima säilyy Työliikkuvuus lisääntyy
Asumisen tulevaisuus Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta Edessä puolen miljoonan asunnon rakennusurakka kasvukeskuksissa (Ari Pauna) Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kasvavat, asuntomarkkinat polarisoituvat Unelma omakotitalosta elää vahvana. Samalla suurilta ikäluokilta vapautuu runsaasti asuntoja pientaloista. Elämänapojen sukupolvenvaihdos! Suuren kaupungit kasvavat sisäänpäin Vuokralla-asuminen yleistyy
Liikkumisen trendejä Saavutettavuus maailmalta ja kv. lentoasemalta kaupunkien elinehto Kevyt- ja joukkoliikenne kasvattavat osuuttaan suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla Reittioppaat, kutsuohjattu joukkoliikenne ja matkaketjupalvelut muuttavat käyttäytymistä Asemanseudut kaupunkipolitiikan keskiöön
3. Ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050
Suuret kaupunkiseudut NYT? Asuu 2/3 suomalaisista Tuottaa 2/3 bruttokansantuotteesta Sijaitsee 2/3 työpaikoista ja yrityksistä Elää 2/3 ulkomaalaistaustaisista Vastaa 4/5 tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. Osuus 2040-2050?
MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA? Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien muuttuminen: Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa: Sijaitseeko miljoona asuntoa väärässä paikassa? Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot, senioriasuminen, maahanmuuttajat jne. Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue: Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun sekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne. Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto
Eri ikäryhmien muutos vuosina 2011-2040 Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE; Antti Rehunen 2014 ALLI-kartasto
Jos suuret keskusalueet kasvavat noin miljoonalla henkilöllä vuoteen 2050 mennessä, niin mitä jää muille? Lähde: Seppo Laakso 2015
13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2013-2040 13 suurimman kaupunkiseudun väestö lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 456 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä! Helsingin seudun väkiluku lisääntyy 315 000 henkilöllä eli hieman yli viidenneksellä nykyiseen verrattuna. Oulun, Tampereen ja Turun yhteenlaskettu väestönlisäys yhteensä noin 162 000 henkilöä Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vaasan seuduilla KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU 2013 VÄKILUKU 2040 MUUTOS ABS. MUUTOS % Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6 Oulun 236473 285760 49287 20,8 Tampereen 386625 462344 75719 19,6 Vaasan 95618 111524 15906 16,6 Jyväskylän 179031 207707 28676 16 Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8 Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1 Turun 315962 352745 36783 11,6 Kuopion 124218 134242 10024 8,1 Lahden 203522 219893 16371 8 Joensuun 124294 127728 3434 2,8 Lappeenrannan 89886 90764 878 1 Porin 137594 136826-768 -0,6 YHTEENSÄ 13 SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
4. Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Suomen aluerakenteen rungoksi
Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin yhteydet) Tarjoaa pienemmänkin kaupungin asukkaille suurten kaupunkien työmarkkinat, yrityksille työvoimatarjontaa Turku-Helsinki-Pietari ja Tampere-Helsinki Tallinna vahvistuvat Tulevaisuudessa 90 prosenttia suomalaisista asuu neljän suurimman kaupunkivyöhykkeen vaikutuspiirissä (runsaan tunnin yhteys)
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa- Seinäjoki) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi: Timo Aro 2014
Lähde: YM, LVM, Syke
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
5. Johtopäätökset Louran kannalta
LOURA Lounais-Suomen veturina! Suomen dynaamisin teollisuus- ja energiavyöhyke Suomen ruokavakka Vetovoimainen ja kansainvälinen kaupunki-kulttuuri, jolla on historiallinen kate Tiivis vuorovaikutus Tukholman talousdynamon kanssa Sujuvat yhteydet, tunnin juna logiikka : Turku- Helsinki, Turku-Rauma-Pori, Pori-Tampere Rakentava osa Suomen kasvukolmiota, kiinnittyminen Suomen kasvukäytävään Pohjanmaa Vaasa kortti + yhteinen Sote alue mahdollisuutena Tuloksellinen yhteinen edunajaminen!
Liike, liikkuvuus ja muuttovirrat muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan FYYSISET VIRRAT Piilaakso VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT Beijing PÄÄOMA OPISKELIJAT LOURA Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo Pietari YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT KULTTUURILLISET SISÄLLÖT Virtaavat YIT vyöhykkeet 27 Lähde: Castells 1996 ja soveltaen Kostiainen 2002,
LOURA:n JA MUIDEN ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT I. Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, työ- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti II. Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympäristön laatu, mieli- ja mainekuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaa-aika, tapahtumat jne. III. Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilökohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.
ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisiksi paikoiksi
Elinvoimpolitiikan toimintalinjat Saavutettavuuden varmistaminen: tunnin yhteydet Tehokas teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Huomio liikkuviin ihmisiin: avainryhmiä nuoret aikuiset, opiskelijat, maahanmuuttajat: Hauska kaupunki Muuttoliikkeen vastavirran hyödyntäminen: paluumuuttajiin kohdennettu markkinointi