ALANSA YKKÖNEN 7/2013 Jouni Vastamäki xxxxxxxxxxxxxx vie rakennusxxxxxxxxxxxxxx valvonnan xxxxxxxxxxxxxx prosesseja xxxxxxxxxxxxxx vauhdilla xxxxxxx. verkkoon. sivu 21 Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin sivu 18 Turun uusi T-sairaala pitää hoitajat liikkeessä sivu 34 Vesihuoltomaksut nousivat aiempaa enemmän sivu 50 Kustannukset, kehittäminen ja palvelutaso haltuun ALUEPELASTUSLAITOSTEN VUOSIKYMMEN sivu 6
Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 7/ 2013 7. marraskuuta 40 44 Alvar Aalto on ollut merkittävä tekijä monien suomalaisten kaupunkikeskustojen muovaajana. Vuonna 1965 valmistunut Seinäjoen kaupunginkirjasto on peruskorjausiässä. 18 Elektromekaaniset lukot tekevät tuloaan kuntienkin kiinteistöihin. Kiinteistöturvallisuus paranee ja avainhallinta helpottuu. 23 Digiroad-järjestelmän ajantasaiset tiedot ovat hyödyksi monille käyttäjäryhmille. Ylläpidon resurssitarvetta selvitettiin kyselyllä. 34 Tyksin T-sairaala on ollut käytössä pian vuoden. Parantunut potilaiden yksityisyys on lisännyt hoitohenkilöstön liikkumista. TURVALLISUUS Alueellisen pelastustoimen ensimmäinen vuosikymmen 6 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vahvistaa yhteistä viestiä 10 HUOVI-työkalu tukemaan kuntien varautumista? 12 Öljysuojarahasto panostaa maaperän kunnostukseen 14 Maksut auttavat vähentämään erheellisiä paloilmoitintehtäviä 16 ICT Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin 18 Rakennusluvat liikkuvat liukkaasti verkossa 21 Lupapiste.fi-neuvontapalvelu kaikkien kuntien käytettävissä 22 Digiroad-tietojen ylläpito tuo kiistatonta hyötyä kunnille 23 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 30 Kuntien putkimestarit 31 KIINTEISTÖT Potilaan yksityisyys lisää hoitajan askelia Turun T-sairaalassa 34 Sairaalarakentaminen myllerryksessä 39 Aalto-keskukset remontti-iässä 40 Aallon Lappia-talon peruskorjaus alkoi Rovaniemellä 44 Talonrakennusalan elinkaarihankkeisiin uusi sopimusmalli 45 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Vesihuollon kustannukset ja alueidenkäytön suunnittelu 48 Vesihuoltomaksut vakaasti nousu-uralla 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tieto on täällä 25 Rytilät/Pekka Rytilä: Otaniemi On 33 Pakina/Eero Hiltunen: Vuokra-asuntokysymyksen ratkaisu 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Korjaa tai pura Michael Glaser ohjasi runsas neljännesvuosisata sitten Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan Juokse tai kuole. Sen juoni ajoittuu kuluvan vuosikymmenen lopulle ja edustaa eräänlaista tosi-tv-sovellusta. Tähän hetkeen istuu hyvin myös USA:n elokuvassa harjoittama oman maan ja muiden maiden kansalaisten pitkälle viety seuranta. Pääosassa on sittemmin Kalifornian kuvernöörinäkin toiminut Arnold Schwarzenegger. Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot ovat olleet maassamme käynnissä vuodesta 2010 ja jatkuvat vielä ensi vuoden. Tavoite on havaita rakennusten vauriot ja saada niiden asiantunteva korjaus käyntiin sekä ehkäistä uusien vaurioiden syntymistä. Aina ei korjauskaan auta, varsinkin, jos sitä syystä tai toisesta on viivytetty. Pahinta on olla tekemättä mitään. Realistiset vaihtoehdot ovat Glaserin elokuvaa mukaillen korjaa tai pura. Kosteus- ja homevaurioita on Suomen rakennuskannasta suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa. Lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotirakennusten kerrosalasta ja neljänneksessä hoitolaitosten kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Lokakuun lopussa julkaistiin kymmenen askeleen ohjelma kuntien kiinteistöjen ennakoivaan kunnossapitoon ja korjaamiseen. Siinä painotetaan peruskorjauksia uudisrakentamisen sijasta. Näyttää siltä, että toistuvasti uusiin hankkeisiin niin toimitila- kuin infrarakentamisessa järjestyy rahoitus, mutta peruskorjauksiin riittää vain juomarahoja. Niin poliittisille päättäjille kuin suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakentajille uusien monumenttien pystyttäminen on usein houkuttelevampaa ja helpompaa kuin vanhan korjaaminen. Näin ei voi jatkua. Kosteus- ja hometalkoiden viesti on tässä suhteessa selkeä: uutta pitää rakentaa vain, jos se korvaa purettavan vanhan rakennuksen. Näin puhdasoppiseen käytäntöön ei toki voida päästä, sillä kasvuseuduilla uuttakin tarvitaan. Peruskorjauksen osuuden kaikesta rakentamisesta on kuitenkin noustava meillä nopeasti lähemmäs yleiseurooppalaista tasoa, tai muuten vaihtoehtona on vain purkaminen. Merkilliset ministerit Useiden istuvan hallituksen ministereiden vastuualueet ovat perinteisestä poikkeavia, jopa erikoiselta kuulostavia yhdistelmiä. Meillä on ainakin asunto- ja viestintäministeri, kehitys- ja omistajaohjausministeri sekä sisä- ja kirkollisasiainministeri. Omistajaohjauksen kehittymisen voidaan perustellusti sanoa olevan hapuilevaa, eikä kirkon rooli sisäisen turvallisuuden parantamisessa ole vielä kansalle valjennut. Mutta asunto- ja viestintäministerin tontti on toista maata. Sille löytyi selkeä perustelu, kun havaittiin, että matkapuhelimet eivät toimi passiivitaloissa. Ongelmaa selvitelläänkin jo työryhmässä. Pian saamme kuulla ratkaisuehdotuksia jos yhteydet toimivat. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/2013 26.11. 19.12. Energia Valaistus
Alueellisen pelastustoimen ensimmäinen vuosikym Pelastustoiminnan palvelutaso ja ku Pelastustoimesta ovat Suomessa nyt vuosikymmenen ajan vastanneet kuntien muodostamat 22 alueellista pelastuslaitosta. Alueellinen organisointi on parantanut keskimääräistä palvelutasoa, vahvistanut kehittämistoimintaa ja tehostanut voimavarojen käyttöä. TEKSTI Paavo Taipale Pelastuslaitokset ovat kahta kuntayhtymää lukuun ottamatta alueensa keskuskaupunkien liikelaitoksia. Rahoitus kerätään alueen kunnilta joko asukaslukuun tai onnettomuusriskeihin perustuen tai näiden yhdistelmänä. Mielestäni ehdottomasti paras saavutus kuluneiden kymmenen vuoden aikana on se, että nykyiset pelastuslaitokset ovat pääsääntöisesti sen kokoisia, että ne kykenevät itsenäiseen kehittävään toimintaan. Se mahdollistaa myös valtakunnallisen yhteistoiminnan, sanoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. 6 Kuntatekniikka 7/2013
TURVALLISUUS Merja Ojala en stannusten hallinta paranivat Hän on ollut tiiviisti mukana pelastustoimen organisaatiomuutosten valmistelussa ja toteutuksessa 1990-luvulta lähtien. Alueellinen organisaatio on parantanut myös talouden ennakoitavuutta, mikä oli 1990-luvulla keskeinen pelastustoimen haaste. Silloin pienessä kunnassa saattoi valtuustokeskustelussa olla vastakkain vaikkapa paloauton hankinta ja terveyskeskuksen katon korjaaminen. Tavoitteena oli, että kyetään paremmin ennustamaan pelastustoimen kustannuskehitystä. Tässä on onnistuttu hyvin, ja esimerkiksi kalustohankinnat eivät enää heiluttele yksittäisten kuntien talousarvioita. Rahalla saadaan nyt enemmän aikaan. Pelastustoimen nettokustannuskehitys on ollut hyvin maltillinen, osin jopa laskeva. Kustannusten valtakunnallinen keskiarvo vuonna 2012 oli noin 78 euroa asukasta kohti vuodessa. Samaan aikaan pelastustoiminnan palvelutaso etenkin pienemmissä kunnissa on Ojasen mukaan parantunut selvästi ja pysynyt suuremmissa kunnissa jokseenkin entisellä tasolla. Onnettomuuksien ehkäisyn sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun palvelutason kehittymistä on vaikeampi mitata, mutta väitän, että sielläkin Kuntatekniikka 7/2013 7
TURVALLISUUS toiminta on kehittynyt parempaan suuntaan. Maksuosuuskiistat valtaosin historiaa Myös Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen kunnissa ollaan pääosin tyytyväisiä, vaikka muun muassa henkilörakenteen muutokset ovat herättäneet kritiikkiä joissakin pienissä kunnissa. Pienempien kuntien tarpeet on otettu huomioon palvelutasopäätöksessä, sanoo 3 000 asukkaan Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi. Vaikka pelastustoimen kustannukset ovat pysyneet hyvin hallinnassa ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tuottaa palvelut valtakunnallisesti kolmanneksi edullisimmin, riittää Juujärven mukaan joissakin kunnissa narinaa pelastustoimen kalleudesta. Pohjois- Pohjanmaalla ns. Harva-alueiden kunnissa väestö vähenee, mutta palvelutasoa ei ole juuri laskettu. Joihinkin kuntiin on riskialueisiin ja palvelutasopäätökseen perustuen lisätty resursseja tuntuvasti, esimerkiksi Kuusamossa on palomiesten virkojen määrä lähes kaksinkertaistettu, mutta kunnan kustannuksiin resurssien lisäys ei ole erityisesti vaikuttanut, koska maksuosuudet perustuvat asukaslukuun. Merja Ojala Säännölliset harjoitukset ovat olennainen osa pelastuslaitosten toimintakyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Pirkanmaan pelastuslaitos harjoitteli pelastustoimintaa kemikaalivuoto-onnettomuustilanteessa Tampereen siirtoratapihalla lokakuun lopulla. Oulu-Koillismaan kunnissa ollaankin pääsääntöisesti tyytyväisiä asukaslukupohjaisiin maksuosuuksiin. Viimeksi eri vaihtoehtoja pohdittiin vuonna 2012, mutta päädyttiin jälleen asukaslukuperusteeseen. Olli-Pekka Ojanen kertoo, että alueellisen pelastustoimen alkuvuosina Pirkanmaallakin asukaslukuun perustuvaan maksuun siirtyminen herätti närää niissä kunnissa, joiden maksut nousivat. Nuo kiistat ovat kuitenkin mennyttä aikaa, eikä maksuperusteista ole keskusteltu enää vuosikausiin. Pelastuslaitokset tukevat valmiussuunnittelua Pelastuslaitosten roolista kuntien valmiussuunnittelun tukena on keskusteltu koko alueellisen pelastustoimen olemassaolon ajan. Yhä useammat pelastuslaitokset ovat nyt vahvasti mukana kuntien valmiussuunnittelussa. Käytäntö on toki edelleen kirjavaa. Olemme Pirkanmaalla pyrkineet olemaan tässä eturintamassa. Mielestäni ainoa oikea etenemistapa on se, että pelastuslaitokset osallistuvat valmiussuunnitteluun. Alun perin sisäasiainministeriön kanta pelastuslaitosten osallistumiseen kuntien val- Palomiesliitto ja sopimuspalokunnat kaipaavat yhdenmukaise Suomen palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula muistuttaa pelastustoimen uudistuksen tavoitteista vuosikymmen sitten. Tavoiteltiin toiminnan tehostamista ja kustannussäästöjä sekä organisaation tehostamista niin, että resursseja vapautuu operatiiviseen toimintaan. On menty eteenpäin, mutta mielestäni varsinainen läpimurto on tekemättä. Näyttää siltä, että resursseja on siirtynyt hallintoon ja tukitehtäviin. Sanoisin, ettemme ole kokonaisuudessaan saavuttaneet asetettuja tavoitteita, ja paljon on vielä kehitystyötä edessä. Toimintamallien pitää olla yhtenäiset, eikä siihen ole vielä riittävästi päästy. Toiminnan tulosten mittaamisessa on tekemistä, ja mittarien tulisi olla yhtenevät valtakunnan tasolla. Pelastuslaitosten linjaorganisaatioita tulisi myös muuttaa kohti asiantuntijaorganisaatioita. Toimintaympäristön muutoksia tulisi analysoida perusteellisemmin ja elää yhteiskunnan muutoksen mukana, Kim Nikula sanoo. Hän pitää tärkeänä myös arvioida pelastushenkilöstön koulutustasoa. Tavoitteena tulisi hänen mielestään olla ammattikorkeakoulutasoinen perustutkinto poliisien tapaan, ja sopimuspalokuntalaisten osaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Sopimuspalokuntien kanssa toimimisessa roolien selkeyttäminen on tarpeen kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta. Nikula korostaa pelastustoimen asemaa viranomaistehtävänä ja sen mukanaan tuomia vaatimuksia. Hän suhtautuu myös kriittisesti arvioihin pelastustoiminnan laadun paranemisesta. Olemmeko esimerkiksi onnistuneet vähentämään palokuolemia ja antamaan kansalaisille parempaa palvelua? Mittarit ovat puutteellisia. Laatukriteerit on tarpeen määrittää täsmällisemmin. Sopimuspalokunnat korostavat vuoropuhelua Pelastustoimen tehtävissä sopimuspalokuntien rooli on merkittävä, sillä sopimuspalokuntalaisia on yhteensä yli 14 000, kun ammattipalomiehiä on noin 4 000. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella Suomen pintaalasta. Tällä alueella asuu lähes puolet suomalaisista. Suomen sopimuspalokuntien liiton puheenjohtajan Isto Kujalan mielestä sopimuspalokuntien aktiivinen osallistuminen vuoropuheluun pelastuslaitosten kanssa on tärkeää. Laitokset ovat edelleen erilaisia, ja sopimuspalokuntien kohtelu vaihtelee. Sopimusten tulisi eri palokuntaryhmien sisällä olla valtakunnallisesti samansisältöiset. Kaikkien palokuntien sopimuskorvaus tulisi määrittää yhdenmukaisella pisteytystyökalulla, Kujala sanoo. Hän pitää tärkeänä vuoropuhe- 8 Kuntatekniikka 7/2013
Paavo Taipale Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi on varsin tyytyväinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluihin ja maltilliseen kustannuskehitykseen. miussuunnitteluun oli varsin kriittinen, ja se osaltaan hidasti nyt vallitsevan käytännön nopeampaa omaksumista kentällä. Nyt ministeriö on tarkistanut kantaansa, ja asia on myös lainsäädännön osalta kunnossa. Ojanen huomauttaa, että edelleen nykyisten aluehallintovirastojen toimintatavat valmiussuunnittelussa ovat joillakin alueilla omaperäisiä. Paloasemaverkosto kehittyy vähitellen Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella on alueellisen pelastustoimen aikana uusittu toistakymmentä paloasemaa. Asemat ovat omistajakuntien taseissa, ja pelastuslaitos maksaa niistä vuokraa. Asemia on sijoitettu uusiin paikkoihin yhteistyössä kuntien kanssa laajasti toimialueen eri puolilla. Niitä on rakennettu enimmäkseen muualle kuin Tampereelle, Ojanen kertoo. Tavoitteena paloasemaverkoston kehittämisessä on ollut asemien saaminen ohikulkuteiden varteen ja niiden miehityksen vahvistaminen. Esimerkiksi juuri syyskuussa avasimme uuden aseman Tampereen ja Ylöjärven rajalle Teivoon. Se korvaa lakkautetut Ylöjärven ja Tampereen Pispalan asemat, joiden henkilöstö siirtyi mpia toimintamalleja lun kehittämistä edelleen kaikilla yhteistyötasoilla. Palvelun tasalaatuisuudessa on yhä tekemistä. Valtio on vaihtoehto Kujalan mielestä pelastustoimi on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, erityisesti pelastuslaitosten keskinäisen yhteistyön ansiosta. Kun tähän yhteistyöhön otetaan aidosti mukaan pelastusalan muut keskeiset toimijat, voidaan vielä hyvää kehitystä jatkaa. Kujala raottaa ovea myös pelastustoimen siirtämiseksi valtion tehtäväksi. Pelastustoimi sopisi poliisin, rajavartioston ja tullin kanssa samaan joukkoon. En kuitenkaan kannata mitään muutosta ennen kuin tilanne selvitetään kunnolla. En usko, että sopimuspalokuntien asema heikkenisi nykyisestä valtiollisessa pelastustoimessa, jos siihen päädyttäisiin. Myös Kim Nikula suhtautuu keskusteluun pelastustoimen valtiollistamisesta maltillisesti. Tärkeää on organisaation uudistaminen riippumatta siitä, kuka on isäntä. Valtiollistamisen kanssa rinnakkain on keskusteltu pelastustoimen alueiden määrästä, joka vähentynee. En näe valtiollistamista uhkana. Olennaisempaa on toimintatapojen yhtenäistäminen ja toiminnan sisältö. Kuntatekniikka 7/2013 9
uudelle asemalle. Näin aluetta voidaan palvella paremmin. Paloasemaverkoston rakenteen kehittämistä haittaa Ojasen mukaan edelleen kuntien kilpailu asemien sijainnista. Teivon ratkaisua vastaava hanke on valmistelussa Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesken. Yhdellä asemalla pärjättäisiin hyvin, mutta siellä keskustellaan kovasti siitä, kummalla puolella kuntarajaa uuden aseman tulisi sijaita. Merja Ojala Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöä asianmukaisesti suojautuneena harjoittelemassa vaarallisten aineiden torjuntakaluston käyttöä. Vapaaehtoinen palokuntatoiminta edelleen tärkeää Alueellisen pelastustoimen perustamisen yhteydessä keskusteltiin myös paljon vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintamahdollisuuksista uudessa järjestelmässä. Pelkona oli VPK-toiminnan näivettyminen. Ojasen mielestä vapaapalokuntien haasteet eivät niinkään riipu pelastustoimen organisoinnista. Alueellisen pelastustoimen myötä vapaapalokuntien sopimukset ovat selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä kuin aiemmin. Käytännöt ovat myös yhdenmukaisempia maan eri osissa. Kustannuskehitys on ollut maltillinen. Suuri haaste on väestön keskittyminen muutamalle kaupunkiseudulle ja maaseudun vapaapalokuntien miehityksen turvaaminen. Valmiuden tarve myös harvaan asutuilla alueilla kuitenkin säilyy paitsi pysyvän asutuksen, niin myös vapaa-ajan asutuksen ja tärkeiden liikenneväylien vuoksi. Pirkanmaalla toimii vapaaehtoisten palokuntien yhteistyöryhmä, joka keskustelee kanssamme. Alueella toimii yhteensä 51 sopimuspalokuntaa. Yhteistyö toimii mielestäni niin kuin pitääkin. Ensihoito hiertää eri puolilla maata Kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle, suunniteltiin samalla uudenlainen palvelutaso. Kuntien kustannukset nousivat radikaalisti. Maaseudulla 15 minuutin varallaolovalmiudessa olleet ambulanssit nostettiin täyden työajan valmiuteen, jolloin henkilöstökustannukset räjähtivät käsiin. Keskuskuntien ja niiden lähikuntien kustannukset nousivat suhteellisesti eniten. Pirkanmaalla pelastuslaitos hoitaa kaupunkiseudun kuntien ensihoitoa ja kustannukset ovat pysyneet budjetissa. Etäämmällä maakunnassa toimijoina ovat yksityiset sairaankuljetusyritykset. Ojanen arvioi, että pelastuslaitosten rooli voi ensihoidossa kasvaakin, kun markkinatilanne näyttää nostavan hintoja. Sairaanhoitopiiri voi joko hoitaa ensihoidon kuljetukset itse tai yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitosten kanssa tai hankkia palvelut markkinoilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti juuri jäsenkunnilleen, että tarjouskilpailun seurauksena ensihoidon kustannukset tulevat ylittämään budjetin. Ensihoito on kipupiste myös Pohjois-Pohjanmaalla. Kustannukset ovat nousseet, mutta täällä se johtuu nimenomaan resurssien ja toimin- Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vahvistaa laitosten vi 22 alueellisen pelastuslaitoksen muodostama Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Palosuojelurahaston vuosina 2007 2009 osittain rahoittaman Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen jatkumo. Se on laitosten vapaaehtoinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa kohti yhä laadukkaampia, tehokkaampia ja taloudellisempia palveluja, jotka perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä. Edunvalvonnassa laitosten yhteisen kannanoton painoarvo on yksittäisen laitoksen näkemystä selvästi merkittävämpi. Verkoston toimielimiä ovat hallituksen ohella neljä palvelualuetta: turvallisuus, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut. Niitä johtavat pelastusjohtajat kukin vuorollaan. Lisäksi perustetaan tarpeen mukaan määräaikaisia työryhmiä. Puheenjohtajana toimii tänä vuonna Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Verkoston toimintaa koordinoi Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen. Laitokset hakevat yhteistyöllä toimintaan tehokkuutta. Kun- Paavo Taipale Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa koordinoiva kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Kuntaliitosta pitää hyvänä sitä, että laitokset tekevät nyt aidosti yhdessä töitä tärkeiden asioiden eteen. 10 Kuntatekniikka 7/2013
TURVALLISUUS tavalmiuden parantamisesta. Ensihoidon maksuosuuksien jakoperusteet tuntuvat myös olevan kipeä asia kunnille, ja näkemykset poikkeavat toisistaan paljon, Kyösti Juujärvi sanoo. Merja Ojala Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mielestä pelastuslaitokset ovat nyt pääsääntöisesti riittävän suuria kyetäkseen kehittämään toimintaa ja parantamaan talouden hallinnan ennakoitavuutta. Toistuva valtiollistamiskeskustelu tarpeetonta Toistuva keskustelu pelastustoimen siirtämisestä valtion hoidettavaksi harmittaa niin Utajärven kunnanjohtajaa kuin Pirkanmaan pelastusjohtajaakin. Olli-Pekka Ojanen antaa kuitenkin tunnustusta Kuntaliiton viimeaikaisille linjauksille asiassa. Annan Kuntaliitolle ison plussan siitä, että palaute ministeriön suuntaan on selkeää siinä suhteessa, että kunnat ovat tyytyväisiä pelastustoimen nykyiseen järjestämistapaan. Työntöä omistajilta ei siis ole ja meidän on helpompi olla. Pelastusjohtajien keskuudessa puolestaan on otettu keskusteluun rakentava kanta, kunhan ensin määritellään, mitä tehdään, jos tehtäviä siirretään valtiolle. Mitä tapahtuu kustannuksille, sillä verovaroja tarvitaan joka tapauksessa? Miten vapaapalokuntien asema turvataan, vai jäävätkö ne kuntien kontolle? Entä mitä tapahtuu, jos kuntakentän ainoa valmiusorganisaatio häviää. Hoitaako valtion pelastustoimi ensihoitoa, Ojanen listaa pelastusjohtajien kysymyksiä. Avit ja hätäkeskuslaitos kaipaavat tuuletusta Valtiollistamista tärkeämpänä keskustelun aiheena pelastusjohtaja Ojanen pitää valtion aluehallintovirastojen epäselvää roolia nykyisessä toimintaympäristössä. Aluehallintovirastojen varautumisen vastuualueilla on runsaan 30 henkilötyövuoden työpanos näissä tehtävissä. Lisäksi Kuntaliiton johdolla voitaisiin ehkä keskustella siitä, olisiko viisasta yhdistää joitakin pienimpiä nykyisistä pelastustoimen alueista. Todennäköisesti joitakin pelastustoimen alueita tullaan yhdistelemään suuremmiksi, mikä on järkevää, pohtii myös Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi. Olli-Pekka Ojanen on hieman pettynyt valtion Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kehittymiseen. Mallia on jo pariin otteeseen muutettu, ja nyt mennään kuuteen alueeseen. Saman tien olisi voitu mennä kahteenkin alueeseen. Hätäkeskuslaitoksen tärkein tehtävä mielestäni on olla poliisin ja pelastustoimen tuki, avunpyyntöjä välittävä elin. Nyt se enemmänkin ohjaa ja rasittaa toimintamme suunnittelua. Tulevaisuudessa pelastusjohtaja Ojanen toivoo malttia rakenneuudistuksissa ja kehityksen turvaamista kuntapohjalta. Myös normaaliolojen häiriötilanteiden varautumis- ja valmiussuunnittelun yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa on tärkeää. 10 20 vuoden tähtäimellä todellinen haaste on harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaaminen. Se on myös poliittinen kysymys ja vaatii keskustelua kansalaisten oman vastuun merkityksestä. estiä taliitolla on sama tavoite, joten toistaiseksi ristiriitoja ei ole ollut, Rahikainen toteaa tehtävästään kahden eri organisaation edunvalvojana. Hän sanoo, että verkosto on selvästi tunnustettu alan toimijana esimerkiksi ministeriöissä, ja aiemmin yksittäisille laitoksille tai kunnille osoitetut lausuntopyynnöt ja kyselyt työryhmäedustuksista tulevat nyt verkostolle. Koska laitosten tarpeet poikkeavat toisistaan, yhteisestä näkemyksestä joudutaan joskus keskustelemaan perusteellisemmin. Toistaiseksi olemme onnistuneet tässä hyvin. Tutkimus- ja kehittämistyön tukena Pelastusalan kehittämistoiminta on nykyisellään hajautunut moniin eri organisaatioihin. Kumppanuusverkoston yhtenä tavoitteena on varmistaa, ettei samoja asioita tutkita monissa organisaatioissa. Asiaa selvitellään myös sisäministeriössä, jossa pohditaan verkostomaisen tutkimus- ja kehittämisorganisaation muodostamista. Me olemme tiivistämässä pelastuslaitosten kehittämisyhteistyötä. Tarkoituksena on muodostaa henkilöverkosto kaikista laitoksista. Sen avulla varmistetaan, ettei tehdä moninkertaista työtä, Rahikainen sanoo. Hän huomauttaa, että yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toki tehdään alan tutkimusta, mutta aiheet ovat usein enemmän tiedettä kuin käytäntöä. Laitosten yhteistyössä painotetaan aiheita, jotka kumpuavat pelastuslaitoksen arjesta. Toimintaa on tarkoitus kehittää tiiviissä yhteistyössä myös Pelastusopiston kanssa. Jussi Rahikaisen mielestä kumppanuusverkoston tärkein anti on siinä, että sen avulla laitosten toimintatapoja on voitu yhdenmukaistaa ja tiivistää kaikkea yhteistyötä. Henki laitosten johdossa on muuttunut sellaiseksi, että enää ei olla nimellisesti mukana, vaan tehdään aidosti yhdessä töitä tärkeiden asioiden eteen. Rahikainen uskoo, että jatkossa ainakin pelastustoimen hankinnat on aihepiiri, jossa yhteistyö tiivistyy. Kuluvana syksynä toteutettu ensihoidon suojavarusteiden hankintaprosessi toimii hyvänä esimerkkinä. Todennäköisesti lähes kaikki pelastuslaitokset liittyvät mukaan tähän hankintaan, joka toteutettiin Kuntahankinnat Oy:n kautta. www.pelastuslaitokset.fi Kuntatekniikka 7/2013 11
Kuntien varautumiseen uutta tukea HUOVI-työkalu kuntien käy Kuntien tehtävänä on huolehtia kuntalaisten turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa olosuhteissa, myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitto Poikkeusolojen suhteen on ollut viime vuodet hiljaisempaa, mutta erilaisia häiriötilanteita on riittänyt sään ääriilmiöiden yleistyessä. Kunnan ei tulisi enää miettiä, osuuko häiriötilanne kohdalle, vaan sitä, milloin se tapahtuu. Kunnassa voidaan kuitenkin varautua hoitamaan keskeisiä tehtäviä kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tärkeintä ei ole suunnitelmien teko, vaan todellisen valmiuden ja kyvyn saavuttaminen. Tämä vaatii suunnittelutyön lisäksi aktiivista jalkauttamista ja harjoittelua sekä palveluntuottajien sitouttamista. Eri tahoilla on viime vuosina pohdittu, miten kuntien varautumistyötä voitaisiin tukea siten, että samoja pulmia ei turhaan pohdittaisi monissa kunnissa. Osa alueellisista pelastuslaitoksista on jo aloittanut alueensa kuntien tukemisen muun muassa siten, että on järjestänyt kootusti toimialoittain valmiussuunnittelutyöpajoja. Tätä työtä voitaisiin tukea kehittämällä yhteinen työkalu, kuntien varautumisen portaali, joka tarjoaisi kunnille ja kuntien varautumista ohjaaville tahoille aikaan ja paikkaan sitomatta mahdollisuuden varautumisen koulutukseen, suunnitteluun ja kokonaishallintaan. Järvi-Suomen Energia Oy Sään ääri-ilmiöt on otettava aiempaa paremmin huomioon kuntien varautumisessa. Kuvassa Astamyrskyn tuhoja Etelä-Savossa kesällä 2010. Tällainen portaali vastaisi osaltaan kuntien tuottavuuden kasvattamisen vaatimuksiin. Laajentamalla yhteistyön mahdollisuus periaatteessa kaikkien kuntien väliseksi sekä muihin toimijoihin mahdollistetaan esimerkiksi parhaiden käytäntöjen aiempaa tehokkaampi leviäminen. Näin kyetään kohdentamaan tehokkaasti käytettävissä olevat yhteiskunnan resurssit tärkeimpien uhkamallien ehkäisemiseksi ja seurausten pienentämiseksi. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2009 lopussa julkaisemassa raportissa on yleisellä tasolla kiinnitetty huomiota samaan asiaan: Suomi on pudonnut kauas digitaalisen yhteiskunnallisen kehityksen kärjestä. Suurimpana ongelmana raportti esittää kuntien ja valtion hajanaiset ja suljetut järjestelmät. Yhteisessä käytössä oleva portaali toisi varautumisen sektorilla tähän ratkaisun. Tiivistä yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa Varautumisen portaalia ei ole järkevää kehittää pelkästään kunnille ja pelastuslaitoksille. Tästä syystä Kuntaliitto on tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa kehittämässä HUOVI-portaalia siten, että se soveltuisi myös kuntien käyttöön. Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tällä hetkellä HUOVI on verkossa toimiva huoltovarmuuskriittisten yritysten, Huoltovarmuuspoolien ja Huoltovarmuuskeskuksen varautumistyön suojattu tietokanava. Portaali tarjoaa työvälineitä, kuten kypsyysanalyysin, jatkuvuudenhallinnan arviointiin ja kehittämiseen, työskentelyalueita luottamukselliseen tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön sekä varautumisen ohjeita, uutisia ja koulutus- sekä harjoituskalenterit. Pilottihankkeessa muun muassa Tuusulan ja Lahden teknisten toimien sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa hienosäädetään HUOVIn kypsyysanalyysiä siten, että sitä voitaisiin käyttää myös tehtäessä itsearviointeja kunnan toiminnan häiriönsietokyvystä, riippuvuuksista asiakkaisiin, kumppaneihin ja palveluntuottajiin. Kypsyysanalyysin pohjalta määritetään ne varautumiseen liittyvät aiheet, joiden kehittämistä priorisoidaan, muun muassa valmiussuunnittelulla ja -harjoittelulla tai esimerkiksi hyödyntämällä SOPIVA-sopimuslausekkeita sopimuksissa. Huoltovarmuuskeskus kehittää yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa myös VARMA-kortteja (varautumisen malli kriisijohtamiseen), joihin rakennetaan lyhyet toi- 12 Kuntatekniikka 7/2013
TURVALLISUUS ttöön? mintasuunnitelmat muun muassa kunnan johtoryhmälle eri häiriötilanteiden alkuvaiheen johtamiseen. VARMA-korteista löytyy myös eri tahojen yhteystiedot ja selkeät kaaviot viranomaisten ja kunnan toimialojen rooleista Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 mukaisissa häiriötilanteissa. Pilotoinnin päätyttyä ja kustannusten selvittyä HUOVI-työkalua tultaneen tarjoamaan pelastuslaitosten kautta kaikkien kuntien käyttöön. Alku- ja kypsyysmäärittely Huovin kypsyysanalyysi Kuntien varautumisen kehittäminen Suunnittelu ja ennakointi Huovin työtilat, materiaalipankki, uutiset, kalenterit, yhteystiedot Täytäntöönpano Häiriönhallinta Huovin VARMA-kortit Lisätietoa: Valtioneuvoston periaatepäätös Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010, www.yhteiskunnanturvallisuus.fi http://www.huoltovarmuus.fi/tietoahuoltovarmuudesta/jatkuvuudenhallinta/huovi/ Kehittymisen polku Organisaatiokulttuurin muutos Jatkuvan parantamisen seurauksena valmius ja kyky Kriisijohtaminen Kuntatekniikka 7/2013 13
Entiset öljytuotteiden käsittelyalueet kohteina Öljysuojarahasto panostaa maaperä Ympäristöministeriön yhteydessä toimiva öljysuojarahasto on käynnistänyt määräaikaisen maaperän tutkimus- ja kunnostushankkeen, joka on nimetty JASKAKSI. Kiinteistönomistajat voivat hakeutua mukaan tutkimus- ja kunnostushankkeeseen, jos epäilevät kiinteistön maaperän olevan öljyllä pilaantunutta. Tutkimusten osoittaessa, että kohde tulisi kunnostaa, öljysuojarahastolta on mahdollista hakea rahoitusta varsinaisiin maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteisiin. Mikko Rautio Projekti-insinööri Pöyry Finland Oy Hankkeeseen hakeutuminen on alueiden omistajille vapaaehtoista, mutta hankkeen avulla kiinteistönomistaja voi saada luotettavaa tietoa alueen tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Öljysuojarahasto rahoittaa alueiden maaperätutkimukset. Jos tutkimukset osoittavat, että alue pitäisi kunnostaa, kiinteistönomistaja voi erikseen hakea alueen kunnostamista öljysuojarahaston varoin. Maaperän pilaantumista ovat tyypillisimmin aiheuttaneet polttoaineen jakelu, korjaamotoiminta tai muu öljyn käsittely ja varastointi. Tämäntyyppiset kohteet on yleensä merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään Maaperän tilan tietojärjestelmään. JASKA-hankkeen kohteena ovat erityisesti sellaiset öljyllä pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet kiinteistöt, jotka ovat asuinkäytössä tai sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai muutoin herkällä 14 Kuntatekniikka 7/2013
TURVALLISUUS n tutkimuksiin ja kunnostuksiin alueella, kuten vesistön välittömässä läheisyydessä. Ely-keskukset ovat omilla toimialueillaan selvittäneet hankkeeseen soveltuvia kohteita, ja hankeorganisaatio on toimittanut näiden ely-keskusten priorisoimien kiinteistöjen omistajille tietoa hankkeesta. Kiinteistönomistajille on toimitettu hakemuslomakkeita, ja heihin on oltu yhteydessä puhelimitse ja kirjeellä. Ely-keskusten kartoituksessa hankkeeseen soveltuvia kohteita on todettu olevan yli 800 eri puolilla Suomea. Hankkeeseen näistä toivotaan saatavan vähintään 400 kohdetta. Hanke on ollut käynnissä keväästä 2013, ja tähän mennessä siihen on hakenut noin 80 kohdetta. Kuntien rooli vaihtelee kohteesta riippuen Kunnat ovat hankkeessa mukana useassa roolissa. Jokaisesta hankkeessa mukana olevasta kohteesta tehdään ennen maaperätutkimuksia historiaselvitys, jotta maaperätutkimukset osataan kohdistaa oikeille alueille kiinteistöllä. Historiaselvitystä tehtäessä kuntien viranomaiset ovat tärkeä tiedonlähde. Historiatietojen lisäksi tärkeitä tietoja tutkimusten kannalta ovat muun muassa kohteen lähialueen vedenottamotiedot sekä yhdyskuntatekniikan sijaintitiedot. Kunnat voivat olla myös hankkeeseen soveltuvien kohteiden kiinteistöjen omistajia, jolloin kunta on hankkeessa mukana hakijana. Jo nyt useat kunnat ovatkin lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeeseen ja tehneet hakemuksen, jos kuntien omistuksessa on ollut hankkeeseen soveltuvia kiinteistöjä. Kuntien viranomaiset voivat myös ehdottaa ely-keskukselle tai hankeorganisaatiolle kuntan- Ely-keskusten kartoituksessa JASKA-hankkeeseen soveltuvia kohteita löytyi yli 800 eri puolilta maata. sa alueella sijaitsevaa kohdetta, joka heidän mielestään voisi sopia hankkeeseen. Tämän jälkeen ely-keskus ja hankeorganisaatio tarkastavat kohteen soveltuvuuden. Jos kohde katsotaan soveltuvaksi, niin hankeorganisaatio on yhteydessä kyseisen kohteen kiinteistönomistajaan. MITEN KIINTEISTÖNOMISTAJA HAKEE HANKKEESEEN? Kiinteistönomistaja täyttää ja allekirjoittaa lomakkeen kiinteistön maaperän ja pohjaveden perustutkimuksen tekemiseksi. Siten omistaja antaa hankkeelle luvan tutkimusten suorittamiseen alueella. Hakemuslomakkeita on saatavilla hankkeen toteutusorganisaatiolta, ely-keskuksista ja öljysuojarahastosta. JASKA-hankkeen toteutuksesta vastaavat Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Pöyry Finland Oy http://www.oil.fi/fi/ymparisto/maaperankunnostusohjelmat Hyötyinä tieto maaperän tilasta ja rahoitustuki Hankkeeseen osallistumalla kiinteistönomistaja saa luotettavaa tietoa omistamansa kiinteistön maaperän ja pohjaveden tilasta. Tämä tieto voi olla tärkeää kiinteistönomistajan asumisterveyden kannalta. Lisäksi kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa tulee ympäristösuojelulain mukaan uudelle omistajalle tai haltijalle esittää käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta, joka on saattanut pilata alueen maaperää. Hankkeen myötä kiinteistönomistajalla on tällaisessa tilanteessa esittää luotettavaa tietoa alueen tilasta. Joissain tapauksissa kiinteistön tutkimisella voi olla myös laajempaa ympäristönsuojelullista merkitystä kohteen lähialueella. Öljyperäiset haitta-aineet voivat levitä maaperässä kohdekiinteistöä laajemmallekin ja aiheuttaa riskiä esimerkiksi pohjaveden välityksellä. Hankkeesta voi olla kiinteistönomistajille myös huomattavaa taloudellista hyötyä. Vanhojen polttonesteiden jakelupisteiden maaperätutkimukset maksavat yleensä noin 4 000 euroa kohteelta. Kunnostuskustannukset tapauskohtaisia Mahdollisen kunnostuksen kustannukset ovat tapauskohtaisia, ja niiden ennalta arvioiminen on vaikeaa. Kunnostuskustannukset voivat olla huomattavan suuret verrattuna tutkimuskustannuksiin kymmeniä, joskus jopa satoja tuhansia euroja. Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan maaperän puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti pilaaja. Vanhoissa maaperän pilaantumistapauksissa, joissa pilaantumisen aiheuttajaa ei saada vastuuseen, vastuu alueen tutkimisesta ja kunnostamisesta siirtyy usein kiinteistön nykyiselle haltijalle tai mahdollisesti jopa kunnalle. Nyt käynnistettyyn JASKAhankkeeseen hyväksytyt kohteet tutkitaan öljysuojarahaston rahoituksella.tutkimusten osoittaessa, että kohde tulisi kunnostaa, öljysuojarahastolta on mahdollista hakea rahoitusta varsinaisiin maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteisiin. Öljysuojarahaston myöntäessä rahoituksen JASKA-hanke toteuttaa kunnostuksen. Kuntatekniikka 7/2013 15
Maksut tuottavat haluttua tulosta Erheelliset paloilmoitinteht Lähes viidennes pelastuslaitosten tehtävistä on erhehälytyksiä. Erheellisessä paloilmoituksessa pelastuslaitos saa automaattisten palonilmaisulaitteiden tekemän palohälytyksen, minkä vuoksi on mentävä kohteeseen. Perillä selviää se, että ei ole minkäänlaista tehtävää. Automaattisten paloilmoittimien antamat hätäilmoitukset vuosina 2005 2012 ja ennuste vuodelle 2013 (Pronto) 23 000 19 483 21 193 19 629 20 314 20 014 22 988 22 141 20 984 19 500 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 hätäkeskukseen liitettyjen laitteiden lukumäärä Hätäkeskuksiin liitettyjen automaattisten paloilmoitinlaitteiden määrän lisääntymisestä huolimatta erheelliset paloilmoitukset ovat kääntyneet laskuun. Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos Pelastuslaitos on voinut periä maksun hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen aiheuttamista tehtävistä, jos ilmoitin on lähettänyt toistuvasti erheellisiä hälytyksiä (Pelastuslaki 379/2011 96 ). Tehtävä katsotaan erheelliseksi paloilmoitukseksi sen kirjautuessa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietorekisteriin PRONTOon onnettomuustyyppinä automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävä, eikä siinä yhtenä onnettomuustyyppinä ole tulipalo (rakennus-, maasto-, liikenneväline- tai muu tulipalo), räjähdys tai räjähdysvaara, vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus tai rakennuspalovaara (Sisäasianministeriön pelastusosaston Erheelliset paloilmoitukset -muistio vuodelta 2008 ja tuore pelastuslaitosten kumppanuusverkoston muistio 27.6.2013). Ruuanlaitosta aiheutuneet rakennuspalovaarat luokitellaan erheellisiksi. Niin myös hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen välittämät vikailmoitukset, joissa hätäkeskus lähettää pelastuslaitoksen tarkistamaan tilanteen kiinteistön edustajan sijasta. Pelastusviranomaisten ohjeistuksessa on tähdennetty sitä, että erheellinen paloilmoitus ei lii- 16 Kuntatekniikka 7/2013
TURVALLISUUS ävät vähenevät ty siihen, toimiiko paloilmoitinlaite oikein vai väärin, vaan siihen, aiheutuuko erheellisestä hälytyksestä pelastustoimelle tehtävää. Suurin osa erheellisistä paloilmoituksista liittyy ihmisen toimintaan tai toimintatapaan kiinteistössä sekä paloilmoitinlaitteiston huoltoon ja kunnossapitoon. Itse laitteistot ovat toimintavarmoja. ERHEILMOITUKSIA VOI VÄHENTÄÄ Kiinteistöjen erheellisiä paloilmoituksia voidaan vähentää esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä: oikea ilmaisintekniikka (uuden sukupolven monikriteeri-ilmaisinten osuus on vasta noin 17 prosenttia ) ilmaisinten oikea sijainti ja ohjelmointi viivästyneen palonilmaisun ja ennakkovaroituksen käyttö tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjän toiminnan riittävä ja oikea huomiointi korjausrakentaminen ja kiinteistön kunnossapito laitteiston huolto ja ylläpito vastuuhenkilöiden koulutus paloilmoitinlaitteiston ikä: minkä vuosikymmenen laitteisto kyseessä Viivästetty paloilmoitus sopii tiettyihin kohteisiin Esimerkiksi ruuanlaitosta aiheutunut käry saattaa laukaista paloilmaisimen ilman, että laitteessa on mitään vikaa. Tavanomaisesta ruuanlaitosta silloin kun kohteen ilmastointi, liesituulettimet ja ilmaisimien sijoittelu ja valinta ovat kunnossa ei tulisi aiheutua hälytystä. Ilmaisintyypin valinta sekä sen herkkyyden säätö ja sijoitus suhteessa poistoilmanvaihtoon ovat kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan vastuulla. Samoin uusien älykkäiden monikriteeri-ilmaisimien käyttöönotto, hellavahdit tai mahdollinen liesituulettimen automaattitoiminta liettä käytettäessä. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että ruuanvalmistuksen aiheuttamat erheelliset paloilmoitukset ovat vähentyneet. Säädösten mukaan asiakkaiden, asukkaiden ja mahdollisten hoidettavien henkilöiden käyttäytyminen tulee huomioida jo kohteen paloilmoitinjärjestelmiä suunniteltaessa. Nykysäädösten sallima viivästetty paloilmoitus on toiminut tarkoituksenmukaisesti joissakin jatkuvasti valvotuissa kohteissa kuten hotelleissa ja hoitolaitoksissa. Tuolloin hälytys menee ensin henkilökunnalle, jolla on muutama minuutti aikaa tarkastaa hälyttänyt tila ja kuitata hälytys. Ilman kuittausta paloilmoitus välittyy viiveajan umpeuduttua automaattisesti hätäkeskukseen ja edelleen pelastuslaitokselle. Kohteessa on aina oltava henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Maksu kolmannesta erhehälytyksestä vuodessa Kaikki maamme 22 pelastuslaitosta ovat ryhtyneet kuluvana vuonna laskuttamaan erheellisistä hälytyksistä. Laskun suuruus vaihtelee pelastuslaitoksittain erheellisistä hälytyksistä laitokselle aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaan, ja ne ovat olleet suuruudeltaan 460 940 euroa. Perittävän maksun suuruuden päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Ennen laskua kohteelle tulee lähettää kirjallinen korjauskehotus. Laskutus alkaa vasta kolmannesta erheellisestä hälytyksestä 12 kuukauden aikaikkunassa, joten erheellisten paloilmoitusten prosessissa sallitaan kohteessa sattuneita tai toiminnanharjoittajan tekemiä inhimillisiä erehdyksiä. Lisäksi alueen pelastustoimi antaa neuvontaa ja ohjausta. Laskutus ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on vaikuttaa kiinteistönomistajiin ja toiminnan harjoittajiin erheellisten hälytysten vähentämiseksi. Vaikka laskutustaksa on laitoskohtainen päätös, pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston kautta pyritään siihen, että laitokset noudattaisivat yhdenmukaista linjaa. Hallinto-oikeuksissa on ratkaistu jo useita tapauksia, joissa on linjattu pelastuslaitosten erheellisten paloilmoitusten laskutusprosessi ja käytänteiden oikeellisuus. On tärkeää, että käytännöt ovat samanlaiset ja kohteiden kannalta tasapuoliset vähintäänkin pelastustoimen alueen sisällä, mielellään koko maassa. Pelastuslaitoksen päättämiä maksuperusteita tulee soveltaa yhdenmukaisesti kaikkiin kiinteistöihin. Kohteen käyttötavalla, koolla tai turvallisuustekniikalla ei ole vaikutusta. Suurin osa erheellisistä hälytyksistä on yhden tai kahden tehtävän osumia vuoden mittaisen seurantajakson aikana. On sellaisiakin yrityksiä, joihin osumia tulee toistuvasti, jopa useita kymmeniä. Sisäasianministeriön Erhe-seurantahankkeen mukaan noin 24 prosenttia kiinteistöistä aiheuttaa yli 50 prosenttia kaikista erheellisistä hälytyksistä. Erheellisten ilmoitusten määrä vähenee Erhelaskutuksen myötä erheellisten paloilmoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Koko maassa automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset ovat vähentyneet noin yhdeksän prosenttia vuoden 2010 huippuvuodesta (22 988 kpl) vuoteen 2012 (20 989 hälytystä), ja suunta on edelleen laskeva. Pelastuslaitosten tehtävistä on erheellisiä hälytyksiä vuositasolla kuitenkin lähes 20 prosenttia, joten asialla on merkitystä. Merkillepantavaa on erheellisten paloilmoitusten tehtävien väheneminen, vaikka hätäkeskuksiin kytkettyjen uusien kohteiden määrä ja palonilmaisimien määrä on kasvanut. Suunta olisi varmasti erilainen ilman jatkuvaa panostamista ohjaamisen, neuvonnan ja valistamisen lisäksi myös laskuttamiseen. Erhehälytykset aiheuttavat tarpeetonta liikenneriskiä hälytysajon muodossa paitsi muille tielläliikkujille myös pelastuslaitoksen väelle itselleen. Ne sitovat pelastuslaitoksen resursseja ilman varsinaista tehtävää, kun taas muualla saattaa samaan aikaan aiheutua todellinen onnettomuus, jossa pelastuslaitoksen apu olisi tarpeen. Kuntatalouden kiristyessä myös pelastuslaitoksen resurssit ovat niukat, ja joku todella apua tarvitseva voi joutua odottamaan apua pidempään siksi, että lähin yksikkö on kiinni tarpeettomassa tehtävässä ja korvaavaa yksikköä joudutaan hakemaan alueen muilta paloasemilta. Kuntatekniikka 7/2013 17
18 Kuntatekniikka 7/2013 Kari Laitila ohjelmoi lukkoa uudelleen.
Tilaturvallisuus parani ja avainhallinta helpottui Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin Lukitusratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina aimo harppauksin. Joustavuus, parempi turvallisuustaso ja kustannussäästöt ovat kannustaneet Helsingin kaupunkia pilotoimaan elektronisia älylukkoratkaisuja suomalaisen älylukkovalmistajan kanssa. ICT TEKSTI Kimmo Malin KUVAT Pekka Lehtinen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus vastaa Helsingin kaupungin omistamista palvelu- ja toimitiloista. Tilakeskuksen asiakkaista 81 prosenttia on kaupungin muita virastoja tai laitoksia ja loput yksityisiä vuokralaisia. Kaupungilla on käytössään 60 000 100 000 avainta. Nämä avaimet käyvät tuhansiin lukittuihin kohteisiin ja kiinteistöihin, joiden käyttötarpeet vaihtelevat. Lähtökohdat ovat siis hyvin haastavat avainhallinnan ja turvallisuuden näkökulmasta. Näin suuren kokonaisuuden hallinta on perinteisin menetelmin työlästä ja kallista. Muutama vuosi sitten markkinoille alkoi tulla ratkaisuja, jotka vastasivat juuri meidän haasteisiimme. Yksi näistä lukitusratkaisuiden tarjoajista oli iloq, jonka kanssa olemme nyt toteuttaneet pilottikohteita hyvällä menestyksellä, kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen tilaturvallisuudesta vastaava tekninen asiantuntija Kari Laitila. Nykyaikaisilla järjestelmillä pystymme pitämään yksittäiset kohteet turvallisina ja myös hallitsemaan kokonaisuutta tavalla, josta aikaisemmin ei osattu edes haaveilla, hän jatkaa. Viimeisen vuoden aikana Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön elektromekaanisen lukitusjärjestelmän esimerkiksi monissa kouluissa. Olemme valinneet pilottikohteet sillä perusteella, että niissä yhdistyvät vaihtelevat käyttötarpeet ja korkean turvallisuustason vaatimukset. Näitä kohteita ovat koulut, päiväkodit ja kau- Elektromekaaninen lukko ei ulkoasultaan juuri poikkea perinteisestä. SUURIMMAT LUKITUKSEEN LIITTYVÄT ONGELMAT KAUPUNGIN KANNALTA Avaimien kotiuttaminen vuokrasuhteen umpeuduttua, jolloin avaimia jää kadoksiin, mikä puolestaan laskee kiinteistön tai liikehuoneiston turvallisuustasoa. Vuokralaisten itse tilaamat ja maksamat sarjoitukset, jolloin tietoa uudesta avaimesta ei välttämättä tule kiinteistövirastoon. Tästä johtuen avaintenhallinta ei ole ajantasaista ja järjestelmään kertyy suuri määrä avaimia, jotka eivät käy minnekään. Tämä ongelma on pahimmillaan yksityisille vuokratuissa liikehuoneistoissa. Avainhallinnan pirstaleisuus. Avainrekisteri on Excel-pohjainen taulukko, joka on tallennettu tilakeskuksen palvelimelle. Tästä johtuen avaintenhallinta tapahtuu vanhoilla perinteisillä menetelmillä, jotka ovat työläitä, raskaita ja hankalia pitää ajan tasalla. Lähde: Helsingin kaupungin lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät (Aki Aalto, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, 2012) pungin tilat, joissa vuokralaiset vaihtuvat säännöllisesti, Laitila sanoo. Koulu on hyvä esimerkki kiinteistöstä, joka vaatii helposti, nopeasti ja edullisesti muokattavaa lukitusjärjestelmää. Kouluissa säilytetään paljon kaupungin omaisuutta ja tietoa, joka on pidettävä lukituissa tiloissa. Jos avaimia hukkuu tai varastetaan, on kouluissa pystyttävä nopealla tempolla ja pienellä vaivalla kuolettamaan avaimia ja muokkaamaan käyttöoikeuksia. Avaimen hukkuminen ei ole enää katastrofi Tyypillisin lukitukseen liittyvä uhka on se, että avain päätyy vääriin käsiin, eli se häviää tai varastetaan. Elektronisessa lukkojärjestelmässä tarvitsee vain mitätöidä hukkunut avain, ja ongelma on ratkaistu käytännössä ilman kustannuksia. Lisäksi väärinkäyttötapauksissa pystytään järjestelmästä katsomaan, millä avaimella lukkoa on käytetty ja milloin. Tämä on mahdollista vain elektronisessa järjestelmässä, Kari Laitila painottaa. Turvallisuuden lisäksi tavoitteena on saada myös huomattavia kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Kustannuksia säästyy, kun kalliita lukkoja ja lukostoja ei tarvitse uusia. Mekaanisissa ratkaisuissa erityisesti yleisavaimen häviämisestä aiheutuvat kulut ovat erittäin korkeita. Lisäksi turvallisuustaso pysyy koko ajan korkeana, kun ongelma pystytään korjaamaan nopeammin. Älylukkojärjestelmä mukautuu käyttötarpeisiin Pääsyoikeuksien ja kulkualueiden joustava hallitseminen on toinen erittäin merkittävä syy elektronisiin lukkoihin siirtymisen taustalla. Käyttäjä tarvitsee vain yhden avaimen kaikkiin tarvitsemiinsa lukkoihin, koska tarvittavat lukot ohjelmoidaan hyväksymään kyseinen avain. Tiettyihin paikkoihin vain esimerkiksi rehtorilla on pääsyoikeus. Niin sanottua yleisavainta ei myöskään tarvita, sillä oikeudet määritellään käyttäjäkohtaisesti. Kulkualueet on helppo ohjelmoida myös ajan mukaan. Tämä helpottaa väliaikaisille käyttäjille annettavien avainten hallinnointia. Avaimella pääsee esimerkiksi koulun liikuntatiloihin tai muihin yleisiin tiloihin vain niinä aikoina, kun kyseisellä henkilöllä tai yhteisöllä on oikeus käyttää kyseisiä tiloja. Helsingin kaupungilla on myös paljon tiloja, joissa vuok- Kuntatekniikka 7/2013 19
MIKSI VAIHTAA DIGITAALISEEN JÄRJESTELMÄÄN? Avaimen katoaminen ei aiheuta ongelmia Kulkualueet ja pääsyoikeudet ovat helposti muokattavissa käyttötarpeiden mukaan Väärinkäyttötapauksista jää digitaalinen jälki Avainhallinta helpottuu Lukkojen ohjelmointilaite kulkee vaivatta mukana ja on kätevä käyttää. ralaiset vaihtuvat usein. Älylukot sopivat erityisesti näihin kiinteistöihin. Muuttopäivänä kulkuoikeudet voidaan ohjelmoida siten, että vanha avain lakkaa toimimasta ja uusi alkaa toimia. Entisellä vuokralaisella ei siis ole pääsyä kiinteistöön, vaikka kaikkia avaimia ei palautettaisikaan muuton yhteydessä, Laitila huomauttaa. Kun kulkuoikeus perustuu digitaaliseen salaukseen, avaimia ei myöskään pysty kopioimaan. Tiedämme tasan tarkkaan, kenellä on avaimet kiinteistöön, koska avainten kopioiminen ei ole mahdollista. Älylukot mullistavat myös lukitussuunnittelun Mekaaniset lukitusjärjestelmät ovat luonteeltaan hyvin joustamattomia. Aiemmin tuli aina miettiä ja jopa ennustaa, mihin käyttötarpeisiin eri tiloja käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisut olivat siis pysyviä. SUUNTAA-ANTAVAA KUSTANNUSTIETOA Alkukustannukset Esimerkiksi iloqin elektromekaanisen järjestelmän kustannukset ovat perustamisvaiheessa kohteesta ja kokonaisuudesta riippuen noin 30 90 prosenttia korkeammat perinteiseen mekaaniseen lukitukseen verrattuna. Esimerkiksi, jos 150 lukon kohteen toteuttaminen maksaa mekaanisena järjestelmänä noin 15 000 euroa, maksaa se elektromekaanisena noin 20 000 30 000 euroa. Sarjoituskustannukset Ensimmäisen sarjoitustarpeen Elektroninen järjestelmä puolestaan on käyttäjän toiveiden mukaan muokattavissa. Jos käyttötarpeet muuttuvat, avaimet, kulkualueet ja pääsyoikeudet ovat helposti ohjelmoitavissa uudelleen. Kun kaikki lukot ovat ohjelmoitavissa ja järjestelmä on täysin muokattavissa, käyttäjän ei tarvitse miettiä kuin omia käyttötarpeitaan. Tämä on valtava parannus aikaisempaan, Laitila korostaa. Helsingin kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on luoda realisoituessa kustannussäästöt ovat merkittävät. Sarjoitus uusine avaimineen maksaa noin 100 euroa lukkoa kohti, joten esimerkiksi 150 lukon kohteen uudelleensarjoitus maksaa 15 000 euroa. Käytännössä elektromekaaninen järjestelmä maksaa itsensä takaisin ensimmäisen koko lukoston sarjoittamisen yhteydessä. Elektromekaanisessa järjestelmässä tarvitsee vain maksaa ohjelmointityöstä, eikä lukkoihin tai avainmekaniikkaan tarvitse tehdä muutoksia. Yleisavaimen hukkuminen on yleinen syy lukoston sarjoittamiseen. Tämän avaimen poistaminen elektromekaanisesta järjestelmästä maksaa noin 30 300 euroa halutusta poistotavasta riippuen. Avainkustannukset Elektromekaanisen järjestelmän avaimen yksittäishinta on noin 30 prosenttia halvempi kuin perinteisen mekaanisen avaimen. Kun asiakkaalla on satoja henkilöitä, joille luovutetaan avaimia, niin jo avainkustannuksia säästyy merkittävästi. Lisäksi kaikki avaimet ovat käytettävissä uudelleen. keskitetty avainhallintajärjestelmä. Tällä hetkellä avainhallinta on hajautettu eri virastoihin. Käytännöt vaihtelevat eri virastoissa, joten kokonaisuuden hallinta on haastavaa. Luomme keskitetyn järjestelmän asteittain, mutta tämä työ on vasta alussa. 20 Kuntatekniikka 7/2013