Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2010

Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiksäkerhetsverket Finnish Transport Safety Agency Hakaniemenranta/Hagnäskajen 6, PL/PB/P.O. Box 320, 00101 Helsinki/Helsingfors, Finland. Puh./Tfn/Tel. +358 (0)20 618 500, fax +358 (0)20 618 5095 www.trafi.fi Y-tunnus/FO-nummer/ Busines ID:1031715-9

2 (35) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit... 4 1.3 Vaikuttavuus... 6 1.4 Toiminnallinen tehokkuus... 7 1.4.1 Toiminnan tuottavuus... 7 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus... 7 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 8 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta... 13 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 1.7 Tilinpäätösanalyysi... 17 1.7.1 Rahoituksen rakenne... 17 1.7.2 Talousarvion toteutuminen... 18 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma... 19 1.7.4 Tase... 22 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 22 1.9 Arviointien tulokset... 23 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 24 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 25 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 26 4 TASE... 27 5 LIITETIEDOT... 28 6 ALLEKIRJOITUS... 35

3 (35) 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 oli Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ensimmäinen toimintavuosi yhtenäisenä virastona. Neljän erilaisen viraston (Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto) toimintamallien yhtenäistäminen aloitettiin välittömästi ja vuoden alkua leimasikin erilaisten käytännön asioiden kuntoon laittaminen (esimerkiksi puhelinten ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus oli varmistettava). Viraston perustamisprojektin aikana organisaatioluonnos oli liikennemuotokohtainen linjaorganisaatio. Pääjohtajanimityksen varmistuttua joulun alla 2009 uusi pääjohtaja täsmensi kuitenkin organisaatioluonnosta siten, että 1.1.2010 Trafi aloitti toimintansa kolmella toimialalla tie- ja rautatietoimintojen yhdistämisen kautta. Merenkulku ja ilmailu jäivät omiksi liikennemuotokohtaisiksi toimialoiksi ja lisäksi yhteisistä palveluista vastasi strategia ja yhteiset palvelut-toiminto. Koko Trafin viestintäasiat koottiin yhdeksi toimintakokonaisuudeksi. Tuottavuusohjelman raamittaman tiukan henkilötyövuosikehyksen (516 htv), virastolle perustamisen yhteydessä asetetun alueellistamisvelvoitteen (Rovaniemelle 95 htv ja Lappeenrantaan 20 htv) ja Trafille lähivuosina tulossa olevien uusien tehtävien (60-70 htv) muodostama tavoitekehikko edellytti viraston kaikkien toimintojen ja organisaatiorakenteen uudelleen arviointia. Keväällä 2010 aloitettiin koko Trafin organisaatiomuutoksen valmistelut ja niiden kanssa samanaikaisesti yt-neuvottelut, koska oli selvää, että virasto ei selviä edellä mainituista tavoitteistaan ilman henkilöstöjärjestelyjä. Viraston keski-ikä (n. 45 v.) ei mahdollistanut luonnollisen poistuman kautta tapahtuvaa toimintojen uudelleen järjestelyä, vaan tavoitteista selviäminen edellytti aktiivisia ja ripeitä toimenpiteitä. Trafin uusi organisaatio vahvistettiin 15.11.2010 ja samassa yhteydessä päätettiin ytneuvottelut, joiden päättyessä 53 henkilöä oli irtisanomisuhanalaisia heidän tehtäviensä lakattua tai siirtyessä alueellistamisen seurauksena Rovaniemelle viimeistään siirtymäajan loppuun 2015 mennessä. Yt-neuvottelut käytiin olosuhteet huomioon ottaen hyvässä hengessä työntekijäjärjestöjen kanssa ja koko prosessin ajan on panostettu erittäin paljon henkilöstön tukitoimiin, joiden onnistumisesta on jo näyttöä. Trafissa on pystytty tarjoamaan irtisanomisuhan alaisille henkilöille uusia tehtäviä ja kaikki muutkin tukitoimet ovat olleet aktiivisessa käytössä ja on mahdollista, että irtisanomisilta voidaan merkittävässä määrin välttyä, joskaan ei kokonaan. Trafin Rovaniemen toiminnot ovat käynnistyneet rivakasti ja jo alkuvuonna Rovaniemellä työskenteli noin 20 uutta trafilaista. Uusia rekrytointeja jatketaan koko ajan erillisen alueellistamissuunnitelman mukaisesti. Virastolle asetettu alueellistamisvelvoite pystytään edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta toteuttamaan. Trafin perustamisen keskeisimpänä perusteena oli liikennejärjestelmäajatteluun siirtyminen aikaisemmasta liikennemuotokohtaisesta lähestymistavasta poiketen. Ensimmäisenä toimintavuonna virastossa on tehty paljon töitä tämän ajattelumallin sisäistämiseksi sekä yhteisten prosessien ja toimintamallien löytämiseksi ja kehittämiseksi. Loppuvuonna vahvistetussa uudessa organisaatiossa on pääosin luovuttu liikennemuotokohtaisesta organisaatiorakenteesta. Sääntely- ja valvonta toimialalla on toimintoja kolmesta eri

4 (35) liikennemuodosta ja Rekisteripalvelut-toimialalla on tehtäviä ja vastuita kaikista neljästä liikennemuodosta. Ilmailu-toimiala on turvallisuus- ja valvontatehtävien osalta pääosin yhtenä kokonaisuutena. Trafissa jatketaan toimintojen kehittämistä ja yhteisten toimintamallien sekä tapojen sisään ajamista tavoitteena yhtenäinen uusi virasto. Trafin ensimmäinen toimintavuosi oli erittäin haastava ja henkilöstölle raskas. Lähes jokaisen trafilaisen toimenkuvaan tuli muutoksia ja uusien toimintatapojen omaksuminen ja kehittäminen oli kova ponnistus kaikilta viraston työntekijöiltä. Ensimmäisen vuoden haastavuus näkyi osaltaan työtyytyväisyyskyselyssäkin, jonka kokonaisarvosana 3,0 rohkaisee ja kannustaa myös jatkossa panostamaan työhyvinvointiin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Asiantuntijaviraston keskeisin voimavara on osaava, innostunut ja sitoutunut henkilöstö, joka pystyy kovienkin muutospaineiden keskellä kiitettävään suoritukseen. Asiakas- ja sidosryhmäkyselyjen hyvin positiiviset palautteet puolestaan osoittivat, että Trafi pystyi ensimmäisenä haastavana toimintavuotenaan palvelemaan asiakkaitaan mallikkaasti ja suoriutumaan vaativista tehtävistään kunnialla. Kaikkiaan virastolle oli asetettu tulosprisman mukaisia tavoitteita 29 kpl, joista toteutui 21 kpl ja 7 kpl ei toteutunut. Yhtä tavoitetta ei voitu mitata. Toteutumien valossa toimintavuotta voidaan pitää tuloksellisena. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Ohessa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tuotokset ja laadunhallinta Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010 Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl 0 0 0 0 Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl 0 0 0 0 Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) 29 28 28 27 Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) 34 31 33 31 Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl 0 0 0 0 Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet - asematasotarkastukset, kpl - lentoasemien turvatoimien tarkastukset, kpl Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - katsastustoimipaikkojen valvontakäynnit, kpl - ADR-koulutusvalvontakäynnit, kpl Meriliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - Satamavaltiotarkastus (Port State Control), kpl 492 341 340 373 Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet, kpl 68 33 30 30 121 49 84 58 122 49 172 63 120 47 150 50 120 47 195 67

5 (35) Tuotokset ja laadunhallinta Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010 Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisalusten määrä, kpl 1 2 enintään 2 3 Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä - - toteutuu toteutunut Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta (%) 85,6 84 83 80,13 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (1-5) (3,22) 3,21 3,23 3,24 Ilmailun lupakirja ja kelpuutushakemusten käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % 91,7 92,9 90 90,5 Ajoneuvokiinnitysten vahvistamisaika, pv, keskiarvo 2,8 2,8 3 2,6 Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika, pv, keskiarvo 2,5 2,0 3 1,83 Merenkulun pätevyysasiakirjojen käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % 70 53 Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa 16 kk 6 kk - Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso Sähköisten palvelujen määrä erinomainen heikko hyvä hyvä lisääntyy lisääntynyt Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystaso - - hyvä hyvä Toiminnallinen tehokkuus Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010 Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen 4/5 3/5 (ennustetut yksikkökustannukset toteutu- vat pääsuoritteissa) Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen 7/10 2/10 Työn tuottavuuden kehittyminen, % 1 2,62 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 2 5,69 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo (%) 97 88 99 99,5 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo (%) 108 103 105 117 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010. Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,4 1 3,2 3,0 Henkilöstömäärä, htv - - 531 2 503 1 Keskiarvo vuoden 2009 virastojen tuloksista. 2 Tulossopimuksen mukainen alkuperäinen htv-tavoite, lopullinen 516.

6 (35) Seurattavat mittarit Muussa kun kaupallisessa lentoliikenteessä kuolleiden määrä (5 vuoden keskiarvo) Kuolemaan johtaneet veneilyn onnettomuudet, kpl Tieliikenteessä kuolleiden määrä korkeintaan, henkilöä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmästä luovutetut tietoyksiköt, miljoonaa kpl Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (keskiarvo 5 vuoden toteutumista), % Tulos 2008 Tulos 2009 Arvio 2010 Tulos 2010 2,4 2,2 < 3 3,2 52 54 50 40 344 281 250 270 69,7 78,4 kasvaa 93,5 61,51 58,19 60,81 60,57 Uusien myytyjen autojen ominaispäästöt, g/km 165 157 145 149,5 Tulosprisman mukaisten tavoitteitten lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asetti Liikenteen turvallisuusvirastolle seuraavan tavoitteen: Liikenteen turvallisuusvirasto pysyy hallinnonalan tuottavuustavoitteiden ja alueellistamisen toteuttamisen sovitussa aikataulussa. Tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää Liikenteen turvallisuusviraston henkilötyöpanoksen määrää yhdistettyjen virastojen vuoden 2006 lähtötasoon verrattuna 46 htv:lla vuoden 2011 loppuun mennessä. Alueellistamisohjelman puitteissa on sitouduttu siirtämään tehtäviä 40 htv:n osalta Rovaniemelle vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 htv:n osalta vuoden 2015 loppuun mennessä sekä 20 htv:n osalta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuottavuusohjelma ja alueellistaminen tulee toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia tukikeinoja hyödyntäen. Kyseinen tavoite saavutettiin kaikilta osin. Tuottavuusohjelma on toteutunut henkilötyövuosimäärissä mitattuna ja myös alueellistaminen toteutui vuonna 2010 suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toimenpiteet on toteutettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia tukikeinoja mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen. 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Valtioneuvoston asettamat tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa. Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee.

7 (35) Yllä mainittujen lisäksi tavoitteena on Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen mukaisesti, että tieliikenteessä kuolleiden määrä on vuonna 2010 korkeintaan 250. Liikenne- ja viestintäministeriön koko hallinnonalalle asettamat tavoitteet Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan. 1.4 Toiminnallinen tehokkuus 1.4.1 Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 2,62 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 5,69 %. Liikenteen turvallisuusvirasto osallistui yhteistyössä Tilastokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa uudentyyppisen tuottavuusmittarin kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kyseessä on liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Toteutuma-arvot ovat tässä vaiheessa ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa 2011. 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat neljässä viidestä pääsuoritteessa). Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli kolme viidestä pääsuoritteesta. Toteutuneet olivat verolippu 1,58 euroa (tavoite 1,75 euroa), rekisteröintisuorite 11,40 euroa (tavoite 11,40 euroa) ja luovutettu tietoyksikkö 0,066 euroa (tavoite 0,079 euroa). Ajokortti 11,64 euroa (tavoite 11,02 euroa) ja kuljettajatutkinnot 27,20 (tavoite 25,99 euroa) eivät toteutuneet. Ajokortin turvallisuustekijöitä parannettiin huhtikuussa ja tämän kustannus nousi suunniteltua korkeammaksi. Kuljettajatutkintojen osalta tavoitetaso ei toteutunut, koska mopokorttien myöntäminen siirtyi vuoteen 2011. Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen (tavoite 7/10). Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 2/10. Valitut kymmenen projektia olivat:

8 (35) Kuljettajasubstanssiprojektit (Ajo-oikeusprojekti, Kuljettajakorttiprojekti, Ajokokeetprojekti ja Kuljettajatietopalveluprojekti) Kuljettajakäyttöönottoprojektit (Kuljettaja-LTJ eli kuljettajatietojen siirto liikennetietojärjestelmästä ajoneuvoliikennejärjestelmään, Koppi eli Kuljettajajärjestelmän käyttöönottoprojekti sekä Kuljettajatietojärjestelmän hallinnollinen kehityshanke) CO2 eli ajoneuvoverotusjärjestelmäprojekti erekprojekti eli liikennekäytöstä oton ja poiston hoitaminen sekä rekisteröintitodistuksen tilaaminen sähköisesti netistä Ilmailun substanssijärjestelmäprojekti Aikataulu toteutui ainoastaan CO2-projektissa (KT1-projekteihin tehtiin kesällä 2010 aikataulusiirto, jonka mukaan projektit valmistuvat vuonna 2013). Budjetti toteutui ainoastaan Kokeetja Kuljettaja-LTJ-projekteissa sekä KT-kehitysohjelmassa. Uusittavien järjestelmien keskeisin sidosryhmä on poliisi, joka ilmoitti, ettei sillä ole valmiutta ottaa järjestelmää käyttöön alun perin suunnitellun aikataulun (28.11.2011) mukaisesti. Poliisin toimintaympäristössä tapahtuneiden merkittävien muutosten takia myös tavoitteet uusittavia järjestelmiä kohtaan muuttuivat. KT1-hankkeessa jouduttiin edellä mainitusta syystä tekemään uudelleensuunnittelua ja muutoshallintaa. 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 99 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 99,5 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus on ollut luotettavasti vertailukelpoisin luvuin laskettavissa ainoastaan vuosilta 2008-2010. Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2009 kustannusvastaavuus oli 88 % ja vuonna 2010 106 %). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 105 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 117 %. Myös liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuus vaihtelee vuosittain erittäin paljon (esim. vuonna 2009 103 % ja vuonna 2010 138 %). Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Trafin maksullinen toiminta muodostuu liiketaloudellisin ja julkisoikeudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista sekä yhdestä erityislain perusteella hinnoitellusta suoritteesta. Oheisessa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukossa esitetään näiden toimintojen kustannusvastaavuudet.

9 (35) Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen Julkisoikeudellinen TUOTOT 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. Liiketaloudelliset tuotot 8 526 801 8 524 061 121 225 0 Julkisoikeudelliset tuotot 51 490 0 70 509 187 70 408 978 Erityislain alaiset tuotot 0 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 8 578 291 8 524 061 70 630 412 70 408 978 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 10 987 14 094 113 747 141 581 Henkilöstökustannukset 648 633 707 286 7 576 028 8 360 888 Vuokrat 89 931 95 534 926 024 946 960 Ulkopuoliset palvelut 3 045 256 3 218 791 41 878 717 41 735 176 Muut erilliskustannukset 41 318 39 100 634 282 773 234 Erilliskustannukset yhteensä 3 836 125 4 074 805 51 128 798 51 957 838 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 742 166 4 449 256 15 754 135 18 451 140 Sisäiset siirrot 678 000 678 000-1 440 000-1 440 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 715 792 1 653 980 16 663 422 16 073 046 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 229 917 6 406 785 66 352 221 66 590 883 YLI/ALIJÄÄMÄ 2 348 374 2 117 276 4 278 191 3 818 095 Kustannusvastaavuus - % 138 % 133 % 106 % 106 % Maksullinen toiminta Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. Liiketaloudelliset tuotot 0 0 8 648 026 8 524 061 Julkisoikeudelliset tuotot 0 0 70 560 677 70 408 978 Erityislain alaiset tuotot 7 172 853 6 722 400 7 172 853 6 722 400 TUOTOT YHTEENSÄ 7 172 853 6 722 400 86 381 555 85 655 439 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 18 231 13 429 142 965 169 103 Henkilöstökustannukset 835 679 847 328 9 060 339 9 915 502 Vuokrat 105 155 94 460 1 121 110 1 136 954 Ulkopuoliset palvelut 1 679 925 1 767 798 46 603 899 46 721 765 Muut erilliskustannukset 47 895 62 392 723 494 874 725 Erilliskustannukset yhteensä 2 686 885 2 785 407 57 651 807 58 818 050 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 485 968 3 936 993 24 982 270 26 837 389 Sisäiset siirrot 1 440 000 1 440 000 678 000 678 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 884 544 1 802 492 20 263 758 19 529 518 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 011 429 6 027 899 78 593 566 79 025 568 YLI/ALIJÄÄMÄ 1 161 424 694 501 7 787 989 6 629 871 Kustannusvastaavuus - % 119 % 112 % 110 % 108 %

10 (35) Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan tietopalvelun suoritteet. Tietopalvelun suoritetuotanto koostuu valtaosin tieliikenteeseen liittyvistä suoritteista. Tietopalvelun myyntituotot toteutuivat budjetoidusti ja ne kasvoivat oleellisesti vuodesta 2009. Suurimpia syitä suoritemäärän kasvulle olivat uusien sopimuskumppaneiden mukaan tuleminen ja yleinen autokaupan piristyminen. Hintatasoa nostettiin vuodeksi 2010. Tietopalvelun menot toisaalta alittivat hieman budjetoidun monien menoerien kohdalla ja kustannusvastaavuus oli 138 % (budjetti 133 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Talouden taantuma painoi myyntiä vielä alkuvuodesta, mutta markkinoiden piristyessä loppuvuosi nosti tuotot budjetoidulle tasolle. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset olivat hieman budjetoitua alhaisemmat (toteuma 66 352 221 euroa; budjetti 66 590 883 euroa). Kustannusvastaavuus päätyi budjetoituun 106 %:iin. Tavoite oli saavuttaa ylijäämäinen tulos, koska vuoden 2009 kustannusvastaavuudet jäivät alhaiseksi (vanhoissa virastoissa keskimäärin 88 %). Erityislain alainen suorite on katsastustoiminnan valvontamaksu. Toteutuneet tuotot olivat 450 453 euroa budjetoitua korkeammat. Suoritteen tuotto riippuu ajoneuvokatsastusten lukumäärästä. Kustannusvastaavuus (119 %) kohosi tavoiteltua korkeammaksi (112 %), koska kustannukset toteutuivat suunnitellusti. Lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma on ohessa. Maksun alijäämäisyys on tiedostettu ja maksua on korotettu vuonna 2011 0,20 eurolla (2010: 0,80 euroa, 2011: 1,00 euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto 6 120 523 euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset 8 986 517 euroa Kustannusvastaavuus 68 %

11 (35) Ajoneuvojen rekisteröinti Kuljettajat ja kuljettaminen Ajoneuvo- ja liikennetekniikka TUOTOT 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. Liiketaloudelliset tuotot 33 632 0 34 0 0 0 Julkisoikeudelliset tuotot 40 458 619 39 343 820 19 862 561 21 086 107 2 518 077 2 828 051 Erityislain alaiset tuotot 7 172 853 6 722 400 TUOTOT YHTEENSÄ 40 492 251 39 343 820 19 862 595 21 086 107 9 690 930 9 550 451 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 27 506 35 489 19 235 25 602 27 571 25 690 Henkilöstökustannukset 1 626 457 1 753 792 1 434 227 1 394 391 1 625 768 1 659 331 Vuokrat 258 418 253 861 189 043 195 886 200 507 191 755 Ulkopuoliset palvelut 27 686 446 27 072 298 11 925 083 12 542 789 3 304 626 3 283 825 Muut erilliskustannukset 28 862 43 400 133 658 144 535 230 402 257 092 Erilliskustannukset yhteensä 29 627 689 29 158 840 13 701 245 14 303 203 5 388 874 5 417 692 KÄYTTÖJÄÄMÄ 10 864 562 10 184 980 6 161 350 6 782 904 4 302 056 4 132 759 Sisäiset siirrot 660 000 660 000 0 0-660 000-660 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 7 527 380 6 999 195 4 254 372 3 999 648 3 576 080 3 455 400 Kokonaiskustannukset yhteensä 37 815 069 36 818 035 17 955 618 18 302 851 8 304 954 8 213 092 YLI/ALIJÄÄMÄ 2 677 182 2 525 785 1 906 977 2 783 256 1 385 976 1 337 359 Kustannusvastaavuus - % 107 % 107 % 111 % 115 % 117 % 116 % Merenkulku Ilmailu Rautatiet TUOTOT 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. Liiketaloudelliset tuotot 64 891 0 22 668 0 0 0 Julkisoikeudelliset tuotot 2 122 877 2 514 000 5 071 355 4 300 000 479 631 337 000 Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 2 187 768 2 514 000 5 094 023 4 300 000 479 631 337 000 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 25 550 27 860 28 110 36 201 4 007 4 169 Henkilöstökustannukset 1 103 447 1 176 803 2 223 032 2 862 950 398 776 360 948 Vuokrat 164 452 127 543 179 512 243 858 39 248 28 517 Ulkopuoliset palvelut 162 702 124 159 414 704 438 537 65 082 41 366 Muut erilliskustannukset 86 302 111 677 172 635 253 227 30 317 25 694 Erilliskustannukset yhteensä 1 542 452 1 568 043 3 017 992 3 834 773 537 430 460 694 KÄYTTÖJÄÄMÄ 645 316 945 957 2 076 031 465 227-57 799-123 694 Sisäiset siirrot 0 0 0 0 0 0 Osuus muista yhteiskustannuksista 841 436 895 499 2 032 322 2 189 548 280 569 304 232 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 383 889 2 463 543 5 050 314 6 024 321 817 999 764 926 YLI/ALIJÄÄMÄ -196 120 50 457 43 709-1 724 321-338 368-427 926 Kustannusvastaavuus - % 92 % 102 % 101 % 71 % 59 % 44 % Liiketaloudelliset (Tietopalvelu) Yhteensä TUOTOT 2010 tot. 2010 tav. 2010 tot. 2010 tav. Liiketaloudelliset tuotot 8 526 801 8 524 061 8 648 026 8 524 061 Julkisoikeudelliset tuotot 51 490 0 70 564 610 70 408 978 Erityislain alaiset tuotot 0 7 172 853 6 722 400 TUOTOT YHTEENSÄ 8 578 291 8 524 061 86 385 489 85 655 439 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 10 987 14 094 142 965 169 103 Henkilöstökustannukset 648 633 707 286 9 060 339 9 915 502 Vuokrat 89 931 95 534 1 121 110 1 136 954 Ulkopuoliset palvelut 3 045 256 3 218 791 46 603 899 46 721 765 Muut erilliskustannukset 41 318 39 100 723 494 874 725 Erilliskustannukset yhteensä 3 836 125 4 074 805 57 651 807 58 818 050 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 742 166 4 449 256 28 733 681 26 837 389 Sisäiset siirrot 678 000 678 000 678 000 678 000 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 715 792 1 653 980 20 227 952 19 497 503 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 229 917 6 406 785 78 557 760 78 993 553 YLI/ALIJÄÄMÄ 2 348 374 2 117 276 7 827 729 6 661 886 Kustannusvastaavuus - % 138 % 133 % 110 % 108 %

12 (35) Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin 5 946 000 euroa (budjetti 5 475 000 euroa). Vuonna 2010 nämä rahoitettiin maksutuloilla saman kustannusjaon mukaan yhteisvastuullisesti kuin aikoinaan vastaavat ajoneuvoprojektien (AT1) menot. Tämä merkitsi kustannusrasitusta yhteiskustannusten kautta Tietopalvelut- ja Ajoneuvojen rekisteröintiyksiköille sekä Kuljettajat ja kuljettaminen- ja Ajoneuvo- ja liikennetekniikka-osastoille. Koska kyseessä on kuitenkin investointiluontoinen kehityshanke, KT1-menoja ei ole sisällytetty kustannusvastaavuuslaskelmiin. Samasta syystä kustannusvastaavuudet pyrkivät olemaan ylijäämäisiä. Ajoneuvojen rekisteröinti-yksikön kustannusvastaavuus oli 107 %. Rekisteröintisuoritteiden tulot olivat suuremmat kuin budjetoidut. Kustannukset ylittivät budjetoidun samassa suhteessa, jolloin budjetoitu kustannusvastaavuus (107 %) toteutui. Kustannusten ja tulojen kasvun syitä olivat autokaupan piristymisen myötä kasvaneet volyymit. Tulokertymä kasvoi talouden taantumaa painaneesta vuodesta 2009 (AKE 32 923 000 euroa) merkittävästi. Kuljettajat ja kuljettaminen-osaston kustannusvastaavuus oli 111 % (budjetti 115 %). Syynä tähän olivat selkeästi alittuneet tulot. Menot toteutuivat lähes budjetoidusti. Tulot jäivät budjetoidusta, koska mopokorttien myöntäminen siirtyi vuodelle 2011. Vuoteen 2009 verrattuna tulotaso parani noin miljoonalla eurolla (AKEn Ajo-oikeudet ja kortit sekä Kuljettajatutkinnot ja ammattiliikenne yhteensä 18 967 000 euroa). Ajoneuvo- ja liikennetekniikan tulot olivat hieman budjetoitua suuremmat (toteuma 9 690 930 euroa; budjetti 9 550 451 euroa). Kustannukset ylittivät hieman budjetoidun. Kustannusvastaavuus oli 117 % (budjetoitu 116 %). Tulokertymä kasvoi huomattavasti vuoteen 2009 verrattuna (AKEn Katsastuksen tuki ja valvonta sekä Tekninen hyväksyntä 6 418 000 euroa). Kasvu johtui talouden taantuman hellittämisestä ja erityislain alaisen katsastustoiminnan maksun hinnan korotuksesta (1,50 euroa -> 2,10 euroa). Merenkulun tuotot olivat 2 187 768 euroa, budjetin ollessa 2 514 000 euroa. Kustannukset alittuivat budjetoidusta ja kustannusvastaavuus päätyi 92 %:iin (budjetti 102 %). Merenkulun tulokertymän budjetoiminen on vaikeaa, koska se riippuu suurilta osin alusten peruskatsastuksista. Vuonna 2009 Merenkulkulaitoksen julkisoikeudellisten suoritteiden tulokertymä oli 2 279 000 euroa. Ilmailun suoritteiden osalta tuotot ylittivät budjetoidun selkeästi (toteuma 5 094 023 euroa; budjetti 4 300 000 euroa). Kustannusten alittuessa selkeästi (toteuma 5 050 314 euroa; budjetti 6 024 321 euroa), nousi kustannusvastaavuus 101 %:iin (budjetti 71 %). Kustannusten alittuminen johtui suurelta osin henkilöstökustannusten, koulutuksen ja matkakustannusten jäämisestä budjetoidusta. Ilmailuhallinnon tulokertymä vuonna 2009 oli 4 665 232 euroa, joten vuoden 2010 toiminnan volyymi kasvoi, koska hintoja ei juuri ollut korotettu. Rautatie-osaston tuotot ylittivät selkeästi budjetoidun (toteuma 479 631 euroa; budjetti 337 000 euroa). Myös kustannukset ylittivät budjetoidun (toteuma 817 999 euroa; budjetti 764 926 euroa), mutta kustannusvastaavuus kohosi 59 prosenttiin (budjetoitu 44 prosenttia). Rautatieviraston tulokertymä vuonna 2009 oli 335 786 euroa. Tietopalvelusuoritteiden kehitystä on selostettu jo aiemmin liiketaloudellisten suoritteiden analyysissa.

13 (35) 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenneturvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 0 kpl. Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 0 kpl. Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 28 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 27 kpl. Vuonna 2010 tapahtui 25 onnettomuutta suomalaisille aluksille. Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 33 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 31 kpl. Vuonna 2010 tapahtui 35 onnettomuutta Suomen aluevesillä. Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma-arvio on 0 kpl. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan v. 2010 kaupallisessa liikenteessä ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta (tasoristeyksissä yms. allejääntejä ei lasketa tähän ryhmään). Tarkistettu tulos saadaan vasta 30.6.2011, kun Liikenneviraston ja rautatieyritysten lakisääteinen raportointiaika päättyy. Valvontatoimenpiteet Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet: asematasotarkastukset 120 kpl ja lentoasemien turvatoimien tarkastukset 47 kpl. Tavoitteet toteutuivat, koska toteutumat olivat 120 kpl ja 47 kpl. Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet: katsastustoimipaikkojen valvontakäynnit 150 kpl ja ADR-koulutusvalvontakäynnit 50 kpl. Tavoitteet toteutuivat, koska toteutumat olivat 195 kpl ja 67 kpl. Merenkulkutoimialan valvontatoimenpiteet: Satamavaltiotarkastus (Port State Control) 340 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 373 kpl. Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet 30 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 30 kpl. Vuoden aikana oli 30 tarkastettua kohdetta, joista on kirjoitettu 20 valvontaraporttia. Palvelukyky ja laatu Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä enintään 2 kpl. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 3 kpl. Suomalaisille aluksille tehtyjen katsastusten perusteella toiminnan laatu ei ole heikentynyt. Lisäksi suomalaisille aluksille tehdyissä satamavaltiotarkastuksissa ei huomautusten määrä ole määrällisesti eikä suhteellisesti lisääntynyt. Yhden aluspysäytyksen vaihtelua vuosittaisten pysäytysten määrässä ei voida kuitenkaan pitää merkittävänä muutoksena.

14 (35) Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä. Tavoite toteutui merenkulun ja ilmailun osalta. Rautatieliikenteessä ei tehty kansainvälisiä auditointeja vuonna 2010. Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 %-yksikköä maan keskiarvosta, tavoite vähintään 83,0 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 80,13 %. Katsastustoimipaikkojen määrä on noussut nopeassa tahdissa ja tietyillä alueilla kiristynyt kilpailu on johtanut myös epätasaiseen laatuun. Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (asteikko 1-5) vähintään 3,23. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 3,24. Hakemusasioiden käsittelyajat Ilmailun lupakirja- ja kelpuutushakemusten käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 90 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 90,5 %. Ajoneuvokiinnitysten vahvistamisaika keskimäärin enintään 3 päivää. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli keskimäärin 2,6 päivää. Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika keskimäärin enintään 3 päivää. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli keskimäärin 1,83 päivää. Merenkulun pätevyyskirjojen käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 70 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 53 %. Hakemusten käsittelyaikaan vaikuttavat asiakkaille tehdyt lisäselvityspyynnöt, jotka pidentävät aikaa, jolloin hakemuksen käsittely on kesken. Näin käsittelyaika riippuu osittain asiakkaista. Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa, tavoite enintään 6 kuukautta. Tavoitetta ei voinut mitata vuonna 2010, koska yhdenkään YTE:n täytäntöönpanomääräaika ei osunut vuodelle 2010. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso vähintään hyvä. Tavoite toteutui, koska ATJ:n ja LTJ:n käytettävyydessä päästiin vuonna 2010 hyvään tulokseen. Vuonna 2010 ATJ:ssä otettiin käyttöön neljä julkistusversiota ja niiden myötä paljon uusia toiminnallisuuksia. Vuoden aikana tapahtui pari suurempaa konesalipalveluista johtuvaa tuotantohäiriötä. Järjestelmien käytettävyys- ja palvelutasoihin kiinnitetään erityistä huomiota tulevina vuosina. Sähköisten palvelujen määrä lisääntyy. Tavoite toteutui. Vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön uudet sähköiset rekisteröintipalvelut (liikennekäytöstä poisto, liikennekäyttöön otto ja rekisteröintitodistuksen tulostaminen). Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystaso on vähintään hyvä. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 3,62 (hyvä tulos edellytti yli 3,5).

15 (35) 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikko 1-5) on vähintään 3,2. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 3,0. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä (vmbaro). Kehittämisehdotuksia on selvitetty työyksiköittäin. Viraston perustamisesta, toukokuussa käynnistyneestä organisaatiomuutoksesta ja siihen liittyvistä ytneuvotteluista johtuva muutostilanne on todennäköisesti vaikuttanut henkilöstön työtyytyväisyyteen. Henkilöstömäärä on enintään 531 henkilötyövuotta (liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käydyillä neuvotteluilla tavoite pudotettiin alkuvuonna 516 henkilötyövuoteen). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 502,6 henkilötyövuotta. Rovaniemen rekrytoinnit eivät toteutuneet heti vuoden alusta. Lisäksi yt-neuvotteluihin varauduttiin myös rajoittamalla rekrytointeja. Tehdyillä toimenpiteillä tehtiin tilaa tuleville rekrytoinneille. Koska vuosi 2010 oli Trafin perustamisvuosi, ei tunnuslukuja voida verrata aikaisempiin vuosiin. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 25 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 5 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 42 % oli naisia ja 58 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,3 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 53 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2. Ylempi korkeakoulututkinto oli 26 %:lla henkilöstöstä. Trafiin palkattiin vuoden 2010 aikana 20 uutta virkamiestä. Trafin palveluksesta poistui 29 virkamiestä. Vuonna 2010 sairauspoissaoloja kertyi 8,8 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat 355 000 euroa. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Tarkentava virkaehtosopimussopimus uudesta palkkausjärjestelmästä astui voimaan 1.3.2010. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 600 henkilötyövuodet 502,6 miehiä 58 % naisia 42 % keski-ikä (vuosia) 45,3 yli 45-vuotiaiden osuus 53 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,2 lähtövaihtuvuus 5,49 % tulovaihtuvuus 3,75 % sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 8,8 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 0 % toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet 12

16 (35) Henkilöstö jakautuminen ikäluokittain: 65-55-64 Osuus (%) 45-54 35-44 25-34 -24 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Ikä (vuosia) Työvoimakustannukset vuonna 2010: palkkasumma 25 767 282 euroa tehdyn työajan palkat 20 227 316 euroa edellisen osuus palkkasummasta 78,5 % välilliset työvoimakustannukset 10 939 683 euroa edellisen osuus työajan palkoista 54,1 % henkilötyövuoden hinta 62 029 euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2010 (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen 783 euroa työtyytyväisyyden edistäminen 211 euroa työkunnon edistäminen 240 euroa työterveyshuolto 693 euroa yhteensä 1 716 euroa

17 (35) 1.7 Tilinpäätösanalyysi 1.7.1 Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Liikenteen turvallisuusviraston rahoituksen rakennetta vuonna 2010 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta). LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Rahan lähteet 2010 2009 Maksullisen toiminnan tulot 86 382 Muut tulot 895 Valtion siirtomääräraha 33 539 Arviomääräraha 150 Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha 8 342 Rahan lähteet yhteensä 129 308 Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot 74 555 Maksuttoman toiminnan menot 41 548 Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle 13 205 8 342 Rahan käyttö yhteensä 129 308 Kertynyt ylijäämä/alijäämä 0 Viraston rahoitus koostuu maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta (tässä tapauksessa vanhoilta virastoilta) siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna 2010 yhteensä 86 381 555 euroa. Muitten tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, mutta vuonna 2010 tuloutettiin Trafille 605 267 euroa valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahaa ns. muina toiminnan tuottoina. Vuoden 2009 siirtomäärärahaa oli käytettävissä 8 342 114 euron verran ja vuodelle 2011 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä 13 205 395 euroa. Tulot olivat hieman budjetoitua suurempia, missä näkyi etenkin taantuman väistyminen odotettua nopeammin (vuoden 2010 budjettia tehtäessä oletettiin taantuman jatkuvan). Osittain menot alittivat budjetoidun (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Liikenteen turvallisuusvirastolla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainos-

18 (35) sa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista. Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset osoittavat, että näitä ohjausprosesseja on edelleen kehitettävä ja saatava kattavammiksi. 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenomomentille 31.20.01 myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä 33 539 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon uuden viraston perustaminen siten, että toimintamenomomenttiin oli yhdistetty aiemmat Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Rautatieviraston toimintamenot sekä meriturvallisuutta vastaava osa Merenkulkulaitoksen toimintamenoista. Lisäksi määrärahan mitoituksessa oli otettu huomioon momentille 11.19.05 budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus. Lisäksi vuodelta 2009 siirtyi vanhoilta virastoilta (pl. Merenkulkulaitos) määrärahaa yhteensä 8 342 114 euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna 2010. Vastaavasti osa vuodelle 2010 varattua määrärahaa jäi käyttämättä: vuodelle 2011 siirrettiin määrärahaa 13 205 395 euron verran. Tämän jälkeen toimintamenomomentti 31.20.01 päätyi menopuolelle 20 333 605 euron verran. Liikenteen turvallisuusviraston tuli palauttaa vuosilta 2006 2009 autoverotuksessa maksuun pantua arvonlisäveroa. Palautus perustui Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen veron oikaisusta antamaan päätökseen. Tähän tarkoitukseen virastolle myönnettiin momentille 28.10.63.3 arviomäärärahaa 150 000 euroa (kirjaus- ja käyttöoikeus). Momenttia käytettiin 133 477 euron verran. Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa 1.7.1. Siirtomäärärahan kumuloituminen johtui pääosin maksuttoman toiminnan piirissä tapahtuneilla budjetin alituksilla. Vuoden 2010 ajoneuvoverotustehtävien hoitoon mitoitetun määrärahan ollessa 12 667 000 euroa tarvittiin verotustehtävien hoitoon kuitenkin ainoastaan 11 740 000 euroa. Budjetista rahoitettiin lisäksi pääosa ilmailutoimialan (toteutunut 8 987 000 euroa, budjetti 10 225 000 euroa), merenkulkutoimialan (toteutunut 9 803 000 euroa, budjetti 9 922 000 euroa) ja rautatieosaston (toteutunut 4 134 000 euroa, budjetti 4 185 000 euroa) toimintaa. Erityisesti ilmailutoimialalla jäätiin selvästi menobudjetista (näin tapahtui henkilöstömenojen, vuokrien, koulutuspalveluiden, IT-projektimenojen ja matkamenojen osalta). Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet piti toteuttaa toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna 2010 alueellistamisen (ns. perustamiskustannukset) kustannukset olivat 1 496 000 euroa. Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin 5 946 000 euroa (budjetti 5 475 000 euroa). Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna 2009 yhteensä 687 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 651 miljoonaa). Autoveron tuotto oli 6 miljoonaa euroa (2009: 5 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli 6 miljoonaa euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti, kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti

19 (35) verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut. 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Liikenteen turvallisuusviraston toiminnan tuotot olivat 87 276 691,70 euroa ja toiminnan kulut 117 961 265,16 euroa. Vuosi 2010 oli viraston ensimmäinen toimintavuosi, mistä johtuen tuottojen ja kulujen budjetointi jouduttiin tekemään osittain keskeneräisiin suunnitelmiin nojautuen. Tämä selittää paikoitellen suuretkin erot budjetoidun ja toteutuneen välillä. Viraston maksullisen toiminnan tuotot ylittivät budjetoidun (toteutuma: 86,4 miljoonaa euroa; budjetti: 85,7 miljoonaa euroa). Budjetin ylitys johtuu toisaalta taloudellisesta taantuman hellittämisestä, toisaalta suoritevolyymien ennakoimisen vaikeudesta eräillä osastoilla (suoritteiden kysyntä on pysyväisluontoisesti vaihtelevaa). Tuottojen erot suoriteryhmittäin on selostettu kappaleessa 1.4.3. Tuotot jakaantuvat pääsuoritteiden kesken seuraavasti: Tuotot 2010 Rekisteröintisuoritteet 11 % 3 % 6 % 1 % 10 % Kuljettajat ja kuljettaminen suoritteet Ajoneuvo- ja liikennetekniikka 46 % suoritteet Rautatiesuoritteet Merenkulkusuoritteet Ilmailusuoritteet 23 % Tietopalvelusuoritteet Muita toiminnan tuottoja on toimintavuonna ollut 895 136,92 euroa, josta 605 266,58 euroa oli valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahan tulouttaminen Liikenteen turvallisuusvirastolle (kirjattu tuotoksi tilille 39670). Määrärahan käyttö toteutui siten, että virasto laskutti tuottavuuden edistämiseen tarkoitettuja menojaan vastaavan summan valtiovarainministeriöltä.

20 (35) Kustannusrakenne 2010 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 2010 Investoinnit Muut menot Ulkopuoliset palvelut Vuokrat Aineet ja tarvikkeet Palkat ja henk.sivukulut Aineita ja tarvikkeita hankittiin 593 354 euron edestä (budjetti: 880 945 euroa). Kyse on erilaisista pienhankinnoista, joiden määrän tarkka ennustaminen erityisesti muutostilanteissa on hankalaa. Henkilöstömenoja toteutui 31 664 866 euroa, josta on lomapalkkavelan kasvua 626 254 euroa. Henkilöstömenojen budjetti alittui 1 585 547 euroa. Tulospalkkiojärjestelmää ei otettu käyttöön vielä vuonna 2010, jolloin tulospalkkaukseen varattua summaa ei käytetty. Lisäksi monet rekrytoinnit sekä palkkausjärjestelmän soveltaminen viivästyivät, jolloin syntyi budjetin alituksia. Kuten monien menojen kohdalla, myös henkilöstömenojen osalta oli haasteellista loppuvuonna 2009 tehdä kovin tarkkaa budjettia, koska organisaation rakentaminen oli siinä vaiheessa vielä kesken. Vuokramenoja toteutui 5 978 799 (budjetti 4 258 000 euroa). Ylitys johtui Senaatti Kiinteistöjen kanssa tehdystä irtautumissopimuksesta (Hakaniemenranta 6, yhteensä 1 705 303 euroa), jolloin sovittiin ko. korvauksesta. Tämä korvaus maksettiin joulukuussa vuonna 2010. Vuokrasopimus oli alun perin voimassa vuoden 2018 loppuun, mutta siirtyminen uuteen toimitaloon Vallilaan edellytti vuokrasopimuksen irtisanomista. Palvelujen ostomenoja toteutui 75 019 057 euroa (budjetti 77 529 975 euroa). Kyseessä on viraston suurin menoerä (64 % kokonaiskustannuksista). Tiliryhmä on erittäin laaja ja sen sisällä on lukuisia eroja budjettiin nähden. Merkittävimmät ovat seuraavat: ATJ:n käyttöpalvelut (toteutuma: 6 123 354 euroa, budjetti 5 600 000 euroa). Ylitykseen vaikuttivat erityisesti tallennettavan datan määrän ennakoimaton kasvu ja erityisesti sen varmistamiseen liittyvät kustannukset, joita päästiin järkeistämään vasta loppuvuodesta. Lisäksi TYKKI/VARVE-projektit jatkuivat vuoden 2010 puolelle, ja niiden jälkitöitä tehtiin projektien loputtua vielä käyttöympäristöissä. Myös vilkas julkistusversioiden vuosi lisäsi käyttöympäristöihin liittyviä erillisveloitteisia kustannuksia. IT-lähiverkkopalvelut (ei sis. vuokria; toteutuma 1 528 904 euroa, budjetti 636 000 euroa). Uuden viraston puhelin-, tietoliikenne- ja tietojärjestelmävaikutukset aiheuttivat lisämenoja, jotka kirjattiin tälle tilille mutta joita rahoitettiin 605 266 euron verran valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahamomentilta. Aivan kaikkia uuden viraston aiheuttamia tietojärjestelmämenoja ei pysytty en-

21 (35) nustamaan, mutta ne olivat luonteeltaan välttämättömiä viraston toiminnan kannalta. Koulutuspalvelut (toteutuma 834 997 euroa, budjetti 1 436 840 euroa). Budjettivaiheessa tavoitteena oli ennustaa suunnilleen tavanomainen koulutuksen määrä, josta kuitenkin jäätiin selvästi. Useimmissa tapauksissa koulutuspäivät jäivät alle ennustetun johtuen ajanpuutteesta. Tulevien vuosien budjetoinnissa koulutusmenoja katsotaan kuitenkin kriittisesti ja mitoitetaan ne realistisesti koulutukseen käytettävissä olevan ajan mukaan. IT-projektit (toteutuma 8 366 167 euroa, budjetti 9 608 795 euroa). Suurimmat erot aiheutuivat KT1-projektien aikataulusiirrosta (lähinnä poliisihallinnon vaatimuksesta tehtiin määrittelyihin suuria muutoksia ja projektien päättymistä pidennettiin 14 kuukaudella tammikuuhun 2013) sekä ilmailun Altitude projektin etenemisestä odotettua hitaammin. Rekisteröinnin palvelukorvaukset (21 251 598 euroa, budjetti 20 105 712 euroa). Kyseessä on täysin suoritevolyymeihin sidonnainen menoerä. Ajoneuvorekisteröinnin volyymien ylittäessä budjetoidun myös palvelukorvaukset ylittyivät vastaavasti. Muut ulkopuoliset palvelut (toteutuma 2 547 160 euroa, budjetti 3 169 220 euroa). Suurin ero aiheutui ajoneuvoverotusyksikössä kun ulkoistetun veroneuvontapalvelun (Astropolistieto Oy) laskutus jäi budjetoitua pienemmäksi. Puhelumäärät ovat laskeneet ja CO2-uudistuksen aiheuttamia kyselyitä ei ole tullut vielä puhelimitse niin paljoa kuin oli ennustettu. Muita menoja toteutui 3 387 429 euroa (budjetti 3 806 891 euroa). Budjetin alitus tapahtui matkamenojen kohdalla. Erityisesti kansainvälisiä matkoja on hankala budjetoida, koska tiettyjen kokousten toteutuminen ei ole etukäteen ennakoitavissa. Matkamenoihin kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota, koska valtionhallinnon sisällä niitä pyritään systemaattisesti vähentämään. Valmistus omaan käyttöön (1 860 106 euroa) oli KT1- sekä Altitude-projektien menojen aktivointi taseeseen, koska kyseessä ovat monivuotiset projektit, jotka eivät ole vielä päättyneet. Poistot (3 171 407 euroa) ovat pääosin valmistuneiden ATJ-järjestelmien vuosipoistoja (tässä vaiheessa lähinnä vuonna 2007 käyttöönotetuista ajoneuvojärjestelmistä). Sisäiset kulut 6 460 euroa johtuvat entisen Merenkulkulaitoksen saatavista aiheutuneesta luottotappiosta. Merenkulkulaitoksen kaikki saatavat ja velat siirrettiin Liikenneviraston taseeseen, mutta yksittäisiä tapahtumia sieltä kuuluu toiminnallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle. Tällaisissa tapauksissa Liikennevirasto laskuttaa ao. luottotappiot, jotka jäävät Liikenteen turvallisuusviraston kuluksi. Rahoitustuotot (978 euroa) ja kulut (21 668 euroa) ovat satunnaisia korkoja. Satunnaisissa tuotoissa (227 433 euroa) on kaksi saatua vahingonkorvausta (alun perin Merenkulkulaitokselta periytynyt korvaus jääluokkaoikeudenkäynnistä sekä Ilmailuhallinnolta periytynyt korvaus Oulun Tilauslento Oy:ltä). Satunnaisissa menoissa (205 920 euroa) ovat suurimmat erät arvonlisäveropalautukset yksityishenkilöille (ks. kohta 1.7.2: tähän saatiin erillinen arviomääräraha) sekä vahingonkorvaus Elisa Oyj:lle.

22 (35) 1.7.4 Tase Viraston avaava tase 1.1.2010 muodostui yhdistämällä Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon taseista tilanteessa 31.12.2009. Kolme ensin mainittua siirtyivät sellaisenaan uudelle virastolle. Merenkulkulaitoksen päättävä tase jaettiin Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston kesken, kuitenkin siten, että kaikki saamiset ja velat siirtyivät kokonaan Liikenneviraston taseeseen. Taseen loppusumma oli 17 803 729 euroa, josta vastaavissa oli käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen osuus 11 706 241 euroa. Tuotto- ja kululaskelman valmistus omaan käyttöön 1 860 106 euroa merkitsi keskeneräisten projektien menojen (KT1, Altitude) aktivointia taseeseen. Poistot 3 171 407 euroa taas merkitsivät pääosin valmistuneitten järjestelmien jäännösarvon pienenemistä. Poistojen ollessa aktivointeja suuremmat käyttöomaisuuden arvo taseessa aleni. Aineellisten hyödykkeiden saldo oli vain 48 970 euroa. Merenkulkulaitokselta siirtyneet autot myytiin joulukuussa 2010. Yleisenä linjauksena on ollut, että kalusto pyritään hankkimaan leasing-sopimuksin eikä suorana investointina. Myyntisaamiset olivat 5 335 012 euroa. Suurimmat yksittäiset myyntisaamiset olivat Finnair Oyj:ltä 482 442 euroa, A-Katsastus Oy:ltä 361 069 euroa ja K1 Katsastajat Oy:ltä 151 068 euroa. Siirtosaamisiin (724 183 euroa) kirjattiin tilinpäätöksessä vuodelle 2010 kuuluvia jaksotuksia, joista suurimmat olivat ICAO International Civil Aviationilta ja leasingyhtiö Easy KM Oy:ltä sekä ajokorttisaamiset joulukuulta 2010. Ostovelat 31.12.2010 olivat 8 023 654 euroa. Suurimmat ostovelat olivat Senaatti Kiinteistöiltä 1 800 688 euroa, Tieto Finland Oy:ltä 1 538 224 euroa ja Logica Suomi Oy:ltä 933 381 euroa. Siirtoveloissa on lomapalkkavelka 5 240 774 euroa. 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Liikenteen turvallisuusviraston johto vastaa viraston sisäisestä valvonnasta ja siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä. Riskienhallintajärjestelmä on osa viraston vuotuista strategista suunnittelua, tulossuunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toimeenpanoa. Toimivan riskienhallinnan varmistamiseksi viraston johto on vahvistanut 25.11.2010 riskienhallintadokumentit (riskikartoitus ja niihin vastaaminen) sekä 13.1.2011 sisäisen valvonnan arviointikehikon. Viimeksi mainitun dokumentin avulla viraston johto on arvioinut sisäisen valvonnan tilaa vertaamalla sitä COSO ERM viitekehykseen, jonka mukaan riskejä on tarkasteltu kahdeksan osa-alueen kautta: 1. Sisäinen toimintaympäristö 2. Tavoitteiden asettaminen 3. Riskien tunnistaminen 4. Riskien arviointi