Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2014

Transkriptio

1 9291/ /2015 Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2014

2 9291/ /2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS Liikenteen turvallisuusvirasto 2014

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2014 oli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin viides toimintavuosi. Kevään aikana päivitettiin Trafin strategia, toiminta-ajatus ja arvot henkilöstöä laajasti osallistaen. Trafin uusi toiminta-ajatus on: Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Myös arvot päivitettiin, ne ovat: rohkeus ja yhteistyö. Sen sijaan Trafin visio, vastuullinen liikenne, säilyi ennallaan. Strategiassa määriteltiin myös neljä strategista päämäärää: - Vaikuttaminen: Trafi on suunnannäyttäjä ja vaikuttaa aktiivisesti liikennepolitiikan valmistelussa ja liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumisessa. - Asiakkaat ja palvelut: Trafi on asiakaslähtöisen viranomaistoiminnan edelläkävijä. - Tieto: Liikennejärjestelmän kehittäminen ja liikenteen palvelujen tuottaminen perustuvat tiedon hyödyntämiseen. - Henkilöstö: Trafi on paras työpaikka Loppuvuodesta käynnistyi organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on strategian toimeenpanoa tukeva organisaatiomalli. Uudistuksella tavoitellaan erityisesti parasta työpaikkaa, joka on yksi neljästä strategisesta päämäärästä, mutta sillä pyritään vaikuttamaan myös muihin päämääriin. Uusi organisaatio tulee voimaan keväällä Vuoden aikana esimiesten johtamisvalmennuksessa painottui strategian päivittäminen ja toimenpano. Trafilla on ISO 9001, ISO ja ISO sertifikaatit. Vuonna 2014 toteutui Trafin ISO tietoturvasertifiointi. Tavoitteena on, että koko viraston toimintajärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja tietoturvajärjestelmät) on sertifioitu vuonna Henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos pysyi edelleen hyvällä tasolla ja oli sama 3,6 kuin edellisvuonna. Trafin toimintojen alueellistaminen jatkui. Vuoden 2014 lopussa Rovaniemen toimipisteessä työskenteli jo 96 henkilöä ja Lappeenrannassa 14 henkilöä. Trafin alueellistamisvelvoitteena on siirtää 95 henkilötyövuotta Rovaniemelle ja 20 Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Rovaniemen osalta tavoite saavutettiin siten vuoden etuajassa. Trafille oli asetettu 16 tulostavoitetta, joista toteutui 12 ja neljä ei toteutunut. Sidosryhmien tyytyväisyystavoite, työ- ja kokonaistuottavuuden tavoitteet sekä liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoite eivät toteutuneet. Toteutumien kokonaisuuden valossa toimintavuosi oli kuitenkin onnistunut. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Seuraavassa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa sanamuodossa ja järjestyksessä. 3

4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristö Turvallisuuden ja ympäristön tilakuva Vastuulliset toimintamallit (ammattiliikenne) Vastuulliset valinnat (yksityiset) KV-vaikuttamisen tehostaminen Palvelutaso Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Ympäristötilakuva kehitetty, turvallisuustilakuva käytössä Mallit kehitetty ja koekäytetty (kolme kokeilua) Turvallisuus- ja ympäristötilakuva käytössä Ajokäyttäytymisen palautejärjestelmäkokeilut (TrafiSafe) ja autovalintatyökalut valmiit Vaikuttamisprosessit on tunnistettu ja vaikuttamissuunnitelma on tehty Mallit tuotteistettu ja otettu käyttöön Toteutuma 2014 Toteutunut Toteutunut TrafiSafe ja autonvalintatyökalut (EkoTra- Toteutunut fi) käytössä Vaikuttamissuunnitelma toteutunut Asiakastyytyväisyys, asiakkaat 3,4 vähintään 3,6 3,64 Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät 3,4 vähintään 3,6 3,47 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Viranomaistehtävät Toteutunut Normien antaminen määräajassa 95 % 100 % 100 % 100 % Lupien myöntäminen tavoiteajassa Ei toteutunut 90 % 100 % Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ydintoimintoanalyysin (YTA) perusteella suunnitellut toimenpiteet Valvonnan kehittäminen riskiperusteiseksi Ajoneuvojen katsastustoimintaa koskevan lain täytäntöönpano ja katsastustoiminnan valvonta sekä yksittäishyväksyntätehtävien järjestäminen Tuottavuus Kehitetään menetelmä riskiperusteiseen valvontaan YTA-toimenpiteet etenevät suunnitelman mukaisesti Menetelmän toimivuuden pilotointi, toimivuuden arviointi ja hyväksyminen Katsastustoimintaa koskevan lain täytäntöönpano on hoidettu ja katsastuksen laatua koskevat suorituskykymittarit on pilotoitu Yksittäishyväksyntäpalvelujen saatavuus on turvattu ja yksittäishyväksynnän myöntäjää koskevat sopimukset tehty Työn tuottavuuden kehittyminen, vähintään % -4,90-0,9 1-1,65 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, vähintään % -3,12 2,0 2-1,71 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (kolmen vuoden keskiarvo, %) Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo, +/- 3 % Sähköiset palvelut ja asiointi Lisääntynyt Määrä ja käyttöaste lisääntynyt Määrä ja käyttöaste lisääntynyt Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut 4

5 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Toimintajärjestelmä - sertifioinnit Ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) Laatujärjestelmä (ISO 9001) Tiedon avaaminen Virastossa on toteutettu tietoturvallisuuden vakiointi, joka perustuu yleisesti hyväksyttyyn tietoturvastandardiin (esim. tietoturvajärjestelmä ISO27001) Osa toiminnoista sertifioitu Osa toiminnoista sertifioitu Sertifioinnit etenevät Sertifioinnit etenevät Tieliikenteen ajoneuvojen anonymisoidut tiedot auki Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut Viraston tietoturvallisuus on katselmoitu vuosittain Kyllä Toteutunut Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön kokonaismäärä, HTV Henkilöstön työtyytyväisyys, (asteikko 1 5) 3,2 3,6 3,5 3,6 Alueellistamisen eteneminen suunnitelman mukaisesti - Toteutunut Toteutuu Toteutunut Virasto laatii inhimillisen pääoman suunnitelman seuraaville kolmelle osa-alueelle: 1) innostava johtaminen ja esimiestyö, 2) osaamisen kehittäminen ja uudistuminen ja 3) henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Suunnitelma laadittu Koko virasto sertifiointivalmis IPOtoimenpiteet etenevät suunnitelman mukaisesti Toteutunut 5

6 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden joukossa. Tieliikenteen turvallisuus paranee jatkuvasti. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laajaalaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Koko hallinnonalalle asetetut tavoitteet: Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannetaan. 6

7 Vaikuttavuustavoitteiden mittarit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Ennuste 2014 Toteutuma 2014 Liikenneturvallisuus Tieliikenteessä vakavien loukkaantumisten määritelmä virallisesti käytössä Kaupallinen ja ammattiliikenne Valmistelu Valmistelu Valmis Toteutunut Lentoliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö Rautatieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö Merenkulkuonnettomuuksissa kuolleet, hlö Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään, hlö Lentotoiminnassa tapahtuneiden vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään, vähenevä trendi (viiden vuoden keskiarvo) Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) Toteutunut Toteutunut Toteutuu Toteutunut Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) 30 33, Yksityinen ja harrasteliikenne Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) ,5 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö Ilmailuonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) Ympäristö 4 5-6,75 Uusien henkilöautojen CO2-päästöt, g/km 139, ,4 Uusien käyttövoimien osuus rekisteröidyistä autoista, % 0,55 0,7 3 0,85 Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten määrä 776/16 799/ / /22 Palvelukyky ja laatu Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä, enintään kpl Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta, % Tieliikenteen katsastuksen laatu suorituskykymittarilla arvioituna Trafille osoitettujen onnettomuustutkintakeskuksen suositusten käsittely ja kannanotto suositukseen 90 päivän kuluessa, % ,21 77, Pilotointi Toteutunut

8 1.4 Toiminnallinen tehokkuus Viranomaistehtävät Normien antaminen määräajassa 100 %. Tavoite toteutui. Kaikki Trafin vastuulla olevat normit annettiin määräajassa. Lupien myöntäminen tavoiteajassa 90 %. Tavoite toteutui. Kaikki ilmailun ATPL- ja CPLlupakirjat sekä lentokelpoisuustodistukset, kansallisen yksityislentäjän koulutusluvan uusimiset ja rautatiekaluston käyttöönottoluvat käsiteltiin määräajassa. Tieliikenteen kansainvälisistä luvista 95 % käsiteltiin viiden vuorokauden määräajassa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ydintoimintoanalyysin (YTA) perusteella suunnitellut toimenpiteet. YTA-toimenpiteet etenevät suunnitelman mukaisesti. Tavoite toteutui. Uusiin tehtäviin ei tilivuoden aikana rekrytoitu henkilöitä viraston ulkopuolelta, vaan hoidettiin htv-raamin puitteissa. Merkittävänä uutena tehtävänä Trafille siirtyi maistraateilta vesikulkuneuvorekisteri. Lisäksi Trafille on suunniteltu useiden tehtävien siirtoa, joiden valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti. Näistä vaikutuksiltaan huomattavin Trafille asetettu YTA-tavoite on ajokorttitoimivallan siirto poliisilta alkaen. Trafi on YTA-suunnitelman mukaisesti myös lakkauttanut eräitä tehtäviä ja on esittänyt tarvittavia YTA-toimenpiteisiin liittyviä säädösmuutoksia. VATU/YTA-toimenpiteistä on raportoitu suunnitellusti. Valvonnan kehittäminen riskiperusteiseksi: menetelmän toimivuuden pilotointi, toimivuuden arviointi ja hyväksyminen. Tavoite toteutui. Vuonna 2014 tehtiin suunnitelman mukaisesti organisaatioprofiili vähintään viidelle asiakasorganisaatiolle ja asiakasorganisaatioiden johdon kanssa keskusteltiin organisaation riski- ja turvallisuustilanteesta. Trafi päätti saatujen kokemusten perusteella riskiperusteisen valvontamallin kehitystarpeet. Ajoneuvojen katsastustoimintaa koskevan lain täytäntöönpano ja katsastustoiminnan valvonta sekä yksittäishyväksyntätehtävien järjestäminen: Katsastustoimintaa koskevan lain täytäntöönpano on hoidettu ja katsastuksen laatua koskevat suorituskykymittarit on pilotoitu. Yksittäishyväksyntäpalvelujen saatavuus on turvattu ja yksittäishyväksynnän myöntäjää koskevat sopimukset tehty. Tavoite toteutui. Katsastustoimintaa koskeva laki tuli voimaan Tällöin otettiin käyttöön uusi toimilupaprosessi. Sopimus toimipaikkojen tarkastuspalvelujen tuottamisesta tuli voimaan samaan aikaan ja palvelun tuottaminen alkoi heinäkuussa Katsastustoimipaikkojen suorituskykyä on arvioitu suorituskykymittarilla. Yksittäishyväksyntäpalvelujen saatavuus on turvattu ja yksittäishyväksynnän myöntäjää koskevat sopimukset tehty. Yksittäishyväksyntää koskevia sopimuksia oli vuoden lopussa tehty 131 toimipaikan kanssa, joista noin 100 yksittäishyväksyy kaikkia ajoneuvoluokkia. Yksittäishyväksyntäpalveluja on saatavilla kaikissa maakunnissa Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteuma oli -1,65 prosenttia. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteuma oli -1,71 prosenttia. Trafilla on ollut viidettä vuotta käytössä Tilastokeskuksen kehittämä liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Laskelmassa tuotos jaetaan budjettirahoitteiseen ja maksulliseen toimintaan. Budjettirahoitteisen toiminnan osuudessa seurataan viiden toiminnon volyymia kuvaavan mittarin kehitystä eri toimialoilta ja näiden toimialojen maksuttoman toiminnan kuluja. Maksullisen toiminnan tuo- 8

9 toksessa huomioidaan kaikki viraston maksulliset suoritteet ja tuotoksen laskemisessa eliminoidaan hinnanvaihtelut. Vaikuttavuus ja muut laadulliset tekijät eivät sisälly tuottavuusmittariin. Toteutuma-arvot ovat ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa Vuoteen 2013 verrattuna maksullisen toiminnan tuotos kasvoi 0,95 prosenttia ja maksuttoman toiminnan tuotos pieneni hieman. Trafin kokonaistuotos kasvoi 0,63 prosenttia. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut, koska henkilötyövuosimäärä kasvoi merkittävästi (2013: 526; TA 2014: 528; 2014: 536). Henkilötyövuosien määrä toteutui tavoitetasoa korkeampana mm. alueellistamisesta johtuvasta kaksoismiehityksestä sekä ilmailun poikkeamailmoitusten ruuhkanpurusta johtuen. Kokonaistuottavuus ei toteutunut, koska Trafin toiminnan kulut kasvoivat edellisestä vuodesta. Henkilöstökustannukset nousivat henkilötyövuosimäärän kasvun sekä henkilöstön koulutustasoindeksin nousun myötä. Palvelujen ostot kasvoivat vuodesta 2013, mutta olivat kuitenkin pienemmät kuin Trafin tuotos kasvoi hieman, joten panos pääosin määritteli tuottavuustavoitteen toteutumisen. Sähköiset palvelut ja asiointi, määrä ja käyttöaste lisääntynyt. Tavoite toteutui. Uusista palveluista käyttöönotettiin muun muassa sähköisten yhteystietojen päivittämispalvelu sekä vesikulkuneuvon omistajanvaihdospalvelu. Sähköisten liikennekäytöstä poistojen ja -ottojen käyttöaste kasvoi 52,64 prosentista 60,05 prosenttiin Toiminnan taloudellisuus TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Kustannukset, euroa Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset per henkilötyövuosi Henkilöstökustannukset Vuokrat Vuokrat per henkilötyövuosi Palveluiden ostot Palveluiden ostot per henkilötyövuosi Matkamenot Matkamenot per henkilötyövuosi Suoritevolyymit, kpl Liitteetön rekisteri-ilmoitus Sähköinen rekisteri-ilmoitus Ajokortti Katsastustoiminnan maksu Suorakyselyt Sovelluskyselyt Avainsuoritteiden yksikkökustannukset, euroa Verolippu 1,44 1,55 1,52 Ajoneuvon rekisteröinti 9,88 8,89 8,86 Tietoyksikkö 0,0577 0,0769 0,0745 Ajokortti 13,99 11,39 11,26 Kuljettajatutkinto 28,36 40,12 37,64 9

10 1.4.4 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo %. Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli kolmen vuoden keskiarvona 105 prosenttia. Kustannusvastaavuuksien ennustettavuuden haastavuudesta huolimatta Trafi on onnistunut viime vuosina suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteissa, kun tarkastellaan julkisoikeudellisia suoritteita kokonaisuutena (vuonna 2012 kustannusvastaavuus oli 107 %, 103 % vuonna 2013 ja 105 % vuonna Erillislain alainen katsastustoiminnan maksu sisältyy julkisoikeudelliseen tulostavoitteeseen.). Liikennemuotokohtaiset kustannusvastaavuudet vuonna 2014 olivat seuraavat: ilmailu 68 %, merenkulku 68 %, rautatieliikenne 62 % ja tieliikenne 111 %. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo %. Tavoite ei toteutunut, sillä kustannusvastaavuus oli kolmen vuoden keskiarvona 119 prosenttia. Vuonna 2014 liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 106 prosenttia. Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot pienenivät edellisestä vuodesta noin euroa, koska osa tiedonluovutuksesta viranomaisille muuttui maksuttomaksi. Liiketaloudellisten suoritteiden hinnat on pidetty vuoden 2010 tasolla. Toimintaan on suunnitteilla suuria muutoksia, joten hintojen muutoksia ei ole tehty markkinahäiriöiden välttämiseksi. Kokonaiskustannukset toteutuivat noin euroa budjetoitua suurempana, mutta kuitenkin lähes samansuuruisena kuin edellisenä vuonna. Suurimpana syynä tähän poikkeamaan on budjetoitua suurempana toteutuneet IT-projektien kustannukset (ylitys noin euroa). Maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta tarkastellaan seuraavassa kustannusvastaavuuslaskelmien kautta. Taulukoissa on vähäisiä pyöristyseroja, jotka johtuvat lukujen esittämisestä 1000 euron tarkkuudella. 10

11 Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Julkisoikeudellinen TUOTOT 2014 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 106 % 130 % 111 % 139 % 104 % 97 % 101 % 105 % Maksullinen toiminta (t ) Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT 2014 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 112 % 100 % 124 % 129 % 105 % 100 % 104 % 109 % Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot koostuvat tietopalvelun hinnastosuoritteiden myynnistä. Myynti toteutui lähes budjetoidusti. Kustannuksista ulkopuoliset palvelut ylittivät budjetoidun noin eurolla. Tästä suurin osa johtuu rekisterijärjestelmien käyttöpalveluilla (ks. luku 1.7.3) ja IT-projektien kustannuksilla. OmaTrafi-projektille hyväksyttiin lisäbudjetti, joten kokonaiskustannukset toteutuivat huomattavasti alkuperäistä budjettia suurempina. TILUhanke (tiedonluovutus) toteutettiin alkuperäistä suunnitelmaa olennaisesti laajempana ja kattavampana kokonaisuutena. Tietovarastoratkaisu laajentui keskeiseksi osaksi Trafin järjestelmäarkkitehtuuria, joten toteutettavien tiedonluovutuspalveluiden määrä ja laajuus lisääntyivät merkittävästi. Hankkeeseen lisättiin muun muassa tiedonluovutuspalveluiden toteuttaminen vesikulkuneuvorekisterin siirryttyä maistraatilta Trafin ylläpidettäväksi. Viraston johtoryhmä 11

12 päätti TILU-hankkeelle lisärahoituksesta yhteensä euroa. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus 106 % jäi budjetoidusta (130 %) kustannusten nousun myötä. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ylittivät budjetin 3 prosentilla. Budjetin ylitys oli noin euroa, josta noin euroa aiheutui ammattipätevyyskorttien määrän muuttuessa ennustetusta. Ajoneuvoja rekisteröitiin noin kappaletta ennakoitua enemmän, mikä aiheutti noin euron tulonlisäyksen. Lisäksi sähköisten rekisteröintipalvelujen käyttöaste ja tehtyjen sähköisten rekisteröintien määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin oli arvioitu. Henkilöstökustannusten budjetti ylittyi noin euroa (ks. luku 1.7.3). Vuokramenot alittivat budjetin noin eurolla lähinnä muiden rakennusten vuokrien budjettialituksen vuoksi (ks. luku 1.7.3). Osuus muista yhteiskustannuksista alitti budjetin noin eurolla. Toteutuneiden projektien kustannukset kohdennettiin budjetoitua tarkemmin, mikä pienensi yhteiskustannuksia. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuudeksi muodostui 104 % (budjetoitu 97 %). Katsastustoiminnan maksu määrättiin erillislain perusteella saakka (lakimuutos alkaen). Katsastuksen kustannusvastaavuus toteutui tavoiteltua korkeampana (112 %, budjetoitu 100 %), mutta kuitenkin alempana kuin edellisenä vuonna (124 %). Kesken vuoden tapahtuneen lakimuutoksen ja organisaatiorakenteesta johtuen erityislain alaisen toiminnan kustannukset on jouduttu joiltakin osin määrittelemään laskennallisesti. Laki katsastustoiminnan valvontamaksusta tuli voimaan Maksun tarkoituksena on vastata niitä kokonaiskustannuksia, jotka Trafille aiheutuvat katsastustoiminnan kehittämisestä, tukitoiminnoista ja valvonnasta, ajoneuvoja koskevan rekisterin pitämisestä katsastusluvan haltijoiden katsastustehtäviä varten, teknisiin tienvarsitarkastuksiin liittyvistä tehtävistä sekä Trafin korvattavaksi säädetyistä valvontakatsastuksista. Budjetointivaiheessa lain odotettiin tulevan voimaan ja tämän vuoksi uuden lain myötä budjetoidut tehtävät jäivät osin toteutumatta vuoden 2014 aikana ja katsastustoiminnan valvontamaksua vastaavat kustannukset alittivat budjetin. Esimerkiksi katsastuksen valvontaan käytettäväksi suunniteltu Tarkastusrekka-hanke jäi toteutumatta vuoden 2014 aikana (noin euroa) ja katsastuksen valvonnan ulkoistettujen tarkastuspalveluiden käyttö aloitettiin vasta syksyllä. Katsastustoiminnan (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma (maksu 2,90 euroa ). Katsastustoiminnan valvontamaksun tuotto euroa Katsastustoiminnan valvontamaksua vastaavat kustannukset euroa Kustannusvastaavuus 139 % Seuraavassa on lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma. Maksu on 1,20 euroa, joka on sama kuin vuosina Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset euroa Kustannusvastaavuus 97 % 12

13 Maksullinen toiminta (t ) Liikennevälineiden rekisteröinti Pätevyyksien rekisteröinti TUOTOT 2014 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 107 % 98 % 114 % 119 % 111 % 97 % 106 % 98 % Maksullinen toiminta (t ) Tutkinnot, luvat ja valvonta Erityislain alainen TUOTOT 2014 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 99 % 96 % 87 % 91 % 112 % 100 % 124 % 129 % 13

14 Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT 2014 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 106 % 130 % 111 % 139 % 105 % 100 % 104 % 109 % Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan jaottelu talousarvion kustannusvastaavuuslaskelman mukaisesti. Toiminta on jaettu julkisoikeudellisten suoritteiden tuotannon mukaisesti seuraaviin pääryhmiin: liikennevälineiden rekisteröinti, pätevyyksien rekisteröinti sekä tutkinnot, luvat ja valvonta. Toimintojen jaottelua tukee Trafin organisaatiorakenne. Taulukossa on lisäksi eroteltu erityislain alainen ja liiketaloudellinen toiminta, joita on kuvattu luvun ensimmäisen taulukon yhteydessä. Liikennevälineiden rekisteröinti -suoriteryhmään sisältyvistä kahdesta ylijäämäiseksi säädetystä suoritteesta johtuen on toiminnan kustannusvastaavuus ollut hieman ylijäämäistä. Vuonna 2014 hintoja laskemalla pyrittiin korjaamaan kustannusvastaavuutta alaspäin. Kustannusvastaavuus (107 %) aleni edelliseen vuoteen verrattuna (114 %), mutta ei toteutunut yhtä alhaisena kuin oli budjetoitu (98 %). Suoritteiden tuotto ylitti budjetoidun noin eurolla johtuen liikennevälineiden rekisteröinnin noin kappaleen kasvulla ennakoidusta. Lisäksi sähköisten rekisteröintipalvelujen käyttöaste ja tehtyjen sähköisten rekisteröintien määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin oli arvioitu. Rekisteröinnin tulojen arviointia vaikeuttavat talouden heilahtelut ja sen vaikutukset autokauppaan. Ulkopuoliset palvelut alitti budjetin noin euroa sähköisten rekisteröintipalveluiden käytön noustua odotettua enemmän (lähes kappaletta enemmän kuin oli budjetoitu). Osuus muista yhteiskustannuksista alitti budjetin euroa. Pätevyyksien rekisteröinnin merkittävimmät suoritteet ovat tieliikenteen ajokortit, piirturikortit ja ajoluvat. Vuoden 2014 tuotot toteutuivat noin 16 % yli ennakoidun. Suurin syy budjetoiduista tuloista poikkeamiseen aiheutui ammattipätevyyskorttien määrän muuttuessa ennustetusta. Ammattipätevyyskorttien valmistamisesta maksettavat korvaukset nostivat ulkopuolisten palveluiden kustannuksia vastaavasti noin eurolla. Pätevyyksien rekisteröinnin kustannusvastaavuudeksi muodostui 111 % (budjetti 97 %). Tutkinnot, luvat ja valvonta -toimialalla rautateiden, ilmailun ja merenkulun suoritehintoja nostettiin, jotta päästäisiin korkeampaan kustannusvastaavuuteen. Toiminnan tuotot toteutuivat lähes ennakoidusti. Toiminnan erilliskustannukset ylittivät budjetin euroa ja osuus muista yhteiskustannuksista alitti budjetin euroa. Kustannusvastaavuudeksi muodostui 99 % (tavoite 96 %). 14

15 Viraston maksullisen toiminnan kokonaistuottojen toteuma ylitti budjetin. Kustannuslajeista henkilöstökustannusten ja ulkopuolisten palvelujen budjetti ylittyivät tarkasteltaessa viraston maksullista toimintaa kokonaisuudessaan. Muiden kustannuslajien toteutumat jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 105 % (tavoite 100 %). 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristö Turvallisuuden ja ympäristön tilakuva: turvallisuus- ja ympäristötilakuva käytössä. Tavoite toteutui. Trafi otti vuonna 2014 turvallisuus- ja ympäristötilakuvan käyttöön. Vastuulliset toimintamallit (ammattiliikenne): mallit tuotteistettu ja otettu käyttöön. Tavoite toteutui. Mallin käyttöohje ja raportointi ovat käytössä. Viimeisimmän version otti käyttöön yhdeksän yritystä. Vastuulliset valinnat (yksityiset): TrafiSafe ja autovalintatyökalut (EkoTrafi) käytössä. Tavoite toteutui. TrafiSafe-kokeilu on päättynyt. Palvelu on nyt kaupallisten toimijoiden tarjonnassa. EkoTrafin kehittämissuunnitelma on laadittu ja toteutettu vuoden 2014 aikana. KV-vaikuttamisen tehostaminen: vaikuttamissuunnitelma toteutunut. Tavoite toteutui. Trafi on toteuttanut vaikuttamissuunnitelmaansa. Palvelutaso Asiakastyytyväisyys, asiakkaat vähintään 3,6. Tavoite toteutui. Tulos oli 3,64. Tutkimuksessa selvitettiin eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä Trafin palveluiden laatuun ja asiakaspalveluun. Erityisen tyytyväisiä olivat rekisterien sekä lupa- ja hyväksyntä menettelyn asiakaskohderyhmät. Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät vähintään 3,6. Tavoite ei toteutunut, sillä tulos oli 3,47. Tutkimuksessa selvitettiin asiakastyytyväisyyttä viiden kysymyksen (yleinen mielikuva, tiettyjen ominaisuuksien sopivuus organisaatioon, mielikuva johtamisesta, sidosryhmätoiminta ja toiminnassa onnistuminen) avulla. Tulos oli kuitenkin edellisvuoden toteumaa (3,37) parempi. Trafin ominaisuuksia tarkasteltaessa parhaimman arvosanan sai asiantuntevuus ja kehitettävää arvioitiin olevan ennakoimisessa ja tuloksellisuudessa. 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä. Trafin työilmapiirikyselyn tulos oli vmbaro-kyselyllä toteutettuna 3,6 (asteikko 1-5). Tosiasiassa tulos parani viime vuodesta 0,04:llä, mutta pyöristysten jälkeen päädytään samaan tulokseen kuin edellisenä vuonna. Viraston tulos on tasaisesti parantunut vuodesta 2010 lähtien. Viraston henkilötyövuosien kokonaistoteutuma oli 566 henkilötyövuotta, mutta kun kokonaistoteutumasta vähennetään henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneet ja korkeakouluharjoittelijat, saadaan viraston henkilötyövuosien määräksi 536 henkilötyövuotta. Osittain henkilötyövuosimäärän nousu tavoitetason yläpuolelle johtui alueellistamisen kaksoismiehityksestä ja ilmailun poikkeamailmoitusten ruuhkanpurusta. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 34 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 6,05 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 45,2 % oli naisia ja 54,8 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,0 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 48,8 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,7. Ylempi korkeakoulututkinto oli 39 %:lla henkilöstöstä. 15

16 Trafiin palkattiin vuoden 2014 aikana 50 uutta virkamiestä. Palkatuista vakinaiseen virkaan palkattiin 37 ja määräaikaiseen virkaan 13 henkilöä. Trafin palveluksesta poistui 45 virkamiestä, joista 35 oli vakituista ja 10 määräaikaista. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja kertyi 7,6 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat euroa. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 562 henkilötyövuodet 536 miehiä 54,8 % naisia 45,2 % keski-ikä (vuosia) 45,0 yli 45-vuotiaiden osuus 48,8 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,7 sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 7,6 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (hlö) 1 toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet (hlö) 15 Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain: 1 % 0 % 28 % 20 % 21 % 30 % Ikä Työvoimakustannukset vuonna 2014 (luvut Tahti-järjestelmästä ) palkkasumma euroa tehdyn työajan palkat euroa edellisen osuus palkkasummasta 76,5 % välilliset työvoimakustannukset euroa edellisen osuus työajan palkoista 65,7 % 16

17 henkilötyövuoden hinta euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2014 (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen euroa työtyytyväisyyden edistäminen 341 euroa työkunnon edistäminen 666 euroa työterveyshuolto 946 euroa yhteensä euroa 1.7 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Trafin rahoituksen rakennetta vuonna 2014 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta). LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Rahan lähteet Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Valtion siirtomääräraha Arviomääräraha Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha Rahan lähteet yhteensä Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot Maksuttoman toiminnan menot Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle Rahan käyttö yhteensä Kertynyt ylijäämä/alijäämä Viraston rahoitus koostuu lähes täysin maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta sisältäen lisätalousarvion euroa (rikkidirektiivin valvonta) ja edelliseltä vuodelta siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna 2014 yhteensä euroa. Muiden tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, vuonna 2014 muut tulot olivat euroa. Vuoden 2013 siirtomäärärahaa oli käytettävissä euron verran ja vuodelle 2014 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä euroa. Vuoden 2014 tulot ja menot toteutuivat hieman budjetoitua suurempina (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Trafilla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainossa. 17

18 Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista Talousarvion toteutuminen Trafin toimintamenomomentille myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon momentille budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus euron verran sekä momentille budjetoitu katsastustoiminnan valvontamaksun tuottoa vastaava osuus Lisäksi vuodelta 2013 siirtyi siirtomäärärahaa yhteensä euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna Tämän jälkeen siirtomäärärahaa vuodelta 2014 siirtyi seuraavalle vuodelle euroa sisältäen rikkidirektiivin valvontaan tarkoitetun euroa. Toimintamenomomentti päätyi vuonna 2013 menopuolelle euron verran. Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa Budjettirahoitteista olivat osin sääntely ja kehittäminen -toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa), osa luvat ja hyväksynnät -toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa), osa valvonta-toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa) ja osa tietovarannot-toimialan (toteutunut euroa, budjetti ) toiminnoista. Viimeksi mainittuun sisältyy ajoneuvoverotustehtävien hoito, jonka määräraha oli euroa ja toteutuma euroa. Alueellistamiseen virastolle ei edelleenkään myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet toteutettiin toimintamenomomentin puitteissa. Merkittävimmät muut tietojärjestelmäprojektit vuonna 2014 olivat ilmailun uudet tietojärjestelmät (IKE), meri- ja vesiliikenteen rekisterikokonaisuuden hanke (PURKKI) sekä ajokorttitoimivallan siirtäminen poliisilta Trafille (TOSI). IKEn kustannukset 2014 olivat euroa, PURKKIn euroa sekä TOSIn euroa. Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna 2014 yhteensä 872 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 860 miljoonaa euroa). Autoveron tuotto oli 8,1 miljoonaa euroa (2013: 5,7 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli euroa ja katsastustoiminnan valvontamaksun tuotto oli euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti, kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut Tuotto- ja kululaskelma Trafin toiminnan tuotot olivat euroa ja toiminnan kulut euroa. Viraston maksullisen toiminnan tuotot toteutuivat lähes budjetoidusti ja ne jakautuivat suoriteryhmittäin seuraavasti: 18

19 Tuottojen jakautuminen 4 % 13 % 10 % 33 % 40 % Liikennevälineiden rekisteröinti Tutkinnot, luvat ja valvonta Liiketaloudelliset suoritteet Pätevyyksien rekisteröinti Erityislain alainen Muita toiminnan tuottoja kertyi toimintavuonna euroa, josta euroa oli EUmatkakorvauksia. Menojen jakautuminen 5 % 4 % 0 % 0 % Palvelujen ostot Henkilöstömenot 31 % 60 % Muut erillismenot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Investoinnit Aineita ja tarvikkeita hankittiin eurolla, mikä alittaa edellisen vuoden toteuman ( euroa). Kaikkien tiliryhmän tilien lukuun ottamatta tilin kirjat, lehdet ja muut painotuotteet toteutuma jäi budjetoidusta. Erityisesti arvoltaan vähäisiä laitteita, koneita ja kalusteita ja ATK-laitteita hankittiin arvioitua vähemmän kuten myös elintarvikkeita ja juomia. Henkilöstömenoja toteutui euroa. Lomapalkkavelka kasvoi euroa, yhteensä euroon. Henkilöstömenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna euroa (7 %), mikä aiheutui useasta tekijästä. Henkilötyövuosimäärä kasvoi (+ 10 htv) ja henkilöstön koulutustasoindeksi nousi. Uusien tehtävien vaatimustaso oli korkeampi, ja tehtäviin palkattiin aiempaa koulutetumpia henkilöitä, joiden palkka määräytyy korkeamman vaativuustason mukaan. Vuokramenot toteutuivat edellisen vuoden tasolla ( euroa). Merkittävimmät vuokramenot aiheutuivat Helsingin ja Rovaniemen toimipisteiden vuokrista. ATK-laitteiden vuokrat toteutuivat hieman budjetoitua pienempinä. Vuokramenot pienenivät, koska palvelimien hankkimisesta luovuttiin ja siirryttiin ostamaan se kapasiteettipalveluna. Palvelujen ostot ( euroa) kasvoivat edellisestä vuodesta euroa. Palvelun ostot muodostuvat selkeästi suurimman osuuden viraston toiminnan menoista. Tiliryhmä on 19

20 laaja, ja useiden tilien toteutuma eroaa budjetoidusta. Seuraavassa on esitetty merkittäviä eroja tileittäin: Tarkasteltaessa seuraavia tilejä ryhmänä, niiden toteuma on ylittänyt budjetin eurolla o ICT-laitteiden korjaus- ja kunnossapito o Ostetut ICT-tukipalvelut o Tietoliikennepalvelut o Sovellusvuokrauspalvelut (ASP, SAAS) o Ohjelmistojen päivitys, ylläpito ja lisenssit/käyttöoikeudet. Tiliryhmän kustannukset toteutuivat suunniteltua korkeampina. Tähän tiliryhmään sisältyy mm. Trafin järjestelmätuki, lähituki ja häiriönhallinta. Postipalvelut-tilin toteutuma oli euroa (budjetti euroa). Ylitys johtui rekisteröintitoiminnan volyymin kasvusta ennakoitua suuremmaksi. Puhelinpalvelut-tilin toteuma oli euroa (budjetti euroa). Budjetin alitus johtui kulujen optimoinnista seuraamalla tiiviisti puhelin- ja dataliittymien kuukausiveloituksia ja kuluja. Tämän pohjalta on aktiivisesti muutettu liittymätyyppejä, jotta kokonaiskustannukset olisivat mahdollisimman pienet. Rekisterijärjestelmien käyttöpalvelut -tili ylittyi eurolla (toteutuma euroa, budjetti euroa). Ylitys johtui ennakoitua laajemmista häiriönselvitystöistä. Lisäksi käyttöpalveluiden siirron viivästyminen keväältä syksylle aiheutti ylimääräisiä kuluja neljän kuukauden ajalta uuden käyttöympäristön perustamisesta ennen vanhan alasajoa. Vuoden 2014 aikana tehdyn sopimuksen myönteiset hintavaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina. Muut IT-lähiverkon käyttöpalvelut -tili ylittyi eurolla (toteutuma euroa, budjetti euroa). Ylitys johtui siitä, että uusia palveluja otettiin käyttöön merkittävästi ennakoitua enemmän. Koulutuspalvelut-tilin toteutuma alitti merkittävästi budjetin (toteutuma euroa, budjetti euroa). Kaikki koulutukset eivät toteutuneet siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu ja osa suunnitellusta koulutuksesta toteutettiin edullisempana videokoulutuksena. Muut henkilöstöpalvelut (toteutuma euroa, budjetti euroa) alitti budjetin. Ostopalveluhenkilöitä käytettiin huomattavasti suunniteltua vähemmän. Tutkimuspalvelut-tilin budjetti ylittyi (toteutuma euroa, budjetti euroa). Kolmen tutkimushankkeen, Liikennelabran tutkimukset, Trafin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja Tiedosta toimenpiteisiin, budjetin ylitys hyväksyttiin viraston johtoryhmässä. Tarkastuspalvelut tili alitti merkittävästi budjetin (toteuma euroa ja budjetti euroa). Merkittävin poikkeama oli katsastuksen valvontaan suunnitellun Tarkastusrekka-hankkeen toteutumatta jääminen (noin euroa). Uuden katsastuslupalain mukaiset katsastuspaikkojen tarkastukset oli määrä aloittaa , mutta ne päästiin aloittamaan lain voimaantulon myötä vasta Myös liikennetarvikekaupan valvonta päästiin aloittamaan alkuvuoden sijaan vasta syyskuussa. IT-projektien ja IT-ylläpidon tilien toteutuma oli yhteensä euroa, mikä oli hieman budjetoitua vähemmän. Merkittävimmät IT-hankkeet olivat ilmailun operatiivis- 20

21 ten tietojärjestelmien uudistus (IKE), meri- ja vesiliikenteen rekisterikokonaisuuden hanke (PURKKI) ja ajokorttitoimivallan siirtyminen Trafille (TOSI). Konsultointi- ja suunnittelupalvelut -tili toteutui selkeästi alle suunnitellun (toteutuma euroa, budjetti euroa). Alitus johtui useasta eri tekijästä: yhteistä moniin alituksiin oli se, että oli aiottu käyttää konsulttityötä enemmän kuin todellisuudessa pystyttiin toteuttamaan. Suunniteltua, mutta tekemättä jäänyttä konsultointityötä oli mm. rautatiealan sääntelyelimen konsulttiselvitys, Trafin tilannekeskustoiminnan kehittäminen ja rautateiden valmiusvalvonnan kehittämissuunnittelu. Suoritemäärien mukaan muuttuvat rekisteröinnin palvelukorvaukset (toteutuma euroa, budjetti euroa) jäivät budjetoidusta. Sähköisten rekisteröintipalveluiden käyttö nousi odotettua enemmän vuoden aikana ja niitä tehtiin lähes kappaletta budjetoitua enemmän. Sähköisten rekisteröintipalveluiden käyttö vähensi palvelukorvauskustannuksia enemmän kuin oli osattu ennakoida budjettia tehdessä. Piirturikorttien palvelukorvaukset ylitti kaksinkertaisesti budjetin (budjetti euroa). Ammattipätevyyskortin pakollisuus tavaraliikenteen kuljettajille muutti korttivalintaa ennakoimattomasti, mikä aiheutti tulojen sekä maksettavien palvelukorvausten kasvun. Budjetoitaessa ei osattu ennakoida sitä, että suurin osa tavaraliikenteen kuljettajista otti erillisen ammattipätevyyskortin sen sijaan, että olisivat ottaneet pelkän merkinnän ajokortille. Muut erillismenot jäivät alle budjetoidun (toteutuma euroa, budjetti euroa). Matkamenojen toteuma euroa oli alle budjetin ( euroa). Muut pakolliset maksut -tilin toteutuma ( euroa) alitti budjetin ( euroa) merkittävästi, josta osa selittyy ulosoton kuluilla. Valmistus omaan käyttöön ( euroa) oli käynnissä olleiden IKE-, PURKKI- sekä TOSI-projektien menojen aktivointia taseeseen. Poistot ( euroa) ovat pääosin valmistuneiden järjestelmien vuosipoistoja. Rahoitustuotot (7 296 euroa) ja -kulut (5 366 euroa) olivat yksittäisiä korkoja. Satunnaisissa tuotoissa ( euroa) on vahinkovakuutuskorvaus ja Trafille maksettu sopimussakko. Satunnaiset kulut (5 943 euroa) koostuvat useista pienistä vahingonkorvauksista ja muista maksetuista korvauksista Tase Taseen loppusumma oli euroa, josta vastaavissa oli käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen osuus euroa. Tuotto- ja kululaskelman valmistus omaan käyttöön euroa merkitsi keskeneräisten projektien menojen (PURKKI, IKE ja TOSI) aktivointia taseeseen. Poistot euroa taas merkitsivät pääosin valmistuneitten järjestelmien jäännösarvon pienenemistä. Poistojen ollessa aktivointeja suuremmat käyttöomaisuuden arvo taseessa pieneni. Aineellisten hyödykkeiden saldo laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska Helsingin toimipisteen (Kumpulantie 9-11) auditorioremontin menoja poistettiin suunnitelman mukaisesti. Muut aineelliset hyödykkeet ( euroa) ovat taide-esineitä. Myyntisaamiset olivat euroa. Suurimmat yksittäiset myyntisaamiset olivat Finavia Oyj:ltä euroa, Ajovarma Oy:ltä euroa ja A-Katsastus Oy:ltä euroa. 21

22 Ostovelat olivat euroa. Suurimmat ostovelat olivat Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskukselle (Valtori) euroa, Tieto Finland Oy:lle euroa ja Opuscapita Group Oy:lle euroa. Siirtovelat ( euroa) koostuvat lähes kokonaan lomapalkkavelasta, joka oli euroa. 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Trafin johto vastaa viraston sisäisestä valvonnasta ja siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä. Riskienhallintajärjestelmä on osa viraston vuotuista strategista suunnittelua, tulossuunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toimeenpanoa. Toimivan riskienhallinnan varmistamiseksi viraston johto on vahvistanut riskikartoitusdokumentit (riskialueitten kartoitus ja riskeihin vastaaminen) sekä sisäisen valvonnan arviointikehikon. Viimeksi mainitun dokumentin avulla viraston johto on arvioinut sisäisen valvonnan tilaa vertaamalla sitä COSO ERM viitekehykseen, jonka mukaan riskejä on tarkasteltu kahdeksan osa-alueen kautta: 1. Sisäinen toimintaympäristö 2. Tavoitteiden asettaminen 3. Riskien tunnistaminen 4. Riskien arviointi 5. Riskeihin vastaaminen 6. Valvontatoimenpiteet 7. Informaatio ja tiedonkulku 8. Seuranta Viitekehyksen mukaisesti määriteltiin riskialueet ja niiden sijoittuminen riskikarttaan (vaikutus toteutumisen todennäköisyys). Merkittävimmät riskialueet nousivat pääosin viraston ajankohtaisesta tilanteesta: maineriski resurssien riittävyys suhteessa toimintakentän laajenemiseen henkilöstöresurssien kohdentamiseen liittyvät riskit epäonnistuminen asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden tunnistamisessa kyvykkyyksiin ja osaamiseen liittyvät riskit luottamus tietoon, tietosuoja- ja tietoturva Em. riskialueisiin määriteltiin samassa yhteydessä vastuuhenkilöt sekä riskialueiden hallintakeinoja. Myös vuonna 2013 määriteltyjä riskialueita tarkasteltiin vuoden 2014 aikana. Niiden mahdollista toteutumista seurattiin ja tarvittaessa tehtiin päätöksiä riskialueiden hallitsemiseksi. Tehdyn arvioinnin perusteella Trafin sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. 1.9 Arviointien tulokset Trafin ISO ympäristöjärjestelmän sertifiointia laajennettiin Trafin sertifiointisuunnitelman mukaisesti ja se toteutettiin maaliskuussa Luvat ja hyväksynnät, valvonta -toimialat sekä hallinto ja viestintä saivat ympäristösertifikaatin Strategia-toiminto ja sääntely ja kehittäminen -toimialat oli jo sertifioitu aikaisemmin. Samalla Trafin ISO 9001 laatujärjes- 22