OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. Tekniikan ja liikenteen ala Rakennusalan perustutkinto 2014 Talonrakennuksen osaamisohjelma

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Rakennusalan perustutkinto 2014 Talonrakennuksen osaamisohjelma Opetushallituksen perusteet 2014 Mäar3ys 76/01112014 (Sis3ltaa maarayksen 4101112015 mukaiset muutokset ja oikaisut) Voimassa alkaen: 1.8.2015 Versio: 1.0 Hyväksyjä: Suvpohjao koululllskuntayhtymå postiosoite Oppilie 4 PL 6 halllolo@saiedu.fi 61800 KAUHAJOKI 61801 KAUHAJOKI saiedu.f1

1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1. INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA... 2 1.1 ARVOPERUSTA... 2 1.2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 2 1.3 ARVIOINTI... 3 2 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 3 TUTKINNON RAKENNE... 10 4 OPINTOJEN AJOITUS... 11 TALONRAKENTAJAN KOULUTUSOHJELMAN, TALONRAKENTAJAN YHTEISET OPINNOT... 11 TALONRAKENTAJAN TUTKINTO... 12 5 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 13 PAKOLLISET AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (75 OSP)... 13 5.1.1 Perustustyöt, 25 osp... 13 5.1.2 Runkovaiheen työt, 50 osp... 19 TUTKINTOKOHTAISET VALINNAISET TUTKINNONOSAT (60 OSP)... 24 5.1.3 Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp... 24 5.1.4 Ulkoverhous ja kattotyöt, 15 osp... 28 5.1.5 Raudoitus ja betonointi, 15 osp... 31 5.1.6 Korjausrakentaminen, 15 osp... 35 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 41 AMMATTITAITOA SYVENTÄVIÄ TAI LAAJENTAVIA AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA... 41 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN TAI OSAAMISTAVOITTEISIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA... 41 YHTEISIÄ TUTKINNON OSIA TAI LUKIO OPINTOJA... 41 JATKO OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA... 41 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVA YKSILÖLLINEN TUTKINNON OSA... 41 7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 45 8 TODISTUKSET... 47 LIITTEET (SÄILYTETÄÄN ERILLISINÄ)... 48 LIITE RAKENNUSALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 49

2 JOHDANTO Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. 1. Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1 Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa. 1.2 Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelma perusteisenä, joka sisältää lähipetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, jotka suoritetaan näyttöinä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelma perusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eriosa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttaja opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun

3 valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattori palveluja. 1.3 Arviointi Opiskelijan arviointi perustuu tiettyihin kriteereihin, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkintojen osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Arviointimenetelmät ovat opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeroita, vaan opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esiin opiskelijan vahvuuksia. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Opiskelijan saamat tutkintotodistuksen arvosanat perustuvat osaamisen arviointiin. Arvioinnissa käytetään menetelmiä, jotka osoittavat luotettavasti, miten opiskelija on saavuttanut ammattitaitovaatimukset ja -tavoitteet. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuuksia osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Arvosana-asteikko on tyydyttävä 1, hyvä 2, kiitettävä 3. Opiskelijan ammattitaito arvioidaan ammatillisten tutkinnon osissa ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritetty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Muita arviointimenetelmiä voidaan myös käyttää, kun täydennetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä joko työpaikoilla tai oppilaitoksessa. Kun kaikki tutkintoon kuuluvat osat on suoritettu hyväksytysti, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Näyttötodistukseen merkitään ammattiosaamisen näytöt ja niiden arvosanat, ja päättötodistukseen merkitään kaikki tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden arvosanat..

4 1 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Tämä opetussuunnitelma on Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoskohtainen rakennusalan perustutkintoon johtavan koulutuksen ammatillinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon rakennusalan ja alueen elinkeinoelämän tarpeet Opetussuunnitelma perustuu: Opetushallituksen määräykseen 05/011/2008 ja muutosmääräykseen 32/011/2008 ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista Lait ja asetukset L 630/1998, A 811/1998, L 631/98 perustutkintokoulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista Opetuksen toteutus: Opetus toteutetaan oppilaitoskohtaisen yhteisen osan, ammattitaitoa täydentävien opintojen osan ja tämän alakohtaisen osan sekä opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti lähiopetuksena oppilaitoksessa ja työssäoppimisjaksoilla työelämässä Näyttöjen toteutus: Toteutuskäytännöt perustuvat pääosin kansalliseen ammattiosaamisen näyttöaineistoon / rakennusalan perustutkinto 2005 Näyttöjen järjestäminen, ohjaus, arviointi ja dokumentointi suoritetaan opetushallituksen ohjeistusta Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006 soveltaen Rakennusalan kuvaus ja arvoperusta Työelämän tehtävät ja toimintaympäristö Rakennusala ympäröi elämäämme kaikkialla yhteiskunnassa. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat rakennetun ympäristön kunnossapidosta ja jatkuvasta uudisrakentamisesta. Heidän työnsä tuloksena ovat syntyneet hallintorakennukset, liike- ja teollisuusrakennukset, asuinrakennukset, voimalaitokset, satamat, sillat ja tiet. Rakennusalan ammattilaiset toteuttavat yhteiskunnan eri alueilta tulevia rakennetun ympäristön muutostarpeita. Hyvinvointimme on riippuvainen rakentajien työstä ja ammattitaidosta. Talonrakentaminen on näkyvin ja tunnetuin osa rakennusalaa. Rakennusalalla työskentelevät sijoittuvat rakennusliikkeiden, valtion, kuntien sekä rakennusaine-, elementti- ja rakennuspuusepänteollisuuden palvelukseen. Heitä työskentelee myös itsenäisinä yrittäjinä. Rakennusalan perinteiset tarkat tehtävänimikkeet ovat jäämässä pois ja työ varsinkin pienissä alan yrityksissä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana edellyttää useamman eri ammatin osan hallintaa. Tulevaisuuden rakentaja pystyy itsenäisesti suoriutumaan monista rakennuskohteen töistä. Rakennustyömaiden työt eroavat luonteeltaan oleellisesti massateollisuudesta. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi työmaa vaihtuu. Työtehtävät ovat monipuolisia ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Työskentely rakennustyömaalla edellyttää oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä, koko rakentamisprosessin ymmärtämistä ja yrittämisen halua.

5 Rakennusalalla tapahtuvat muutokset korostavat ammattitaidon monipuolisuutta, jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä, tehokkuutta ja laatuajattelua. Ympäristökysymysten huomioonottaminen ja kansainvälistyminen tuovat osaltaan uusia vaatimuksia rakennusalalle. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Rakennusalan arvoperusta Rakentaminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa, säilyttää ja uudistaa elinympäristöämme siten, että se tyydyttää fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeitamme. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille, liikkumiselle, yhteiskunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, kulttuuriperinnön säilymiselle, elinympäristön laadulle ja luonnon hyvinvoinnille. Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat arvopäämäärinä korkea laatu, terveellisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä asiakastyytyväisyys. Yhtä tärkeitä arvopäämääriä ovat viihtyisyys, ympäristöystävällisyys ja esteettisyys sekä rakennusperinteen vaaliminen ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen. Rakennusalan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta. Rakennusalan yritys- ja liiketoiminnassa korostuvat asiakaskeskeisyys, kannattavuus, kestävä kehitys, yrittäjyys ja terve kilpailu sekä palvelujen, työn ja tuotteiden korkea laatutaso. Keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat myös luotettavuus ja rehellisyys, ammattitaidon arvostus sekä vastuu turvallisuudesta, henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Rakennusalalla on runsaasti rakennushankkeen eri osapuolten välistä yhteistyötä. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Rakennusalan ammattilaiselta odotetaan, että hänellä on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Rakennusalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Rakennusalalla vaadittava ammattitaito Rakennusalan ammattilaisen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Uudisrakentamisessa talonrakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan työmaalla erilaisista raakaaineista, kuten puusta, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Rakentajalta edellytetään jokaiseen rakennusvaiheeseen liittyvien työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemista. Monet erikoistehtävät, joista esimerkkinä voidaan mainita rakennusten entisöinti- ja korjaustyöt, vaativat erityisen korkeaa ammattitaitoa.

6 Rakennusalan ammattilaisen on osattava lukea piirustuksia. Mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvitaan matemaattisia valmiuksia. Korjausrakentamisen lisääntyessä rakennusfysiikan perusteiden tunteminen on entistä tärkeämpää. Työturvallisuusohjeiden noudattaminen on osa ammattitaitoa. Rakennusala työllistäjänä Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta tulee olemaan tasolla 10-12 %. Talonrakentamisessa uudisrakentamisen osuus vähenee ja korjausrakentamisen kasvaa. Uudistamisen volyymi säilyy suunnilleen nykyisellään ja korjausrakentaminen muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi, kun 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot tulevat yleisesti korjauskohteiksi. Näiden rakennusten tilat, varusteet, laitteet, ulkonäkö ja energiatalous vaativat nykyaikaisia ratkaisuja. Rakennusala tulee säilymään merkittävänä työllistäjänä. Alalla työskentelevien keski-ikä on suurempi kuin muussa teollisuudessa, joten alalta poistuvien määrä on lähivuosina suuri. Kasvavat laatuvaatimukset edellyttävät alalle tulevilta peruskoulutusta. Vaikka rakentamisen määrä tulee pysymään tasaisena, alalle tullaan edellä esitetyistä syistä rekrytoimaan uusia työntekijöitä kasvavassa määrin. Rakennusalan haasteet Rakennusten aiheuttamat terveyshaitat ovat lisänneet vaatimuksia rakentamisen ja ylläpidon laadulle. Rakentamisen laatu- ja varustetaso paranevat jatkuvasti. Silti rakennusalalla toimivista työntekijöistä suurella osalla ei ole varsinaista alan koulutusta. Alan koulutustilanne on huonompi kuin muussa teollisuudessa ja vaikeuttaa rakennusalan kilpailukykyä. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan alan tulevat tarpeet huomioon ottavaa koulutusta. Lisäksi tarvitaan jokaisen omatoimista itsensä kehittämistä näköpiirissä oleviin tehtäviin. Rakennusten käytöstä aiheutuu suurta energian kulutusta ja vastaavasti ympäristön kuormitusta. Elinympäristön suojelu on jo noussut tai on nousemassa keskeiseksi Suomen rakentamisen vientimaissa. Elinkaariajattelu tuo rakentajalle vastuuta myös tulevaisuudesta. Jo rakennusalan imago vaatii toiminnan kehittämistä vastaamaan tulevia ekologisia vaatimuksia. Ympäristön nykyistä parempi huomioon ottaminen merkitsee energian säästöä rakennusten käytössä ja uusien nykyistä ekologisempien rakennusosien ja -tuotteiden sekä niistä rakennettavien talojen tuloa markkinoille. Näiden tuotekehitys antaa työtä innovatiivisille kehittäjille ja kokeilijoille sekä haastavia tehtäviä yrityksille. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. On valmistauduttava vastaamaan asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. On opittava tekemään vähän energiaa kuluttavia taloja ja tuottamaan niiden tarvitsemia rakenne- ja laitetekniikan komponentteja. Rakennusala on siirtymässä asiakaslähtöiseen rakentamiseen. Se tuottaa asiakkaan haluamalle alueelle hänen tarpeittensa ja toiveittensa mukaisen rakennuksen, joka lisäksi on myöhemmin helposti muunneltavissa seuraavan käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Tällaisen rakentamisen osaava henkilöstö ja tekniikka ovat yrityksen kilpailuvaltti. Rakennusalan teollistumisen myötä rakennusten osien valmistaminen siirtyy yhä enemmän tehtaisiin. Rakennukset kootaan näistä mahdollisimman pitkälle tehtaassa valmistetuista osista työmaalla. Teollistuminen näkyy myös paikalla rakentamisessa käytettyjen tuotteiden ja menetelmien kehittymisenä. Korjausrakentamista varten on erikoistuneita rakennusliikkeitä ja suunnittelutoimistoja. Tarvitaan uusien menetelmien kehittämistä, uusia tuotteita ja osaamista. Myös korjausrakentamisen tulee

7 pystyä toteuttamaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet. On etsittävä ratkaisuja, joilla esimerkiksi korjattavien ja uudistettavien asuntojen arvoa voidaan nostaa tuntuvasti. Rakennusalalla toimivien pitää osata käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Uudisrakennustyömaalla toimivan ammatinkuva on laajennut alan teollistumisen myötä kohti monitoimiasentajan työtä. Samanaikaisesti on siirrytty tiimityöskentelyyn. Tehtävien aloittaisesta jaosta eri ammattimiehille siirrytään monitoimiosaajiin. Varsinkin korjausrakentamiskohteissa monitoimirakentaja on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Monipuolinen osaaminen on myös työntekijän osalta etu. Hän ei ole enää yhden tehtävän varassa, joka rakentamisen kehittymisen myötä saattaa vähentyä ja kadota kokonaan. Myös rakennusalalla joudutaan varautumaan jatkuvaan uusien taitojen ja tietojen hankkimiseen esimerkiksi kansainvälistymisen johdosta. Rakennusalan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen Tutkinnon tasoluokitus Rakennusalan perustutkinnon tason määrittely pohjautuu Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden päätökseen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja Opetusministeriön suositukseen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta EY:n luokituksen eri tasoille (25.3.1998 / 55/330/97). Tutkinnon tavoitteet vastaavat luokituksen tasoa 3. Tutkinnon tuottama ammattitaito Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on laajat perusvalmiudet rakennusalan vaihteleviin työmaatehtäviin. Hän suoriutuu rakennustyömaan yleisistä tehtävistä osittain itsenäisesti ja osittain työryhmässä muiden ammattityöntekijöiden ohjauksessa. Hän tiedostaa omien tehtäviensä tärkeyden koko rakennusprojektin kannalta. Hän tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti. Hän ottaa vastuuta omista tehtävistään ja osaa toimia myös ryhmissä. Perustutkinnon suorittanut tunnistaa ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit sekä osaa ehkäistä niitä ennalta. Hän noudattaa työmaan työaikoja ja ottaa huomioon työmaan käyttäytymisnormit. Hän suoriutuu työhönsä liittyvistä laskentatehtävistä ja osaa riittävästi fysiikkaa välttääkseen tavallisimmat rakennusvirheet. Hän tiedostaa rakennustyön ympäristövaikutukset. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaaminen talonrakentamisessa. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua muun muassa kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Koulutusohjelmasta valmistunut suoriutuu työmaan varastointi- ja järjestelytöistä itsenäisesti ja osaa tehdä annettujen ohjeiden avulla talonrakennustyömaan muita perustöitä turvallisesti ja laadukkaasti. Talonrakentaja osaa ammattimiehen ohjauksessa tai työryhmän jäsenenä tehdä uudis- ja korjausrakennustyömaan kirves-, muuraus- tai betonointitöitä. Hän osaa käyttää talonrakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammatillisia jatkotutkintoja työkokemusta saatuaan. Perustutkinnon suoritettuaan opiskelija saa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Rakennusalan tutkintorakenne ja tutkintojen muodostuminen

8 Rakennusalan tutkintorakenne noudattaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/98 ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 631/1998 ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen 811/1998 pohjalta opetusministeriössä päätettyä tutkintorakennetta (määräys 35/011/2009 "Rakennusalan perustutkinto 2009, ammatillisen perustutkinnon perusteet). Suomen koulujärjestelmäkokonaisuudessa nämä tutkinnot kuuluvat ns. toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin. Tutkinnot ovat laaja-alaisia ja kattavat työelämässä tarvittavan ammattitaidon ja sosiaaliset valmiudet. Tutkinto koostuu tehtäväkokonaisuuksista, joiden sisältö on johdettu työssä tarvittavista taidoista. Tutkintoihin kuuluu pakollisia ja valinnaisia osia. Valinnaisuuden tarkoituksena on antaa suuntautumismahdollisuuksia ja palvella valtakunnan eri osissa tyypillisesti toteutettavia rakentamistapoja. Tutkintorakenteen ja rakennusalan koulutustoimikunnan esityksestä opetushallituksen vahvistamien tutkintoperusteiden mukaan rakennusalan tutkintoja ovat: Rakennusalan perustutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Tutkintojärjestelmän tavoitteet Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Rakennusalan perustutkinnon tutkintoperusteinen opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on opetushallituksen määräyksen "Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet" 76/011/2014 mukaiset rakennusalan perustutkinnon perusteet ja työelämän edustajilta saadut tarvekuvaukset.

9 Opetussuunnitelma sisältää rakennusalan perustutkintoon johtavan koulutuksen. Koulutusta painotetaan monitaitoisuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn. Tutkintoperusteet on vahvistanut opetushallitus rakennusalan koulutustoimikunnan esityksestä. Tutkinnon perusteissa on määritelty se ammattitaito ja osaaminen, joka on tutkintotodistuksen saamiseksi osoitettava. Ammatillisten opintojen valinnat tehdään koulutuksen alkuvaiheessa. Opintojen valinnat kirjataan opiskelijan henkilökohtaisen (Hops:n) tai ryhmäkohtaisen (Rops:n) opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Opintosuunnitelmissa on kuvattuna tehdyt valinnat, opiskeltavat sisällöt, opintojen laajuudet ja eteneminen. Jo tässä vaiheessa opiskelijalle korostetaan itseohjautuvan opiskelun ja itse arvioinnin merkitystä tavoitteen saavuttamisessa. Opiskelijaa ohjataan sekä ryhmässä että yksilönä kunkin henkilökohtaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Keskeistä tässä on kouluttajan ohjaava ja oppimista kannustava rooli, tutkivat ja kehittävät menetelmät, soveltavat oppimis- ja kehittämistehtävät, ryhmässä oppiminen sekä jatkuva itsearviointi. Kouluttaja ohjaa oppimista siten, että ohjaus kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Rakennusalan koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaikki opiskelu integroidaan todelliseen rakennustyöhön ja näin saavutetaan laajaalainen ammattitaito. Ammattitaitoa laaja-alaistavat ja täydentävät osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten ja valinnaisten opintojen sekä vapaasti valittavien opintojen suunnitelmat, sisällöt ja arvioinnit on käsitelty niitä koskevassa erillisessä opetussuunnitelmaosassa. Laaja-alaistavat ja täydentävät valinnaiset sekä vapaasti valittavat opinnot kootaan paikallisen ja henkilökohtaisen tarpeen mukaan, koulutuksen järjestäjän tarjoamista sisällöistä.

10 2 Tutkinnon rakenne Rakennusalan perustutkintoon sisältyy pakollisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Suupohjan ammattiinstituutissa suoritetaan talonrakentajan ammattiin johtavina opintoina seuraavat ammatilliset tutkinnon osat: Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Tutkinnon osiin sisältyy: työssäoppimista vähintään 30 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat 75 osp Perustustyöt Runkovaiheen työt 25 osp 50 osp Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 60osp Sisävalmistusvaiheen työt 15 osp Ulkoverhous- ja kattotyöt 15 osp Raudoitus ja betonointi 15 osp Korjausrakentaminen 15 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp

11 3 Opintojen ajoitus Talonrakentajan koulutusohjelman, talonrakentajan yhteiset opinnot Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 35 osp 1. vuosi osp 2. vuosi osp 3. vuosi osp Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Äidinkieli 6 osp 3 2 1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 2 osp 1 1 Vieras kieli, englanti 3 osp 1 1 1 Matematiikka 5 osp 2 3 Fysiikka 3 osp 2 1 Tietotekniikka 1 osp 1 Yhteiskuntataidot 1 osp 1 Työelämätaidot 1 osp 1 Yrittäjyys 1 osp 1 Liikunta 3 osp 2 1 EA 1 1 osp 1 Terveystieto 1 osp 1 Taide ja kulttuuri 2 osp 2 Ympäristöosaaminen 2 osp 2 Valinnainen 1 1,5 1,5 Valinnainen 2 1,5 1,5 Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1)

12 Talonrakentajan tutkinto Tutkinnonosat ja opintojen jaksotus PERUSTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat 75 osp Perustustyöt 25 osp Perustustyöt I 3 - - Perustustyöt II 6 - - Perustustyöt III - 8 - Perustustyöt IV - - 8 Runkovaiheen työt 50 osp Runkovaiheen työt I 6 - - Runkovaiheen työt II 9 - - Runkovaiheen työt III - 7 - Runkovaiheen työt IV - 9 - Runkovaiheen työt V - - 19 Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat 60 osp Sisävalmistusvaiheen työt 15 osp Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt I 3 - - Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt II - 3 - Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt III - - 9 Ulkoverhous- ja kattotyöt 15 osp Ulkoverhous- ja kattotyöt I 3 - - Ulkoverhous- ja kattotyöt II 5 - - Ulkoverhous- ja kattotyöt III - - 7 Raudoitus- ja betonointi 15 osp Raudoitus- ja betonointi I 6 - - Raudoitus- ja betonointi II - 9 - Raudoitus- ja betonointi III - - - Korjausrakentaminen 15 osp Korjausrakentaminen I 2 - - Korjausrakentaminen II - 7 - Korjausrakentaminen III - - 6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 2 2 6

4 Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 13 Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat (75 osp) 4.1.1 Perustustyöt, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, -purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkkomuurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää seuraavia työkaluja: betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone poravasara tai piikkauskone pyörösaha.

14 Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityökortti työturvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Osaamisen arviointi ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oman työn suunnittelu ja suunnitelmie n tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuud en hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi.

15 ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 2. Työmenetelm ien, - välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Perustustyömenetelmien hallinta tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaojaja eristystöitä ohjattuna tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaojaja eristystöitä annettujen ohjeitten perusteella tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä piirustusten mukaisesti lähes itsenäisesti avustaa mittaustöissä tekee mittaustöitä perusmittavälineillä ohjattuna käyttää perusmittavälineitä perustöiden eri vaiheissa toimii muuraustyöryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purkuja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä aiheuttekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purkuja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä muuraa ohjattuna perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä piirustusten mukaan muuraa perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti Perustuselem enttien asennuksen hallinta tekee perustuselementtit yöhön liittyviä avustavia tehtäviä toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä perustuselementtej ä asennettaessa aiheuttamatta häiriötilanteita toimii työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa Työvälineide käyttää käyttää valitsee työhön sopivat

16 n ja materiaalin hallinta perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti Jätteiden lajittelu lajittelee jätteet opastettuna. lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Rakennustyö maan vaiheiden tunteminen tuntee pääpiirteittäin rakennustyömaan valmistumisen vaiheet perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen tunnistaa rakennustyömaan eri vaiheet siten, osaa varustautua tuleviin työtehtäviin tuntee työmaan organisaation sekä perustamisen ja ylläpidon niin laajasti, että osaa työskennellä työnjohdon ohjeiden mukaan työtehtävissään selvittää opastettuna rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppan eita selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppanei ta selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja rakennusalan yritystoiminnan rakenteen Työmaalla arvioi opastettuna arvioi työteon ja arvioi kansainvälistyvän

17 toimiminen työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla talouden vaikutuksia rakennusalan yritystoiminnalle tietää, miten rakentamisen laatu määritellään ja toimii ohjattuna laatumääräysten mukaisesti tuntee laatukäsitteen ja tietää, miten oma työ vaikuttaa laatuun tuntee rakennustyötä ohjaavia määräyksiä ja lainsäädäntöä ja hyödyntää niitä omassa työssään osaa tehdä työsopimuksen tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia siinä määrin, että tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja osaa hyödyntää niitä työssään Materiaalien ominaisuuksi en tunteminen tunnistaa yleisimmät perustustöissä käytettävät materiaalit tietää materiaalien käyttökohteet ja osaa käsitellä niitä tuntee materiaalien teknisiä ja fysikaalisia ominaisuuksia tunnistaa yleisimmät maalajit ja tietää niihin sopivat yleisimmät perustamis- ja rakennuspohjan vahvistamistavat tuntee eri materiaalien vaikutuksen kuivatukseen, routimiseen, tiivistettävyyteen ja kantavuuteen tuntee routa- ja kosteuseristyksen fysikaalisen toiminnan laatuvaatimukset Piirustusten - tulkitseminen osaa rakennustyömaan yleisimmät piirustusmerkinnät. etsii itsenäisesti piirustuksista omiin työtehtäviinsä liittyviä yksityiskohtia. lukee perustusrakenteisiin liittyviä rakennuspiirustuksia siten, että pystyy niiden perusteella tekemään yksinkertaisia materiaalilaskelmia lukee työmaan aluesuunnitelmaa siten, että pystyy toimimaan sen mukaisesti.

18 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Terveys, turvallisuus ja toimintakyky suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa ohjattuna huomioon toimintaja työkyvyn ylläpitämisen työssään. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

19 4.1.2 Runkovaiheen työt, 50 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria.

20 Osaamisen arviointi ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oman työn suunnittelu ja suunnitelmie n tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuud en hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelm ien, - välineiden ja materiaalin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Runkotyömenetelmien hallinta toimii avustavana työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee piirustusten sekä annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta

21 Ovi- ja ikkunaasennusten hallinta tekee mittauksia, mutta luotettavuudessa on vielä puutteita tekee ovi- ja ikkuna-asennuksiin liittyviä avustavia töitä tekee mittauksia ja toimii mittaryhmän jäsenenä sekä ottaa huomioon moduulimitoituksen periaatteen asentaa ovia ja ikkunoita ohjattuna tekee mittauksia itsenäisesti ja luotettavasti asentaa ikkunoita ja ovia työryhmässä Työvälineide n ja materiaalin hallinta käyttää tavallisia talonrakennustyöm aan työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää oikeita materiaaleja ja työkaluja työvaiheen mukaisesti tutuissa tilanteissa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa olosuhteissa suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti. ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Piirustusten tulkitseminen tuntee keskeisimmät piirrosmerkinnät osaa piirustusmerkinnät hakee ohjattuna lupa-asiakirjoista omassa työssään tarvitsemansa tiedot osaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea piirustuksista materiaalimenekkiä tuntee talonrakentamisessa tarvittavien lupa-asiakirjojen ja toteutusasiakirjojen sisällön ja osaa hakea niistä omassa työssään tarvitsemansa tiedot

22 Materiaalien ominaisuuksi en tunteminen tuntee yleisimmät runko- ja lämmöneristysmat eriaalit sekä niiden pääasialliset käyttökohteet tuntee yleisimpien runko- ja eristysmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia tuntee materiaalien fysikaalisia ja paloteknisiä ominaisuuksia siinä määrin, että ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja tunnistaa eristystyön kriittiset kohdat LVISjärjestelmien tunteminen toimii LVISaputöissä annettujen ohjeiden mukaan. ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) pääpiirteissään. ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) siten, että osaa työssään varautua näiden järjestelmien asennukseen. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tuntee runkotyöhön liittyvät varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet työskentelee turvallisesti ja ottaa arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön huolehtii itsenäisesti työympäristönsä

23 turvavaatimukset ja osaa asentaa työssään tarvittavia suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti huomioon itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät työturvallisuudesta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa Oppiminen ja ongelmanratk aisu laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna laskee työ- ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti Vuorovaikutu s ja yhteistyö ottaa ohjeiden mukaisesti huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan ottaa huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan ottaa huomioon työssään työmaan muun toiminnan ja osaa etsiä tietoa esim. varauksista ja asennuksista toimii yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa. toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä. toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä sekä edistää työryhmän toimintaa.

24 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla tai elementtitehtaalla runkotöitä yksin tai työryhmässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tutkintokohtaiset valinnaiset tutkinnonosat (60 osp) 4.1.3 Sisävalmistusvaiheen työt, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Osaamisen arviointi ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oman työn suunnittelu ja suunnitelmie suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti

25 n tekeminen oman työnsä Työn kokonaisuud en hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 2. Työmenetelm ien, - välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Työmenetelm ien hallinta tekee ohjattuna yksinkertaisia sisustuskirvesmieh en töitä tekee annettujen ohjeiden perusteella helpoimpia sisustuskirvesmieh en töitä tekee annettujen suunnitelmien perusteella sisustuskirvesmiehen töitä Työvälineide n ja materiaalin hallinta käyttää sisustuskirvesmieh en töiden keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää sisustuskirvesmieh en töiden keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa suojaa ja varastoi materiaaleja käyttää materiaaleja käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti.

26 opastettuna. huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. ARVIOINNI N KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Piirustusten tulkitseminen lukee piirustuksista sisustusvaiheen rakenteet ja materiaalit valitsee materiaalit piirustusten perusteella tekee piirustusten pohjalta sisustusvaiheen kirvesmiehen työt ja osaa laskea piirustusten pohjalta työhön tarvittavan materiaalin Materiaalien ominaisuuksi en tunteminen tunnistaa yleisimmät sisäverhousmateri aalit ja kiinnikkeet sekä niiden pääasialliset käyttökohteet. ottaa huomioon ohjattuna työssään sisäverhousmateri aalien fysikaaliset ominaisuudet. ottaa työssään huomioon materiaalien fysikaaliset ominaisuudet. ARVIONNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti varmistaa arvioi suojainten, työvälineiden