OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. Tekniikan ja liikenteen ala. Rakennusalan perustutkinto. Talonrakentajan koulutusohjelma

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Rakennusalan perustutkinto Talonrakentajan koulutusohjelma Opetushallituksen perusteet 2009 Voimassa alkaen: Versio: Hyväksyjä: MV Suupohjan ammatti-instituutti (06) Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) KAUHAJOKI KAUHAJOKI

2 Sisältö JOHDANTO Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa Arvoperusta Opetuksen järjestäminen Arviointi Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Tutkinnon rakenne Opintojen ajoitus Talonrakentajan koulutusohjelman, puusepän tutkinnon ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Talonrakentajan tutkinto Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat (50 ov) Perustustyöt, 15 OV Runkovaiheen työt, 35 ov Tutkintokohtaiset valinnaiset tutkinnonosat (40 ov) Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov Raudoitus ja betonointi, 10 ov Korjausrakentaminen, 10 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma Todistukset LIITTEET (säilytetään erillisinä)

3 JOHDANTO Siihen aikaan, kun kaikki työ tehtiin lihaksilla, saattoi parhaimman ja huonoimman ojankaivajan työsuorituksen ero olla kaksi-kolminkertainen. Mitä suuremmaksi työssä tulee osaamisen tarve sen suurempia voivat olla henkilöiden tuottavuuserot. Työsuorituksen tulokseen vaikuttaa osaamisen lisäksi myös asenne työhön. Henkilöllä voi olla rajallinen kyky oppia uutta työtä, mutta oikealle asenteella hänen työtuloksensa voi olla erinomainen. Ammatilliseen tulevat nuoret ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä, joten heidän asenteensa opiskeluun on hyvin eritasoista, johtuen nuorten erilaisesta kypsyysasteesta. Jotkut suhtautuvat opiskeluun hyvinkin aikuismaisesti, mutta osa ei, ainakaan opiskelun alkuvaiheessa, ole valmis itsenäiseen opiskeluun. Opetussuunnitelman täytyy mukautua tarpeen vaatiessa myös erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja heidän valmiuksiinsa oppia uutta kulloisessakin tilanteessa. Ammattien sisällön muuttumista tapahtuu kaiken aikaa, joissakin ammateissa hitaammin, joissakin nopeammin. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan näihin muutoksiin, mieluiten ennakoiden, kuin jälkikäteen. Tämän takia opetussuunnitelmia on päivitettävä vuosittain, että oppilaitoksessa ei opeteta ammattien historiaa. Opetussuunnitelman olisi huomioitava näin ollen myös opettajien täydennyskoulutustarpeet, olipa kyseessä sitten ammatinperusosaaminen tai pedagogiset taidot. Opetussuunnitelman on muodostettava selkeä kokonaisuus, josta on selkeästi luottavissa opetuksen sisältö ja laajuus kussakin tutkinnon osassa, miten opetus toteutetaan, miten tutkinnon osa niveltyy koko tutkintoon, selkeästi käytävä esiin onko tutkinnon osa pakollinen vai valinnainen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että arviointi perusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset. 1 Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1 Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa. 2

4 1.2 Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelma perusteisenä, joka sisältää lähipetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, jotka suoritetaan näyttöinä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelma perusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eriosa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttaja opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattori palveluja. 1.3 Arviointi Arvioinnilla on useita tehtäviä, tarkasteltiinpa sitä opettajan tai opiskelijan kannalta. Opettajalle opiskelijoiden oppimistulokset toimivat mittarina hänen työnsä onnistumisella. Opettaja voi sen mukaan arvioida omaa opetustaan ja oppimismenetelmiään ja kehittää niitä siihen suuntaan mikä näyttäisi antavan parhaat oppimistulokset. Opetuksessa arviointi kuitenkin koskee pääasiassa opiskelijoiden oppimistuloksia, mutta kokonaisuutena ottaen arvioinnilla voidaan katsoa olevan ainakin seitsemän erilaista tehtävää. Ensimmäisenä voidaan katsoa olevan sen toimivan mittarina nykytilan kuvaukselle. Tähän tarkoitukseen arviointia käytetään lähinnä opiskelun alussa, jolloin opettaja voi päästä selville opiskelijoiden lähtötasosta ja suunnitella sen mukaan opetustaan. Toiseksi arviointi ohjaa opiskelijaa hänen opinnoissaan. Opiskelija, joka huomaa menestyvänsä jonkin alan opinnoissa hyvin todennäköisesti valitsee itselleen sen alan opintoja. Oppilaitoksen kannalta tämä asia toimii opiskelijoiden valintojen perusteena. Teknisesti lahjakkaat pyritään valitsemaan teknisille linjoille ja taiteellisesti lahjakkaat taidealoille. Kolmanneksi arvioinnin pitäisi motivoida opiskelijaa opinnoissaan. Arvioinnin täytyy olla luonteeltaan sellaista, että se motivoi opiskelijaa ponnistelemaan niillä osa-alueilla paremmin, joissa hänen osaamisensa on heikompaa. Tämä asettaa arviointia toteuttavalle opettajalle ainakin kahdenlaisia vaatimuksia, heikotkaan oppimistulokset on esitettävä niin, että arviointi ei voi opiskelijalta innostusta työhön. Toiseksi arvioinnin on kyettävä erottelemaan ne osaamisalueet joissa opiskelija saavuttanut tavoitteet ja ne joissa hänellä on vielä 3

5 kehittämistä. Neljäntenä tehtävänä arvioinnilla voidaan katsoa kontrollitehtävä, jossa todetaan mitä on tehty ja miten tai onko asiat tekemättä. Tämä voi tapahtua opiskelun edetessä hyvinkin pienimuotoisesti, kuten seuraamalla opiskelijan poissaoloja tai onko kotitehtävät tehty. Suuressa määrin kontrollitehtävä tapahtuu, kun tarkastellaan onko opiskelija tehnyt kaikki tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat. Viidentenä tehtävänä arvioinnilla on pyrkiä ennustamaan opiskelijan myöhempää soveltuvuutta ja taipumuksia tulevissa työtehtävissä tai opiskelussa. Tämän merkitys on voi olla ratkaiseva, kun opiskelija hakee työ- tai opiskelupaikkaa. Tällöin työnantaja tai oppilaitos pyrkii arvioimaan henkilön soveltuvuutta työ- tai opiskelupaikkaan ja tekee valintoja sen mukaisesti. Kuudentena on kehittävä tehtävä, joka merkitys on antaa tietoa koulutuksen järjestäjällä ja opettajille, millaiset opetusmenetelmät tuottavat parhaita oppimistuloksia. Toiselta puolelta se antaa myös tietoa opiskelijalle itsearviointiin siitä millaiset opiskelutavat soveltuvat hänelle parhaiten. Viimeisenä ja seitsemäntenä tehtävänään arviointi tuottaa arvosanan, joka merkitään tutkintotodistukseen. Kuten edellä todetaan arviointi lähes kokonaan, lukuun ottamatta arvosanan antoa, osa opetusta jonka tarkoituksena on opiskelijan ja opetuksen kehittäminen. Arviointi on oltava myös läpinäkyvää, jolloin se toimii parhaiten opetuksen uudistamisessa ja opiskelijan motivoinnin keinona. 4

6 2 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Tämä opetussuunnitelma on Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoskohtainen rakennusalan perustutkintoon johtavan koulutuksen ammatillinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon rakennusalan ja alueen elinkeinoelämän tarpeet Opetussuunnitelma perustuu: Opetushallituksen määräykseen 05/011/2008 ja muutosmääräykseen 32/011/2008 ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista Lait ja asetukset L 630/1998, A 811/1998, L 631/98 perustutkintokoulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista Opetuksen toteutus: Opetus toteutetaan oppilaitoskohtaisen yhteisen osan, ammattitaitoa täydentävien opintojen osan ja tämän alakohtaisen osan sekä opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti lähiopetuksena oppilaitoksessa ja työssäoppimisjaksoilla työelämässä Näyttöjen toteutus: Toteutuskäytännöt perustuvat pääosin kansalliseen ammattiosaamisen näyttöaineistoon / rakennusalan perustutkinto 2005 Näyttöjen järjestäminen, ohjaus, arviointi ja dokumentointi suoritetaan opetushallituksen ohjeistusta Ammattiosaamisen näytöt käyttöön 2006 soveltaen Rakennusalan kuvaus ja arvoperusta Työelämän tehtävät ja toimintaympäristö Rakennusala ympäröi elämäämme kaikkialla yhteiskunnassa. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat rakennetun ympäristön kunnossapidosta ja jatkuvasta uudisrakentamisesta. Heidän työnsä tuloksena ovat syntyneet hallintorakennukset, liike- ja teollisuusrakennukset, asuinrakennukset, voimalaitokset, satamat, sillat ja tiet. Rakennusalan ammattilaiset toteuttavat yhteiskunnan eri alueilta tulevia rakennetun ympäristön muutostarpeita. Hyvinvointimme on riippuvainen rakentajien työstä ja ammattitaidosta. Talonrakentaminen on näkyvin ja tunnetuin osa rakennusalaa. Rakennusalalla työskentelevät sijoittuvat rakennusliikkeiden, valtion, kuntien sekä rakennusaine-, elementti- ja rakennuspuusepänteollisuuden palvelukseen. Heitä työskentelee myös itsenäisinä yrittäjinä. Rakennusalan perinteiset tarkat tehtävänimikkeet ovat jäämässä pois ja työ varsinkin pienissä alan yrityksissä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana edellyttää useamman eri ammatin osan hallintaa. Tulevaisuuden rakentaja pystyy itsenäisesti suoriutumaan monista rakennuskohteen töistä. Rakennustyömaiden työt eroavat luonteeltaan oleellisesti massateollisuudesta. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi työmaa vaihtuu. Työtehtävät ovat monipuolisia ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Työskentely rakennustyömaalla edellyttää oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä, koko rakentamisprosessin ymmärtämistä ja yrittämisen halua. 5

7 Rakennusalalla tapahtuvat muutokset korostavat ammattitaidon monipuolisuutta, jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä, tehokkuutta ja laatuajattelua. Ympäristökysymysten huomioonottaminen ja kansainvälistyminen tuovat osaltaan uusia vaatimuksia rakennusalalle. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Rakennusalan arvoperusta Rakentaminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa, säilyttää ja uudistaa elinympäristöämme siten, että se tyydyttää fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeitamme. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille, liikkumiselle, yhteiskunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, kulttuuriperinnön säilymiselle, elinympäristön laadulle ja luonnon hyvinvoinnille. Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat arvopäämäärinä korkea laatu, terveellisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä asiakastyytyväisyys. Yhtä tärkeitä arvopäämääriä ovat viihtyisyys, ympäristöystävällisyys ja esteettisyys sekä rakennusperinteen vaaliminen ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen. Rakennusalan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta. Rakennusalan yritys- ja liiketoiminnassa korostuvat asiakaskeskeisyys, kannattavuus, kestävä kehitys, yrittäjyys ja terve kilpailu sekä palvelujen, työn ja tuotteiden korkea laatutaso. Keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat myös luotettavuus ja rehellisyys, ammattitaidon arvostus sekä vastuu turvallisuudesta, henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Rakennusalalla on runsaasti rakennushankkeen eri osapuolten välistä yhteistyötä. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Rakennusalan ammattilaiselta odotetaan, että hänellä on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Rakennusalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, omaaloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Rakennusalalla vaadittava ammattitaito Rakennusalan ammattilaisen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Uudisrakentamisessa talonrakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan työmaalla erilaisista raaka-aineista, kuten puusta, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Rakentajalta edellytetään jokaiseen rakennusvaiheeseen liittyvien työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemista. Monet erikoistehtävät, joista esimerkkinä voidaan mainita rakennusten entisöinti- ja korjaustyöt, vaativat erityisen korkeaa ammattitaitoa. 6

8 Rakennusalan ammattilaisen on osattava lukea piirustuksia. Mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvitaan matemaattisia valmiuksia. Korjausrakentamisen lisääntyessä rakennusfysiikan perusteiden tunteminen on entistä tärkeämpää. Työturvallisuusohjeiden noudattaminen on osa ammattitaitoa. Rakennusala työllistäjänä Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta tulee olemaan tasolla %. Talonrakentamisessa uudisrakentamisen osuus vähenee ja korjausrakentamisen kasvaa. Uudistamisen volyymi säilyy suunnilleen nykyisellään ja korjausrakentaminen muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi, kun ja 1970-lukujen kerrostalot tulevat yleisesti korjauskohteiksi. Näiden rakennusten tilat, varusteet, laitteet, ulkonäkö ja energiatalous vaativat nykyaikaisia ratkaisuja. Rakennusala tulee säilymään merkittävänä työllistäjänä. Alalla työskentelevien keski-ikä on suurempi kuin muussa teollisuudessa, joten alalta poistuvien määrä on lähivuosina suuri. Kasvavat laatuvaatimukset edellyttävät alalle tulevilta peruskoulutusta. Vaikka rakentamisen määrä tulee pysymään tasaisena, alalle tullaan edellä esitetyistä syistä rekrytoimaan uusia työntekijöitä kasvavassa määrin. Rakennusalan haasteet Rakennusten aiheuttamat terveyshaitat ovat lisänneet vaatimuksia rakentamisen ja ylläpidon laadulle. Rakentamisen laatu- ja varustetaso paranevat jatkuvasti. Silti rakennusalalla toimivista työntekijöistä suurella osalla ei ole varsinaista alan koulutusta. Alan koulutustilanne on huonompi kuin muussa teollisuudessa ja vaikeuttaa rakennusalan kilpailukykyä. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan alan tulevat tarpeet huomioon ottavaa koulutusta. Lisäksi tarvitaan jokaisen omatoimista itsensä kehittämistä näköpiirissä oleviin tehtäviin. Rakennusten käytöstä aiheutuu suurta energian kulutusta ja vastaavasti ympäristön kuormitusta. Elinympäristön suojelu on jo noussut tai on nousemassa keskeiseksi Suomen rakentamisen vientimaissa. Elinkaariajattelu tuo rakentajalle vastuuta myös tulevaisuudesta. Jo rakennusalan imago vaatii toiminnan kehittämistä vastaamaan tulevia ekologisia vaatimuksia. Ympäristön nykyistä parempi huomioon ottaminen merkitsee energian säästöä rakennusten käytössä ja uusien nykyistä ekologisempien rakennusosien ja -tuotteiden sekä niistä rakennettavien talojen tuloa markkinoille. Näiden tuotekehitys antaa työtä innovatiivisille kehittäjille ja kokeilijoille sekä haastavia tehtäviä yrityksille. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. On valmistauduttava vastaamaan asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. On opittava tekemään vähän energiaa kuluttavia taloja ja tuottamaan niiden tarvitsemia rakenne- ja laitetekniikan komponentteja. Rakennusala on siirtymässä asiakaslähtöiseen rakentamiseen. Se tuottaa asiakkaan haluamalle alueelle hänen tarpeittensa ja toiveittensa mukaisen rakennuksen, joka lisäksi on myöhemmin helposti muunneltavissa seuraavan käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Tällaisen rakentamisen osaava henkilöstö ja tekniikka ovat yrityksen kilpailuvaltti. 7

9 Rakennusalan teollistumisen myötä rakennusten osien valmistaminen siirtyy yhä enemmän tehtaisiin. Rakennukset kootaan näistä mahdollisimman pitkälle tehtaassa valmistetuista osista työmaalla. Teollistuminen näkyy myös paikalla rakentamisessa käytettyjen tuotteiden ja menetelmien kehittymisenä. Korjausrakentamista varten on erikoistuneita rakennusliikkeitä ja suunnittelutoimistoja. Tarvitaan uusien menetelmien kehittämistä, uusia tuotteita ja osaamista. Myös korjausrakentamisen tulee pystyä toteuttamaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet. On etsittävä ratkaisuja, joilla esimerkiksi korjattavien ja uudistettavien asuntojen arvoa voidaan nostaa tuntuvasti. Rakennusalalla toimivien pitää osata käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Uudisrakennustyömaalla toimivan ammatinkuva on laajennut alan teollistumisen myötä kohti monitoimiasentajan työtä. Samanaikaisesti on siirrytty tiimityöskentelyyn. Tehtävien aloittaisesta jaosta eri ammattimiehille siirrytään monitoimiosaajiin. Varsinkin korjausrakentamiskohteissa monitoimirakentaja on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Monipuolinen osaaminen on myös työntekijän osalta etu. Hän ei ole enää yhden tehtävän varassa, joka rakentamisen kehittymisen myötä saattaa vähentyä ja kadota kokonaan. Myös rakennusalalla joudutaan varautumaan jatkuvaan uusien taitojen ja tietojen hankkimiseen esimerkiksi kansainvälistymisen johdosta. Rakennusalan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen Tutkinnon tasoluokitus Rakennusalan perustutkinnon tason määrittely pohjautuu Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden päätökseen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja Opetusministeriön suositukseen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta EY:n luokituksen eri tasoille ( / 55/330/97). Tutkinnon tavoitteet vastaavat luokituksen tasoa 3. Tutkinnon tuottama ammattitaito Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on laajat perusvalmiudet rakennusalan vaihteleviin työmaatehtäviin. Hän suoriutuu rakennustyömaan yleisistä tehtävistä osittain itsenäisesti ja osittain työryhmässä muiden ammattityöntekijöiden ohjauksessa. Hän tiedostaa omien tehtäviensä tärkeyden koko rakennusprojektin kannalta. Hän tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti. Hän ottaa vastuuta omista tehtävistään ja osaa toimia myös ryhmissä. Perustutkinnon suorittanut tunnistaa ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit sekä osaa ehkäistä niitä ennalta. Hän noudattaa työmaan työaikoja ja ottaa huomioon työmaan käyttäytymisnormit. Hän suoriutuu työhönsä liittyvistä laskentatehtävistä ja osaa riittävästi fysiikkaa välttääkseen tavallisimmat rakennusvirheet. Hän tiedostaa rakennustyön ympäristövaikutukset. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaaminen talonrakentamisessa. 8

10 Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua muun muassa kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Koulutusohjelmasta valmistunut suoriutuu työmaan varastointi- ja järjestelytöistä itsenäisesti ja osaa tehdä annettujen ohjeiden avulla talonrakennustyömaan muita perustöitä turvallisesti ja laadukkaasti. Talonrakentaja osaa ammattimiehen ohjauksessa tai työryhmän jäsenenä tehdä uudis- ja korjausrakennustyömaan kirves-, muuraus- tai betonointitöitä. Hän osaa käyttää talonrakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammatillisia jatkotutkintoja työkokemusta saatuaan. Perustutkinnon suoritettuaan opiskelija saa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Rakennusalan tutkintorakenne ja tutkintojen muodostuminen Rakennusalan tutkintorakenne noudattaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/98 ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 631/1998 ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen 811/1998 pohjalta opetusministeriössä päätettyä tutkintorakennetta (määräys 35/011/2009 "Rakennusalan perustutkinto 2009, ammatillisen perustutkinnon perusteet). Suomen koulujärjestelmäkokonaisuudessa nämä tutkinnot kuuluvat ns. toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin. Tutkinnot ovat laaja-alaisia ja kattavat työelämässä tarvittavan ammattitaidon ja sosiaaliset valmiudet. Tutkinto koostuu tehtäväkokonaisuuksista, joiden sisältö on johdettu työssä tarvittavista taidoista. Tutkintoihin kuuluu pakollisia ja valinnaisia osia. Valinnaisuuden tarkoituksena on antaa suuntautumismahdollisuuksia ja palvella valtakunnan eri osissa tyypillisesti toteutettavia rakentamistapoja. Tutkintorakenteen ja rakennusalan koulutustoimikunnan esityksestä opetushallituksen vahvistamien tutkintoperusteiden mukaan rakennusalan tutkintoja ovat: Rakennusalan perustutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Tutkintojärjestelmän tavoitteet Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Rakennusalan perustutkinnon tutkintoperusteinen opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on opetushallituksen määräyksen "Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet" 35/011/2009 mukaiset rakennusalan perustutkinnon perusteet ja työelämän edustajilta saadut tarvekuvaukset. 9

11 Opetussuunnitelma sisältää rakennusalan perustutkintoon johtavan koulutuksen. Koulutusta painotetaan monitaitoisuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn. Tutkintoperusteet on vahvistanut opetushallitus rakennusalan koulutustoimikunnan esityksestä. Tutkinnon perusteissa on määritelty se ammattitaito ja osaaminen, joka on tutkintotodistuksen saamiseksi osoitettava. Ammatillisten opintojen valinnat tehdään koulutuksen alkuvaiheessa. Opintojen valinnat kirjataan opiskelijan henkilökohtaisen (Hops:n) tai ryhmäkohtaisen (Rops:n) opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Opintosuunnitelmissa on kuvattuna tehdyt valinnat, opiskeltavat sisällöt, opintojen laajuudet ja eteneminen. Jo tässä vaiheessa opiskelijalle korostetaan itseohjautuvan opiskelun ja itse arvioinnin merkitystä tavoitteen saavuttamisessa. Opiskelijaa ohjataan sekä ryhmässä että yksilönä kunkin henkilökohtaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Keskeistä tässä on kouluttajan ohjaava ja oppimista kannustava rooli, tutkivat ja kehittävät menetelmät, soveltavat oppimis- ja kehittämistehtävät, ryhmässä oppiminen sekä jatkuva itsearviointi. Kouluttaja ohjaa oppimista siten, että ohjaus kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Rakennusalan koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaikki opiskelu integroidaan todelliseen rakennustyöhön ja näin saavutetaan laaja-alainen ammattitaito. Ammattitaitoa laaja-alaistavat ja täydentävät osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten ja valinnaisten opintojen sekä vapaasti valittavien opintojen suunnitelmat, sisällöt ja arvioinnit on käsitelty niitä koskevassa erillisessä opetussuunnitelmaosassa. Laaja-alaistavat ja täydentävät valinnaiset sekä vapaasti valittavat opinnot kootaan paikallisen ja henkilökohtaisen tarpeen mukaan, koulutuksen järjestäjän tarjoamista sisällöistä. 10

12 3 Tutkinnon rakenne Rakennusalan perustutkintoon sisältyy pakollisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Suupohjan ammatti-instituutissa suoritetaan talonrakentajan ammattiin johtavina opintoina seuraavat ammatilliset tutkinnon osat: TUTKINNON MUODOSTUMINEN Rakennusalan perustutkinto, 120 ov Talonrakennuksen koulutusohjelma Tutkintonimike TALONRAKENTAJA Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy: työssäoppimista vähintään 20 ov yrittäjyyttä vähintään 5 ov opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Perustustyöt Runkovaiheen työt 15 ov 35 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Sisävalmistusvaiheen työt 10 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt 10 ov Raudoitus ja betonointi 10 ov Korjausrakentaminen 10 ov Yrittäjyys 10 ov Lukio-opinnot 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 ov 11

13 4 Opintojen ajoitus 4.1 Talonrakentajan koulutusohjelman, talonrakentajan tutkinnon ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov 1. vuosi ov 2. vuosi ov 3. vuosi ov Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset lisäosat Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edelliset kohdat Ympäristötieto 0 4 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 Kulttuurien tuntemus 0 4 Psykologia 0 4 Yritystoiminta ov Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1) 12

14 4.2 Talonrakentajan tutkinto Tutkinnonosat ja opintojen jaksotus PERUSTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat 50 ov Perustustyöt 15 ov Perustustyöt I Perustustyöt II Perustustyöt III Runkovaiheen työt 35 ov Runkovaiheen työt I Runkovaiheen työt II Runkovaiheen työt III Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat 40 ov Sisävalmistusvaiheen työt 10 ov Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt I Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt II Sisävalmistusvaiheen kirvestyöt III Ulkoverhous- ja kattotyöt 10 ov Ulkoverhous- ja kattotyöt I Ulkoverhous- ja kattotyöt II Ulkoverhous- ja kattotyöt III Raudoitus- ja betonointi 10 ov Raudoitus- ja betonointi I Raudoitus- ja betonointi II Raudoitus- ja betonointi III Korjausrakentaminen 10 ov Korjausrakentaminen I Korjausrakentaminen II Korjausrakentaminen III Muuraus 10 ov Laatoitus 10 ov Rappaus 10 ov Muottityöt 10 ov Teräsrakentaminen 10 ov Teräsohutlevyrakentaminen 10 ov Hirsirakentaminen 10 ov Telinerakentaminen 10 ov Ikkunatyöt 10 ov Vedeneristys 10 ov Mittaus 10 ov Rakentamispalvelut 10 ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 0-10 ov 13

15 5 Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 5.1 Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat (50 ov) Perustustyöt, 15 OV Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, -purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkko-muurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. osaa käyttää seuraavia työkaluja: betonintiivistin (vibra) kulmahiomakone laastin sekoitin maantiivistin moottorisaha tai ketjusaha nostoapuvälineet työmaasirkkeli teräsleikkuri teräksen taivutin paineilmanaulain ja kompressori porakone poravasara tai piikkauskone pyörösaha. Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityökortti, työturvallisuuskortti ja perustaidot ensiavun antamisesta. 14

16 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta Arviointikriteerit suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit Perustustyömenetelmien hallinta tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä ohjattuna avustaa mittaustöissä tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä annettujen ohjeitten perusteella tekee mittaustöitä perusmittavälineillä ohjattuna tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä annettujen ohjeiden perusteella tekee tavallisimpia perustustöihin liittyviä maarakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystöitä piirustusten mukaisesti lähes itsenäisesti käyttää perusmittavälineitä perustöiden eri vaiheissa tekee tavanomaisten anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä työryhmän jäsenenä piirustusten mukaan toimii muuraustyöryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita muuraa ohjattuna perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti muuraa perustusharkkoja valmiiden johteiden mukaisesti 15

17 Perustuselementtien asennuksen hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta Jätteiden lajittelu tekee perustuselementtityöhön liittyviä avustavia tehtäviä käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna lajittelee jätteet opastettuna. toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa aiheuttamatta häiriötilanteita käyttää perustustöissä käytettäviä keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. toimii työryhmän jäsenenä perustuselementtejä asennettaessa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Työmaalla toimiminen tuntee pääpiirteittäin rakennustyömaan valmistumisen vaiheet perustustöistä aina valmiiseen rakenteeseen selvittää opastettuna rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita arvioi opastettuna työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla tietää, miten rakentamisen laatu määritellään ja toimii ohjattuna laatumääräysten mukaisesti tunnistaa rakennustyömaan eri vaiheet siten, osaa varustautua tuleviin työtehtäviin selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita arvioi työteon ja yrittäjyyden merkitystä rakennusalalla tuntee laatukäsitteen ja tietää, miten oma työ vaikuttaa laatuun tuntee työmaan organisaation sekä perustamisen ja ylläpidon niin laajasti, että osaa työskennellä työnjohdon ohjeiden mukaan työtehtävissään selvittää rakennusalan tyypillisiä yhteistyökumppaneita ja rakennusalan yritystoiminnan rakenteen arvioi kansainvälistyvän talouden vaikutuksia rakennusalan yritystoiminnalle tuntee rakennustyötä ohjaavia määräyksiä ja lainsäädäntöä ja hyödyntää niitä omassa työssään 16

18 Materiaalien - ominaisuuksien tunteminen Piirustusten - tulkitseminen osaa tehdä työsopimuksen tunnistaa yleisimmät perustustöissä käytettävät materiaalit tunnistaa yleisimmät maalajit ja tietää niihin sopivat yleisimmät perustamis- ja rakennuspohjan vahvistamistavat osaa rakennustyömaan yleisimmät piirustusmerkinnät. tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia siinä määrin, että tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa tietää materiaalien käyttökohteet ja osaa käsitellä niitä tuntee eri materiaalien vaikutuksen kuivatukseen, routimiseen, tiivistettävyyteen ja kantavuuteen etsii itsenäisesti piirustuksista omiin työtehtäviinsä liittyviä yksityiskohtia. tuntee työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja osaa hyödyntää niitä työssään tuntee materiaalien teknisiä ja fysikaalisia ominaisuuksia tuntee routa- ja kosteuseristyksen fysikaalisen toiminnan laatuvaatimukset lukee perustusrakenteisiin liittyviä rakennuspiirustuksia siten, että pystyy niiden perusteella tekemään yksinkertaisia materiaalilaskelmia lukee työmaan aluesuunnitelmaa siten, että pystyy toimimaan sen mukaisesti. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, - turvallisuuden ja toimintakyvyn - huomioon ottaminen suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa ohjattuna huomioon toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään. vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn itsenäiseen ylläpitämiseen ja edistämiseen. 17

19 Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnasta perustustyömenetelmien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Runkovaiheen työt, 35 ov Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen 18

20 käyttää tiilileikkuria. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioin-nin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Taloudellinen ja laadukas toiminta suunnittelee ohjattuna omaa työtään noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Runkotyömenetelmien hallinta toimii avustavana työryhmän jäsenenä aiheuttamatta häiriötilanteita tekee mittauksia, mutta luotettavuudessa on vielä puutteita tekee annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee mittauksia ja toimii mittaryhmän jäsenenä sekä ottaa huomioon moduulimitoituksen periaatteen tekee piirustusten sekä annettujen ohjeiden mukaan yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää runkorakennetta tekee mittauksia itsenäisesti ja luotettavasti Ovi- ja ikkuna- asennusten hallinta tekee ovi- ja ikkunaasennuksiin liittyviä avustavia töitä asentaa ovia ja ikkunoita ohjattuna asentaa ikkunoita ja ovia työryhmässä 19

21 Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää tavallisia talonrakennustyömaan työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää oikeita materiaaleja ja työkaluja työvaiheen mukaisesti tutuissa tilanteissa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa olosuhteissa suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti itsenäisesti. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen LVIS-järjestelmien tunteminen tuntee keskeisimmät piirrosmerkinnät tuntee yleisimmät runko- ja lämmöneristysmateriaalit sekä niiden pääasialliset käyttökohteet toimii LVIS-aputöissä annettujen ohjeiden mukaan. osaa piirustusmerkinnät hakee ohjattuna lupaasiakirjoista omassa työssään tarvitsemansa tiedot tuntee yleisimpien runko- ja eristysmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) pääpiirteissään. osaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea piirustuksista materiaalimenekkiä tuntee talonrakentamisessa tarvittavien lupa-asiakirjojen ja toteutusasiakirjojen sisällön ja osaa hakea niistä omassa työssään tarvitsemansa tiedot tuntee materiaalien fysikaalisia ja paloteknisiä ominaisuuksia siinä määrin, että ymmärtää huolellisen työn merkityksen ja tunnistaa eristystyön kriittiset kohdat ottaa huomioon talon tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt) siten, että osaa työssään varautua näiden järjestelmien asennukseen. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot 20

22 Terveyden, - turvallisuuden ja toimintakyvyn - huomioon ottaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tuntee runkotyöhön liittyvät turvavaatimukset ja osaa asentaa työssään tarvittavia suojakaiteita, telineitä ja suojauksia ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa laskee työ- ja materiaalimenekit ohjattuna ottaa ohjeiden mukaisesti huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan toimii yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa. vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet työskentelee turvallisesti ja ottaa huomioon itsenäisesti työympäristössä olevat riskitekijät ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta laskee työ- ja materiaalimenekit, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia ottaa huomioon rakennustyömaan muiden ammattiryhmien toiminnan toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti ottaa huomioon työssään työmaan muun toiminnan ja osaa etsiä tietoa esim. varauksista ja asennuksista toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmässä aktiivisena jäsenenä sekä edistää työryhmän toimintaa. 21

23 Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä runkotöitä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä rakennustyömaalla, elementtitehtaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnasta runkotyömenetelmien hallinta sekä työvälineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä vuorovaikutus ja yhteistyö Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 5.2 Tutkintokohtaiset valinnaiset tutkinnonosat (40 ov) Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioin-nin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin Kohde Arviointikriteerit 22

24 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee ohjattuna omaa työtään suunnittelee annettujen ohjeiden mukaan oman työnsä tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita noudattaa työaikoja ja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Taloudellinen ja laadukas toiminta toimii ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti. toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta tekee ohjattuna yksinkertaisia sisustuskirvesmiehen töitä tekee annettujen ohjeiden perusteella helpoimpia sisustuskirvesmiehen töitä tekee annettujen suunnitelmien perusteella sisustuskirvesmiehen töitä Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää sisustuskirvesmiehen töiden keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa, mutta tarvitsee välillä ohjausta käyttää sisustuskirvesmiehen töiden keskeisimpiä työvälineitä ja materiaaleja tutuissa työtilanteissa valitsee työhön sopivat työvälineet sekä käyttää työvälineitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa suojaa ja varastoi materiaaleja opastettuna. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ohjeiden mukaan. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. ARVIOINNIN KOHDE Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen lukee piirustuksista sisustusvaiheen rakenteet ja materiaalit valitsee materiaalit piirustusten perusteella tekee piirustusten pohjalta sisustusvaiheen kirvesmiehen työt ja osaa laskea piirustusten pohjalta työhön tarvittavan 23