Sivu 1 / 9 TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Sukunimi MALLIASTAUKSET... Etunimet. Henkilötunnus... Pisteet yht. /70 astausohjeet ja alintakoekysymykset
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 2 / 9 Hallintotieteiden tutkinto-ohjelman valintakoe 2012 -YLEISET HJEET ALINTAKKEEN SA I: ALINTAKEKIRJAAN PERUSTUAT ÄITTÄMÄT alintakoekirjaan perustuvat kysymykset, joita on yhteensä 30, koostuvat väittämistä (väittämät 1-30). Ne ovat sellaisenaan joko oikein tai väärin. astaukseksi sinun tulee selkeästi rengastaa kunkin väittämän kohdalla oikeassa laidassa oleva -merkki (=oikein) tai -merkki (=väärin) sen mukaan, katsotko väittämän oikeaksi tai virheelliseksi. ikeasta vastauksesta saat 1 pisteen/väittämä. äärä vastaus vähentää 0,5 pistettä/väittämä. astaamatta jättämisestä annetaan 0 pistettä/väittämä. (Max +30 pistettä, min. -15 pistettä.) ALINTAKKEEN SA II: AINEISTKE Tutustu oheiseen Tampereen kaupungin Rantaväylän tunnelihankkeesta koostettuun valintakoeaineistoon (tekstit nro 0-5). astaa sitten valintakoekirjassa esitettyyn tietoon ja annettuihin aineistoihin perustuviin kysymyksiin, joita on yhteensä 40. Kysymykset koostuvat väittämistä (väittämät 31-70). Ne ovat sellaisenaan joko oikein tai väärin. astaukseksi sinun tulee rengastaa kunkin väittämän kohdalla oikeassa laidassa oleva -merkki (=oikein) tai -merkki (=väärin) sen mukaan, katsotko väittämän oikeaksi tai virheelliseksi. ikeasta vastauksesta saat 1 pisteen/väittämä. äärä vastaus vähentää 0,5 pistettä/väittämä. astaamatta jättämisestä annetaan 0 pistettä/väittämä. (Max +40 pistettä, min. -20 pistettä.) Teksti 0: Teksti 1: Teksti 2: Teksti 3: Teksti 4: Teksti 5: Lyhyt yleisjohdanto Rantaväylän tunnelihankkeeseen äittämien (31-38) oikeat vastaukset perustuvat aineiston lisäksi valintakoekirjan kahteen artikkeliin: - Ahonen, ulasvirta & Tienhaara: Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi, FILA, opetus- ja tutkimusalana (s. 80-126) - Meklin, Rajala, Sinervo & akkuri: Kunta hyvinvointipalvelujen järjestäjänä rajallisten voimavarojen tehokkaan hallinnan ongelma (s.237-277) äittämien (39-46) oikeat vastaukset perustuvat aineiston lisäksi valintakoekirjan artikkeliin: - artola: Byrokratia modernin hallinnan muotona (s. 13-43) äittämien (47-54) oikeat vastaukset perustuvat aineiston lisäksi valintakoekirjan kahteen artikkeliin: - Laakso: Julkisen hallinnon oikeudellinen sääntely (s. 44-79) - Ryynänen & Uoti: Kunnallinen itsehallinto ja uusi hallintotapa (s. 212-236) äittämien (55-62) oikeat vastaukset perustuvat aineiston lisäksi valintakoekirjan kahteen artikkeliin: - Häkli, Karppi & Sotarauta: Alueellinen muutos ja sen hallinta (s. 127-158) - Haila, Helle, Jokinen, Leino, Tynkkynen & Åkerman: Ympäristöpolitiikka: miten ympäristön muuttumista voi hallita? (s. 159-190) äittämien (63-70) oikeat vastaukset perustuvat aineiston lisäksi valintakoekirjan kahteen artikkeliin: - Häkli, Karppi & Sotarauta: Alueellinen muutos ja sen hallinta (s. 127-158) - Haveri & Anttiroiko: Kuntajohtaminen: haasteena paikallisten kilpailuja yhteistyösuhteiden hallinta (s. 191-211) Aineistossa käytettävät dokumentit on julkaistu vuosina 2000-2012. Tämän ajanjakson kuluessa on tapahtunut joitakin organisaatiomuutoksia. Esim. 1.1.2010 alkaen Pirkanmaan ympäristökeskus, Tiehallinnon Hämeen tiepiiri sekä Pirkanmaan työ- ja elinkeinokeskus ovat osa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus). rganisaatiomuutoksilla ei ole vaikutusta väittämiin vastaamisen kannalta.
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 3 / 9 ALINTAKKEEN SA I: ALINTAKEKIRJAAN PERUSTUAT ÄITTÄMÄT 1. 2. Palveluita jotka ovat kuntalaisen kannalta maksuttomia, kutsutaan läpinäkyvyysperiaatteella tuotetuiksi. s. 293 Kunnat rahoittavat investoinnit pääasiassa toimintatuloilla, jolloin suuren kertaluonteisen menoerän kustannukset pystytään jakamaan useammalle vuodelle. s. 244 3. Tilaaja-tuottajamallissa tuotanto on erotettu omaksi kokonaisuudekseen. s. 83, 256 Kunnallinen liikelaitos kuuluu toiminnallisesti ulkoisiin tytäryhteisöihin, jotka tuottavat 4. hyvinvointi ym. palveluja. s. 259-260 5. Transaktiokustannus on organisaation kitka joka kuluttaa resursseja. s. 84-86 Rahoituksen laskentatoimi, joka on osa sisäistä laskentatointa, tuottaa informaatiota rahoittajien, 6. omistajien tai julkisyhteisöissä veronmaksajien tarpeisiin. s. 115 7. Tärkein tekijä byrokratian kehityksessä on ollut kapitalistinen järjestelmä. s. 30 8. Kapitalistisiksi kehittyvien yhteiskuntien rationaalis-legaalinen hallitsemisjärjestelmä on tuottanut eriarvoisuutta, koska tällöin oikeusnormit eivät koske samalla tavoin kaikkia hallitsemisen kohteena olevia. s. 27 9. Desentralisoimalla eli hajauttamalla siirretään päätösvaltaa hallinnonaloilla tai organisaatioiden sisällä ylhäältä alas, sinne, missä hallinto kohtaa asiakkaan. s. 35 10. Weberin mukaan historiallisesti ajatellen yksi keskeisimmistä yhteiskunnan byrokratisoitumisen seurauksista on ollut sosiaalisten erojen tasoittuminen ja demokratian edistyminen. s. 39 11. Kapitalismin kehitys on nostanut keskeiseksi hallinta- ja hallintojärjestelmien uudistamisen haasteeksi sen, miten byrokratia ja rationaalis-legaalinen hallitsemisjärjestelmä voitaisiin poistaa. s. 38 12. Modernissa verkostoyhteiskunnassa byrokratia on suurin uhka kansalaisten oikeuksien ja oikeusturvan toteutumiselle. s. 39 13. Kirjoitettuun EU-oikeuteen sisältyy hallinnollista menettelyä järjestävä yhtenäinen normisto. s. 49 14. irkamiehen hallintoasiassa antama neuvo ei ole rinnastettavissa yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia määrittäviin lopullisiin ja täytäntöönpanokelpoisiin hallintopäätöksiin. s. 68 15. Kansallisessa lainkäytössä tuomioistuinten ei tarvitse tuntea eikä viran puolesta ottaa huomioon (iura novit curia) EU-oikeutta samoin edellytyksin kuin kansallisen oikeuden vaatimuksia. s. 73 16. Hyvinvointivaltiolliseen itsehallintokäsitykseen samaistuvassa kunnallisen itsehallinnon institutionaalisessa suojassa korostuvat lainsäätäjän riippumattomuus ja itsenäisyys suhteessa kunnalliseen itsehallintoon. s. 214 17. erkostomalli hylkää hierarkkisen hallintomallin, jolle oleellista on vallanjaon selkeys. s. 221 18. Korkean luottamustason sopimuksellisuuden piirteitä ovat yksityinen intressi, sanktioidut sopimukset, vaihtuvat yhteistyösuhteet sekä osto- ja myyntiperiaate. s. 231
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 4 / 9 Suuri osa eurooppalaisista alueellistumisprosesseista pohjautuu alueellisten identiteettien 19. elvyttämiseen regionalistisessa hengessä. s. 132 20. Hallinnan käsitteessä korostuvat poliittinen ja hierarkkinen säätely. s. 128 21. Alueellinen hallinta on keino vähentää eri toimijoiden riippuvuutta toisistaan. s. 130 22. Usein tietyn ympäristöongelman alkuperä voidaan selittää monella erilaisella tavalla, jotka kaikki ovat oikeita. s. 164 23. Suomen perustuslakiin sisältyy perusoikeus hyvään ja terveelliseen elinympäristöön. Siihen kytkeytyy velvollisuus pitää aloitteellisesti huolta elinympäristön laadusta. s. 169-170 24. Biologisen monimuotoisuuden suojelu on ensisijaisesti normatiivinen periaate. s. 180 25. Federalistinen integraatioteoria on luotu tukemaan eurooppalaisen liittovaltiorakenteen aikaansaamista ja ajatusta valtiota pienempien alueiden vahvistamisesta eurooppalaisina päätöksentekotiloina. Toisin kuin funktionalistinen integraatioteoria se ei siten korosta valtioiden asemaa. s. 136 26. Uusien tuotannollisten alueiden mallin mukaan alueet koostuvat oppivista järjestelmistä, jotka ovat uppoutuneet (embedded) sosiaaliseen ympäristöön ja sen moninaisiin vuorovaikutusprosesseihin. s. 147 27. Teleologisia alueellista muutosta koskevia malleja sovellettaessa muutostilanteita voidaan pyrkiä selkeyttämään liian nopeasti, koska päätöksentekijät eivät kaikilta osin kykene elämään avoimien tilanteiden kanssa. s. 150 28. Kuntajohtamisessa sovellettavista hallinnan perusmuodoista näennäismarkkinat ovat hierarkian ja verkostojen välimuoto. s. 205-206 29. Kuntien tärkeimpinä perusarvoina ovat kuntien talouden tasapainon säilyttäminen ja alueen kilpailukyvyn vahvistaminen. s. 194 30. Kuntajohtamiseen liittyvän uuden hallinta-ajattelun kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat kunnan eri lautakuntien väliset yhteistyö- ja toimivaltasuhteet. s. 201
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 5 / 9 ALINTAKKEEN SA II: AINEISTKE: Teksti 1:een perustuvat kysymykset astaa seuraaviin väittämiin sekä Ranta-Tampella aineiston teksti 1:n että valintakoekirjan artikkeleiden - Ahonen, ulasvirta & Tienhaara: Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi, FILA, opetus- ja tutkimusalana (s. 80-126) ja - Meklin, Rajala, Sinervo & akkuri: Kunta hyvinvointipalvelujen järjestäjänä rajallisten voimavarojen tehokkaan hallinnan ongelma (s. 237-277) perusteella. 31. 32. 33. Aineiston kuvaaman hankkeen talousarvio on osa Tampereen kaupungin reaaliprosessia, jossa määritellään tarvittavat tuotannontekijät ja niiden hinta. aineisto + s. 241-243, 268 Rantaväylän rakentamisen vaikuttavuus ilmenee mm. siten, että liikenneruuhkat keskustassa vähenevät. aineisto + s. 247-249 Ranta-Tampella -hankkeen rakentamisen aikaisten rahavirtojen laskelmat ovat osa kaupungin rullaavaa budjetointia. aineisto + s. 263 34. Hankkeessa Tampereen kaupunki toimii sekä tilaajana että rahoittajana. aineisto + s. 251 Hankkeen laskelmissa on otettu huomioon sekä välilliset että välittömät kustannusvaikutukset, 35. mutta osaa kustannuksista laskelmat eivät tavoita. aineisto + s. 246, 249-250 36. Hankkeen kustannus-hyötyanalyysi ottaa huomioon kaikki rakentamisesta aiheutuneet menot. aineisto + s. 117 37. Hankkeen rahoittavat pääasiassa yritykset. aineiston kuvio + s. 251-252, 263-265 Kustannus-hyötyanalyysi on osa yhteiskuntataloudellista laskentatointa. Sen tarkoituksena on 38. huomioida laskelmissa myös markkinoilla hinnoittelemattomat hyödyt ja kustannukset. aineisto + s. 117
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 6 / 9 ALINTAKKEEN SA II: AINEISTKE: Teksti 2:een perustuvat kysymykset astaa seuraaviin väittämiin sekä Ranta-Tampella aineiston teksti 2:n että valintakoekirjan artikkelin artola: Byrokratia modernin hallinnan muotona (s. 13-43) perusteella. artola mainitsee artikkelissaan tekijöitä, joita mm. Bovaird kuvaa hyvän hallinnon (good governance) edellyttävän. Palauta mieleesi artolan artikkelista Bovairdin mainitsemat seikat ja vastaa, ovatko seuraavat hankkeen päätöksentekoprosessia ja tiedottamista kuvannutta aineistoa koskevat väittämät oikein vai väärin. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 46. Aineistosta ilmenee, että kaupungin hallinto tiedottaa avoimesti ja aktiivisesti vireillä olevasta hankkeesta Hankkeesta on tehty YA-menettely. Siihen on liittynyt kansalaisten ja sidosryhmien mukanaoloa Kunnalliseen demokratiaan kuuluva hankkeen valtuustokäsittely edistää moninaisuuden kunnioittamista Hankkeen valtuusto- ja hallituskäsittely ilmentää demokratiaa ja demokraattista päätöksentekoa Kaupunki toimittaa hankkeen YA-asiakirjat ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle (ent. Ympäristökeskukselle) hyväksyttäväksi, mikä edustaa lakisidonnaisuuden kunnioittamista YA-menettelyssä ja kuulemistilaisuuksissa haetaan hankkeelle sosiaalista hyväksyntää ja huolehditaan kansalaisten tasa-arvon toteutumisesta Kansalaisten ja sidosryhmien mukanaoloa toteutetaan hankkeen kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa YA-menettelyn näkökulmien tuottama tieto toteuttaa moninaisuuden kunnioittamisen vaatimusta Boivairdin lista s. 38-39
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 7 / 9 ALINTAKKEEN SA II: AINEISTKE: Teksti 3:een perustuvat kysymykset astaa seuraaviin väittämiin sekä Ranta-Tampella aineiston teksti 3:n että valintakoekirjan artikkeleiden - Laakso: Julkisen hallinnon oikeudellinen sääntely (s. 44-79) - Ryynänen & Uoti: Kunnallinen itsehallinto ja uusi hallintotapa (s. 212-236) perusteella. 47. 48. 49. Yleissuunnitelmassa mainittujen viranomaisten toimintaa säätelee vaatimus johdonmukaisesta käytännöstä, joka ilmentää mielivallan kieltoa. s. 59-60 Yleissuunnitelmassa mainittujen viranomaisten toimivaltaa sääntelee hallinnon lainalaisuuden periaate. s. 53 Ylempänä viranomaisena toimiva Liikennevirasto ei voi siirtää yleissuunnitelman hyväksymistä Pirkanmaan ELY-keskukselle. s. 53 50. iranomaisten oikeus tulla kuulluksi on perustuslakiin sisältyvä hyvään hallintoon liittyvä lainsäädännöllinen toimeksianto. s. 55 51. Tampereen kaupunki voi poiketa säännönmukaisista menettelytavoista, jos se on kaupungin edun mukaista. s. 65 52. Yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen tekemisessä noudatetaan yleistä ja kiinteää asian käsittelyn määräaikaa. s. 69 53. Muutoksenhakutuomioistuimena toimiva Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei ole yleinen tuomioistuin. s. 71 54. Ylimääräisillä muutoksenhakukeinoilla ei voida hakea muutosta lainvoimaiseen hyväksymispäätökseen. s. 72
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 8 / 9 ALINTAKKEEN SA II: AINEISTKE: Teksti 4:ään perustuvat kysymykset astaa seuraaviin väittämiin sekä Ranta-Tampella aineiston teksti 4:n että valintakoekirjan artikkeleiden - Häkli, Karppi & Sotarauta: Alueellinen muutos ja sen hallinta (s. 127-158) - Haila, Helle, Jokinen, Leino, Tynkkynen & Åkerman: Ympäristöpolitiikka: miten ympäristön muuttumista voi hallita? (s. 159-190) perusteella. Tienpitäjä voi antaa luvan hankkeen toteuttamiselle vain, mikäli YA-menettelyssä todetaan, ettei 55. hankkeella ole haitallisia ympäristövaikutuksia. Rantaväylän suunnitteluprosessi on esimerkki siitä, miten aluekehittäminen on siirtynyt 56. hallinnosta hallintaan. s. 128 57. YA-menettely on esimerkki ns. uudesta julkisjohtamisesta. s. 129 58. Asukkaiden näkemykset voivat tulla YA-menettelyssä huomioonotetuiksi ainoastaan rekisteröityjen yhdistysten kautta. 59. Eri toimijat arvioivat suunnittelukohteena olevan alueen merkitystä erilaisin perustein ja valinta näiden perusteiden välillä on poliittinen. s. 175 60. Kuntarajat ylittävä kaupunkiseudun yhteinen ympäristöpolitiikka vaikeuttaa Rantaväylän kaltaisten liikenneongelmien ratkaisua. s. 177 61. Tienpitäjä ottaa YA-ohjemasta annetut lausunnot huomioon asemakaavan valmistelussa. 62. Ennen YA-menettelyn alkamista päätetään ympäristövaikutusten arviointiin osallistuvat tahot.
TAMPEREEN YLIPIST alintakoe 2012 Sivu 9 / 9 ALINTAKKEEN SA II: AINEISTKE: Teksti 4:ään ja 5:een perustuvat kysymykset astaa seuraaviin väittämiin sekä Ranta-Tampella aineiston teksti 4-5:n että valintakoekirjan artikkeleiden - Häkli, Karppi & Sotarauta: Alueellinen muutos ja sen hallinta (s. 127-158) - Haveri & Anttiroiko: Kuntajohtaminen: haasteena paikallisten kilpailuja yhteistyösuhteiden hallinta (s. 191-211) perusteella. Rantaväylähankkeen edetessä Tampereen kaupunki, muut organisaatiot ja erilaiset 63. kansalaispiirit ovat muodostaneet uuden hallinta-ajattelun mukaisesti kaupungin ohjauksessa yhteisen näkemyksen hankkeessa noudatettavista menettelyistä ja käytännöistä. s. 128 64. 65. 66. 67. 68. 69. 70. Rantaväylähanke on osa yhteiskunnallisessa kehittämistyössä jo 1970-luvulla alkanutta siirtymää, jonka mukaisesti markkinavoimien haitallisia vaikutuksia aiheuttavan toiminnan säätely nähdään yhä merkittävämpänä keinona saavuttaa yhteiskunnallisen kehityksen vakaus ja normaalitila. s. 129 Rantaväylähanke edustaa vahvuuksien tunnistamiselle ja alueelliselle erikoistumiselle rakentuvaa aktiivista kehittämisajattelua, jonka taustalla on lähinnä yleisen tasapainomallin mukainen kehittämisideologia. s. 146 Rantaväylä-esimerkissä on kyse evolutiivisen kehittämisajattelun konkreettisesta sovelluksesta, koska nykyinen väyläratkaisu tarjoaa mahdollisuuden monille erilaisille sovelluksille, joiden mukaisesti väyläalue toteuttamissuunnitelmassa asetetuissa puitteissa rakentuu valmiiksi. s. 151 Uudelle hallinta-ajattelulle ominaisesti sekä kaupunki julkisyhteisönä että kaupungin erilaiset yhteistyökumppanit kannustavat ja opettavat kansalaisia osallistumaan. Hallinnan tämä ulottuvuus on tärkein piirre oppivaa aluetta koskevassa keskustelussa. s. 147-148 Kuntajohtaminen on yhtäältä kuntaorganisaation ja toisaalta paikallisyhteisön johtamista. Haasteelliseksi asetelman tekevät erilaiset intressit ja niiden takana olevien tarpeiden eriytyminen. Rantaväylähanketta käsittelevä lähdemateriaali ilmentää hyvin tätä kuntajohtamisen moniulotteisuutta. s. 195 Myös kauppakamarit luovat paikallista tulkintaa käynnissä olevasta muutoksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Ne suuntaavat kehittämistarpeita koskevat viestinsä hankkeita edistämään kykeneville viranomaisille. Suomi on vahvan kuntahallinnon maa, jolloin keskeinen tällainen viranomainen on kunta toisin kuin keskushallintoa korostavissa keskitetyn hallinnon maissa. s. 194 Koska kuntien toiminnan demokraattisuus perustuu edustukselliseen järjestelmään, on Tampereen kaupunginvaltuustolla valta määrittää tarpeelliseksi katsomansa keinot riittävän kansalaisosallistumisen mahdollistamiseksi Rantaväylähankkeessa. s. 207