AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

Transkriptio

1 AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto

2 ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys yhteiskunnassa. Konkreettiset ristiriitatilanteet: avainbiotooppitiedon saantirajoitukset Ongelmat ennen Ongelmat nyt Direktiivien vaatimukset Avainbiotooppitieto henkilötietoa? (Aiheesta ks. seuraava Ympäristöjuridiikkalehti)

3 MIKSI YMPÄRISTÖTIEDON AVOIMUUS ON TÄRKEÄÄ? Perustuslaki: julkisuusperiaate, yksityisyyden suoja, mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon Århusin sopimus (1998) ympäristötiedon avoimuudesta: Perusteluja mm.: päätöksenteon laadun ja hyväksyttävyyden paraneminen, täytäntöönpanon tehostaminen, tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, demokratian vahvistaminen Ympäristötietodirektiivi (2003/4/EY): Ympäristötiedon entistä laajemmalla julkisella saatavuudella edistetään tietoisuuden lisäämistä ympäristökysymyksistä, vapaata keskustelua ja yleisön aktiivisempaa osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä viime kädessä parempaa ympäristöä.

4 MISTÄ OLI KYSE? Metsälain 10 edellyttää erityisen tärkeiden elinympäristöjen (avainbiotooppien) säilyttämistä Metsäkeskukset kartoittivat avainbiotooppeja luvuilla Ympäristökeskukset eivät saaneet kartoitustietoja metsäkeskuksilta perusteena, ettei kartoitus ollut julkisen vallan käyttöä, tietoa ei ollut kerätty viranomaisena. Oikeuskansleri 2003: Päätöksestä lähemmin ilmenevin perustein on oikeuskanslerin mielestä perusteltua pitää kartoitusta julkisena tehtävänä. Koska tiedot vaikuttavat metsänomistajan oikeuteen käyttää metsäänsä, niillä on merkitystä myös julkisen vallan käytön näkökulmasta. ettei ollut tullut yksiselitteisesti esille, että asiassa olisi tulkittu julkisuuslakia virheellisesti.

5 Tutkijatkaan eivät aina saaneet avainbiotooppitietoja. Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä (419/2011, metsätietolaki) johti siihen, ettei enää tarvitse keskustella missä roolissa tiedot on kerätty: julkista tietoa, tietoa saa tietyin edellytyksin

6 MISTÄ NYT ON KYSE? Avainbiotooppitiedot ovat nyt osa metsäkeskusten metsätietojärjestelmää, joka muodostaa henkilörekisterin. Henkilötietojen käsittelyä sääntelee metsätietolain ohella mm. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) Henkilötietolaki (523/1999) Avainbiotooppitiedot ovat julkisia niistä saa tietoa yksittäistapauksissa pyytäessä, mutta laajemmat tietopyynnöt metsätietolain mukaisesti tietosuoja huomioon ottaen => Onko vielä ongelma? Voiko saatavuutta rajoittaa?

7 AIHEPIIRIÄ KOSKEVAT DIREKTIIVIT Direktiivi ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta (2003/4/EC, jäljempänä ympäristötietodirektiivi) Direktiivi Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (2007/2/EY, INSPIREdirektiivi) Huom. tarkastelen asiaa vain avainbiotooppien osalta, en muun metsävaratiedon osalta.

8 YMPÄRISTÖTIETODIREKTIIVI & TIEDONSAANTI Ympäristötiedolla " tarkoitetaan tietoa ympäristön osaalueiden, kuten ilman ja ilmakehän, ( ) maiseman ja luontokohteiden, kosteikot sekä ranta- ja merialueet mukaan luettuina, tilasta, biologisesta monimuotoisuudesta ja sen osatekijöistä, joihin sisältyvät myös geeniteknisesti muunnetut organismit, ja näiden osa-alueiden välisestä vuorovaikutuksesta Lisäksi ympäristötietoa on tieto toimenpiteistä, mukaan lukien hallinnolliset toimenpiteet, kuten politiikoista, lainsäädännöstä, suunnitelmista, ohjelmista, ympäristösopimuksista sekä toimista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa a ja b alakohdassa mainittuihin ympäristön osa-alueisiin ja tekijöihin, sekä toimenpiteistä ja toimista, jotka on suunniteltu suojelemaan näitä osa-alueita.

9 YMPÄRISTÖTIETODIREKTIIVI Direktiivi edellyttää mm: Ympäristötieto oltava saatavilla pyydettäessä (3 art.) pyyntöä ei tarvitse perustella yksittäistapauksien osalta toteutuu metsäkeskuksissa massapyynnöt esim. tutkimusta varten: metsätietolain 11 = selvitys mihin tarvitaan jne. ympäristötietodirektiivin artiklan 4 kohdan 4 mukaan pyydetty ympäristötieto on saatettava saataville osittain, jos salassa pidettävä tieto on mahdollista erottaa muista pyydetyistä tiedoista.

10 INSPIRE-DIREKTIIVI Direktiivi koskee sellaista sähköisessä muodossa olevaa paikkatietoa, jota viranomainen hallinnoi tai ylläpitää, on tuottanut tai saanut haltuunsa ja joka liittyy yhteen tai useampaan liitteessä I, II tai III lueteltuun tietoryhmään. Liitteen III kohta 18 koskee elinympäristöjä ja biotooppeja. Paikkatietoasetuksessa luetellaan lain soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoaineistot. Asetuksen 1 :n 3 kohdassa luetellaan INSPIREdirektiivin liitteen III mukaisia paikkatietoaineistoja, kuten elinympäristöjä ja biotooppeja. Kohdassa 3) r) on mainittu alueellisten ympäristökeskusten, metsäkeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen aineistot erityisistä elinympäristöistä ja biotoopeista.

11 INSPIRE-DIREKTIIVI Direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta mm: Julkisen paikkatietoa koskevan verkkopalvelun perustamista, 11 art. MMM:n mukaan avainbiotooppitiedot eivät tule osaksi julkista palvelua, koska ovat henkilötietoa (vrt. henkilörekisteri) Tietosuojavaltuutettu (2006) pohti yleisesti metsävaratietoa osana henkilörekisteriä Paikkatiedot ovat myös henkilötietolain tarkoittamia henkilötietoja, jos ne voidaan yhdistää tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Teknisesti on kuitenkin yleensä tarvittaessa mahdollista erottaa direktiivin soveltamisalaan kuuluvista kansallisista tietoaineistoista niihin sisältyvä paikkatieto ja henkilötieto. HE 18/2009 vp.

12 DIREKTIIVIEN MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rajoitukset mahdollisia, jos esim. henkilötietojen suojaaminen edellyttää sitä Metsätietojärjestelmä on henkilörekisteri Ovatko rekisteristä erotetut avainbiotooppitiedot henkilötietoa? Esim. kartalla näkyvä merkintä?

13 OVATKO AVAINBIOTOOPPITIEDOT HENKILÖTIETOA? Henkilötietolain 3 :n mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Tietosuojadirektiivin (95/46/EY) mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaista tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevaa tietoa.

14 MITÄ ON KAIKENLAINEN LUONNOLLISTA HENKILÖÄ KOSKEVA TIETO? EU:n tietosuojatyöryhmän mukaan mm: Yksityis- ja perhe-elämätietojen lisäksi myös kaikki taloudellista ja sosiaalista käyttäytymistä koskevat tiedot ovat henkilötietoa. Yleisesti ottaen tietojen voidaan katsoa "koskevan" henkilöä, kun ne kertovat hänestä. Tieto on henkilöä koskevaa tietoa myös, jos tietojen käyttö todennäköisesti vaikuttaa hänen oikeuksiinsa ja etuihinsa. Riittää, että kyseistä henkilöä saatetaan kohdella eri tavoin kuin muita siksi, että näitä tietoja on käsitelty.

15 Kangasmetsäsaareke* ei kuvaa henkilön ominaisuuksia, käyttäytymistä eikä hänen elinolosuhteitaan Rehevästä lehtolaikusta* ei pysty päättelemään henkilön varallisuusasemaa eikä siitä saa tietoa hänen taloudellisesta tai sosiaalisesta käyttäytymisestään Pieni osa metsäomaisuutta vrt. varallisuusasema Vrt. järvenrannat, lähteet vrt. tiedot taimikonhoidosta vrt. käyttäytyminen Vaikuttaisiko julkinen tieto jyrkänteestä* metsänomistajan oikeuksiin ja etuihin? Suojeluvelvollisuus perustuu suoraan metsälain 10 :än eikä se edellytä viranomaisen rajauspäätöstä tms. => tieto ei muuta omistajan oikeudellista asemaa. Mutta voi vaikuttaa valvontaan. Vrt. kaavoitus, rakennukset, muinaismuistot * Metsälain 10.2 :n mukaisia elinympäristöjä

16 YHTEENVETOA Puutteita mm.: Avainbiotooppien julkaiseminen netissä paikkatietokannassa (INSPIRE) Avainbiotooppitiedot & tietopyynnöt (Ymp.tietodir.) Löytymättä jääneiden elinympäristöjen löytyminen kaikkien etu? Metsänomistajan oikeusturva Lain noudattamisen valvonta paranee Biodiversiteetin säilyminen KIITOS!