Euroopan unionin aluepolitiikan vaikutukset maakuntiin kuntiin Kunnat maakunnat Euroopassa seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen Helsinki 6.5.2010
Vuodet 1994-1995 muuttivat aluekehittämisjärjestelmää Järjestelmämuutoksia: Ohjelmapohisuus Kumppanuus Maakuntien yhteistyöryhmät (MYR) Kunnat valtio; uudet maakuntien liitot Sosiaalipartnerit Tutkimus- koulutussektori Elinkeinoelämä Kuntien maakuntien rooli kehittämistyössä Päätöksentekoa aluetasolle Maakuntien liitoille strategian luonnin rooli Kuntien merkitys toimijoina vahvistui Sisällön osalta muutokset kansalliselta pohlta Veijo KAVONIUS 5.5.2010 2
GLOBALISAATIO - LOKALISAATIOKEHITYS MUUTTAA ERI TOIMIJOIDEN ROOLIA Maakuntien liittojen rooli on voimakkaassa muutoksessa, erityisesti kaupunkiseutujen kasvavan merkityksen verkostotalouden kehittymisen takia. Globaali talous vaatii keskushallinnolta vahvaa strategista otetta. Ministeriöiden sektoripolitiikan alueulottuvuus tulee yhä tärkeämmäksi. Sektoripolitiikan räätälöinti erityyppisiä alueita varten tehostaa resurssien käyttöä politiikan vaikuttavuutta. Painopiste siirtyy ohjelmapolitiikasta vuorovaikutteiseen neuvottelupolitiikkaan Aluekehittämisen suunnittelu, päätöksenteko- toteutusjärjestelmä on uudistettu Aluekehittämislainsäädännön uudistus ALKU -hanke Veijo KAVONIUS 5.5.2010 3
Veijo KAVONIUS 5.5.2010 4
Myöhemmin tapahtuneita sisällön muutoksia Kaikki potentiaali on saatava tehokkaasti käyttöön Toiminnalliset seudut näkyviin aluekehityksen voimavarana Erityyppisten alueiden tunnistaminen aluekehittämisen erilaistaminen Laadulliset kilpailuedut löytyvät lokaalitasolta. Makrotason politiikka ei riitä. Place matters. Kaupunkiseutujen rooli; kaupunkipolitiikka: sen sisällä eriyttäminen; metropolipolitiikka, suuret kaupunkiseudut, muut kaupunkiseudut Maaseutu voimavarana Maankäyttö aluekehittäminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa Monikeskuksinen kaupunkiverkko aluerakenteen pohksi Painopisteen siirto tukipolitiikasta asuin-, toiminta- innovaatioympäristöjen kehittämiseen Julkisella sektorilla erityisesti kunnilla avainrooli Focusta alueelliseen osaamisen kehittämiseen innovaatiopolitiikkaan (Lissabonin strategia) Tehokas hallinto on kilpailutekijä globaalissa taloudessa; monitasoinen tehokas hallinto (Multilevel Governance; Governance matters) Veijo KAVONIUS 5.5.2010 5
Laki Laki alueiden alueiden kehittämisestä kehittämisestä alueiden alueiden kehittämisen kehittämisen tavoitteet tavoitteet S E K T O R I P O L I T I I K A T Valtakunnalliset Valtakunnalliset alueiden alueiden kehittämistavoitteet kehittämistavoitteet VN:n VN:n päätös päätös hallituskaudeksi, hallituskaudeksi, tarvittaessa tarvittaessa muulloinkin muulloinkin suuntaa suuntaa sovittaa sovittaa yhteen yhteen maakuntaohjelmia maakuntaohjelmia eri eri hallinnonalojen hallinnonalojen alueiden alueiden kehittämistä kehittämistä erityisohjelmat erityisohjelmat periaatepäätökset periaatepäätökset Hallinnonalojen Hallinnonalojen aluestrategiat aluestrategiat laaditaan laaditaan hallituskaudeksi hallituskaudeksi määritellään määritellään hallinnonalan hallinnonalan aluekehittämisen aluekehittämisen tavoitteet, tavoitteet, toimenpiteet toimenpiteet sekä sekä periaatteet periaatteet niiden niiden rahoituksen rahoituksen kohdentamisesta kohdentamisesta ELYjen AVIen AVIen strategia-asiakirt Aluehallinnon strateginen suunnittelu strategiset strategiset ( ( toiminnalliset) toiminnalliset) tulossopimukset tulossopimukset Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma laaditaan laaditaan neljäksi neljäksi vuodeksi vuodeksi maakunnan maakunnan kehittämisen kehittämisen tavoitteet tavoitteet painopisteet painopisteet rahoitussuunnitelma rahoitussuunnitelma valtion, valtion, EU:n, EU:n, kuntien kuntien muiden muiden tahojen tahojen rahoituksesta rahoituksesta tarkennetaan tarkennetaan vuosittain vuosittain TOTSU:lla TOTSU:lla sovitetaan sovitetaan yhteen yhteen muut muut alueella alueella toteutettavat toteutettavat kansalliset kansalliset EU:n EU:n ohjelmat ohjelmat TOTSU TOTSU laaditaan laaditaan vuosittain vuosittain
Maakunnan liiton suunnittelu VN (TEM) Valtakunnalliset alueiden VN (TEM) kehittämistavoitteet Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys visio tavoiteltava kehitys kehittämislinukset strategia kehittämislinukset strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne tavoitetilan vaatima aluerakenne MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA kehittämistavoitteet alueiden käyttö kehittämistavoitteet alueiden käyttö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA TOTEUTTAMISSUUNNITELMA keskeiset hankkeet toimenpiteet keskeiset hankkeet toimenpiteet rahoitussuunnitelma rahoitussuunnitelma VN (YM) Valtakunnalliset VN alueiden (YM) käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Veijo KAVONIUS 5.5.2010 7
ELYjen ohus vaatii hallinnonalojen yhteistyötä OPM SM TEM MMM YM LVM / LV MAAKUNNAN LIITOT E L Y n j o h t a j a Strategiaprosessi Asiakkuuspros. Tukiprosessi Vastuualueen johta Elinkeino, työvoima, osaaminen kulttuuri Luonnonvarat ympäristö Vastuualueen johta Ympäristö luonnonvarat Vastuualueen johta Liikenne Infrastruktuuri Strateginen yleisohus Toiminnallinen ohus TE - toimistot Metsäkeskukset Veijo KAVONIUS 5.5.2010 8
ELYjen ohusasiakirt Strategia-asiakir 1 / hallituskausi, yhteinen kaikille ELYille Laaditaan hallinnonalojen yhteistyönä. VN:n valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet maakuntaohjelmat otetaan huomioon Strateginen tulossopimus 1 / hallituskausi, oma jokaiselle ELYlle ELYt laativat luonnoksen sopimukseksi saamiensa ohjeiden mukaisesti Perustuvat strategia-asiakiran maakuntaohjelmiin niiden toteuttamissuunnitelmiin Maakunnan liitot osallistuvat tulosneuvotteluihin Toiminnallinen tulossopimus Asettaa tavoitteita substanssiasioissa. Laaditaan tarvittaessa. Voidaan tehdä esim. ELYn yhden vastuualueen ohavan ministeriön/keskusviraston välillä. ELY:n strategia-asiakirn, strategisen tulossopimuksen toiminnallisten tulossopimusten työnko rat tulee selkeyttää Veijo KAVONIUS 5.5.2010 9
Kunta alue- paikallistalouden kehittäjänä Kunnan elinkeinopoliittisena perustehtävä on luoda edellytyksiä yritystoiminnalle alueellaan Kunta ei itse ole yrittäjä eikä liiketaloudellisen riskin otta Kunta on palveluiden järjestäjä, tilaa tuotta järjestämisvastuu tulee lainsäädännöstä, myös vapaaehtoisia tehtäviä rooli palveluiden tuottana pienenee tulevaisuudessa rooli tilaana kasvaa, arvo tuottajina yritykset kolmas sektori kuntien hankinnat ulkopuolelta kasvussa Veijo KAVONIUS 5.5.2010 10
Veijo KAVONIUS 5.5.2010 11
Suomen EAKR- ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 2000-2006 toteutuneet maksatukset indeksoitu vuoteen 2006) Milj. euroa 2 000 1 800 EAKR ESR Yhteensä 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1995-1999 2000-2006 2007-2013 Veijo KAVONIUS 5.5.2010 12
Suomen EUalueohjelmien tavoitealueet 1995-1999 Suomen EUalueohjelmien tavoitealueet 2000-2006 Veijo KAVONIUS 5.5.2010 13
Rakennerahasto-ohjelmien rahoitus 2007-2013 Arvioitu kokonaisrahoitus yht. n. 6 109 M (sis. EU, valtio, kunnat, muu julkinen + yksityinen rahoitus) * *) EAKR, ESR, kansallinen julkinen yksityinen rahoitus (ml. ESR:n valtakunnallinen osio raalueohjelmat) Pohjois- Suomi 1 247 Meuro - Siirtymäkauden alue Länsi-Suomi 950 Meuro Itä-Suomi 1 986 Meuro Etelä-Suomi 1 003 Meuro.. Veijo KAVONIUS 5.5.2010 14
EAKR-rahoitus eri ohjelmakausina kansallisen rakennerahastostrategian (2007-13) mukaisiin EAKR -painopisteisiin* 1995-1999 2000-2006 2007-2013 44 % 40 % 43 % 39 % 21 % 41 % 16 % Yritystoiminta 18 % Innovaatiotoiminta, verkostoituminen, osaamisrakenteet 38 % Alueiden saavutettavuus toimintaympäristöt *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b 6 ohjelmien (1995-99) sekä tavoite 1 2 ohjelmien (2000-2006) EAKRtoimenpidekokonaisuudet Veijo KAVONIUS 5.5.2010 15
ESR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina ESR-toiminnan menoluokituksen (2007-13) mukaisesti* 1995-1999 2000-2006 2007-2013 26 % 30 % 31 % 27 % 14 % 15 % 28 % 15 % 29 % 16 % 26 % 43 % Työntekijöiden sekä yritysten yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen Työelämään pääsyn kestävyyden parantaminen Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi Inhimillisen pääoman kehittäminen *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 3, 4, 5b 6 ohjelmien sekä Adapt Employment yhteisöaloitteiden (1995-99) sekä tavoite 1, 2 3 ohjelmien sekä Equal yhteisöaloitteen (2000-2006) ESR-rahoitus Veijo KAVONIUS 5.5.2010 16