KNX-taloautomaatio Järjestelmäopas
KNX-Järjestelmäopas Inhaltsverzeichnis Sisällysluettelo KNX-taloautomaatio 2 Mitä KNX-taloautomaatio tarkoittaa? 4 KNX-taloautomaation edut 6 Mihin KNX-taloautomaatiota käytetään 7 Maailmanlaajuista energiatehokkuutta 8 Energiansäästöä 10 Miten KNX-taloautomaatio toimii? 11 Järjestelmän käyttöönotto 12 Järjestelmän osat 14 Sanoman rakenne 16 Liput 17 Muuttujatyypit 18 Asennusohjeet 20 Topologia 22 Ohjeita ja vinkkejä 23 Toiminta vian sattuessa 24 Tarkistuslista 26 Lamppujen määrät ja kuormituskyky 28 Muistiinpanoja 30 2CDC 500 043 B0202 1
KNX-taloautomaatio Jokapäiväisessä elämässä niin kotona kuin työssäkin kohtaamme automaatiota, sitä edes huomaamatta. Älykäs taloautomaatiojärjestelmä tarjoaa huomattavia etuja tavanomaiseen sähköasennukseen verrattuna. Kiinteistön kaikki eri alajärjestelmät integroidaan väyläliitännän kautta yhteen tietojärjestelmään. Näin saadaan optimaalinen energiatehokas alajärjestelmä, joka on lähes mahdoton toteuttaa tavanomaisilla tekniikoilla. Standardoitu väyläjärjestelmä KNX yhdistää laitteet ja järjestelmät, kuten lämmityksen ja valaistuksen yhdeksi verkoksi. Jos jokainen sovel- Tavanomainen ratkaisu useita eri asennuksia, erilliset toiminnallisuudet, vähäinen joustavuus 2 2CDC 500 043 B0202
lus suunniteltaisiin tavalliseen tapaan erikseen, verkon rakentaminen olisi hankalaa ja teknisesti monimutkaista. Väyläjärjestelmä sisältää: Toimilaitteet, kuten painonapit, liiketunnistimet, läsnäoloanturit sekä huonetermostaatit lähettävät sanomia väylälle. Vastaanottajat kuten rele- tai säädinyksiköt puolestaan ohjaavat valaistuksen päälle ja huolehtivat huoneen lämmityksestä ja jäähdytyksestä. Ratkaisu KNX-taloautomaatiolla paras joustavuus saavutetaan yhdellä järjestelmällä, yhdellä standardilla ja useilla toisiinsa liittyvillä toiminnoilla Actuators (command recipients) 230 V KNX bus Sensors (issue commands) 2CDC 500 043 B0202 3
Mitä KNX-taloautomaatio tarkoittaa? KNX-taloautomaatio on maailman johtava kiinteistön ohjausjärjestelmä. KNX muodostettiin yhdistämällä osia maailman johtavista väyläjärjestelmistä, esimerkiksi tunnetusta EIB (European Installation Bus) -ratkaisusta, joka on menestynyt markkinoilla vuodesta 1992 saakka. Mitä KNX tarkoittaa? KNX on ensimmäinen maailmanlaajuisesti standardoitu väylä kiinteistöautomaatiota varten, ja se on standardoitu EN 50090- ja ISO IEC 14543 -standardeissa. KNX Associationiin kuuluu yli 200 kansainvälisesti sertifioitua valmistajaa. Tuhansiin rakennuksiin eri puolilla maailmaa on asennettu yli 10 miljoonaa KNX-tuotetta. KNX on selkeästi määritelty järjestelmäalusta, jossa kaikkien sertifioitujen valmistajien tuotteet ovat keskenään yhteensopivia. Kaikkien KNX-asennusten suunnitteluun, projektinhallintaan ja käyttöönottoon tarvitaan vain yksi yhteinen ohjelmistotyökalu. KNX Associationin pääkonttori Brysselissä koordinoi järjestelmän jatkuvaa kehitystyötä. Erittäin pätevien asiantuntijoiden tiivis verkosto takaa optimaalisen suunnittelun, käyttöönoton ja ylläpidon kaikkialla maailmassa. 4 2CDC 500 043 B0202
Monilla alueilla on tarjolla kattavia kursseja tähän tekniikkaan aiemmin perehtymättömille. KNX on laajalti käytössä oleva järjestelmä, jonka käyttö yleistyy jatkuvasti ympäri maailmaa. 2CDC 500 043 B0202 5
KNX-taloautomaation edut suunnittelijat ja urakoitsijat Edut ammattilaiselle Nopea suunnitella Kustannustehokas asennus Liitettävissä muihin järjestelmiin Helppo käyttöönotto Muunneltavuus Edut asiakkaille Helppo käyttää Monipuoliset toiminnot Helppo laajentaa Energiansäästö Saatavuus tulevaisuudessa 6 2CDC 500 043 B0202
Mihin KNX-taloautomaatiota käyteään? Tulevaisuuden tekniikkaa edustavien älykkäiden Smart Grid -sähköverkkojen myötä myös rakennusten sähköasennuksiin kohdistuu uusia haasteita. Jotta voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samanaikaisesti yhdistää kuluttajat kuormien tasaukseen, rakennusten sähkölaitteita on kytkettävä päälle/pois erilaisten ulkoisten signaalien, kuten ajan, kulutushuippujen tai vastaavien tekijöiden mukaan. Uudet materiaalit ja uudenlaiset uusiutuvaa energiaa hyödyntävät tekniikat ovat viime vuosina olleet merkittäviä innovaatioita rakenneja rakennustekniikassa. Tämä koskee erityisesti sähköasennuksia, jotka ovat jokaisen rakennuksen sydän. Tämä keskeinen alue tarjoaa valtavia mahdollisuuksia erityisesti joustavuutta, turvallisuutta,taloudellisuutta ja ensiluokkaista mukavuutta lisäävien ominaisuuksien suunnitteluun. KNX-taloautomaatiota käytetään sekä julkisissa rakennuksissa että omakotitaloissa. Sovellukset Valaistus Ilmanvaihto Lämmitys Jäähdytys Aurinkosuojaus Hälytysten seuranta Energianhallinta Liityntä keskusvalvomoon Automaatio 2CDC 500 043 B0202 7
Energiansäästöä Kymmenien prosenttien kustannussäästöjä Rakennusten energiatehokkuuden optimonnilla tarkoitetaan: Käytetään energiaa vain silloin kun se on välttämätöntä Käytetään vain se määrä energiaa, mikä tarvitaan Se energiamuoto, jota käytetään, käytetään mahdollisimman tehokkaasti Yhtenäinen väyläpohjainen järjestelmä (valaistus, aurinkosuojaus, lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi sekä muut rakennustekniset järjestelmät) edistää merkittävästi energiaa säästävää ja energian käytön tarpeeseen perustuvaa energian käyttöä. Maailmanlaajuinen KNX-teknologian standardi mahdollistaa kymmenien prosenttien säästön energian käytössä sekä joustavuuden suunnittelussa ja käyttöönotossa, investoinnin turvallisuuden ja hankintojen saatavuuden. Tulosten mukaan keskimääräiset säästöt: Huonelämpötilan ohjaus noin 14-25 % Lämmityksen automatisointi noin 7-17 % Aurinkosuojauksen automatisointi noin 9-32 % Päivänvalon hyväksikäyttö valaistuksessa noin 25-58 % Ilmastoinnin automatisointi noin 20-45 % Yhteenvetona voidaan todeta, että käyttämällä ohjaustekniikan mittauksia ja optimointia saavutetaan keskimäärin 11-31%:n tasoa olevia energiansäästöjä. 8 2CDC 500 043 B0202
Miten KNX-taloautomaatio toimii? KNX-taloautomaation avulla: koko järjestelmä voidaan toteuttaa hankekumppaneiden ja asiakkaiden toiveiden mukaan, riippumatta siitä, ovatko he omistajia tai vuokralaisia toiminnot on helppo ja nopea sovittaa yksilöllisiin tarpeisiin ja tilojen käyttöön sähkönkulutusta voidaan ohjata ja säästää saadaan turvallinen järjestelmä ihmisille ja omaisuudelle KNX-taloautomaatio tarkoittaa: että rakennus pysyy pitkään ajantasaisena ja tuottavana lyhyempää takaisinmaksuaikaa kustannushyötyjä rakennuksen koko elinkaaren ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen rakennustyöt, myynti- tai vuokrausvaiheen sekä käytön ja hallinnoinnin 2CDC 500 043 B0202 9
Järjestelmän käyttöönotto Järjestelmän käyttöönottoon tarvitaan lähtötietoja rakennuksen omistajalta, jotta voidaan suunnitella ja valita tarvittavat KNXtoimilaitteet. 1. Hankesuunnittelu Suunnittelun aikana lähtötiedot kerätään rakennuksen omistajalta ja luodaan toimintakuvaukset ja materiaalilistaukset. 2. Ohjelmointi Ohjelmointivaiheessa valitaan sopivimimmat komponentit ja sovellukset sekä annetaan osoitteet ohjelmoitaville komponenteille. Ohjelmointityökaluna käytetään ETS-ohjelmistoa. 10 2CDC 500 043 B0202
3. Käyttöönotto Käyttöönottovaiheessa kaikille KNX-laitteille annetaan yksilöllinen osoite ja sovellukset ajatetaan komponenteille. 4. Testaus Testausvaiheessa kaikkien ohjelmoitavien laitteiden toiminnallisuus varmistetaan asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. 5. Dokumentointi Rakennuksen omistajalle luovutetaan projektin dokumentointi (ETSohjelmointitietokanta apuohjelmineen ja laitelistaukset) toimintakuvauksineen. 2CDC 500 043 B0202 11
KNX-taloautomaatiojärjestelmän osat Ohjaus, rakenne ja topologia Tiedonsiirtotapa - KNX-kaapeli Yksinkertaisesti esitettynä KNX-väylä koostuu parista kierrettyjä parikaapeleita (kaapelityyppi, esim. YCYM 2 x 2 x 0,8 tai J-H(ST) H 2 x 2 x 0,8 halogeeniton tai KLMA 4x0,8+0,8), jotka yhdistävät KNX-laitteet. Tämän kaapelin välityksellä lähetetään datasähkeet ja välitetään virtaa väylälaitteiden elektroniikalle. KNX-järjestelmää voidaan myös laajentaa IP-verkkoihin ja käyttää langattomia ratkaisuja. KNX-rakenne KNX-rakenne on suunniteltu hyvin joustavaksi ja laitteet voidaan liittää siihen monin tavoin: niin linja-, puu- kuin tähtikytkentä on mahdollinen. KNX-topologia KNX-topologia on järjestetty linjoihin, jotka voidaan kytkeä toisiinsa yhdistimin verkon koosta riippuen. Linjoissa olevat laitteet (anturit ja ohjauslaitteet) saavat virtaa virtalähteestä (30 V). Koko KNX-väyläjärjestelmään voidaan konfiguroida yli 50 000 väylälaitetta. 12 2CDC 500 043 B0202
KNX-järjestelmän rakenne Power Supply/ Line Coupler KNX bus OFFICE Tree wiring Line wiring COPY ROOM OFFICE OFFICE CORRIDOR OFFICE Star wiring OFFICE OFFICE OFFICE OFFICE OFFICE 2CDC 500 043 B0202 13
KNX Sanoman rakenne Sanoman rakenne Laitteet kommunikoivat toistensa kanssa väylän kautta lähetettyjen sanomien avulla. Sanoma koostuu yleisestä tiedosta sekä varsinaisesta käyttäjätiedosta, jossa viestitetään tapahtuma (esim. painikkeen painaminen). Koko tieto lähetetään pakattuna 8 bittiä pitkinä merkkijonoina. Control byte Source address Destination address Length Rooting counter User information Check sum 8 bit 16 16 + 1 3 4 up to 16 x 8 8 bit 8 bit 8 8 8 8 8 8 8 8 bit Sanoman kuittaus Kun laitteet ovat vastaanottaneet sanoman, tapahtumasta lähetetään kuittausviesti. D7 D6 D5 D4 D3 D2 D1 D0 Databittien lukusuunta N N 0 0 B B 0 0 Kuitattu viesti 1 1 0 0 0 0 0 0 BUSY varattu 0 0 0 0 1 1 0 0 NAK negatiivinen kuittaus 1 1 0 0 1 1 0 0 ACK positiivinen kuittaus B = 00 BUSY N = 00 NAK NAK- negatiivinen kuittaus Kun kuittausviestinä vastaanotetaan NAK (vastaanotto virheellinen), sähke toistetaan enintään kolme kertaa. BUSY - Varattu kuittaus Kun kuittausviestinä vastaanotetaan BUSY (varattu), lähettävä laite odottaa hetken ja lähettää sähkeen sitten uudelleen. END - Loppu Mikäli lähettävä laite ei vastaanota kuittausta, sähke toistetaan kolme kertaa kunnes pyynnön lähettäminen lopetetaan. 14 2CDC 500 043 B0202
Liput Lippujen asettaminen Varoitus: Lippuja tulisi muokata vain poikkeustapauksissa! Liput ovat asetuksia ETS:ssä. Kunkin viestikohteen käyttäytyminen voidaan asettaa väylälle lippujen avulla. Communication flags/viesti-liput x Viestikohteella on normaali yhteys väylään. Sanomat kuitataan, mutta viestikohdetta ei vaihdeta. Read flag/lue-lippu x Kohteen arvo voidaan lukea väylän kautta. Kohteen arvoa ei voida lukea väylän kautta. Write flag/kirjoita-lippu x Kohteen arvoa voidaan muokata väylän kautta. Kohteen arvoa ei voida muokata väylän kautta. Transmit flag/välitä-lippu x Jos kohteen arvo (anturissa) on muuttunut, lähetetään vastaava sähke. Viestikohde lähettää vain lue-pyynnöllä varustetun vastaussähkeen. Update flag/päivitä-lippu x Arvon vastaussähkeet tulkitaan kirjoituskomennoiksi, viestikohteen arvo päivitetään. (aina sallittu BA:ssa maskiversio 1.0 1.2) Arvon vastaussähkeet tulkitaan kirjoituskomennoiksi, viestikohteen arvoa ei muuteta. x = lippu asetettu / ( ) = lippua ei ole asetettu 2CDC 500 043 B0202 15
Muuttujatyypit Standardimuuttujatyyppien määrittäminen DPT on kuvaus standartoiduista tietotyypeistä. EIS on vanha nimitys yhteensopivuus standardista. KNX-yhdistyksen määrittelemä standardi määrää valmistajasta riippumattomat ominaisuudet sanomien käyttäjätiedoille. DPT-Type EIS-Type Name DPT 1.0xx EIS 01 Boolean DPT 2.0xx EIS 08 1-Bit Controlled DPT 3.00x EIS 02 3-Bit Controlled DPT 4.00x EIS 13 Character Set DPT 5.00x EIS 06 8-Bit Unsigned Value DPT 6.010 EIS 14 8-Bit Signed Value DPT 6.020 Status with Mode DPT 7.0xx EIS 10 2-Octet Unsigned Value DPT 8.0xx EIS 10 signed 2-Octet Signed Value DPT 9.0xx EIS 05 2-Octet Float Value DPT 10.001 EIS 03 Time DPT 11.001 EIS 04 Date DPT 12.001 EIS 11 4-Octet Unsigned Value DPT 13.0xx EIS 11 signed 4-Octet Signed Value DPT 14.0xx EIS 09 4-Octet Float Value DPT 15.000 Access DPT 16.00x String DPT 29.012 8-Octet Signed Value 16 2CDC 500 043 B0202
Näin varmistetaan, että kaikki KNX-sertifioidut laitteet ovat yhteensopivia. Tämä on KNX-teknologian selvä etu. Bit/Byte Data Point Types 1 bit On/Off 2 bit value 0,1: control inactive value 2: control active Off value 3: control active On 4 bit 0 = Stop, 1 7 darker, 8 = Stop, 9.15 brighter 8 bit ASCII character 8 bit percentual value: 0% = 0...255 = 100% unsigned Value: 0 255 8 bit signed Value: -128 +127 8 bit status with 3 modes 2 octets value: 0 65'535 2 octets value: -32'768..+32'767 2 octets temperature: -271 + 670'760 C temperature difference: +/- 670'760 K change of temperature: +/- 670'760 K/h illumination level : +/- 670'760 lux wind speed: +/- 670'760 m/s air pressure: +/- 670'760 Pa time difference: +/- 670'760 ms voltage: +/- 670'760 mv current: +/- 670'760 ma and others... 3 octets day, hour, minute, second 3 octets day, month, year 4 octets value: 0 4'294'967'295 4 octets value: -2'147'483'648.+2'147'483'647 (typical energy values like Wh, kwh, VAh..) 4 octets value: 0 8'388'607 (typical values like V, Hz, A, W ) 4 octets 14 octets text with max. 14 characters 8 octets value: -9 223 372 036 854 775 808.+9 223 372 036 854 775 807 (typical Wh, VAh, VARh) 2CDC 500 043 B0202 17
Asennusohjeet KNX-asennus Oikeaoppisen KNX-asennuksen 6 vaihetta 1. Tarkista sallittujen linjapituuksien vaatimustenmukaisuus. 2. Tarkista väyläkaapelin päiden merkinnät silmämääräisesti. 3. Tarkista kaapeliliitännät. 4. Mittaa väylälinjojen erotusresistanssi. 5. Tarkista kaikkien väylän solmukohtien napaisuus. 6. Mittaa väylän kaapelinpäiden jännite (min. 21 V). Lisäyksiä yllä esitettyihin kohtiin 1. Suurimmat sallitut väylälinjojen pituudet määritellään väyläkaapeleiden jännitteen laskujen ja kapasitanssien perusteella ja siten sähkeen lähetysaikojen perusteella. Kyseessä olevan väylälinjan silmukkaimpedanssin mittaaminen voi osoittautua hyödylliseksi. Sallittu kaapelin pituus linjassa on max. 1000 m Jännitesyötön ja väylälaitteen välinen etäisyys on max. 350 m Kahden jännitesyötön, kuristin mukaan lukien, etäisyys on min. 200 m Kahden laitteen välinen etäisyys on max. 700 m 18 2CDC 500 043 B0202
2. Väyläkaapelien päissä on selkeästi luettava KNX tai väylä, mistä tunnistaa kyseessä olevan järjestelmän. Lisäksi alueen ja linjan tunnukset auttavat erillisten väylälinjojen paikallistamisessa. 3. Eri linjoja saa yhdistää vain linjayhdistimien avulla. Erillisten linjojen välisiä vääriä liitäntöjä voidaan varmistaa kytkemällä päälinjan virtalähde pois. Jos linjayhdistimen virran merkkivalo palaa edelleen, liitäntä on tehty väärin. 4. Väyläkaapelin erotusresistanssi tulisi mitata DC 250 V -jännitteellä (DIN VDE 0100 osa 610). Erotusresistanssin tulisi olla vähintään 250 kω. Mittaus suoritetaan johtimesta PE:hen, ei johtimesta johtimeen. VAROITUS: Ennen testaamista ylijännitesuojauksen liittimet tulisi irrottaa, ettei mittaukseen vaikutettaisi tai etteivät suojaukset vahingoittuisi. 5. Napaisuuden tarkistus tulisi suorittaa kaikille väylälaitteille. Tätä varten väylälaite on asetettava ohjelmointitilaan painamalla ohjelmointipainiketta. Jos merkkivalo syttyy, väylälaite on kytketty oikein. Kun ohjelmointipainiketta painetaan uudelleen, väylälaite vaihtaa takaisin käyttötilaan ja ohjelmoinnin merkkivalo sammuu. 6. Kun kaikki väylälaitteet on asennettu, väylän jännite tulisi tarkistaa jännitemittarilla jokaisen väyläkaapelin päästä. Jännitteen on oltava vähintään 21 VDC. 2CDC 500 043 B0202 19
Topologia IP-hierarkia IP-verkoista on nyt tullut tavallisia suuremmissa kiinteistöissä. Näitä verkkoja voidaan myös käyttää KNX-sähkeiden välittämiseen. IP-yhdyskäytävillä voidaan korvata perinteiset linjayhdistinhierarkiat ja samalla yksinkertaistaa rakennetta. Järjestelmään voidaan integroida myös kauempana sijaitsevia rakennuksen osia. Router Switch Visualization PC IP Router IPR/S 2.1 IP Router IPR/S 2.1 IP Router IPR/S 2.1... IP Router IPR/S 2.1 KNX line 1 KNX line 2 KNX line 3 KNX line n Laitteiden välinen tietonopeus kasvaa kun linja- tai alueyhdistimet vaihdetaan IP-reitittimiin. Se yhdistää muiden järjestelmien (esim. rakennusautomaation tai visualisoinnin) rajapinnan KNX:ään IP-verkon kautta käyttämällä OPC:ta. KNXlaitteet voidaan ohjelmoida IP-verkon kautta ja etäkäyttö (etäohjelmoimalla tai monitoroimalla) on mahdollista internetin kautta. 20 2CDC 500 043 B0202
Ohjeita ja vinkkejä Käyttöönotto Ennen käyttöönoton aloittamista, varmista, että RS 232/USB-liittymä on ohjelmoitu paikallisesti linjaan sopivaksi. Jos näin ei ole, yhdistimä ei voi ohjelmoida oikein. Ohjelmoi linjan yhdistimet ja aseta sen jälkeen parametrit reitittämään kaikki sanomat ilman suodatusta. ETS-diagnostiikkalla varmistat, ettei mikään väylälaite ole ohjelmointitilassa. (ohjelmointipainiketta on painettu ja ohjelmoinnin merkkivalo palaa) Väylälaitteiden käyttöönotto Aluksi ohjelmoidaan osoitteet väylälaitteille. Jos kaikki osoitteet on ohjelmoitu, sovelluksien lataamisen voi aloittaa. Mikäli esiintyy yhteysongelmia, seuraavat asiat tulisi tarkistaa: RS 232/USB-liityntää ei ole ohjelmoitu. Laite, jonka osoite vastaa linjaa x sijaitsee toisella linjalla. Kaksi eri linjaa on yhdistetty toisiinsa. Linjayhdistimiä ei ole ohjelmoitu. Varoitus: Linjayhdistimet on aina ohjelmoitava käyttöönoton alussa. Jos niitä ei ohjelmoida, ne voivat häiritä väyläyhteyttä. ETS4 mahdollistaa laitteiden samanaikaisen ohjelmoinnin useilla linjoilla yhdessä IP-reitittimillä aikaansaadun yhteyden kanssa. Tämä säästää aikaa asennuksen aikana. 2CDC 500 043 B0202 21
Toiminta vian sattuessa Oletetun vian tapahtuessa järjestelmän ylläpitäjän tulee tarkastaa ensin, onkol laite viallinen vai onko vika ohjelmoinnissa. Vasta sen jälkeen tulee ottaa yhteys järjestelmästä vastuussa olevaan henkilöön ja kuvata mahdollisimman tarkasti, mikä ei-sovittu toiminto on tapahtunut. Seuraavat peruskysymykset ovat hyödyllisiä tällaisessa tapauksessa: Mikä vika on tapahtunut? Missä vika on tapahtunut? Mitä laitetta vika koskee? Milloin vika tapahtui? 1. Etsi vika silmämääräisellä tarkastuksella: Paikanna lohkossa/käytössä/toiminnassa käytetyt väylälinjat. Onko kytkin vahingoittunut? Ovatko liitännäisanturit vahingoittuneet? Onko vain yksi laite vai useampia laitteita linjassa vahingoittunut? Ovatko laitteet, kuten kellokytkin, hämäräkytkin jne. vaikuttaneet toimintaan? 2. Tarkasta KNX:n virtalähteen väyläjännite vahingoittuneessa linjassa: Jos vihreä LED syttyy KNX:n virtalähteessä, se toimii oikein. Jos keltainen ylikuormituksen LED syttyy (ei kaikissa KNX:n virtalähteissä), väyläjännite on tarkistettava ja laite vaihdettava tarvittaessa. Jos punainen ylivirran LED syttyy, kytketty väylän kuormitus on liian korkea tai väylälinjassa on tapahtunut oikosulku. Jos vain vihreä LED syttyy KNX:n virtalähteessä, voit yrittää korjata vian palauttamalla alkutilaan. Kuristimen kytkin on palautettava tehdasasetustilaan (kuristimen punainen LED syttyy) ja nollattava n. 2-3 sekunnin kuluttua. Tarkista sen jälkeen, onko vika korjattu. 3. Tarkasta käyttöönotto-ohjelmiston avulla, vastaavatko kaikki vahingoittuneen linjan väylälaitteet. Tarkasta laitteet, jotka eivät vastaa: Vastaako käyttöönotto-ohjelmistolla luotu fyysinen osoite laitteessa ja dokumentoinnissa olevaa osoitetta?
Paina väyläliitäntäyksikön ohjelmointipainiketta. Syttyykö punainen LED? Jos kyllä: paina ohjelmointipainiketta toistamiseen. LED sammuu. Jos ei: tarkasta väyläliitäntäyksikön kytkentä ja laitteen käyttöjännite ja väyläjännite. Tarkista, toimivatko vahingoittuneen toiminnon anturit oikein. Tee näin: Aseta vastaavat laukaisuehdot vianmääritysohjelmistolla ja käynnistä anturit. 4. Mikäli vianmääritysohjelmisto ei tallenna sanomia, syyt on selvitettävä ja virheet korjattava tarvittaessa. Mahdolliset syyt: Toimintaehdot on asetettu väärin Käyttömoduuli ei vastaa väyläliitäntäyksikön sovellusohjelmistoa. Anturin fyysinen osoite ei vastaa niiden laitteiden fyysistä osoitetta, joiden toimintaehdot on asetettu. Väyläliitäntäyksikköön ei ole ladattu mitään sovellusohjelmistoa. Väärä sovellusohjelmisto on ohjelmoitu. Liput on asetettu väärin. 5. Mikäli vianmääritysohjelmisto tallentaa sanomia, ne on analysoitava. Vahingoittuneen väylälaitteen ohjelmointi on muutettava tarvittaessa. 6. Vastaavatko siirretyt ryhmäosoitteet konfiguroituja ryhmäosoitteita? 7. Jos anturit toimivat virheettä tai todetut virheet on korjattu ja koko toiminto on silti virheellinen, tarkasta vahingoittuneet kytkimet.
Tarkistuslista Toiminnallisuus / Asiakkaan vaatimukset Valaistus O Käyttö yhdestä tai useammasta paikasta O Himmennys yhdestä tai useammasta paikasta O Porrasvaloautomaattitoiminto O Sytytyksen ja sammutuksen viive O Aikaohjaukset O Liiketunnistuksen mukainen ohjaus O Läsnäolon mukainen ohjaus O Päivänvalon mukaan ohjattu O Valaistustilanteet O Hälytystoiminnot, vilkutukset O DALI-ohjaus O DSI-ohjaus O RGB-ohjaus Markiisit / Sälekaihtimet / Kattoikkunat O Käyttö yhdestä tai useammasta paikasta O Keskitetty/ryhmäkäyttö O Aikaohjaukset O Haluttuun asentoon ohjaus O Sälekaihtimien asennon säätäminen/ohjaus O Sään mukainen ohjaus (tuuli, sade, pakkanen) O Auringon asennosta riippuvainen ohjaus O Lämpötilan mukainen ohjaus O Lämmitys-/jäähdytysautomatiikka O Tilanneohjaus O Yöviilennys (ikkunan avaus) O Räystäiden lämmityksen ohjaus O Sulanapito-ohjaus Lämmitys/Ilmanvaihto O Yksilöllinen huonelämpötilan ohjaus O Aikaohjaus O Läsnäolo-ohjaus O Etäohjaus (esim. puhelimella) O Lämminvesivaraajan ohjaus/valvonta O Ikkunoiden asennon valvonta O Ohjattu ilmanvaihto O Virheilmoitukset O Hiilidioksidin mittaus Turvallisuustoiminnot O Oheislaitteiden suojaus O Sisäinen valvonta O Ulkoinen valvonta O Savuilmaisin O Kosteusvahti O Kaasuilmaisin O Hiilidioksidi-ilmaisin O Hätäpuhelu O Sisäinen hälytysmerkki O Ulkoinen hälytysmerkki O Läsnäolosimulointi O Hälytystilanteen ohjaus O Hälytysjärjestelmän liittäminen KNX:ään 24 2CDC 500 043 B0202
O Kulunvalvonta O Videovalvonta Toiminnallisuus/Visualisointi O KNX-painonapit O LED-merkkivalot näyttävät tilannetiedon O Merkinnät painonappeihin O IR-kaukosäädinohjaus O KNX-kosketusnäyttö keskitettyihin ohjauksiin O Käyttöliittymä internetselaimella millä tahansa laitteella O Käyttöliittymä älypuhelinta käyttäen Liitynnät muihin järjestelmiin O Hälytystietojen näyttö O Kastelujärjestelmän ohjaus O Magneettiventtiilin ohjaus O Pumppujen ohjaus O Erilaisten kuormien kulutuksen mittaus O Sähkönkäytön optimointi O Audio- ja videoliityntä ja ohjaus O Ilmanvaihtokoneen ohjaus O Liityntä muihin järjestelmiin analogiaohjauksella O Käyttötuntilaskuri O Säätietojen haku O Inva-wc-hälytykset (Signal-tuotteiden hälytykset) 2CDC 500 043 B0202 25
KNX Lamppujen määrät ja kuormituskyky SA/S 4.6.1 SA/S 2.10.2.1 SA/S 2.16.2.1 SA/S 2.16.5.1 SA/S 2.16.6.1 SA/S 8.6.1 SA/S 4.10.2.1 SA/S 4.16.2.1 SA/S 4.16.5.1 SA/S 4.16.6.1 SA/S 12.6.1 SA/S 8.10.2.1 SA/S 8.16.2.1 SA/S 8.16.5.1 SA/S 8.16.6.1 Kytkinyksiköt SA/S 12.10.2.1 SA/S 12.16.2.1 SA/S 12.16.5.1 SA/S 12.16.6.1 Asennustapa MDRC MDRC MDRC MDRC MDRC Kanavien määrä 4/8/12 2/4/8/12 2/4/8/12 2/4/8/12 2/4/8/12 Modulien leveys (DIN) 2/4/6 2/4/8/12 2/4/8/12 2/4/8/12 2/4/8/12 Käsikäyttömahdollisuus x x x x Kontaktin tilan näyttö x x x x I n nimellisvirta (A) 6 A 10 AX 16 A 16/20 A C-käyrä 16/20 A C-käyrä Virranmittaus x Toiminnot sovelluksessa Sytytys/sammutus viive x x x x x Porrasvaloautomaatti x x x x x Varoitus ennen sammutusta x x x x x Porrasvaloautomaatin ajan muuttaminen x x x x x Vilkkuvalotoiminto x x x x x Releen kytkentätoiminnon muutos (N.O./N.C.) x x x x x Raja-arvo asetukset x x x x x Virran mittaus x Raja-arvojen valvonta x Mitattujen arvojen seuranta x Tilanneohjaukset x x x x x Logiikkatoiminnot Looginen AND x x x x x Looginen OR x x x x x Looginen XOR x x x x x Kiikku toiminto x x x x x Prioritetti ohjaus/ pakko-ohjaus toiminto x x x x x Lämminvesivaraajan ohjaus Päälle/pois 2 pisteen menetelmä x x x x x Syklinen vianseuranta x x x x x Automaattinen huuhtelu x x x x x Puhallinkonvektoriohjaus x x x x x Erikoistoiminnot Asetusarvon mukainen asento sähkökatkon jälkeen x x x x x Tilatieto asennosta x x x x x I n nimellivirta (A) 6 A 10 AX 16 A 16/20 A C-käyrä 16/20 A C-käyrä U n nimellisjännite (V) 250/440 V AC 250/440 V AC 250/440 V AC 250/440 V AC 250/440 V AC AC1 kuormitus- ja katkaisukyky (cos j = 0.8) DIN EN 60947-4-1 6 A 10 A 16 A 20 A 20 A 26 2CDC 500 043 B0202
SA/S 4.6.1 SA/S 2.10.1 SA/S 2.16.1 SA/S 2.16.5.1 SA/S 2.16.6.1 Kytkinyksiköt SA/S 8.6.1 SA/S 4.10.1 SA/S 4.16.1 SA/S 4.16.5.1 SA/S 4.16.6.1 SA/S 12.6.1 SA/S 8.10.1 SA/S 8.16.1 SA/S 8.16.5.1 SA/S 8.16.6.1 SA/S 12.10.1 SA/S 12.16.1 SA/S 12.16.5.1 SA/S 12.16.6.1 AC3 katkaisukyky (cos j = 0.45) DIN EN 60947-4-1 6 A 8 A 16 A 16 A C-käyrä katkaisukyky 20 A 20 A Loisteputkilamppukuorma AX to EN 60669-1 6 A (35 µf) 3) 10 AX (140 µf) 3) 16 A (70 µf) 3) 20 AX (200 µf) 3) 20 AX (200 µf) 3) Minimikatkaisukyky 10 ma/12 V 100 ma/12 V 100 ma/12 V 100 ma/12 V 100 ma/12 V DC jännitteen katkaisukyky (resistiivinen kuorma) 7 A/24 V = 10 A/24 V = 16 A/24 V = 120 A/24 V = 20 A/24 V = Mekaaninen kestoikä > 10 7 > 3 x 10 6 > 3 x 10 6 > 10 6 > 10 6 Elektroninen kestoikä IEC 60947-4-1: Nimellisvirta AC1 (240V/0.8) Nimellisvirta AC3 (240V/0.45) 100,000 15,000 15,000 100,000 30,000 30,000 100,000 30,000 30,000 100,000 30,000 30,000 100,000 30,000 30,000 Nimellisvirta AC5a (240V/0.45) Hehkulamppukuorma 230 V AC 1200 W 2500 W 2500 W 3680 W 3680 W Loisteputkikuorma T5/T8: Kompensoimaton Rinnankompensoitu DUO kytkentä Pienjännitehalogeeni lamppu: Rautasydän muuntaja Elektroninen muuttaja 800 W 300 W 350 W 800 W 1000 W 2500 W 1500 W 1500 W 1200 W 1500 W 2500 W 1500 W 1500 W 1200 W 1500 W 3680 W 2500 W 3680 W 2000 W 2500 W 3680 W 2500 W 3680 W 2000 W 2500 W Halogeeni lamput 230 V 1000 W 2500 W 2500 W 3680 W 3680 W Dulux lamps: Kompensoimaton Rinnankompensoitu 800 W 800 W 1100 W 1100 W 1100 W 1100 W 3680 W 3000 W 3680 W 3000 W Monimetallilamput: Kompensoimaton Rinnankompensoitu Elohopealamput: Kompensoimaton Rinnankompensoitu Max. sysäysvirta: I p (150 µs) I p (250 µs) I p (600 µs) Elektronisten liitäntälaitteiden määrä (T5/T8): 1 18 W (ABB EVG 1 x 18 SF) 24 W (ABB EVG 1 x 24 CY) 36 W (ABB EVG 1 x 36 CF) 58 W (ABB EVG 1 x 58 CF) 80 W (Helvar EL 1 x 80 SC) 1000 W 800 W 1000 W 800 W 200 A 160 A 100 A 10 10 7 5 3 2000 W 2000 W 2000 W 2000 W 400 A 320 A 200 A 23 23 14 11 10 2000 W 2000 W 2000 W 2000 W 400 A 320 A 200 A 3680 W 3000 W 3680 W 3000 W 600 A 480 A 300 A 3680 W 3000 W 3680 W 3000 W 600 A 480 A 300 A 1) Valaisimet, joissa on enemmän elektronisia liitäntälaitteita, täytyy varmistaa sysäysvirtakestoisuus. 2) Liitäntälaitteiden määrä perustuu B16/B20 johdonsuoja-automaattiin. 3) Maksimaalista sysäysvirran määrää ei välttämättä saavuteta. 23 23 14 11 10 26 2) 26 2) 22 12 2) 12 2) 26 2) 26 2) 22 12 2) 12 2) x toiminto mahdollinen 2CDC 500 043 B0202 27
Muistiinpanoja 28 2CDC 500 043 B0202
Ota yhteyttä ABB Oy Porvoon Sisäkehä 2, PL 16 06100 Porvoo Puh. 010 22 11 Fax 010 22 54 255 www.abb.fi/asennustuotteet WAIM47/52012