Yksilöturvallisuus globaalissa maailmassa. Yksilöturvallisuutta etsimässä seminaari 17.1.2013 Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti



Samankaltaiset tiedostot
Turvallisempi huominen

Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä

P A R T. Professional Assault Response Training Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Sosiaalinen, inhimillinen ja ekologinen kestävyys - sosiaali- ja terveysturvan haasteena

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Mitä on kestävä kehitys

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ PEKKA HAAVISTO

Ympäristökysely Taulukkoraportti N=644 Julkaistu:

Suomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

TILASTOKATSAUS 4:2016

Suomen Punainen Risti ja laajamittainen maahantulo. Kaisa Kannuksela Vastaanottotoiminnan suunnittelija Suomen Punainen Risti

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

Persoonan käyttö seikkailukasvatuksessa. Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Merja Marjamäki

Esipuhe OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?

AJATUKSIA TOIMINTAMALLIN TAUSTALLA:

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

17 tapaa luoda uusia markkinoita. Kauppa, yksilöt ja yhteisöt

Päivätyökeräys Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Miten jaksan omaisena?

R U K A. ratkaisijana

Punaisen Ristin arvot ja periaatteet

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

Tutkinnon suorittaja. ymmärtää identiteetin merkityksen ihmisen elämässä

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka:

MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta.

Alkoholinkäyttö lapsiperheissä. Marja Holmila

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Viite: Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

HLJ 2015 Helsingin seudun liikkumistutkimus 2012

Riittävätkö lastensuojelun keinot Hilkka Karttunen Lastensuojelun palvelupäällikkö

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Suonenjoki. Asukasluku

Mikä kehitysmaantiede?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari

Talousnäkymät. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Täyttä elämää eläkkeellä

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

KANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA. Tutkimusraportti

Luottamus ja yrittäjän etiikka

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Kohti dialogista johtamista

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

Industrial Fire Protection Handbook

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord me. säätiö Me-säätiö

Liukeneminen

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

TPS JUNIORIJALKAPALLON EETTISET PELISÄÄNNÖT

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?

Hailuodon kunta. Talousarvion toteutuminen

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Lisääkö aineeton köyhyys ymmärrystä huono-osaisuudesta? Heidi Kaartinen & Anna-Maria Isola

Sote- integraatio. pj. Nimi: Jarmo Ruohonen siht. Nimi: Pilvi Moberg

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

RAHAPÄIVÄ Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Aineeton pääoma vaakalaudalla

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito

Jussi Eerikäinen, 2014

Vammaiset naiset näkyviksi kaikilla areenoilla

Onko kaupunki palvelu?

Transkriptio:

Yksilöturvallisuus globaalissa maailmassa Yksilöturvallisuutta etsimässä seminaari 17.1.2013 Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Yksilö kokijana Globaalit prosessit talouden, kulttuurin, palvelujen ja sosiaalisen kehityksen alalla vaikuttavat ihmisten elämään Prosessit ovat monimutkaisia ja vaikeita hallita Nopea ja reaaliaikainen viestintä entistä merkittävämpää Vaikutukset välittömiä ihmisten elämään: työn siirtyminen vielä halvemmille markkinoille, ruuan hinnan nousu, luonnonvarat Hallitsemattomuus ja koettu etäisyys herättävät pelkoa ja hämmennystä

Yksilöturvallisuus maailman mittakaavassa Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kehitystä voidaan mitata esimerkiksi seuraavilla tekijöillä Konfliktien määrät ja vaikutukset Luonnonkatastrofien määrät ja vaikutukset Köyhyyden kehittyminen Sairaudet, terveyttä uhkaavat tekijät Ihmisoikeusloukkaukset

Yhteisiä piirteitä Kriisien kompleksisuus, monia päällekkäisiä tilanteita (ympäristön heikkeneminen, luonnonkatastrofit, köyhyys, aseellinen konflikti ) Kriisit eivät tunne enää rajoja niin kuin ennen Ne koskettavat pahiten köyhiä maita, mutta myös rikkaita Globaali eriarvoisuus kasvanut alueiden sisällä ja välillä Luonnonkatastrofien määrä ja vaikutusten laajuus kasvanut pitkällä tähtäimellä Humanitaaristen toimijoiden moninaisuus riippumattoman toiminnan vaarantuminen

Konfliktien määrän kehittyminen Lähde: Heidelberg institute of International Conflict Research

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n huomioita konflikteista 2007-2011 maailmalla käytiin sotaa yli 60 maassa Siviilit ovat edelleen sodan oikeussääntöjen rikkomusten ensisijaisia uhreja Useimmat konfliktit valtion ja aseellisten ryhmittymien välisiä Valtiorakenteiden heikkous mahdollistaa paikallisten aseellisten ryhmittymien rikollisen toiminnan Ideologisten konfliktien määrä vähentynyt nykyään enemmän sidoksissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen Taisteluja käydään siellä missä siviilit asuvat (esim. Syyria) Humanitaarisen avun toimijoilla haasteita päästä avuntarvitsijoiden luo Konfliktien monimuotoisuus (asymmetrisiä, fragmentoituneita, high-tech, low-tech) Konfliktien kesto pidempi, intensiteetti vaihtelee

Identiteetti ja väkivalta Identiteettiä, uskontoa, etnistä alkuperää, kansallisuutta käytetään väkivallan ja syrjinnän perusteena Moniulotteinen identiteetti kavennetaan yksiulotteiseksi Yksiulotteisuus antaa perusteen väkivallalle, syrjinnälle, ulossulkemiselle Identiteetillä ja ryhmään kuulumisella on pitkä historia ja se voi olla hyvin mobilisoiva kokemus

Luonnonkatastrofien ja uhrien määrän kehitys Lähde: Centre for Research on the Epidemiology of Disasters CRED

Ilmastoon liittyvät katastrofit

Katastrofien aiheuttamien kustannusten kehitys 2002-2011 = miljoonaa USD = luonnonkatastrofien ja teknologisten katastrofien määrä

YK:n vuosituhattavoitteet köyhyyden puolittaminen Lähde: The Millennium Development Goals Report 2012, UN

Väestön kasvun ennusteet Lähde: UNEP

Ihmisten liikkuvuus ja siihen liittyvät humanitaariset tilanteet lisääntyneet 214 miljoonaa siirtolaista, 740 miljoonaa maiden sisäistä siirtolaista Yhä suurempi osa muuttaa kaupunkeihin Muuttoliikkeiden humanitaariset seuraukset kasvaneet: ihmisten hyväksikäyttö, paperittomuus, oikeudettomuus, slummiutuminen, terveysongelmat, rasismi ja syrjintä

73 miljoonaa ihmistä pakotettu lähtemään kodeistaan Lähde: IFRC, World Disasters Report 2012

Giovanni Zambello/IFRC Yksilöiden ottamat riskit UNHCR:n arvion mukaan 1500 ihmistä kuoli matkalla yrittäessään Välimeren ylitse Eurooppaan v. 2011. Kuva Italiasta.

Maailman terveys Maailman väestön terveys parantunut merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana, mutta terveyserot valtavia Rikkaissa maissa yli 2/3 elää yli 70-vuotiaiksi, köyhimmissä alle 1/4 Heikko terveys vaivaa erityisesti kehitysmaiden äitejä ja lapsia: 99 % äitiys- ja lapsikuolemista tapahtuu kehitysmaissa Suuri osa kehitysmaiden taudeista ja kuolemista ratkaistavissa yksinkertaisin keinoin: ravinto, puhdas vesi, hygieniakäytännöt Terveysriskeistä suurin on nälkä Peruspalvelut pelastaisivat vuosittain miljoonien hengen

Katastrofeihin ja niiden seurauksiin vaikuttavia tekijöitä Taloudellinen eriarvoisuus, köyhyys Ilmastonmuutos, ympäristön tuhoutuminen Rauha, demokratia, ihmisoikeudet, hyvä hallinto Suunnittelematon kaupungistuminen Pandemioiden uhka Varautumisen taso, yhteisöjen kyky selvitä

Varautuminen katastrofeihin ja onnettomuuksiin Sijoittamalla yhden dollarin katastrofeihin varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn, säästetään keskimäärin seitsemän dollarin edestä raivaus-, pelastus- ja jälleenrakennuskustannuksia Tarvitaan pitkäkestoista kehitystyötä, jotta ihmiset selviytyisivät katastrofien aiheuttamista ongelmista ja heillä olisi paremmat valmiudet kohdata mahdolliset katastrofit tulevaisuudessa

Turvaverkostot Katastrofi voi liittyä köyhyyteen, sairastumiseen tai muuhun perheen toimeentuloon liittyvään tekijään Kun hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole, tarvitaan lähiyhteisöstä muodostuva turvaverkosto Yleensä ihmiset tietävät itse parhaiten kuka tarvitsee minkälaista apua Kehitysohjelmilla voidaan kehittää ihmisten ja yhteisöjen omaehtoista selviytymiskykyä kriisien ja onnettomuuksien sattuessa (resilience)

Punaisen Ristin määritelmä resilience-termille luonnonkatastrofeille, kriiseille tai rakenteelliselle haavoittuvuudelle alttiiden yksilöiden, yhteisöjen, organisaatioiden tai maiden kyky ennakoida, vähentää, selviytyä tai toipua näiden vastoinkäymisten aiheuttamista vaikutuksista ilman, että heidän pitkän aikavälin kehittymismahdollisuutensa vaarantuvat

Yksilön voimavarat Yksilön oman osaamisen, osallisuuden ja oikeuksien vahvistaminen on oleellinen osa yhteisön selviytymistä Hyvän hallinnon, oikeuksien toteutuminen vahvistaa yksilön mahdollisuuksia Ihmisoikeudet toteutuminen lisää ihmisten kykyä selviytyä Kansainvälisen yhteisvastuun ja globaalin välittämisen tärkeys on yhteisten arvojen ja toivon ylläpitäjänä

Ihmisoikeudet vahvistavat perusturvallisuutta Tarkoitus on taata ihmisarvon mukainen arvokas elämä ja suojata oikeuksien loukkauksilta Ne ovat myös edellytys rauhalle ja edistykselle Suojaavat erityisesti heikommassa asemassa olevia kuten vähemmistöjä Turvallisuuden kannalta yhtä tärkeitä ovat kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP) sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS)

Yksilön turvallisuus Kuuluminen johonkin ja merkitykset omassa elämässä ovat turvallisuuden kannalta tärkeitä Kuulumiseen liittyy oikeus osallisuuteen, kuulluksi tulemiseen ja oman monimuotoisen identiteetin tunnustaminen Oman selviytymisen ja omien voimavarojen vahvistamisen tukeminen on turvallisuuden kannalta keskeinen tekijä Moderni viestintä on myös vahvistavaa; hyvät kokemukset, rohkeus ja toivo tärkeitä turvallisuuden kokemukselle