RÄÄKKYLÄN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2016 Rääkkylän kulu

Rääkkylän esipetussuunnitelma 1 Sisällys 1. Esipetuksen järjestäminen... 3 1.1. Opetussuunnitelman laadinta, arviinti ja kehittäminen... 3 1.2. Paikalliset erityispiirteet ja esipetuksen erilaiset järjestämisen tavat... 5 2. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet... 6 2.1. Esipetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet... 6 2.2. Esipetuksen tehtävä sana ppimisen plkua... 7 2.3. Arvperusta... 8 2.4. Oppimiskäsitys... 9 2.5. Laaja-alainen saaminen esipetuksessa... 10 Ajattelu ja ppiminen... 10 Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu... 11 Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt... 11 Mnilukutait... 11 Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen... 11 Osallistuminen ja vaikuttaminen... 12 3. Kasvua ja ppimista tukeva timintakulttuuri... 13 3.1. Timintakulttuurin kehittämistä hjaavat periaatteet... 13 Kaikille yhteinen esipetus... 13 Oppimisen ja ivalluksen il... 14 Lapsi sallisena ja man elämänsä timijana... 14 Hyvinvinti ja turvallinen arki... 14 3.2. Oppimisympäristöt esipetuksessa... 15 3.3. Yhteistyö esipetuksen aikana ja siirtymävaiheissa... 15 Yhteistyö esipetuksessa... 15 Hultajien kanssa tehtävä yhteistyö... 16 Yhteistyö siirtymävaiheissa... 16 4. Esipetuksen tteuttamisen periaatteet... 18 4.1. Mnipuliset työtavat... 18 4.2. Arviinti petuksen ja ppimisen tukena... 18 4.3. Opetuksen yhteiset tavitteet ja ppimiskknaisuudet... 20 Ilmaisun mnet mudt... 20 Kknaisuuteen liittyvät petuksen yleiset tavitteet... 20 Kielen rikas maailma... 22 Kknaisuuteen liittyvät petuksen yleiset tavitteet... 22

Rääkkylän esipetussuunnitelma 2 Minä ja meidän yhteisömme... 24 Kknaisuuteen liittyvät petuksen yleiset tavitteet... 24 Yksityiskhtaisemmat tavitteet... 26 Kasvan ja kehityn... 27 Kknaisuuteen liittyvät petuksen yleiset tavitteet... 28 Yksityiskhtaisemmat tavitteet... 28 4.4. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä... 29 Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esipetuksessa... 29 Kaksikielinen esipetus... 30 Laajamittainen kaksikielinen esipetus... 30 Suppeampi kaksikielinen esipetus... 31 5. Lapsen kasvun ja ppimisen tuki sekä ppilashult... 31 5.1. Tuen järjestämistä hjaavat periaatteet... 31 5.2. Yhteistyö hultajan kanssa tuen aikana... 32 5.3. Yleinen tuki... 33 5.4. Tehstettu tuki... 33 Pedagginen arvi... 34 Oppimissuunnitelma tehstetun tuen aikana... 34 5.5. Erityinen tuki... 36 Pedagginen selvitys... 36 Erityisen tuen päätös... 37 Henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma... 37 Pidennetty ppivelvllisuus... 38 5.6. Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt... 40 Opetukseen sallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet... 41 5.7. Oppilashult... 42 5.7.1. Mnialainen ppilashulln yhteistyö... 42 5.7.2. Yhteisöllinen ppilashult... 44 5.7.3. Yksilökhtainen ppilashult... 44 5.7.4. Oppilashultsuunnitelmat... 45

Rääkkylän esipetussuunnitelma 3 Rääkkylän esipetussuunnitelma 2016 1. Esipetuksen järjestäminen 1.1. Opetussuunnitelman laadinta, arviinti ja kehittäminen Opetuksen järjestäjällä n vastuu paikallisen esipetuksen petussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallisessa petussuunnitelmassa päätetään esipetuksen kasvatus- ja petustyön, ppilashulln, hultajien ja esipetuksen yhteistyön sekä esipetuksen muun timinnan järjestämisestä ja tteuttamisesta esipetuksen kansallisten perusteiden phjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, hjaa ja tukee esipetuksen järjestämistä kaikissa esipetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ttaa humin paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekä esipetusta kskevan arviintitiedn ja kehittämistyön tulkset petussuunnitelmaa laatiessaan. Opetussuunnitelman laadinnassa tetaan humin myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten: mahdllinen varhaiskasvatuksen suunnitelma peruspetukseen valmistavan petuksen suunnitelma peruspetuksen petussuunnitelma mahdllinen peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma lastensujelulain mukainen lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma mahdllinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut petuksen järjestäjän tekemät kulusta, lapsia ja perheitä kskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy petussuunnitelman erikseen sumenkielistä, rutsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa esipetusta varten. Paikallinen esipetuksen petussuunnitelma vidaan laatia kaikille petuksen järjestäjän esipetuksen yksiköille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää petuksen järjestäjän yhteisiä sekä yksikkökhtaisia sia sen mukaan kuin petuksen järjestäjä päättää. Opetuksen järjestäjät vivat myös spia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä petussuunnitelmaa laadittaessa, sitä arviitaessa ja kehitettäessä. Lisäksi petuksen järjestäjän tulee laatia esipetuksen petussuunnitelmaan perustuva vusittainen suunnitelma ja tiedttaa hultajille ennalta siinä päätetyistä keskeisistä asiista. Suunnitelmassa tarkennetaan, miten paikallista petussuunnitelmaa kussakin esipetuksen yksikössä kyseisen vuden aikana tteutetaan. Opetuksen järjestäjä hulehtii siitä, että esipetuksen henkilöstö sekä hultajat vivat sallistua petussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä. Hultajien ja lasten kannalta mielekkäisiin sallistumis- ja vaikuttamistapihin kiinnitetään erityistä humita. Peruspetuslaki velvittaa laatimaan esipetuksen petussuunnitelman yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Lasten eheän ppimisen plun turvaamiseksi n tärkeää, että muun varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen henkilöstö saa mahdllisuuden tutustua ja sallistua esipetuksen petussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Esipetuksessa levalla lapsella n peruspetuslain turvaama ikeus saada petussuunnitelman mukaista petusta sekä sutuisan kehityksen ja ppimisen edellyttämää tukea jkaisena esipetuksen työpäivänä. Tämän ikeuden turvaamiseksi jkainen esipetuksessa levan lapsen kanssa työskentelevä nudattaa petuksen järjestäjän vahvistamaa petussuunnitelmaa ja muita timintaa hjaavia nrmeja. Myös lapsen kasvun ja ppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilölliset suunnitelmat laaditaan yhteisen petussuunnitelman phjalta. Opetuksen järjestäjän tehtävänä n arviida antamaansa esipetusta ja sen vaikuttavuutta sekä sallistua ulkpuliseen timintansa arviintiin. Arviinnin tarkitus n esipetuksen laadun kehittäminen ja lasten ppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen petussuunnitelman ja sitä tarkentavan vusittaisen suunnitelman tteutumisen seuranta ja arviinti n sa arviintitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 4 Opetuksen järjestäjän ja esipetuksen yksiköiden tuttaman tiedn lisäksi esipetuksen arviinnissa vidaan hyödyntää kansallisten arviintien ja kehittämishankkeiden tulksia. Yhteistyö muiden timijiden kanssa edistää avinta ja rakentavaa itsearviintia. Muutkset petussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutsten tekemistä paikalliseen petussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä vi tarkistaa petussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja timivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tulksia hyödyntäen. Rääkkylän kunnan esipetuksen petussuunnitelma laaditaan kuntakhtaisena, jta Rääkkylän kulu nudattaa. Opetussuunnitelman laadinnassa hyödynnetään seudullisesti tehtyjä siita. Opetussuunnitelma laaditaan sumen kielellä annettavaa petusta varten. Opetussuunnitelman rakenne nudattaa petussuunnitelman perusteiden sisällön rakennetta. Asiat käsitellään perusteiden mukaisten lukujen järjestyksessä. Opetussuunnitelma julkaistaan paperiversina sekä sähköisessä mudssa. Sähköinen versi julkaistaan myös kunnan nettisivuilla esipetuksen khdalla. Opettajat laativat yhdessä petussuunnitelman sähköistä ps-työkalua apunaan käyttäen. Opetussuunnitelman asiita n tallennettu myös pilvipalveluun, jssa pettajat ja muu henkilöstö vivat käydä kmmentimassa ja mukkaamassa sisältöä. Oppilaille tehdään petussuunnitelman sisältöön liittyviä kyselyitä. Oppilaskunta malta saltaan ttaa kantaa petussuunnitelmaan. Hultajat sallistuvat petussuunnitelman laatimiseen kmmentimalla valmisteltuja sisältöjä sähköisesti Wilma-kanavalla ja/tai muiden sähköisten kyselyiden kautta. Opetussuunnitelman arviinti ja kehittäminen tteutetaan henkilökunnan salta erillisissä henkilökunnan kkuksessa. Oppilaat ja hultajat sallistuvat petussuunnitelman arviintiin ja kehittämiseen kyselyjen ja sähköisesti ja suullisesti annetun palautteen avulla. Sivistyslautakunnan kkuksessa käsitellään vusittain petussuunnitelman tilannetta. Rääkkylän peruspetuksen petussuunnitelman laadintaan sallistuu esipetuksen pettaja. Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt käydään muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa läpi yhteisessä kkuksessa. Peruspetuksen kanssa tehtävä petussuunnitelmayhteistyö tteutetaan yhteisinä kkuksina ja kulutuksina. Kulu tekee yhteistyötä kunnan sisällä sekä klmannen sektrin kanssa. Opetussuunnitelman valmistelussa kuullaan näitä tahja yhteisissä palavereissa. Oppilashulln suus n laadittu uuden ppilashultlain mukaiseksi. Oppilashulln suus n laadittu yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveysviranmaisten kanssa. Kdin ja kulun yhteistyön suus työstetään yhteisissä kkuksissa ssiaali- ja terveysviranmaisten kanssa. Rehtri laati phjan, jta mukataan yhdessä. Opetussuunnitelman tteutumista seurataan ja arviidaan vusittain käytävissä henkilökunnan ja sivistyslautakunnan kkuksissa sekä vanhempainillissa. Peruspetuksen laatuarviintiin sisällytetään petussuunnitelmasi. Arviinnissa tdetut kehittämiskhteet tetaan mukaan lukuvusisuunnitelmaan ja talusarvin timinnallisiin tavitteisiin. Opetussuunnitelmaa täydentävät aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma, esipetuksen petussuunnitelma, kunnan hyvinvintisuunnitelma, päihdestrategia sekä liikunta-, kulttuuri- ja tietstrategia ja Keski-Karjala kielistrategia. Tasa-arvsuunnitelma n liitteenä.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 5 Rääkkylässä n yksi yhtenäinen peruskulu vusilukille 0-9, jten yhtenäisyys n jkapäiväinen asia. Kulun sisällä yhtenäisyyttä edistetään henkilökunnan yhteisillä kkuksilla, pettajien justavalla käytöllä eri vusilukilla sekä yhteisillä tapahtumilla. Muun varhaiskasvatuksen kanssa yhtenäisyyttä edistetään yhteisillä tapahtumilla, esim. teatteri- ja musiikkiesityksillä. Peruspetuksen erityispettaja käy viikittain päiväkdissa antamassa petusta tukea tarvitseville. Tarvittaessa erityispettaja tekee pieniä testauksia sekä sallistuu palavereihin. Kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esipetukseen, esikulun pettaja ja varhaiskasvatuksen henkilökunta pitää siirtpalaverit, jissa hultajat vat mukana. Tisen asteen ppilaitsten kanssa pint-hjaaja ja rehtri pitävät yhteyttä järjestämällä tai sallistumalla ppilaiden siirtymisvaiheessa leviin siirtpalavereihin. Kulu tekee vusittain tutustumisretkiä ppilaiden kanssa tisen asteen ppilaitksiin. Opint-hjaajat tiselta asteelta käyvät esittelemässä mia ppilaitksiaan yhdeksännen lukan ppilaille. 1.2. Paikalliset erityispiirteet ja esipetuksen erilaiset järjestämisen tavat Opetuksen järjestäjällä n vastuu paikallisen esipetuksen petussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallisessa petussuunnitelmassa päätetään esipetuksen kasvatus- ja petustyön, ppilashulln, hultajien ja esipetuksen yhteistyön sekä esipetuksen muun timinnan järjestämisestä ja tteuttamisesta esipetuksen kansallisten perusteiden phjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, hjaa ja tukee esipetuksen järjestämistä kaikissa esipetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ttaa humin paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekä esipetusta kskevan arviintitiedn ja kehittämistyön tulkset petussuunnitelmaa laatiessaan. Opetussuunnitelman laadinnassa tetaan humin myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten: mahdllinen varhaiskasvatuksen suunnitelma peruspetukseen valmistavan petuksen suunnitelma peruspetuksen petussuunnitelma mahdllinen peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma lastensujelulain mukainen lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma mahdllinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut petuksen järjestäjän tekemät kulutusta, lapsia ja perheitä kskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetussuunnitelman valmistelussa humiidaan Rääkkylän laajan hyvinvintikertmuksen ja suunnitelman painpistealueet ja kehittämiskhteet sekä lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman tavitteet ja painpistealueet. Opetussuunnitelman arviinnissa ja kehittämisessä humiidaan peruspetuksen laatuarviinnin tulkset. Opetussuunnitelmassa humiidaan Rääkkylän sijainti järvien keskellä ja karjalaisuus. Rääkkylässä esipetus kuuluu sivistystimen alaisuuteen. Esipetusta järjestetään tiiviissä yhteistyössä Rääkkylän peruspetuksen lukkien 1-6 kanssa. Osana varhaiskasvatusta se mudstaa peruspetuksen kanssa lapsen kehityksen kannalta ja sisällöllisesti jhdnmukaisesti etenevän kknaisuuden. Opetussuunnitelmaan liittyvä tiedtus hultajille tiedtetaan Wilman kautta ja vanhempainillissa. Lisäksi esipetussuunnitelma n nähtävissä kunnan nettisivuilla.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 6 2. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet 2.1. Esipetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet Hultajan n hulehdittava siitä, että lapsi sallistuu esipetukseen tai muuhun esipetuksen tavitteet saavuttavaan timintaan. Kunta n velvllinen järjestämään sen alueella asuville lapsille ppivelvllisuutta edeltävänä vunna esipetusta. Esipetusta vidaan järjestää päiväkdeissa ja kuluissa. Esipetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet perustuvat Sumen perustuslakiin, peruspetuslakiin ja -asetukseen ja sen njalla annettuun valtineuvstn asetukseen, ppilas- ja piskelijahultlakiin sekä esipetuksen petussuunnitelman perusteisiin. Sumen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupulen, iän, alkuperän, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen järjestämisessä n tettava humin myös velvitteet, jtka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä spimuksista, jihin Sumi n situtunut. Tällaisia vat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvlaki, Eurpan ihmisikeuksien spimus ja YK:n lapsen ikeuksien spimus. Esipetuksen petuskieli n jk sumi tai rutsi. Opetuskielenä vi lla myös saame, rmani tai viittmakieli. Lisäksi sa petusta vidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla peruspetuslain mukaisilla petuskielillä, js se ei vaaranna lasten mahdllisuuksia seurata petusta. Tästä määrätään tarkemmin khdassa Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä. Peruspetuslain mukaan esipetuksen tavitteena n saltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietja ja taitja. Laissa säädetään, että esipetuksen tavitteena n sana varhaiskasvatusta parantaa lasten ppimisedellytyksiä. Esipetuksella n myös sivistystehtävä ja tasa-arvisuuden edistämisen tehtävä ja petuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus kk maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavitteista säädetään valtineuvstn asetuksessa. Esipetus kestää yleensä yhden lukuvuden, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä levien lasten esipetuksen tteuttamisen vaihtehdt kuvataan Lapsen kasvun ja ppimisen tuen yhteydessä. Esipetusta järjestettäessä tetaan humin, että petukseen sallistuvilla lapsilla n mahdllisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja. Esipetus tteutetaan esipetuksen petussuunnitelman perusteiden phjalta laaditun paikallisen petussuunnitelman mukaisesti. Esipetuksessa tetaan myönteisellä tavalla humin lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsmukselliset ja usknnlliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan. Esipetusta kskeva lainsäädäntö krstaa hultajien sallisuutta. Hultajilla n ikeus saada tieta esipetuksen tavitteista ja timinnasta j ennen esipetukseen ilmittautumista sekä lapsensa esipetuspäivästä esipetuksen aikana. Hultajien mielipiteitä ja tietja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esipetuksen kehittämisessä. Esipetus, petuksessa käytettävät ppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava ppilashult vat maksuttmia. Lapsille n tarjttava jkaisena esipetuspäivänä tarkituksenmukaisesti järjestetty täysipaininen maksutn ateria ja rukailutilanteen n ltava hjattu. Esipetukseen sallistuvalla lapsella n ikeus turvalliseen ppimisympäristöön. Turvallisuus tetaan humin ppimisympäristöissä ja kaikessa esipetuksen timinnassa. Lasten kkeman turvallisuuden perustana vat keskinäiseen kunniitukseen ja hulenpitn perustuva timintakulttuuri ja esipetukseen sveltuvat ppimisympäristöt. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin Kasvua ja ppimista tukevan timintakulttuurin sekä Oppilashulln yhteydessä. Opetuksen järjestämisessä tetaan lisäksi humin työsujeluun liittyvät säännökset, henkilötietja kskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämistä hjaavat määräykset. Esipetuksessa käytetään tarvittaessa peruspetuslain mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidllisia keinja esipetukseen sveltuvalla tavalla.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 7 Opetuksen järjestäjä hulehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta jk erillisenä tai sana paikallista petussuunnitelmaa. Kunta tai esipetuksen järjestämiseen luvan saanut muu petuksen järjestäjä vi hankkia esipetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuttajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esipetusta kskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden petussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Peruspetuslain mukaan petus järjestetään ppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää ppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee lla yhteistyössä ktien kanssa ja petukseen sallistuvalla n ikeus turvalliseen piskeluympäristöön. Esipetuksessa nudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esipetuksen petussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esipetus tteutetaan. Lapsella n myös esipetuksessa lain mukaan ikeus työpäivinä saada petussuunnitelman mukaista petusta, ppilaanhjausta sekä riittävää kasvun ja ppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella n myös ikeus saada esipetuksessa maksutta petukseen sallistumisen edellyttämä tarvittava ppilashult sekä laissa määritellyt pintssiaaliset edut ja palvelut. Esipetusta järjestettäessä tulee ttaa humin, että petukseen sallistuvilla lapsilla n mahdllisuus käyttää päivähitpalveluja ja vastaavasti päivähita järjestettäessä, että päivähidssa levilla lapsilla n mahdllisuus sallistua esipetukseen. Esipetuksen, hjauksen ja tuen järjestämisen lähtökhtana n hulenpit hyvästä ja turvallisesta päivästä. Esipetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvinnille, kehitykselle ja ppimiselle n mahdllisimman sutuisat edellytykset. Esipetusyhteisön tulee lla turvallinen, ilmapiiriltään kunniittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Lapsen esipetuksen päivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja timintatavillaan luda mahdllisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun timintaan, yhdessä tekemiseen ja ppimiseen, maan rauhaan sekä ppimisen iln ja mielekkyyden kkemuksiin. Js esipetukseen sallistuva lapsi käyttää lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, lapsen päivä tulee rakentaa kknaisuudeksi ttaen humin esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen tavitteet. Esipetus edistää kannustavaa vurvaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuuntta ja sallisuutta. Erityistä humita kiinnitetään lapsen mahdllisuuksiin vaikuttaa maan ja yhteiseen työskentelyyn sekä timintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan lapsen kasvua, ppimista ja hyvinvintia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Lasta tukeva, yhteisöllinen esipetus arvstaa niin lasten, pettajien kuin muiden yhteisön jäsenten ja asiantuntijiden sekä perheiden merkitystä timinnassaan. Esipetuksessa tehdään yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen, peruspetuksen, erityisesti alkupetuksen, ssiaali- ja terveystimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien timijiden kanssa. 2.2. Esipetuksen tehtävä sana ppimisen plkua On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esipetus sekä peruspetus mudstavat lasten kasvun ja ppimisen kannalta jhdnmukaisesti etenevän kknaisuuden. Laadukkaan kknaisuuden lähtökhtana n, että pettajat sekä muu henkilöstö tuntevat ppimisen plun eri vaiheet, niiden keskeiset tavitteet, minaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja ppimisen sujuvuuden vuksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arviidaan yhdessä sissa Yhteistyö esipetuksen aikana ja siirtymävaiheissa kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät hultajien kanssa yhteistyötä lasten ppimisen plun kaikissa vaiheissa. Tavitteena n, että kunkin lapsen ppimisen plku varhaiskasvatuksesta esipetukseen ja edelleen peruspetukseen jatkuu justavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa

Rääkkylän esipetussuunnitelma 8 henkilöstön yhteistyön ja saamisen suunnitelmallisella jhtamisella esipetusyksiköissä ja petuksen järjestäjän taslla n tärkeä merkitys. Valtineuvstn asetuksen mukaan esipetuksen erityisenä tavitteena n edistää yhteistyössä hultajien kanssa lasten kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten ssiaalisia taitja ja tervettä itsetunta leikin ja myönteisten ppimiskkemusten avulla. Esipetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen sveltuvaa pedaggiikkaa ja kunniitetaan lasten mielenkiinnn khteita petuksen järjestämisessä. Leikki eri mudissaan n vahvasti läsnä esipetuksen timinnassa. Hultajat vat tärkeitä yhteistyökumppaneita timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa. Kasvun ja ppimisen tuen sekä ppilashulln järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä mnialaisesti. Esipetus n tavitteellista timintaa. Opetuksen tavitteet määrittyvät petussuunnitelman perusteiden ja niiden phjalta laaditun paikallisen petussuunnitelman mukaan. Lasten saamistaslle ei petussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavitteita. Yksilöllisesti phditut tavitteet hyödyttävät lasten kasvua ja ppimista, jten pettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, tiveista ja ppimisen tavitteista lapsen ja hänen hultajansa kanssa. Esipetuksen henkilöstö ttaa nämä tarpeet ja tiveet humin petusta suunniteltaessa sekä ppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavitteellisuuden lisäämiseksi pettaja vi yhteistyössä lapsen ja hultajan kanssa laatia kullekin lapselle ppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma n laadittava, mikäli lapsi saa tehstettua tukea. Erityisen tuen piirissä leville lapsille laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Esipetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista kehitystä sekä hänen tietjensa ja taitjensa kehittymistä. Tavitteena n samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdllisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvstavan vurvaikutuksen, mnipulisten ppimiskkemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esipetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luntn sekä näiden mninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä n tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietjen ja taitjen pettelun kannalta. Esipetus tarjaa lapsille tilaisuuksia vurvaikutukseen, ilmaisun eri mutihin ja uusiin kkemuksiin. Lasten mielenkiinnn khteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa ppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdllisuuksia ystävyyteen, ppimisen iln ja uusiin kiinnstuksen khteisiin. Kun hultaja n ilmittanut lapsen esipetukseen, lähtökhtana n, että lapsi sallistuu kaikkeen timintaan. Opetuksen järjestäjä päättää ja tiedttaa hultajille lapsen sairaudesta tai muusta syystä jhtuvan vapautuksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä. Hultaja, pettaja sekä esipetuksen järjestämiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lasten säännöllisestä sallistumisesta esipetukseen. Esipetus n velvittavaa, eli hultajan velvllisuutena n ilmittaa lapsi esipetukseen. Esipetukseen ilmittautuminen edellyttää lapsen säännöllistä sallistumista esipetukseen määritellyn esipetusajan puitteissa esipetuksen timintavutena. Esipetuksen timintavusi mukailee kulun timintavutta. 2.3. Arvperusta Esipetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvisesta merkityksestä. Jkainen lapsi n ainutlaatuinen ja arvkas juuri sellaisena kuin hän n. Jkaisella lapsella n ikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, humin tetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla n ikeus ppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta mien lähtökhtiensa mukaisesti. Lapsilla n ikeus ppia leikkien ja ilita ppimastaan. Lasten aikaisemmat kkemukset ja taidt vat sa heidän ppimisen plkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapja timia ja ppia arvstetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he sallistuvat ppimisympäristöjen rakentamiseen sekä

Rääkkylän esipetussuunnitelma 9 edellytystensä mukaan timinnan suunnitteluun ja arviintiin. Lapsia rhkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Jkaisella lapsella n ikeus hyvään petukseen. Kannustava palaute ja ikeudenmukainen khtelu kuuluvat hyvään esipetukseen. Lapsilla n ikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitja sekä kkeilla ja petella uusia asiita. Esipetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvja, nudattaa terveellisiä elämäntapja sekä kehittää tunnetaitjaan ja kauneudentajuaan. Esipetuksen henkilöstön ja hultajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvintia. Esipetuksen henkilöstön avin ja kunniittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekä ktien erilaisiin katsmuksiin, uskntihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin n rakentavan vurvaikutuksen ja petuksen perusta. Esipetuksessa nudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja tetaan humin sen eri ulttuvuudet: ssiaalinen, kulttuurinen, taludellinen ja eklginen. Esipetus timintaympäristönä tukee lasten tasaarvisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupulten tasa-arv. Esipetus edistää lasten mahdllisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintja ilman sukupulesta jhtuvia ennakk-dtuksia ja rajituksia. Tasa-arvpyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate. Opetus n lapsia puluepliittisesti, usknnllisesti ja katsmuksellisesti situttamatnta. Esipetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Esipetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvisesta merkityksestä. Jkainen lapsi n ainutlaatuinen ja arvkas juuri sellaisena kuin hän n. Jkaisella lapsella n ikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, humin tetuksi ja ymmärretyksi yhteisönsä jäsenenä. Lapset saavat vaikuttaa miin ppimisympäristöihinsä ja heidän käsityksiään, tunteitaan ja mielipiteitään arvstetaan ja kuunnellaan. Lasten kknaisvaltainen hyvinvinti n esipetuksessa tärkeää. Lasten hultajat ja esipetuksen henkilökunta vat tasavertaisessa vurvaikutuksessa siten, että mlempien sapulien kkemuksia, näkemyksiä ja asiantuntemusta kuullaan ja käytetään lasten kehityksen, ppimisen ja hyvinvinnin parhaaksi. Esipetus perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Se n pliittisesti ja usknnllisesti situtumatnta. Lasten erilaisuutta ja erilaisia tapja timia arvstetaan. Esipetus n sukupulisensitiivistä ja tukee lasten tasa-arvisuutta. Opetuksessa kunniitetaan eri kulttuureita, kieliä ja katsmuksia. Esipetus rakentuu ajatukselle elinikäisestä ppimisesta ja jkaiselle lapselle tarjtaan uusia ppimishaasteita. Opetus suunnitellaan niin, että lapsilla n mahdllisuus kkea ppimisen ila ja innstusta. 2.4. Oppimiskäsitys Esipetuksen petussuunnitelman perusteet n laadittu perustuen ppimiskäsitykseen, jnka mukaan lapset maksuvat uusia tietja ja taitja vurvaikutuksessa tisten lasten, pettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen n kknaisvaltainen tapahtuma, jssa timinta, tunteet, aistihavainnt, kehlliset kkemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista ppimisessa n lasten ma timinta ja luttamus miin mahdllisuuksiinsa ppijana. Lisäksi lasten tahdlla ja kehittyvällä taidlla timia yhdessä n merkitystä ppimiselle. Lapset ppivat esipetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa timinnassa. Myönteiset tunnekkemukset, il ja uutta luva timinta edistävät ppimista ja innstavat kehittämään maa saamista. Oppimisen lähtökhtana vat kunkin lapsen aiemmat kkemukset ja hänen saamisensa. On tärkeää, että uusilla pittavilla tiedilla ja taidilla n yhteys lasten arkeen ja kkemusmaailmaan. Esipetuksen hjatussa timinnassa ja leikissä lapset pettelevat timimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan

Rääkkylän esipetussuunnitelma 10 tavitteita malle ja yhteiselle timinnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä hjataan heitä ttamaan humin tiset. Näin lapsille syntyy kkemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavitteena n, että uusien tietjen ja taitjen ppiminen herättää lapsissa halun ppia lisää. Esipetuksessa ppiminen n aktiivinen, aikaisempiin tietrakenteisiin phjautuva päämääräsuuntautunut prsessi, jka usein sisältää ngelmanratkaisua. Näin tieta ei vida suraan pettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin maksumiensa käsitysten ja uuden tiedn phjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietn ja ppimiskkemuksiin. Oppimista tapahtuu pittavan aineksen, aikaisemmin mudstuneiden tietrakenteiden sekä ajattelun vurvaikutuksessa. Vertaisryhmän vurvaikutustilanteissa lapset ppivat yhdessä tisten kanssa ja tisiltaan antamalla virikkeitä tistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 2.5. Laaja-alainen saaminen esipetuksessa Laaja-alaisella saamisella tarkitetaan tietjen, taitjen, arvjen, asenteiden ja tahdn mudstamaa kknaisuutta. Osaaminen tarkittaa myös kykyä käyttää tietja ja taitja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen saamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen ppimisen plun aikana eri tiedn- ja taidnalihin liittyvässä piskelussa sekä arjen timinnassa ja vurvaikutuksessa. Laaja-alaisen saamisen tarve krstuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, piskelu ja työn tek sekä kansalaisena timiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiednalarajat ylittävää saamista. Laaja-alaisen saamisen kehittämisen tehtävä tetaan humin kaikessa esipetuksen timinnassa: timintakulttuuria ja ppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja petustyössä. Tehtävä perustuu valtineuvstn asetuksen periaatteelle tarkastella petusta kknaisuutena. Sen tteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavitteiden tteutumisen arviintia sekä esi- ja peruspetuksen yhteistyötä. Laaja-alaisen saamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen saamisen sa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen ppimisen plulle ja luvat phjaa kestävän elämäntavan maksumiselle. Esipetuksessa painpisteenä vat kestävän elämäntavan ssiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen saamisen kehittymiseen vaikuttaa peteltavia tietsisältöjä enemmän se, miten esipetuksessa työskennellään, millaisiksi ppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten ppimista ja hyvinvintia tuetaan. Ajattelu ja ppiminen Ajattelun ja ppimisen taidt kehittyvät vurvaikutuksessa ja mudstavat perustan muun saamisen kehittymiselle ja elinikäiselle ppimiselle. Tiedn määrä ja sen npea uudistuminen edellyttävät taitja uuden maksumiseen sekä man ppimisen hjaamiseen. Tiedn jäsentäminen ja uuden luminen edellyttävät luvaa ja kriittistä ajattelua. Esipetuksen tehtävä n rhkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja ppimisen taitjaan sekä vahvistaa lasten luttamusta maan saamiseensa. Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lrujen, musisinnin ja draamatiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ngelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien käyttö tarjaa lapsille elämyksiä sekä ivaltamisen ja uuden löytämisen ila. Mnipulinen liikkuminen ja havaintmtriset harjitukset tukevat lasten ppimista. Lapsia kannustetaan kkeilemaan ja pettelemaan myös heille vaativia asiita ja heitä hjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rhkaistaan ilitsemaan nnistumisista ja kannustamaan tisia sekä samalla lemaan lannistumatta epännistumisista. Timintaa dkumentidaan, siitä keskustellaan, ja sen nnistumista phditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsia havaitsemaan edistymistään ja ppimistaan.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 11 Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Vurvaikutustaidilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita n tärkeä merkitys yksilön timintakyvylle ja hyvinvinnille kulttuurisesti mnimutisessa maailmassa. Tait kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vurvaikutukseen ja kulttuuriseen saamiseen. Myönteisten ihmissuhteiden luminen ja ngelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitja. Esipetuksen tehtävä n tarjta lapsille mahdllisuuksia harjitella vurvaikutus- ja ilmaisutaitja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Lapsia rhkaistaan tutustumaan tisiin ihmisiin ja timimaan heidän kanssaan. Juhlat, leikit ja yhteistyöhön perustuva timinta luvat mahdllisuuksia harjitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lapsia khdellaan arvstavasti ja heitä hjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapihin. Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen mnimutisuuteen. Lapsia hjataan arvstamaan man ja tisten perheiden perinteitä ja tapja. Lasten kielitietisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rhkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinin. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Itsestä hulehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknlgian hallintaan liittyvät taidt vat tärkeitä kaikille. Kyse n yksilön hyvinvinnista sekä kestävään elämäntapaan situtumisesta. Esipetuksen tehtävä n vahvistaa lasten hyvinvintiin liittyviä taitja sekä hjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintja. Esipetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Esipetuksessa lapsia hjataan edellytystensä mukaan hulehtimaan itsestään, tisista, mista tavarista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä hultajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä rukailun ja levn merkitystä. Erityisesti kiinnitetään humita mnipuliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvinnin ja ppimisen edellytyksenä. Lasten kanssa phditaan heidän hyvää laan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia hjataan timimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä hjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa kkeillaan teknlgisia ratkaisuja ja harjitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä. Mnilukutait Mnilukutaidlla tarkitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuttamisen taitja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitihin ja kykyyn hankkia, mukata, tuttaa, esittää, arviida ja arvttaa tieta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tieta vidaan tuttaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symblijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Mnilukutait sisältää erilaisia lukutaitja, kuten peruslukutaidn, numeerisen lukutaidn, kuvalukutaidn ja medialukutaidn. Mnilukutaitn liittyy laaja tekstikäsitys, jnka mukaan tekstit vivat lla muun muassa kirjitettuja, puhuttuja, audivisuaalisia tai digitaalisia. Mnilukutaidn eri sa-alueet vat yksilön, ihmisten keskinäisen vurvaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitja. Mnilukutaidn kehittyminen lu perustaa muulle ppimiselle ja piskelulle. Mnilukutaidn kehittyminen alkaa j varhaislapsuudessa ja jatkuu kk elämän ajan. Esipetuksen tehtävä n tukea lasten mnilukutaidn kehittymistä yhteistyössä hultajien kanssa. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuttamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla petellaan ilmaisua ja vurvaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuvalukutaidn, kirjittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidn sekä medialukutaidn kehittymistä tuetaan. Mnilukutaitisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuttamaa kulttuuria sekä lapsille sveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elkuvia, leikkilruja ja musiikkia. Lasten sallisuus vahvistuu mnilukutaidn kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen n tärkeä kansalaistait. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vurvaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa sallistumisessa. Se n sa

Rääkkylän esipetussuunnitelma 12 mnilukutaita sekä media- ja piskelutaitja, jita tarvitaan piskelussa ja työelämässä. Esipetuksen tehtävä n ktien rinnalla edistää lasten tiet- ja viestintäteknlgista saamista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tiet- ja viestintäteknlgisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tiet- ja viestintäteknlgian avulla tuetaan lasten vurvaikutustaitja, ppimisen taitja sekä vähitellen kehittyvää kirjitus- ja lukutaita. Mahdllisuudet kkeilla ja tuttaa itse edistävät lasten luvan ajattelun ja yhteistiminnan taitja. Lapsia hjataan maksumaan turvallisia ja ergnmisia käyttötaitja. Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen sallistuminen ja vaikuttaminen luvat perustaa demkraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taita ja halua sallistua yhteisön timintaan sekä luttamusta miin vaikutusmahdllisuuksiinsa. Lasten ikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja sallisuus maan elämäänsä vaikuttavissa asiissa. Esipetuksessa kunniitetaan näitä demkratian tteutumisen keskeisiä periaatteita. Esipetuksen tehtävä n tukea lasten vähitellen kehittyviä sallistumisen ja vaikuttamisen taitja. Esipetuksen timintaa suunnitellaan, tteutetaan ja arviidaan yhdessä lasten, esipetuksen henkilöstön ja hultajien kanssa. Kun lapset vat mukana vaikuttamassa, he ppivat samalla hahmttamaan yhteisten sääntöjen, spimusten ja luttamuksen merkitystä. Lasten arvstava khtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä tisten lasten ja aikuisten kanssa timiminen vahvistavat lasten sallistumisen ja vaikuttamisen taitja. Lapsia kannustetaan auttamaan tisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten n tärkeä saada kkea ja tietää, että he lapsina vat ikeutettuja aikuisten apuun ja sujeluun. Laaja-alainen saaminen esipetuksessa: Laaja-alaista saamista kehitetään niin esipetusryhmän timinnassa kuin peruspetuksen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tavitteena n, että lapsesta kasvaa tasapaininen, itseään ja muita kunniittava ja arvstava yksilö. Ajattelu ja ppiminen Lapsi maksuu uutta tieta, hänen muistinsa ja mielikuvituksensa kehittyy elämyksellisen ppimisen, ivaltamisen ja uuden löytämisen kautta. Aikuisen hjauksessa ja muiden kanssa vurvaikutuksessa lapsen ajattelutaidt kehittyvät ja hän pystyy myös paremmin havaitsemaan edistymistään ja maa ppimistaan. Mahdllisuus kkeilemiseen ja kysymysten esittämiseen myös asiita kyseenalaistamalla edesauttaa tiedn jäsentämistä ja uuden tiedn lumista. Psitiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä luttamus maan saamiseen vahvistuu. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Kasvaakseen tasapainiseksi yksilöksi lapsen n saatava tuntea juurensa. Tutustumme Rääkkylään, mutta tarkastelemme myös ryhmän lasten mahdllisesti muualla levia kulttuurisia juuria esim. median avulla. Arvstava vurvaikutus ja mahdllisuus itsensä ilmaisuun vat tärkeitä kanavia. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Esipetuksessa lasta tuetaan kantamaan aiempaa enemmän vastuuta itsestään ja muista sekä masta ja yhteisestä maisuudesta. Terveellisiin elämäntapihin kiinnitetään humita, ja liikuntaa ja leikkiä käytetään timinnassa ppimisen välineenä ja vapaaseen timintaan. Mnilukutait

Rääkkylän esipetussuunnitelma 13 Tavitteena n että lasten erilaisten viestien tulkinnan ja tuttamisen tait kehittyy. Tämä tarkittaa sitä, että lapsi pystyy hankkimaan, mukkaamaan, tuttamaan, arviimaan ja arvttamaan tieta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tutustuessaan erilaisiin teksteihin (kirjitettu, puhuttu, audivisuaalinen ja digitaalinen) hän maksuu laajan tekstikäsityksen. Näin lapsen maailma avartuu, jäsentyy ja se saa uusia merkityksiä. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin tiet- ja viestintäteknlgisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Lapset vivat tarkastella mnenlaisia mediatekstejä ja muun mutisia mediasisältöjä kuten kuvaa, ääntä tai videta, tai näiden yhdistelmiä. Median tuttaminen mbiililaitteen avulla nnistuu myös ilman luku- ja kirjitustaita. Laitteita vidaan käyttää timintavälineenä, tai laitteet vivat lla tukena lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastatessa, mutta ne eivät kskaan vi krvata aita vurvaikutusta, läheisyyttä ja sensitiivisyyttä. Ne vivat kuitenkin tarjta kanavan, jssa lapsi vi ilmaista itseään ja tulla näkyväksi, kuulluksi ja nähdyksi. Osallistuminen ja vaikuttaminen Lapsilähtöisyys n timinnan perusta. Päivittäinen esipetustiminta ei perustu vain aikuisten määrittämiin valmiisiin timintamalleihin, vaan myös lapsen ajatukset ja ideat humiidaan suunnittelussa, tteutuksessa ja arviinnissa. Lasten sallisuus n keskeistä: heitä kuunnellaan arjessa ja heidän kanssaan myös keskustellaan heitä kiinnstavien aiheiden selvittämiseksi. Aikuinen lu esipetuksessa lapsen aktiivisuutta, yksilöllisyyttä ja yhteistiminnallisuutta tukevat puitteet. Hän herättelee kiinnstusta uusiin asiihin tarjamalla lapselle mielekkäitä, ikätaslle spivia timintamahdllisuuksia, kkemuksia ja hjattua timintaa sekä mahdllisuuksia mien valintjen tekemiseen. 3. Kasvua ja ppimista tukeva timintakulttuuri 3.1. Timintakulttuurin kehittämistä hjaavat periaatteet Timintakulttuuria arviidaan ja kehitetään siten, että se tukee esipetuksen tavitteiden tteutumista. Kehittämisessä tetaan humin, että timintakulttuuriin vaikuttavista seikista sa n kirjitettuja ja tiedstettuja, sa tiedstamattmia ja jskus myös tahattmia. Timintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä leviin riippumatta siitä, tunnistetaank sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten n tärkeä tiedstaa, että heidän tapansa timia ja lla vurvaikutuksessa välittyy mallina lapselle. Timintakulttuurin kehittäminen edellyttää timintatapjen ja pedaggiikan jhtamista, henkilöstön ja lasten sallisuuden turvaamista ja situtuneisuutta yhteisiin timintatapihin. Vastuu kehittämisestä n petuksen järjestäjällä ja esipetusta jhtavilla henkilöillä. Timintakulttuuria kehitetään muun muassa kkeilemalla mnipulisia työtapja, uusia ratkaisuja ppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista saamista yhteistyöverkstissa. Järjestelmällinen itsearviinti ja jatkuva kehittäminen vat lunteva sa esipetuksen arkea. Kehittämistyössä n tärkeää hyödyntää sekä lasten että hultajien kkemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, peruspetuksen sekä tuen ja ppilashulln ammattilaisten kanssa n välttämätöntä lasten sujuvan ppimisen plun ja hyvinvinnin turvaamiseksi. Kaikille yhteinen esipetus Timintakulttuurin kehittämisen lähtökhtana n kaikille yhteinen esipetus, jssa kukin lapsi vi timia, kehittyä ja ppia mana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Timintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista mnimutisuutta tukevaan suuntaan. Jkaiselle lapselle suunnitellaan spivia ppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja ppimisen tuki. On tärkeää, että lapset saavat kkemuksia siitä, että heistä llaan kiinnstuneita, heitä arvstetaan ja heidän mielipiteillään ja timinnallaan n merkitystä.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 14 Timintakulttuuri tukee avinta vurvaikutusta ja yhteisöllisten timintatapjen kehittymistä. Esipetuksen timinnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna levat kielet ja kulttuurit sekä usknnt ja katsmukset. Lapsia rhkaistaan vurvaikutukseen ja timimaan sana vertaisryhmää. Heitä hjataan ttamaan muut humin sekä kunniittamaan tisten yksilöllisyyttä. Näin ludaan phjaa mnimutisessa yhteiskunnassa timimiselle. Oppimisen ja ivalluksen il Esipetuksen timintakulttuuri edistää kaikkien esipetusyhteisössä timivien ppimista. Esipetusyhteisö kannustaa kkeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asiiden psitiivisia pulia. Onnistumisista ja ivalluksista ilitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat värittävät esipetuksen kulttuurista vudenkierta. Esipetus tteutetaan siten, että lasten leikille, alitteille ja kkeiluille n sijaa. Lapsia rhkaistaan ilmaisemaan itseään, harjittelemaan ja pettelemaan erilaisia taitja, tietja ja työtapja maan tahtiinsa. Leikillä n tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitjen ppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin mudstumisessa. Esipetuksessa lapsilla n mahdllisuus leikkiä maehtisesti sekä petella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri mudissaan hyödynnetään petuksessa mnipulisesti. Lapsi sallisena ja man elämänsä timijana Timintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuuntta ja sallisuutta. Henkilöstön tehtävä n varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideita ja alitteita tetaan humin timinnassa. He saavat kkemuksia esipetusryhmää kskevasta päätöksentesta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja timintaa arviidaan yhdessä ja samalla lapsia hjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kkemuksia sallisuudesta ja timijuudesta. Hyvinvinti ja turvallinen arki Timintakulttuuri tukee avinta vurvaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välillä sekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunniitus, hulenpit ja välittämisen asenne tisia ja ympäristöä khtaan näkyvät timinnassa. Lapsia rhkaistaan ja hjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia hjataan timimaan tiset humin ttaen erilaisissa ristiriitatilanteissa. Esipetuksessa kiinnitetään humita terveisiin elämäntapihin. Lasten kanssa liikutaan mnipulisesti sekä sisällä että ulkna ja heitä hjataan välttämään yhtäjaksista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentja. Esipetuspäivään kuuluu myös mahdllisuus rauhittumiselle. Lapsia hjataan timimaan turvallisesti ppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissä nudatetaan Oppilashulln yhteydessä kuvattuja turvallisuuteen liittyviä ppilashulln periaatteita sekä suunnitelmia. Esipetuksessa tuetaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä vahvistetaan tervettä itsetunta tarjamalla hänelle myönteisiä ppimiskkemuksia ja mahdllisuuksia harjitella vurvaikutustaitja; ryhmän jäsenenä timimista ja tisten huminttamista. Esipetuksessa tuetaan, edistetään ja seurataan lapsen fyysisen, kgnitiivisen ja ssi-emtinaalisten valmiuksien kehittymistä ja ennalta ehkäistään näillä alueilla mahdllisesti ilmeneviä vaikeuksia. Rääkkylässä esipetus kuuluu sivistystimen alaisuuteen. Esipetusta järjestetään tiiviissä yhteistyössä Rääkkylän kulun peruspetuksen lukkien 1-6 kanssa. Osana varhaiskasvatusta se mudstaa peruspetuksen kanssa lapsen kehityksen kannalta ja sisällöllisesti jhdnmukaisesti etenevän kknaisuuden.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 15 3.2. Oppimisympäristöt esipetuksessa Oppimisympäristöillä tarkitetaan esipetuksessa tilja, paikkja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jtka tukevat lasten kasvua, ppimista ja vurvaikutusta. Oppimisympäristöt mudstavat pedaggisesti mnitahisia ja justavia kknaisuuksia. Ne tarjavat mahdllisuuksia leikkiin, luviin ratkaisuihin ja asiiden mnipuliseen tarkasteluun lapsia mtivivia ja timinnallisia työtapja käyttäen. Kehittämistä hjaavat näissä perusteissa määritellyt arvperusta, ppimiskäsitys sekä timintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavitteet. Lisäksi tetaan humin lasten saaminen, heidän kiinnstuksen khteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä esipetuksen tteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee lla turvallisia ja terveellisiä. Ne tarjavat myös mahdllisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään humita ergnmiaan, eklgisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tiljen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vurvaikutusta ja yhteisöllistä tiedn rakentumista. Yhteisesti svitut säännöt ja timintatavat luvat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunniittavan ppimisympäristön. Mnipuliset ppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnn ja ssiaalisten taitjen kehittymistä sekä ppimaan ppimisen taitja ja tasa-arva. Lapset sallistuvat ppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tutksensa näkyvät ppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten sallisuutta ja antaa heille nnistumisen kkemuksia sekä vahvistaa vurvaikutusta vertaisryhmän kanssa. Oppimisympäristöinä käytetään ulk- ja sisätilja, lähilunta ja rakennettua ympäristöä. Esipetuksessa käytetään ja svelletaan myös tiet- ja viestintäteknlgiaa tarkituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjast-, kulttuuri- ja liikuntatimen tarjamia mahdllisuuksia. Lasten mia leikkikaluja, tiet- ja viestintäteknlgisia laitteita ja muita välineitä vidaan käyttää hultajien kanssa svituilla tavilla. Tavitteena n, että ppimisympäristöt mudstavat lapsille kknaisvaltaisen ppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen ppimiseen. Esipetuksen ilmapiiri n ilinen, turvallinen, avin ja rhkaiseva. Lapsella n mahdllisuuksia vurvaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa. Leikille ja luvuudelle annetaan tilaa ja mahdllisuuksia. Lapsella n mahdllisuus havaitsemiseen, tutkimiseen, kkeilemiseen ja phtimiseen. Oppimisympäristö tarjaa mahdllisuuden sekä timinnallisuuteen että maan rauhaan. Osa lapsen ppimisympäristöä n myös kulualueen ulkpulella leva ympäristö. 3.3. Yhteistyö esipetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavitteina n, että esipetus, muu varhaiskasvatus ja peruspetus mudstavat jhdnmukaisen, lapsen kasvua ja ppimista tukevan jatkumn. Yhteistyöllä varmistetaan esipetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja hultajien sallisuutta. Yhteistyön tulee lla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arviidaan yhdessä petuksen järjestäjän jhdlla. Yhteistyö esipetuksessa Oppimisen plun eri vaiheiden tavitteiden ja käytäntöjen tunteminen n laadukkaan petuksen perusta. Esipetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen henkilöstön yhteistyöllä petussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja alkupetuksen henkilöstöllä n myös mahdllisuus

Rääkkylän esipetussuunnitelma 16 tutustua tistensa timintaan ja ppimisympäristöihin käytännössä. Lasten kasvun ja ppimisen tukemiseksi tulee petuksen ja tuen käytäntöjen lla yhdenmukaisia. Esipetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstön kanssa lasten hyvinvinnin, kasvun ja ppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja ppimisen tuen sekä esipetuksen ppilashulln käytäntöjä arviidaan ja kehitetään mnialaisessa yhteistyössä. Esipetuksen henkilöstön yhteistyöllä lähiympäristön timijiden kanssa edistetään ppimisympäristöjen mnipulisuutta. Näin lasten ppimisympäristöt avautuvat ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esipetuksessa n välttämätöntä petuksen laadun ja esipetusyhteisön hyvinvinnin kannalta. Yhteistyö esipetusyhteisön aikuisten kesken timii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitjen vahvistaminen n yksi keskeisistä esipetuksen tavitteista. Esipetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömutja ja pienryhmätimintaa. Lapsia kannustetaan ja hjataan timimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämään mia yhteistyötaitjaan. Lapsia kuullaan timinnan suunnittelun, tteuttamisen ja arviinnin yhteydessä heille spivalla tavalla. Hultajien kanssa tehtävä yhteistyö Vastuu hultajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä n petuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökhtana n luttamuksen rakentaminen sekä sapulten tasa-arvinen vurvaikutus ja keskinäinen kunniitus. Yhteistyö edellyttää esipetuksen henkilöstön alitteellisuutta sekä henkilökhtaista vurvaikutusta hultajien kanssa. Yhteistyössä tetaan humin perheiden mninaisuus, yksilölliset tarpeet ja hultajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Hultajien kanssa tehtävä yhteistyö tarjaa myös mahdllisuuksia hultajien väliselle keskustelulle. Hultajien kkemukset lastensa aiemmasta kasvuympäristöistä, kehityksestä, ppimisesta ja mielenkiinnn khteista tetaan esipetuksessa humin. Opettaja keskustelee kunkin lapsen hultajan kanssa perheen ja esipetuksen arvista, kasvatuskäytännöistä ja tavitteista. Lasten ja hultajien näkemyksiä tetaan humin petuksen tteuttamisessa ja mahdllisen lapsikhtaisen ppimissuunnitelman laatimisessa. Hultajille tarjtaan mahdllisuuksia tutustua ja sallistua lapsensa esipetuspäivään. Keskustelulle hultajien kanssa varataan riittävästi aikaa. Hultajien kieli- ja kulttuuritietutta sekä muuta asiantuntemusta vidaan hyödyntää esipetuksen tteuttamisessa. Hultajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja ppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö hultajien kanssa n lasten kasvun ja ppimisen tukea suunniteltaessa ja tteutettaessa. Hultajien tulee saada tieta kuljetuksista ja ppilashullsta esipetuksen aikana sekä lapsille esipetuksen lisäksi tarjlla levista muista varhaiskasvatuspalveluista. Hultajien ja lasten palaute tetaan humin petusta, tuen mutja ja timintakulttuuria kehitettäessä. Yhteistyö siirtymävaiheissa Siirtyminen kta tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esipetukseen ja esipetuksesta kuluun vat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvintia sekä heidän kasvu- ja ppimisedellytyksiään. Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee lla suunnitelmallisia. On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja peruspetusta kskevissa suunnitelmissa n yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arviidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Hultajilta saatu palaute tetaan kehittämisessä humin. Opetuksen järjestäjä lu yhteistyön ja tiedn siirrn käytänteet, jiden avulla lasten siirtyminen kta tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esipetukseen ja sieltä peruspetukseen tapahtuu mahdllisimman justavasti lasten kasvua ja ppimista tukevalla tavalla. Tavitteena n, että petuksen, ppimisen tuen sekä ppilashulln järjestämisen kannalta keskeinen tiet siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä tiseen tai kulutusasteelta tiselle. Tiedn siirrssa nudatetaan vimassa levia säännöksiä. Esipetuksen tai peruspetuksen siirtymävaiheissa ja erityisesti pikkeuksellisesta alittamisajankhdasta päätettäessä

Rääkkylän esipetussuunnitelma 17 hyödynnetään aikaisempien ja tulevien pettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja ppimisen etenemisestä ja tukemisesta. Lapsen ja hultajan kanssa keskustellaan esipetukseen ja kuluun siirryttäessä alkavan petuksen tavitteista, tehtävästä sekä timintatavista. Tavitteena n, että lapset ja hultajat tutustuvat esi- ja alkupetuksen ppimisympäristöihin, timintaan ja henkilöstöön j ennen petuksen alkua. Peruspetukseen siirtyville lapsille ja heidän hultajilleen annetaan tieta peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnasta. Kdin ja kulun yhteistyön tavitteena n edistää pettajan ppilaan tuntemusta ja auttaa petuksen suunnittelua ja tteuttamista. Yhteistyö hultajien kanssa n yksilöllistä ja luttamuksellista. Esipetuksen alkaessa hultajien dtukset sekä lapsen tiedt ja taidt kartitetaan hultajien ja esipetuksen henkilöstön kanssa käytävissä keskusteluissa ja laaditaan esipetuksen ppimissuunnitelma. Esipetuksen ppimissuunnitelman tteutumista arviidaan yhdessä lapsen, hultajien ja pettajan kanssa. Kk kuluyhteisön taslla kdin ja kulun yhteistyömutina vivat lla: - vanhempainyhdistys - yhteiset tapahtumat ja juhlat - avimien vien päivät - vanhempainillat - luent- ja keskustelutilaisuudet - puhelin- ja sähköpstiyhteydet - Wilma-kanava - tiedtteet - varainhankinta - retket - vanhempien erityistietjen ja taitjen hyödyntäminen petuksessa Esipetusryhmän taslla yhteistyömutja vivat lla: - tiedtteet - puhelin- ja sähköpstiyhteydet - Wilma-kanava - ryhmän ma vanhempainilta - ryhmän mat juhlat tai tapahtumat - varainhankinta - retket - vanhempien erityistietjen ja taitjen hyödyntäminen petuksessa Yksittäistä ppilasta kskevia yhteistyömutja vivat lla: - reissuvihkn käyttö - tiedtteet - seuranta- ja arviintikeskustelut - puhelin- ja sähköpstiyhteydet - Wilma-kanava - keskustelu ppilashulln asiantuntijiden kanssa Hultajille tiedttamisesta kulun taslla vastaa rehtri tai tämän valtuuttama henkilö. Esipetusryhmässä tiedttamisvastuu n esikulunpettajalla samin kuin yksittäistä lasta kskevissa tilanteissa. Erityispettaja/erityislastentarhanpettaja vi tarvittaessa hulehtia yksittäisen lapsen asiihin liittyvän tiedttamisen, js lapsen pettajan kanssa niin svitaan. Tiedtteet lähetetään kirjallisena tai sähköisesti. Osa kulun tiedtteista n nähtävillä kunnan www-sivuilla. Js hultaja haluaa tiedtteet sähköpstiinsa, hänen n ilmitettava kululle vimassaleva sähköpstisite. Kdin ja kulun yhteistyön tteutumista seurataan arviintikyselyjen ja kulun tekemän itsearviinnin avulla. Ongelma- ja kurinpittilanteissa jk lapsen pettaja tai rehtri ttaa yhteyttä puhelimitse hultajaan. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen kanssa Esipetuksen henkilöstö sallistuu peruspetuksen henkilöstön kkuksiin. Esipetuksessa levat sallistuvat kulun juhliin, teemapäiviin ja tapahtumiin. 1-2 -lukkien käytössä n erityispettaja, jnka kanssa yhteistyössä lukanpettaja seuraa ppilaiden edistymistä. Erityispettaja antaa tarvittaessa yksilöllistä tukea. Esi- ja alkupettajat sekä erityispettaja tekevät tiivistä yhteistyötä ja kehittävät esi-ja alkupetuksen timintakulttuuria yli vusilukkarajjen.

Rääkkylän esipetussuunnitelma 18 Päiväkdin henkilökunnan ja esipetuksesta vastaavien henkilöiden kanssa järjestetään palavereita tarvittaessa. Esipetusryhmässä timivien henkilöiden hyvä yhteistyö ja samansuuntaiset timintamallit näkyvät lasten timinnassa. Esikulunpettaja sekä kulunjhtaja hulehtivat ja tiedttavat varhaiskasvatuksen henkilöstölle tarvittavista asiista. 4. Esipetuksen tteuttamisen periaatteet 4.1. Mnipuliset työtavat Ohjattu ja lasten maehtinen leikki sekä havainnlliset, lasten aktiivisuutta ja luvuutta edistävät työtavat vat lennainen sa esipetuksen timintaa. Työtapjen valintaa ja käyttöä hjaavat esipetukselle asetetut tehtävät ja tavitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnstuksen khteet. Mnipulisilla työtavilla tuetaan lasten kasvua ja ppimista, heidän laaja-alaisen saamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän ssiaalisia taitjaan. Esipetuksessa työtavat vat sekä ppimisen väline että pettelun khde - vähitellen kehittyvä tait, jta lapset tarvitsevat ppimisen plulla. Tämän vuksi n tärkeää, että pettaja hjaa lapsia kkeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapset sallistuvat timinnan suunnitteluun, työtapjen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Tämä n arjen sallisuutta, jnka tavitteena n tukea lasten alitteellisuuden kehittymistä ja maa vastuuntta. Oppimista edistää se, että lapset vat mukana miettimässä työskentelyn tavitteita ja he tietävät, mitä heiltä dtetaan. Tehtyjen valintjen ja työskentelyn nnistumista arviidaan yhdessä. Leikkiessään lapset ppivat ja hahmttavat maailmaa. Tämän vuksi leikki eri mudissaan n keskeistä esipetuksessa. Kkemukselliset ja timinnalliset työtavat tarjavat elämyksiä ja vahvistavat lasten ppimismtivaatita. Tavitteena n, että lapset käyttävät kaikkia aistejaan, liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat ivaltamisesta. Oppimisen ja yhteisöllisten timintatapjen kehittymisen tukemiseksi esipetuksessa käytetään esimerkiksi erilaisia pelejä. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rhkaistaan kyselemään, ihmettelemään, tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ngelmia sekä timimaan tavitteellisesti yhteisen päämäärän suuntaisesti. Lapsille järjestetään myös mahdllisuuksia kkeilla ja timia itsenäisesti. Mnipulisten työtapjen käyttö edellyttää, että ppimisympäristöissä n riittävästi erilaisia leikkiin ja petteluun sveltuvia materiaaleja, havaint- ja työvälineitä sekä mahdllisuuksia käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa. Timivat ppimisympäristöt tarjavat tilaisuuksia eriyttää lasten työskentelyä. Onnistumisen kkemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisen itsetunnn kehittymistä. Tavitteena n, että lasten halu kkeilla ja petella vahvistuu ja heille syntyy luttamus siihen, että he pystyvät ppimaan uutta. Työtapja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearviinnin sekä lapsilta ja hultajilta saadun palautteen perusteella. Lähtökhtana n lapsen kyky ja halu ppia. Timintamutina krstuvat yhteistiminnallisuus ja leikki sekä itsenäinen ja matiminen työskentely. Keskustelut, sadut, mielipiteiden vaiht ja kuunteleminen kuuluvat timintaan. Työskentelyssä pyritään kiireettömyyteen. Oppiminen tapahtuu havainninnin, knkreettisen kkeilemisen, tutkimisen, aktiivisen sallistumisen sekä tiedn hankinnan ja ngelmien ratkaisemisen kautta vurvaikutuksessa aikuisten ja muiden lasten kanssa. Timintaan kuuluvat myös retket, vierailut, vierailijat ja juhlat. 4.2. Arviinti petuksen ja ppimisen tukena

Rääkkylän esipetussuunnitelma 19 Arviinti n kiinteä sa esipetusta. Arviinnilla n esipetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään petusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvintia, kasvua ja ppimista. Arviinti n havainninnin, dkumentinnin, arviintipäätelmien ja palautteen mudstama kknaisuus, jhn sallistuvat pettajien lisäksi muu esipetuksen henkilöstö sekä lapset ja hultajat. Esipetuksen tehtävänä n edistää yhteistyössä hultajien kanssa lasten kehitys- ja ppimisedellytyksiä. Tavitteellisen ja lasten kehitystä tukevan petuksen edellytyksenä n, että pettaja saa tieta lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja ppimisesta sekä mielenkiinnn khteista. Keskeisiä tiednlähteitä vat lapsen hultaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esipetuksen pettaja hyödyntää tietja lapsen henkilökhtaisten tavitteiden suunnittelussa yhteistyössä hultajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna vidaan käyttää lapsikhtaista esipetuksen ppimissuunnitelmaa. Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja ppimista esipetuksen aikana. Seurannan khteena vat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän ppimisensa edistyminen eri tiedn- ja taidnalilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnintiin sekä mnipuliseen dkumentintiin. Lasten tekemät työt ja mat kkemukset vat sa dkumentintia ja arviintia. Myös hultajan havainnt lapsensa ppimisesta ja hyvinvinnista vat tärkeitä. Ktun seurantatiedn ja siitä jhdettujen arviintipäätelmien phjalta pettaja suuntaa petusta ja ppimisympäristöjä sekä lasten mahdllisesti saamaa tukea. Opettaja ja lasta hjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rhkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Kttua dkumentaatita käytetään niin, että kukin lapsi vi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään ppijana. On tärkeää, että hultajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja ppimisen edistymisestä, jtta he vivat saltaan tukea lastaan. Esipetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviintiin. Lapsia rhkaistaan kuvaamaan, mistä he esipetuksessa pitävät, missä he vat masta mielestään nnistuneet ja mitä he haluaisivat petella jatkssa. Opettaja hjaa lapsia myös phtimaan yhteisten tehtävien nnistumista. Lasten ppimisen plun aikana vähitellen kehittyvä itsearviintitait n sa ppimisen taitja. On tärkeää, että tarpeelliset tiedt kunkin lapsen esipetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja ppimisen etenemisestä vat pettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle lukalle. Tämä varmistetaan esipetuksen ja kulun henkilöstön sekä hultajien ja lasten yhteistyöllä. Tietjen siirtämisessä vidaan hyödyntää esipetuksen aikana kttuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dkumentteja sekä lapselle mahdllisesti laadittua ppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa timivien siirtymävaiheen käytäntöjen lumisesta. Tietjen siirrssa nudatetaan vimassa levia säännöksiä. Opetushenkilöstön tavitteellinen itsearviinti n esipetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen eht. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja ppimisen seurannasta saamaansa arviintitieta ja dkumentaatita pedaggisessa suunnittelussa ja petuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja hultajilta saatu palaute tetaan humin timinnan kehittämisessä. Lapsille annetaan lukuvuden päätteeksi esipetuksen sallistumistdistus. Tdistukseen merkitään tdistuksen, petuksen järjestäjän, kulun/päiväkdin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä tdistuksen antamispäivä. Lisäksi tdistukseen merkitään, että tdistus n Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esipetuksen petussuunnitelman perusteiden mukainen. Tdistus vi sisältää yleiskuvauksen tteutuneesta esipetuksesta. Tdistukseen ei merkitä lapsen persnaan, ppimisen etenemiseen tai lapsen timintaan liittyviä kuvauksia. Arviinti perustuu esipetuksen yleisten tavitteiden ja lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmassa asetettujen tavitteiden tteutumiseen. Arviintia suritetaan jatkuvasti pettajan, mahdllisen muun henkilöstön ja lapsen välisessä vurvaikutuksessa työskentelyn ja ppimisprsessin edetessä.