Valvontamenetelmien kehittäminen valvontajaksoille 2016 2019 ja 2020 2023

Valvontamenetelmien kehittäminen valvontajaksoille 2016 2019 ja 2020 2023 Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Esityksen sisältö 1) Mitä tähän mennessä on tehty 2014 2) Mitä jatkossa tullaan tekemään 2014 ja 2015 3) Mitä myöhemmin tullaan tekemään 2016 alkaen 2

Mitä tähän mennessä on tehty 2014 Valvontamenetelmien kehittäminen sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontajaksoille 2016 2019 ja 2020 2023

Valvontamenetelmien valmistelu vuonna 2014 Valvontamenetelmien kehityskohdat Kuulemistilaisuudet Uuden valvontatietojärjestelmä (VATI) rakentamisen aloittaminen 4

Valvontamenetelmien kehityskohdat Valvontajaksojen 2016-2019 ja 2020-2023 valvontamenetelmiä ennakoivien suuntaviivojen valmistelu aloitettiin viime vuodenvaihteessa Valvontamenetelmien kehityskohdat julkaistiin huhtikuussa 2014 Menetelmät yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle kaikkien verkkotoimintojen kesken Valvontamenetelmien keskeiset kehityskohdat Oikaistu verkkotoimintaan sitoutunut pääoma viraston oma selvitys Kohtuullisen tuottoaste EY:n selvitys Laatukannustin Gaia Consulting Oy:n selvitys Tehostamiskannustin Sigma Hat Economics Oy:n selvitys Innovaatiokannustin Gaia Consulting Oy:n selvitys Toimitusvarmuuskannustin viraston oma selvitys Asiakaspalvelun laatukannustin viraston oma selvitys Virasto muodostaa näkemyksensä selvitysten, kuulemisen ja omien analyysiensä perusteella. Näkemykset julkaistaan suuntaviivoissa 5

Kuulemistilaisuudet Suuntaviivojen valmistelu on ollut avointa esimerkkinä verkonhaltijoille systemaattisesti järjestetyt kuulemistilaisuudet Kuulemista tässä mittakaavassa harjoiteltiin vuonna 2013 valvontamenetelmien muutosten yhteydessä (tehostamiskannustin, toimitusvarmuuskannustin) Kuulemistilaisuuksia on pidetty kymmeniä Kuulemisen kohteena: Yksittäiset sähköverkonhaltijat sekä saman tyyppisten verkonhaltijoiden muodostamat ryhmittymät Fingrid Oyj sekä Gasum Oy Energiateollisuus ry:n Regulaatiotoimikunta sekä Suomen Kaasuyhdistys ry:n maakaasun jakeluverkonhaltijoista kokoama ryhmä Energiateollisuus ry:n Palvelutuotantovaliokunta Kuulemisen tavoitteet: Eri osapuolten näkemysten avoin esilletulo Väärinkäsitysten ja virheiden välttäminen jo etukäteen Muutoksiin sitouttaminen 6

Uuden valvontatietojärjestelmä (VATI) rakentamisen aloittaminen Samaan aikaan valvontamenetelmien kehittämisen kanssa, virasto valmistelee uutta valvontatietojärjestelmää Hankintapäätös uudesta järjestelmästä tehtiin kesäkuussa 2014 Järjestelmätoimittajaksi valikoituu kilpailutuksen kautta Pulse Drive Oy Järjestelmän rakentaminen aloitettiin kesällä 2014 Uuden järjestelmän tavoitteet: Käytettävyys, luotettavuus ja dynaamisuus Valvonta-, analysointi- ja raportointiominaisuudet: Energiavirastolle Verkonhaltijoille Myöhemmin myös verkonhaltijoiden asiakkaille, tiedotusvälineille ym. 7

Mitä jatkossa tullaan tekemään 2014 ja 2015 Valvontamenetelmien kehittäminen sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontajaksoille 2016 2019 ja 2020 2023

Valvontamenetelmien valmistelu loppuvuodesta 2014 ja vuonna 2015 1. suuntaviivojen laatiminen ja lausuttaminen 2. suuntaviivojen laatiminen ja lausuttaminen Vahvistuspäätösluonnosten laatiminen ja lausuttaminen sekä vahvistuspäätösten antaminen Kuulemistilaisuudet Uuden valvontatietojärjestelmän valmistuminen ja käyttöönotto 9

1. suuntaviivojen laatiminen ja lausuttaminen 1. suuntaviivat laaditaan marras-joulukuussa 2014 ja julkaistaan julkiseen arviointiin ennen joulua 2014 Virasto laatii suuntaviivat nykyisten valvontamenetelmien, kehityskohteista tehtyjen selvitysten, kuulemisen ja omien analyysiensä perusteella Aikataulu on viraston muiden töiden ja erinäisten sattumusten myötä kriittisellä polulla Menetelmät yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle kaikkien verkkotoimintojen kesken Sähkön jakeluverkkotoiminta, Sähkön kantaverkkotoiminta, Maakaasun jakeluverkkotoiminta, Maakaasun siirtoverkkotoiminta Suuntaviivojen lausuntoaika 2-3 kuukautta vuoden 2015 alussa 10

2. suuntaviivojen laatiminen ja lausuttaminen 2. suuntaviivat laaditaan vuoden 2015 alkupuoliskon aikana ja julkaistaan julkiseen arviointiin ennen juhannusta 2015 Pohjana 1. suuntaviivat sekä niistä saadut lausunnot sekä kuuleminen ja viraston lisäanalyysit 2. suuntaviivat laaditaan samaan muottiin kuin tulevat vahvistuspäätökset Valvontamenetelmät --- tiivis dokumentti Valvontamenetelmien perustelut --- laaja dokumentti Mahdollinen Verkkopäivä kevätkesällä 2015 Erityisesti, jos odotettavissa on isompia muutoksia verrattuna 1. suuntaviivoihin Suuntaviivojen lausuntoaika 2-3 kuukautta syyskesällä 2015 Samanaikaisesti tunnuslukumääräyksen päivittäminen 11

Vahvistuspäätösluonnosten laatiminen ja lausuttaminen sekä vahvistuspäätösten antaminen Vahvistuspäätösluonnokset laaditaan alkusyksystä 2015 ja toimitetaan verkonhaltijakohtaisesti lausuttavaksi syksyllä 2015 Pohjana 2. suuntaviivat sekä niistä saadut lausunnot sekä kuuleminen ja viraston lisäanalyysit Lausuntoaikaa noin 1 kuukausi Verkkopäivä syksyllä 2015 Valvontamenetelmät laaditaan seuraavaan muottiin Vahvistuspäätös --- juridiset perusteet päätökselle Vahvistuspäätöksen liite 1. Valvontamenetelmät --- tiivis dokumentti Vahvistuspäätöksen liite 2. Valvontamenetelmien perustelut --- laaja dokumentti Vahvistuspäätökset laaditaan syksyllä 2015 ja annetaan verkonhaltijakohtaisesti loppuvuodesta 2015 Pohjana vahvistuspäätösluonnokset sekä niistä saadut lausunnot 12

Kuulemistilaisuudet Valvontamenetelmien avointa valmistelua jatketaan kuulemistilaisuuksia järjestetään systemaattisesti Kuulemisen kohteena pääsääntöisesti samat tahot: Yksittäiset sähköverkonhaltijat sekä saman tyyppisten verkonhaltijoiden muodostamat ryhmittymät Fingrid Oyj sekä Gasum Oy Energiateollisuus ry:n Regulaatiotoimikunta sekä Suomen Kaasuyhdistys ry:n maakaasun jakeluverkonhaltijoista kokoama ryhmä Energiateollisuus ry:n Palvelutuotantovaliokunta Miten saadaan myös asiakkaiden edustajat aktivoitua? Kuulemisen tavoitteet säilyvät samoina: Eri osapuolten näkemysten avoin esilletulo Väärinkäsitysten ja virheiden välttäminen jo etukäteen Muutoksiin sitouttaminen 13

Uuden valvontatietojärjestelmän valmistuminen ja käyttöönotto Valvontatietojärjestelmä valmistuu kesällä 2015 Otetaan julkiseen käyttöön syksyllä 2015 Vahvistuspäätökset annetaan uudella järjestelmällä loppuvuodesta 2015 14

Mihin valvontamenetelmissä tähdätään Avoimuus Reiluus ja yhteisen hyvän mukaisuus Selkeys ja olennaiseen keskittyminen Jatkuvuus ja ennakoitavuus TÄRKEINTÄ ON VALVONTAMENETELMIEN MUODOSTAMA KOKONAISUUS! 15

Mihin valvontamenetelmissä tähdätään Päätavoitteet Verkkopalvelun kohtuullinen hinnoittelu (kohtuullinen tuotto) Verkkopalvelun korkea laatu (tekninen laatu sekä asiakaspalvelun laatu) Päätavoitteiden toteutumista tukevat muut tavoitteet Liiketoiminnan tehokkuus (kohtuulliset kustannukset) Verkon kehittäminen (riittävät investoinnit ja ylläpito) Liiketoiminnan pitkäjänteisyys ja jatkuvuus (kannattava liiketoiminta) Liiketoiminnan kehittäminen (tekniset ja toiminnalliset innovaatiot sekä uudet palvelut) 16

Mitä myöhemmin tullaan tekemään 2016 alkaen Valvontamenetelmien kehittäminen sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontajaksojen 2016 2019 ja 2020 2023 aikana

Valvonnan kehittäminen vuodesta 2016 alkaen Kansainvälinen vertailu muiden maiden valvontaan Parhaiden käytäntöjen soveltamisen selvittäminen Valvontamenetelmien merkittävien kehityskohtien määrittely ja selvitysten laatimisen aloittaminen Tähtäimessä vuosi 2024 Valvontakäynnit, kuuleminen ym. Koskee kaikkia verkonhaltijoita Valvontatietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajentaminen Verkon kehittämisen ja uusien toimitusvarmuustavoitteiden toteutumisen varmistaminen 18

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Simo Nurmi

Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä (WACC-malli) Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Johtava asiantuntija Veli-Pekka Saajo, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Sisällys Selvityksen tavoitteet WACC-mallin parametrit Riskitön korko Beeta kerroin Markkinariskipreemio Likvidittömyyspreemio Vieraanpääoman kustannus Inflaatio ja verot Pääomarakenne Lisäriskipreemio Päivitystiheys Vaihtoehtoinen malli Miten tästä eteenpäin? 21

Sähköverkkotoiminnan tuottokattomalli Tehokkuuskannustin KOPEX KAH-puolikas Alijäämä/Ylijäämä Laatukannustin T&K Toimitusvarmuus Innovaatio Toimitusvarmuuskannustin Tasapoistot Investointikannustin Läpilaskutuserä Häviöt kohtuullinen tuotto NKA:n perusteella tasauserällä oikaistu sitoutunut pääoma * WACC

Riskitön korko 23

Beeta-kerroin 24

Markkinariskipreemio 25

Likvidittömyyspreemio 26

Pääomarakenne 27

Vieraan pääoman riskipreemio 28

Lisäriskipreemio maakaasuverkot 29

Inflaatio ja verotus 30

Parametrien päivitys Vuotuinen päivitys Riskitön korko Inflaatio Vieraan pääoman riskipreemio Verot? 31

Raportin suositukset 32

Kiinteä WACC-malli Vieraanpääoman kustannus lasketaan vuotuisesti 33

Miten tästä eteenpäin Virasto jatkaa analysointia Kommentteja vastaanotettu ja otetaan vastaan Valmistellaan perusteltu menetelmäesitys suuntaviivoihin Suuntaviivat lausunnolle joulukuussa 34

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Veli-Pekka Saajo, Matti Ilonen

Verkkotoimintaan sitoutuneen verkko-omaisuuden määrittäminen Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Verkkoinsinööri Lasse Simola, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Esityksen sisältö Katsaus verkonarvon kehitykseen Verkkoon sitoutuneen verkko-omaisuuden määrittäminen neljännelle valvontajaksolle JHA:n tasapoiston laskenta NKA:n laskenta Pitoaikojen valinta 37

Miljoonaa euroa NKA% Miljardia euroa NKA% Katsaus verkonarvon kehitykseen Sähkö- ja maakaasuverkon JHA & NKA Maakaasunjakeluverkko Sähkönjakeluverkko 350 300 67% 68% 67% 66% 20 18 16 52,9 % 60,0 % 49,2 % 51,8 % 48,9 % 50,0 % 250 200 150 100 65% 64% 63% 62% 61% 61% 60% 14 12 10 8 6 40,0 % 30,0 % 20,0 % 50 59% 58% 4 2 10,0 % 0 57% 0 0,0 % JHA NKA NKA% JHA NKA NKA% 38

Miljoonaa euroa NKA% Katsaus verkonarvon kehitykseen Sähkönjakeluverkon investoinnit (sis. Suurjännitteiset jakeluverkonhaltijat) rakennetietojen mukaan 800 53,0 700 52,0 600 51,0 500 50,0 400 49,0 300 48,0 200 47,0 100 46,0 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 45,0 Kokonaisinvestoinnit Tasapoisto Korvausinvestoinnit Purut yhtiöiden keskimääräinen NKA% 39

Miljoonaa euroa Katsaus verkonarvon kehitykseen Sähkönjakeluverkon taseen investoinnit Investoinnit ovat kasvaneet, mutta suuren osan investointien kasvusta toistaiseksi selittää mittarit ja mittausjärjestelmät Pientä kasvua näkyy muuntamoissa sekä pien- ja keskijänniteverkossa Kasvu ollut kuitenkin maltillista 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 40

Katsaus verkonarvon kehitykseen Yhteenveto JHA kasvanut Maakaasuverkoissa JHA kasvanut 41 % vuodesta 2006 2014 Sähköverkoissa JHA kasvanut myös noin 40 % vuodesta 2005 2014 RKI kasvanut noin 27 % vuodesta 2005 2014 NKA kasvanut Maakaasuverkoissa NKA kasvanut 28 % vuodesta 2006 2014 Sähköverkoissa NKA kasvanut 30 % vuodesta 2005 2014 NKA % laskenut Maakaasuverkoissa NKA% laskenut 6 % vuodesta 2006 2014 Sähköverkoissa NKA % laskenut noin 3,7 % vuodesta 2005 2014 Sähköverkkojen investoinnit kasvaneet Kasvaneet huomattavasti vuosina 2012 ja 2013 johtuen mittareista Tilastoissa ei näy vielä suurehkoja korvausinvestointeja mittareita lukuun ottamatta Investoinnit tulevat todennäköisesti kasvamaan nykyisestä tasosta 41

Verkko-omaisuuden määrittäminen Periaatteet Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen mukainen verkkotoiminnan tase, joka oikaistaan vastaamaan markkinaarvoa. Verkko-omaisuuden oikaisu tehdään lähtökohtaisesti yksikköhinnoilla Jos kyseessä on verkkoinvestointi, jota ei menetelmien mukaan käsitellä yksikköhinnoilla, investointi huomioidaan kirjanpitoarvossaan Yksikköhintojen tarkoitus kuvastaa keskimääräistä kustannustasoa Kannustaa verkonhaltijoita tekemään kustannustehokkaita investointeja Samaa kustannuserää ei huomioida kahteen kertaan Yksikköhinnan sisältämää kustannusta ei tule huomioida muualla menetelmissä 42

Verkko-omaisuuden määrittäminen Yksikköhintojen muodostaminen Energiavirasto selvittää yksikköhinnat verkkokomponenteille verkonhaltijoille tehdyn yksikköhintakyselyn avulla marraskuun aikana Yksikköhintakyselyt tehty hyvässä yhteistyössä verkonhaltijoiden sekä Energiateollisuuden ja Suomen Kaasuyhdistyksen kanssa Sähköverkkotoiminnan yksikköhintakysely perustuu KA2-työryhmän tekemään pohjaan Maakaasuverkkotoiminnan yksikköhintakysely perustuu Suomen Kaasuyhdistyksen muodostaman pientyöryhmään tuotokseen Jokaisella verkonhaltijalla ollut mahdollisuus vaikuttaa sisältöön Yksittäisten verkonhaltijoiden kommentteja on huomioitu laajalti kyselyvaiheessa Saatujen vastausten perusteella Energiavirasto muodostaa lopullisen komponenttijaottelun yksikköhintoineen ja tekee päätökset verkkotoimintaan sitoutuneen verkko-omaisuuden määrittämisperiaatteista Tavoitteena on harmonisoida verkko-omaisuuden määrittäminen maakaasu- ja sähköverkkotoimintojen välillä tasapuoliseksi sekä kehittää määrittämisestä entistä oikeudenmukaisempi 43

Verkko-omaisuuden määrittäminen Yksikköhintakyselyn kehityskohtia Tarkempi ympäristöolosuhteiden huomiointi Olosuhdemääritys 110 kv maakaapeleille ja 110 kv ilmajohtojen johtoaluekorvauksille Olosuhdemääritys myös maakaasuverkkoihin Enemmän eri rakenteita huomioivia komponentteja Enemmän eri poikkipintaisia ja tehoisia komponentteja Tarkempi 110 kv ilmajohtojen jaottelu Armeeratut vesistökaapelit Automaation tarkempi huomiointi Sähköasemien differentiaalireleet 20 kv automaatiolaitteiden tarkempi jaottelu Kompensoinnin tarkempi huomiointi Pyritty parantamaan eri olosuhteissa toimivien yhtiöiden huomioimista siten, että riittävä keskimääräisyys säilyisi yksikköhinnoissa Mitä yksityiskohtaisempi jaottelu, niin sitä vaikeampi kustannuksia selvittää ja sitä vähemmän saadaan keskimääräisiä hintoja 44

Verkko-omaisuuden määrittäminen Sähkönjakeluverkon yksikköhinnat suhteessa taseeseen aktivoituihin investointeihin Kokonaisuudessaan vuosien 2008-2013 aikana yksikköhinnoilla lasketut investoinnit ovat olleet noin 14 % taseen aktivointeja suuremmat suurehko kannustinvaikutus 35% 30% 2013 investoinnit (tilinpäätöstiedot) Muuntamot ja muuntajat 25% 9 % 11 % Pienjänniteverkko 20% Keskijänniteverkko 15% 10% 22 % 23 % Suurjänniteverkko 5% 0% -5% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 3 % 6 % 26 % Käytönvalvonta-, verkko-ja asiakastietojärjestelmät Mittarit ja mittausjärjestelmät -10% Sähköasemat 45

Verkko-omaisuuden määrittäminen - Investoinnin kirjauskäytäntöjen erot Yleiskustannukset miltei aina kulua Materiaalit ja rakentaminen aina aktivoitu taseeseen Mitä enemmän kilpailutetaan sitä enemmän taseessa Huomattavia eroja kirjauskäytännöissä Pitää ottaa huomioon yksikköhintakyselyssä ja sen tuloksissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sähköinen suunnittelu, maastosuunnittelu ja Luvat ja sopimukset korvauksineen Rakennuttaminen Rakentaminen Materiaalit Korvaukset työnaikaisista vahingoista Käyttöönotto Dokumentointi Korvatun verkon purkaminen Yleiskustannukset aktivoidaan osa aktivoidaan ei aktivoida 46

Verkko-omaisuuden määrittäminen - Kirjauskäytäntöjen erot vaikuttavat menetelmien tasapainoon Sekä kulu että taseeseen aktivoinnit molemmat huomioidaan pääsääntöisesti menetelmissä Taseeseen aktivointi huomioidaan kohtuullisen tuoton laskennassa Kulu huomioidaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Tasetta oikaistaan yksikköhinnoilla Saadaan vastinpari investointikannustinta varten Yksikköhinta pysyy vakiona eri kirjauskäytännöistä huolimatta Ilman korjauksia, osa kustannuseristä huomioidaan kahteen kertaan menetelmissä sekä yksikköhinnassa että toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Menetelmistä tulee eliminoida kahteen kertaan huomioidut kustannuserät, jotta lopputulos olisi oikeudenmukainen riippumatta yhtiön kirjaustavasta Tase Kulu 47

Verkko-omaisuuden määrittäminen Yksikköhintakyselyn kustannukset Yksikköhintakyselyssä komponentin investointikustannuksiksi lasketaan kaikki investointiin oleellisesti liittyvät todelliset kustannuserät lukuun ottamatta yleiskustannuksia ja purkukustannuksia Esimerkkejä mahdollisista investoinnin eri kustannuseristä: Suunnittelu Rakentaminen Rakennuttaminen Materiaalit Luvat ja sopimukset korvauksineen Käyttöönotto ja dokumentointi Soveltuu myös liittymien hinnoittelun tarkasteluun Kustannus- ja investointimäärätiedot kysytään jokaisen komponentin osalta sen viimeisimmän rakennusvuoden perusteella Vuotta 2009 vanhempia kustannustietoja ei kuitenkaan kysytä Saadaan useammalta verkonhaltijalta kustannustietoja 48

JHA:n laskenta Tasapoiston laskenta Nykyinen tapa (sähköverkko): Tasapoistoa lasketaan vaikka pitoaika ylittynyt Joustava Kompensoi ennenaikaisia investointeja, jos pitoaika valittu oikein Keskimäärin puolet ylittää pitoajan ja puolet alittaa pitoajan pitoajan ylittävät osuudet kompensoivat alittavia osuuksia toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaus päällekkäinen kompensointi Kannustaa pitämään vanhaa verkkoa mahdollisimman pitkään Ohjaa ylittämään valitun pitoajan Vaihtoehtoinen tapa (maakaasuverkko): Tasapoiston laskenta rajoitetaan pitoaikaan Oikeudenmukainen, maksetaan jälleenrakentaminen vain kertaalleen linjassa myös kirjanpidon sumu-poistojen kanssa Ohjaa teoriassa pitämään komponentteja valitun pitoajan verran Vähentää joustoa menetelmistä Oikea pitoajan valinta tärkeää Ei kompensointivaikutusta ennen aikaisiin investointeihin 49

NKA:n laskenta Ikätietojen määritys Nykyinen tapa: Ikätieto rajoitettu pitoaikaan Ei ohjaa tekemään korvausinvestointeja vanhoihin komponentteihin NKA ei voi mennä negatiiviseksi yksittäiselläkään komponentilla eikä tällöin voi laskea koko komponenttimassan NKA:ta tasapuolinen Verkonhaltijan vaikeampi laskea ja ilmoittaa Vaihtoehtoinen tapa: Ikätietoa ei rajoitettu Ohjaa poistamaan vanhimpia komponentteja verkosta, pitoaikaa ei kannata ylittää Verkonhaltijan helpompi laskea ja ilmoittaa kuvaa todellista ikää Yli pitoajan ylittäneet komponentit laskevat kyseisen komponentin NKA:ta, koska yli pitoajan ylittäneiden komponenttien NKA:sta tulee negatiivinen, ei kuitenkaan laske muiden komponenttien NKA:ta 50

Pitoaikojen valinta Nykytila: Valitut pitoajat eivät ainakaan osin vastaa todellisia keskimääräisiä komponentin pitoaikoja Komponenttien rakenteet muuttuneet Strategiat muuttuneet Lait ja määräykset muuttuneet Kommenttien perusteella ongelmia: Automaatiolaitteissa, etäluettavissamittareissa, järjestelmissä, maakaapeleissa ja jakeluverkon ilmajohdoissa (pylväsmateriaalit) Keskimääräisen pitoajan mediaani 37 vuotta ja keskiarvo vähän alle 37 vuotta 50 45 40 35 30 25 20 Sähköverkonhaltijoiden keskimääräinen pitoaika 2013 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ratkaisuvaihtoehtoja: Avataan pitoajat ja verkonhaltijat valitsevat uudestaan komponentin todellista elinkaarta kuvaavat pitoajat Virasto soveltaa kaikille verkonhaltijoille kunkin komponentin osalta samaa keskimääräistä pitoaikaa 51

Yhteenveto Verkkotoimintaan sitoutunut verkko-omaisuus tullaan oikaisemaan lähtökohtaisesti yksikköhinnoilla kuten aikaisemmillakin valvontajaksoilla Yksikköhinnat tulevat perustumaan Energiaviraston tekemään yksikköhintakyselyyn Yksikköhintakyselyn komponenttien määritykset perustuvat verkonhaltijoiden tekemiin määrityksiin ja kommentteihin Yksikköhintakyselyllä pyritään selvittämään kaikkien verkkokomponenttien kustannukset Verkko-omaisuuden määritys tarkentuu ja yhdenmukaistuu Tarkempi huomiointi eri toimintaympäristöille ja eri rakenteille Tasapoiston laskenta yhdenmukaistuu Tasapoisto rajoitetaan pitoaikaan tai ei rajoitusta Keski-ikätiedon määrittäminen Ikätieto rajoitetaan pitoaikaan tai ei rajoitusta Pitoaikoja päivitetään tarkemmiksi Pitoajat avataan ainakin osittain päivitettäväksi tai kaikille sama pitoaika 52

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Lasse Simola, Martti Hänninen

Laatukannustin Sähköverkkotoiminta ja maakaasun siirtoverkkotoiminta Yli-insinööri Tarvo Siukola, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Sisältö Selvitys laatukannustimesta & laatubonusmenetelmä Sähkön kantaverkon laatukannustin Maakaasun siirtoverkon laatukannustin Sähkön jakeluverkon laatukannustin Sähkön suurjännitteisen jakeluverkon laatukannustin 55

Selvitys laatukannustimesta Energiavirasto teetti laatukannustimesta selvityksen Gaia Consulting Oy:llä 16.6. 29.10. Selvityksen tavoitteet olivat: Arvioida keskeytyksistä aiheutuneen haitan hintojen soveltuvuutta nykypäivänä ja määrittää niitä tarvittavilta osin uusiksi. Arvioida laatukannustimen toimivuutta ja antaa ehdotus laatukannustimen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä seuraaville kahdelle valvontajaksolle (2016 2023). Arvioida sähkön jakeluverkkotoiminnan laatukannustimen taloudellisen vaikutuksen lattia- ja kattotasoja sekä määrittää niitä tarvittavilta osin uusiksi. Kehittää sähkön jakeluverkkotoiminnan laatukannustimen vertailutason määrittämistä. Yhdenmukaistaa eri verkkotoimintojen laatukannustimia järkeviltä osin. 56

Laatubonusmenetelmä Selvityksessä esitetyn laatubonusmenetelmän toimintaperiaate: Verkonhaltijan tulee ylittää tietty keskeytyshistoriastaan määritelty tavoitetaso, jotta saa palkkion Vastaavasti sanktion saa, jos verkonhaltija ei saavuta minimitavoitettaan Palkkio ja sanktio on jokin kiinteä % kohtuullisesta tuotosta Tavoitetason ja minimitavoitteen välillä kannustin ei vaikuta verkonhaltijan tulokseen Mahdollista määritellä useampia portaita 57

Sähkön kantaverkon laatukannustin

Kantaverkon laatukannustin Kantaverkon laatukannustin on nykymalleista kehittynein (liityntäpistekohtainen, keskeytyshinnat asiakastyypeittäin, kertoimet vuodenajalle ja vuorokaudenajalle) Nykymalliin oltu pääasiassa tyytyväisiä Kantaverkonhaltijan tavoitteena pitää nykyinen laatutaso -> menetelmä koetaan ennaltaehkäiseväksi Asiakkaat tyytyväisiä laatutasoon Kannustinta pidetään ennalta-arvaamattomana ja sattumanvaraisena 59

Kantaverkon laatukannustin Gaia ehdottaa väliraportissaan vaihtoehtona nykyiselle menetelmälle laatubonusmallia: 8 vuoden kiinteä referenssitaso (mahdollista päivittää valvontajakson vaihtuessa) Kannustin olisi kvartiilimalli eli verkonhaltija saisi bonuksen, jos toteutunut vuosi on ollut parempi kuin referenssitason 1. neljännes ja sanktion, jos vuosi on ollut huonompi kuin referenssitason 3. neljännes Laatubonusmenetelmän kannustinvaikutus olisi samaa suuruusluokkaa kuin nykyisen, mutta toisi ennustavuutta kantaverkkotoimintaan. 60

Maakaasun siirtoverkon laatukannustin

Maakaasun siirtoverkon laatukannustin Nykyisellään laatukannustin perustuu toimittamatta jääneeseen energiaan Nykymallina minimistandardimalli. Ongelmia: Menetelmä toimii ainoastaan sanktiona Kynnysarvo todella korkea nykyiseen laatutasoon nähden Ei kannustinvaikutusta 62

Maakaasun siirtoverkon laatukannustin Gaia ehdottaa väliraportissaan, että nykyisen minimistandardimallin sijasta käytettäisiin laatubonusmallia 8 vuoden kiinteä referenssitaso (mahdollista päivittää valvontajakson vaihtuessa) Kvartiilimalli eli bonus, jos toteutunut vuosi on ollut parempi kuin referenssitason 1. neljännes ja sanktio, jos vuosi on ollut huonompi kuin referenssitason 3. neljännes Tiukka kannustinmalli, mutta mallissa on myös positiivinen kannustinmahdollisuus 63

Sähkön jakeluverkon laatukannustin

Jakeluverkon laatukannustin Energiavirasto on teettänyt Gaia Consultingilla selvityksen laatukannustimen kehittämisestä seuraaville kahdelle valvontajaksolle. Selvityksen osana teetettiin Kuluttajatutkimuskeskuksen toimesta kysely keskeytyksistä aiheutuvan haitan hinnoista Kysely toteutettiin samassa muodossa kuin vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa (Silvast et al.), johon nykyiset yksikkökustannukset perustuvat. Kyselyssä oli mukana vain kuluttaja-asiakkaita, joten muita sähköverkkoon liittyneitä asiakkaita ei huomioitu tässä tutkimuksessa. Kyselyn tulosten mukaan keskeytysten aiheuttama haitta on samaa luokkaa kuin 2005 esitetyssä tutkimuksessa. Lyhyille suunnitelluille keskeytyksille ja jälleenkytkennöille saatiin hieman nykyistä pienemmät haitan arvot. Huom! Tutkimuksessa huomioitiin ainoastaan kuluttaja-asiakkaat. Selvityksen lopputuloksena esitetään, että nykyisiin hintoihin ei ole syytä tehdä muutoksia. 65

Jakeluverkon laatukannustin Selvityksen väliraportissa ehdotetaan, että 4. ja 5. valvontajaksoilla noudatetaan nykyisen kaltaista laatukannustinta. Eroavaisuuksia: Vertailutaso: 4. Valvontajaksolla vertailutasona käytettäisiin kahdeksaa vuotta 2007-2014 8 vuotta on raportin mukaan hyvä pituus, sillä pitkä vertailujakso tasaa vertailujakson sisäisiä muutoksia Toisaalta liian pitkä vertailujakso hidastaa muutosten vaikutusta vertailutasoon Vertailutasoa siirretään valvontajaksojen vaihtuessa 4 vuodella (2011-2018) Vertailutason mahdollinen leikkaus on vielä auki. Selvitys ei suosittele vertailutason leikkaamista. 66

Jakeluverkon laatukannustin Selvitys suosittelee käyttämään tulevaisuudessa kokonaista KAH-kustannusta nykyisen puolikkaan sijaan KAH-kustannus on poistumassa tehostamiskannustimen panosmuuttujista KAH jää kuitenkin edelleen haitakkeeksi tehostamiskannustimeen (vaikutuksista tarkemmin tehostamiskannustinesityksessä) Laatukannustimen vaikutus nousee Linjassa lakimuutosten kanssa Suurempi osa verkonhaltijoista kokee kannustavan vaikutuksen Symmetrialeikkurin taso tuplaantuu samalla kuin vertailutaso tuplaantuu 67

Jakeluverkon laatukannustin Selvityksessä suositellaan, että käytetään nykyistä 20 % leikkuria (kohtuullisesta tuotosta): Vaikka kannustimen vaikutus tuplataan, maksimivaikutus rajataan edelleen 20 % kohtuullisesta tuotosta Ongelmana käytettäessä kokonaista KAH-kustannusta, että kannustimen maksimitaso tulee vastaan 2x nopeammin kuin käytettäessä puolikasta KAHkustannusta Vertailutason määrittely tulee kriittiseksi Liian korkealla vertailutasolla menetelmän kannustavuus häviää 68

Vaihtoehtoinen laatukannustin Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää selvityksessä esitettyä laatubonusmenetelmää myös jakeluverkoille Kannustimen kannustintasoina voitaisiin tällöin käyttää esim. kantaverkon tapaan 8 vuoden historiadatan mediaanin 1. ja 3. kvartiilia. Voidaan käyttää myös useampiportaista mallia. Haasteena tällöin on määrittää sopivan kannustimet (% kohtuullisesta tuotosta) Hyvät ja huonot puolet: + Rajaa myrskyvuosien vaikutusta + Myrskyvuodet eivät auta saamaan palkkiota + Palkkion saamiseksi laadun on oltava vertailutason parhaiden vuosien tasolla ± Kannustinvaikutus perustuu verkonhaltijan kohtuulliseen tuottoon ± Vaikutus % on sama kaikilla verkonhaltijoilla KAH-kustannuksen merkitys pienenee (vaikutus kohtuullisesta tuotosta) Laatua voi parantaa saamatta kannustinta 69

Esimerkkiyhtiön KAH vaihtoehtoisella menetelmällä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KAH Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili 70

Sähkön suurjännitteisen jakeluverkon laatukannustin

Suurjännitteisen jakeluverkon laatukannustin Suurjännitteisen jakeluverkon haltijoille ja jakeluverkonhaltijoille, joilla on suurjännitteistä jakeluverkkoa, on tarkoitus käyttää samaa menetelmää mahdollisuuksien mukaan. Jakeluverkonhaltijoilta kerätty dataa vain vuodelta 2013, joten menetelmä tullee voimaan vasta 5. valvontajaksolle, kun vertailudataa on kerätty riittävästi Myös jakeluverkonhaltijoiden omalle 0,4-70 kv verkolle siirretty energia tulisi saada huomioitua laatukannustimessa Valvontamenetelmien selvyyden vuoksi menetelmän tulisi olla samankaltainen kuin jakeluverkoille sovellettava menetelmä (nykyinen menetelmä vs. laatubonus) Gaia ehdottaa väliraportissaan, että käytetään nykyisen kaltaista menetelmää. Myös laatubonusmenetelmää tutkittu, mutta selvityksessä ei suositella menetelmän muuttamista Ehdotetaan energiapainotuksen (irtikytkentätehon) ottamista huomioon myös suurjännitteisen verkon KAH-laskentaan 72

Suurjännitteisen jakeluverkon laatukannustin Nykyisessä menetelmässä on useita haasteita, minkä valossa menetelmää tulee jatkossa kehittää: Hyvin erilaisia ja erikokoisia verkonhaltijoita Yhdenmukaisen menetelmän muodostaminen on haastavaa Pienillä verkonhaltijoilla menetelmä on hyvin herkkä Ongelmana, etteivät nykyisin kerätyt tunnusluvut ole parhaimpia mahdollisia laatukannustimen näkökulmasta Liittymispisteitä ei energiapainoteta eli kaikki keskeytykset ovat samanarvoisia Liittymispisteissä mukana kaikki muut liittymispisteet paitsi kantaverkon liittymispisteet Tunnuslukumääräystä tullaan todennäköisesti päivittämään 73

Yhteenveto suuntaviivoissa ehdotettavista laatukannustimista Sähkön kantaverkko: Ensisijaisesti tarkoitus käyttää nykyistä menetelmää (vaihtoehtona laatubonusmenetelmä) Vertailutasona 8 vuotta. Päivitetään valvontajakson vaihtuessa Nykyisessä menetelmässä leikkuri edelleen 2 % kohtuullisesta tuotosta Maakaasun siirtoverkko: Laatubonusmenetelmä Verkonhaltijalle mahdollistettaisiin kannustimessa myös tuottomahdollisuus Minimivaatimustaso kasvaisi, jolloin sanktion mahdollisuus nousee Vertailutasona 8 vuotta 74

Yhteenveto suuntaviivoissa ehdotettavista laatukannustimista Sähkön jakeluverkko: Tarkoitus käyttää nykyistä menetelmää Vertailutasona 8 vuotta ja vertailutason päivitys valvontajaksojen välillä KAH-arvo otetaan kokonaisena huomioon laatukannustimessa Leikkuritasona nykyinen 20 % kohtuullisesta tuotosta Laatubonusmenetelmä? Sähkön suurjännitteinen jakeluverkko Tarkoitus käyttää nykyistä menetelmää Jakeluverkon osalta menetelmä otetaan käytäntöön 5. valvontajaksolle 6. vuoden vertailujaksolla 2013-2018 Suurjännitteisten jakeluverkkojen haltijoille voidaan käyttää 8 vuoden vertailutasoa Tarkoitus lähivuosina päivittää kerättäviä tietoja suurjännitteisten verkkojen osalta ja parantaa menetelmää tuleville valvontajaksoille 75

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Tarvo Siukola, Martti Hänninen

Tehostamiskannustin Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Esityksen sisältö Yleistä verkkotoiminnan tehokkuusmittauksesta Jakeluverkonhaltijoiden tehostamiskannustin Muuttujavalinta Estimointimenetelmä (StoNED) Tehottomuustermin määrittäminen Rajakustannukset ja kohtuullinen KOPEX Tehokkuusluvut Siirtymäaika Sähkön kantaverkonhaltijan ja maakaasun siirtoverkonhaltijan tehostamiskannustin Yleinen tehostamistavoite 78

Yleistä verkkotoiminnan tehokkuusmittauksesta Sähkön jakeluverkonhaltijan tehostamispotentiaali havaitaan kun verrataan verkonhaltijan toteutuneita KOPEX:ia kaikkien verkonhaltijoiden kustannus- ja tuotostietojen perusteella estimoidun tehokkuusrintaman mukaisiin KOPEX:iin Sähkön jakeluverkonhaltijoille tehokkuusmittaus on tehty StoNED - menetelmällä v. 2012 lähtien Stochastic Nonsmooth Envelopment of Data Sähkön kantaverkonhaltijan ja maakaasun siirtoverkonhaltijan KOPEX:in vertailutasona yhtiön omat historialliset / budjetoidut kustannukset Suomessa vain yksi kanta- ja siirtoverkonhaltija Maakaasun jakeluverkonhaltijoilla ei tehostamiskannustinta Energiaviraston Sigma-Hat Economics Oy:llä teettämä tehokkuusmittausselvitys valmistunut 21.10.2014 Selvityksessä arvioitu kaikkia verkkotoimintoja 79

Selvityksen ehdotukset koskien verkonhaltijoiden tehostamiskannustinta seuraaville valvontajaksoille

Sähkön jakeluverkkotoiminta Muuttujavalinta Mallissa 2 erillistä panosmuuttujaa: KOPEX & sähköverkon JHA KOPEX ns. muuttuva panosmuuttuja (virtasuure) Kohdistetaan tehostamistavoite JHA ns. kiinteä panosmuuttuja (varantosuure) - Ei kohdisteta tehostamistavoitetta JHA:n huomioiminen parantaa mallin selitysastetta ja nostaa toimialan tehokkuutta Mallissa 4 tuotosmuuttujaa: siirretty energia, verkkopituus, käyttäjämäärä ja keskeytyskustannus (KAH) Siirretty energia huomioi sähköverkon keskimääräisen kuormituksen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Verkkopituus ja käyttäjämäärä erottelevat taajamissa ja haja-asutusalueilla asuvat verkonhaltijat toisistaan KAH on ns. ei-toivottu tuotos jonka välttäminen lisää verkonhaltijan kustannuksia 81

Sähkön jakeluverkkotoiminta - Muuttujavalinta Toimintaympäristömuuttuja (z): liittymä / käyttäjä (L/K) suhdeluku Mallintaa haja-asutusalueella toimimisesta verkonhaltijalle aiheutuvia korkeampia kustannuksia Kaupungeissa suhdeluku pienempi, haja-asutusalueilla suurempi L/K vaihtelee 9% - 100% välillä Suhdeluku pysyy myös melko vakaana ajan kuluessa Kolmannella valvontajaksolla (2012 2015) z muuttujana käytettiin kj- (1-70kV) maakaapelointiastetta, tähän sisältyy kuitenkin haasteita Verkonhaltijan strateginen valinta enemmän kuin eksogeeninen tekijä Asettaa muut toimitusvarmuutta parantavat tekijät eriarvoiseen asemaan Myös muuttujan erottelukyky heikkenee maakaapelointiasteen kasvaessa 82

Sähkön jakeluverkkotoiminta Estimointimenetelmä (StoNED) Panostarvefunktio (engl input requirement function ) KOPEX mallinnetaan muiden panos- ja tuotosmuuttujien funktiona Kehittyneempi laskenta-algoritmi CNLS+ Mahdollistaa suuremman havainto-aineiston käytön Paneelimalli 8 vuotta, havaintoaineisto vuosilta 2005 2012 Yhteensä 690 havaintopistettä Fuusioita ei tarvitse käsitellä takautuvasti Havaintoaineisto tullaan päivittämään lopullisen vahvistuspäätöksen mukaisen tehokkuusrintaman estimointiin Tehottomuustermin jakaumaoletuksista voidaan luopua Kernel dekonvoluutio Käytetään myös signaalin- ja kuvankäsittelyssä kohinan poistamiseen 83

Sähkön jakeluverkkotoiminta Tehottomuustermin määrittäminen (kernel dekonvoluutio) StoNED menetelmän 1. vaiheessa ratkaisuna saadaan regressioresiduaalit e jotka mittaavat kullekin havainnolle KOPEX:n poikkeamaa sen ehdollisesta odotusarvosta. Residuaalien e perusteella estimoidaan satunnaismuuttujan jakauma käyttäen kernel-tiheysfunktiota. Tiheysfunktion arvo kasvaa hyppäyksenomaisesti kohdassa, jossa einegatiivisen tehottomuustermin u vaikutus alkaa. Tehottomuustermin odotusarvo voidaan tunnistaa kohdasta, jossa kernel tiheysfunktion ensimmäinen derivaatta saa suurimman arvonsa. Hall, P. & L. Simar (2002). Estimating a changepoint, boundary, or frontier in the presence of observation error. Journal of the American Statistical Association 97: 523-534. Kernel-menetelmä vaatii käytännössä ns. sileysparametrin (engl. bandwidth) Sileysparametrin arvo asetettu niin, että tehottomuustermin u odotusarvo u v E( u ) i i i mahdollisimman pieni = verkonhaltijoiden tehokkuus mahdollisimman suuri 84

Sähkön jakeluverkkotoiminta Tehottomuustermin määrittäminen (kernel dekonvoluutio) 85

Sähkön jakeluverkkotoiminta Panosmuuttujien kehitys 2005-2012 140 120 100 80 60 KOPEX JHA 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4.2: Panosmuuttujien kehitys toimialan tasolla tarkastelujaksolla (indeksi, 2005 = 100). 86

Sähkön jakeluverkkotoiminta Tuotosmuuttujien kehitys 2005-2012 120 115 110 105 Energia Verkkopituus Käyttäjämäärä 100 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4.3: Tuotosmuuttujien kehitys toimialan tasolla tarkastelujaksolla (indeksi, 2005 = 100). 87

Sähkön jakeluverkkotoiminta Rajakustannukset Tehokkuusrintama voidaan esittää tuotosten varjohintojen eli rajakustannusten avulla Verkonhaltijan kohtuullinen kustannustaso (SKOPEX) = tuotokset (km, kpl, GWh) varjohintaprofiilin mukaiset kustannukset ( ) + L/K suhteen vaikutus Lasketaan vuosittain, jolloin muutokset tuotoksissa vaikuttavat SKOPEX:in määrään Verkonhaltija valitsee automaattisesti sen varjohintaprofiilin, jolla SKOPEX maksimoituu Laskenta Excel-sovelluksen avulla Tehokkuusluku = SKOPEX / toteutunut KOPEX 88

Sähkön jakeluverkkotoiminta Rajakustannukset (KAH vaikutus) KAH kustannuksen varjohinta voi saada positiivisia tai negatiivisia arvoja Yleensä KAH-vaikutus negatiivinen eli toteutunut KAH pienentää SKOPEX:ia Poikkeustapauksissa, kun KAH on suuri muihin tuotoksiin nähden, verkonhaltija maksimoi SKOPEX:in varjohintaprofiililla, jossa positiivinen KAH-varjohinta. Esim. myrskytuhoista v. 2010 kärsinyt verkonhaltija, kyseisen vuoden tehokkuusluku 179% SKOPEX v. 2010 / toteutunut KOPEX v. 2010 = 179% Positiivinen KAH varjohinta nostanut SKOPEX tason korkealle Luonnollisesti varjohintaprofiili, joka antaa positiivisen varjohinnan KAH:ille, ei anna korkeita varjohintoja muille tuotoksille 89

Sähkön jakeluverkkotoiminta - Tehokkuusluvut Tehokkuuslukujen keskiarvo 88,1% (81,8% kolmannella valvontajaksolla) 90

Sähkön jakeluverkkotoiminta - Tehokkuusluvut Mallispesifikaation muutoksen vaikutus 91

Sähkön jakeluverkkotoiminta - Siirtymäaika Määritellään siirtymäajan lähtötaso kolmannen valvontajakson v. 2015 lopussa Lasketaan verkonhaltijan etäisyys (4. valvontajaksolla sovellettavasta) tehokkuusrintamasta vuoden 2012 alussa Vuosien 2011 2012 tehokkuuslukujen keskiarvo Lasketaan kuinka paljon KOPEX olisi muuttunut mikäli 3. valvontajaksolle vahvistettua yrityskohtaista tehostamistavoitetta olisi noudatettu Esimerkki Keskiarvon Voima, siirtymäaika 4 vuotta: Laskennallinen tehokkuus v. 2015 lopussa: Tehokkuusluku v. 2012 / (1 yrityskohtainen tehostamistavoite 3. valvontajaksolla) 4 = 83,8 % / (1 2,48 %) 4 = 92,7 %. Vuosittainen tehostamistavoite vuosina 2016-2019: 1 (tehokkuusluku v. 2015 lopussa) 1/4 (1 yleinen tehostamistavoite 4. valvontajaksolla) = 1 (92,7 %) 1/4 (1 2 %) = 3,8 %. 92

Sähkön kantaverkkotoiminta ja maakaasun siirtoverkkotoiminta Sähkön kantaverkkotoiminnan ja maakaasun siirtoverkkotoiminnan tehostamiskannustimen ehdotetun toimintamekanismin perusperiaate lähellä 3:lla valvontajaksolla sovellettua KOPEX:n vertailutaso vuonna t = (1 yleinen tehostamistavoite %) tuotosindeksin muutos vuodesta t-1 vuoteen t hintaindeksin muutos vuodesta t-1 vuoteen t KOPEX:n vertailutaso vuonna t-1 Hintaindeksinä esim. kuluttajahintaindeksi tai rakennuskustannusindeksi Tuotosindeksinä esim. Törnqvist (tuotosten muutos) indeksi tai verkkovolyymi KOPEX:n vertailutaso valvontajakson 1. vuonna esim edellisten 5 vuoden toteutuneiden KOPEX:ien keskiarvo Ehdotukseen ei sisälly neuvottelumenettelyä, kannustinkerrointa, 5%:n vaihteluväliä eikä tehostamiskannustimen vaikutuksen lattia- / kattotasoja Nykyisin kannustinkerroin 0,5 ja vaikutuksen lattia- / kattotaso sähkön kantaverkkotoiminnalla max 3% ja maakaasun siirtoverkkotoiminnalla max 5% kohtuullisesta tuotosta Selvityksessä vaihtoehtoinen alustava ehdotus: tehostamiskannustimen vaikutuksen lattia- ja kattotaso = omavaraisuusaste - %:n suuruinen osuus kohtuullisesta tuotosta 93

Tehostamiskannustin Yleinen tehostamistavoite, kaikki verkkotoiminnat Tuottavuuskehityksessä suuria eroja riippuen verkkotoiminnasta ja tarkasteluajanjaksosta Selvityksessä todetaan että: yleisen tehostamistavoitteen tason arvioinnissa perusteltua huomioida myös koko toimialan pitkän aikavälin kokonaistuottavuuden kehitys sekä muiden verkkotoimintojen kustannustehokkuuden kehitys. Ehdotettu vuotuinen yleinen tehostamistavoite 2% Ehdotus sama kaikille verkkotoiminnoille 94

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Matti Ilonen, Veli-Pekka Saajo

Innovaatiokannustin Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Laskentatoimen asiantuntija Heikki Mannermaa, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Nykyinen innovaatiokannustin Koostuu kahdesta osasta Kuluksi kirjatut t&k-kustannukset, kannustimeen enintään 0,5 % verkkotoiminnan liikevaihdosta vastaava osuus Tuntimittauksen kustannukset, kannustetaso viisi euroa jokaista tuntimittauksessa ja taseselvityksessä olevaa enintään 63A pääsulakkeella varustettua käyttöpaikkaa kohden Innovaatiokannustimen vaikutus vähennetään oikaistua tulosta laskettaessa liikevoitosta (liiketappiosta) Ollut käytössä ainoastaan sähköverkkotoiminnassa 97

Selvityksen muutosehdotuksia Innovaatiokannustimen nykyisen t&k-osuuden ehdotetaan säilyvän, vähennysoikeuden määrään ja kattavuuteen ehdotetaan muutoksia Ehdotetaan otettavaksi käyttöön neuvottelumenettely erityistapauksien joustavaksi ratkaisemiseksi Innovaatiokannustimen vaikutus huomioitaisiin kohtuullisen tuoton laskennassa kuten tähänkin asti 98

Vähennysoikeus t&k-kustannuksille Innovaatiokannustimeen hyväksyttävien t&k-kustannusten rajaksi ehdotetaan 1,0 % verkkotoiminnan liikevaihdosta Aiemmasta poiketen kannustimen käyttö voitaisiin jakaa koko valvontajakson ajalle Mahdollistaisi myös pienemmille yhtiöille t&k-toiminnan harjoittamisen, kun yksittäiseen hankkeeseen käytettävä rahamäärä olisi suurempi Esimerkiksi verkkotoiminnan liikevaihdon ollessa 1000 t vuodessa, voisi yhtiö toteuttaa koska tahansa valvontajakson aikana 40 t hankkeen ja saada tämän täysimääräisesti kannustimeen 99

Vähennysoikeus t&k-kustannuksille Innovaatiokannustimeen voitaisiin sisällyttää nykyistä laajemmin erityyppisiä kustannuksia Lahjoitusprofessuurit Innovaatioiden ideointityö Eurooppalaisen yhteistyön kautta tulevat t&k-tarpeet 100

Neuvottelumenettely Kolme eri tasoa Neuvottelumenettelyn tavoitetaso Muutokset Energiaviraston lisäresurssitarve Ei uusia panoksia Otetaan käyttöön rajoitettu menettely yksikköhintojen päivittämiselle Yksikköhintapäivitysten järjestäminen Voitaneen järjestää nykyisillä resursseilla Merkittävä innovaatioiden käyttöönoton tehostaminen Otetaan käyttöön rajoitettu menettely yksikköhintojen päivittämiselle Otetaan käyttöön neuvottelumenettely erityistapauksissa Neuvottelumenettelyn läpikäynti Arviolta 2 3 henkilötyövuoden lisäpanos Suomesta verkkotoiminnan älykkyyden edelläkävijä Otetaan käyttöön rajoitettu menettely yksikköhintojen päivittämiselle Otetaan käyttöön neuvottelumenettely erityistapauksissa Tarjotaan korkeampaa tuottoa parhaille hankkeille (korotettu yksikköhinta tai WACCprosentti) Neuvottelumenettelyn läpikäynti Valmius arvioida parhaita hankkeita Arviolta 4 6 henkilötyövuoden lisäpanos 101

Neuvottelumenettely Yksikköhintojen päivitys koskisi ainoastaan uusia verkkokomponentteja Lisäksi ehdotetaan, että myös neuvottelumenettelyn kohtuulliset kustannukset sisällytettäisiin kannustimen piiriin Kuitenkin ainoastaan tilanteissa, joissa verkkoyhtiön ehdotus hyväksytään neuvottelumenettelyssä Rajaisi pois turhia neuvottelumenettelyjä 102

Sähkön jakeluverkkotoiminnan innovaatiokannustimen t&k-kustannusten käyttö yhtiöittäin 103

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Heikki Mannermaa, Veli-Pekka Saajo

Toimitusvarmuuskannustin Sähkön jakeluverkkotoiminta Analyytikko Mikko Friipyöli, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Toimitusvarmuuskannustin Kannustimessa kaksi elementtiä sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi Ennenaikaiset korvausinvestoinnit eli NKA-jäännösarvon alaskirjaukset Uudet kunnossapito- ja varautumistoimenpiteiden kustannukset Johtoalueen vierimetsän hoidon tason nostaminen ja hoidon tehostetut toimenpiteet Viranomais- ja asiakasviestintään tarkoitettujen järjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannukset Kannustin tuli käyttöön 2014 vuoden alusta uuden sähkömarkkinalain myötä eli vaikutukset vielä vaikeasti arvioitavia Vakiokorvauksien ja asiakkaiden kokemien keskeytysten määrä kasvanut viime vuosina 106

Maksettujen vakiokorvausten määrä jaoteltuina keskeytyksen pituuden mukaan 2005 2013 107

Jakeluverkkoyhtiöiden asiakkaiden keskimääräinen keskeytysmäärä vuosina 2005 2013 108

Verkkoyhtiöiden arvioita toimitusvarmuuskannustimesta Energiavirasto lähetti verkonhaltijoille keväällä toimitusvarmuuskannustinta koskevan kyselyn jossa pyydettiin arvioimaan kannustinta ja sen tulevaa käyttöä Verkkoyhtiöiden arvioiden mukaan korvausinvestoinnit ja vierimetsän hoito tulevat merkittävästi parantamaan toimitusvarmuutta Arvioitujen NKA-alaskirjausten osuus suhteutettuna liikevaihtoon vastanneilla yhtiöillä keskimäärin 1,8 prosenttia vuonna 2014 Uusien kunnossapito- ja varautumistoimenpiteiden suhteellinen merkitys pienempi Korvausinvestointien vaikutus näkyy siinä että saadaan asiakkaita toimitusvarmemman verkon piiriin Ilman toimitusvarmuuskannustinta verkkoa jouduttaisiin uusimaan pienemmissä kokonaisuuksissa ja ajoittamaan toimenpiteet pidemmälle ajanjaksolle 109

Verkkoyhtiöiden arvioita toimitusvarmuuskannustimesta Yleinen taso metsäkoneella tehtävän vierimetsänhoidon kustannuksiksi noin 2000 euroa/km Vierimetsänhoito vähentää erityisesti lumikuorman ja puuskaisen tuulen aiheuttamia lyhyitä keskeytyksiä Vierimetsän hoidon toimenpiteet pienentävät väliaikaisesti riskiä toimitusvarmuudelle, vaatii toimenpiteiden uusimista sopivin aikavälein Vierimetsänhoidon kustannukset voivat nousta alueellisesti liian korkeiksi eli kustannukset hyötyjä suurempia Aluksi vierimetsän hoidon toimenpiteillä voi olla jopa häiriöitä lisäävä vaikutus kun puustorakennetta muokataan 110

Verkkoyhtiöiden arvioita toimitusvarmuuskannustimesta Toimitusvarmuuskannustin ja sen eri osa-alueiden laskenta aiheuttaa merkittävästi lisätyötä- ja kustannuksia verkkoyhtiölle Voi yli kannustaa suorasukaiseen ja nopeaan toimintaan vaikka kustannukset eivät vastaisi saatuja hyötyjä Vierimetsän hoidon toimenpiteet tulisi hinnoitella yksikkökustannusrakenteella perustuen keskimääräisiin toteumiin tällä varmistettaisiin etteivät kustannukset nouse kohtuuttomasti Asiakkaiden vaatimukset ja odotukset kasvaneet verkkoyhtiön viestinnän suhteen silti asiakasviestintäjärjestelmät saaneet kiitosta Rahoitus- ja purkukustannusten huomioiminen, linjan puuttoman vyöhykkeen levennys, automaatio järjestelmien kehitys- ja ylläpitokustannukset, varautumistason nostamisesta aiheutuneet kustannukset 111

Toimitusvarmuuskannustin tulevissa valvontamenetelmissä Uudessa valvontamallissa toimitusvarmuuskannustimen osalta keskeistä on alaskirjauksien koskevan menetelmän tasapuolisuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus Uusien kunnossapito- ja varautumistoimenpiteiden sisällön valvontaa tarkennetaan ja kehitetään Sidonnaisuus yhtiön omaan pitoaikaan voi johtaa eriarvoiseen asemaan ja optimointiin kannustimen käytössä Keskeisiä tekijöitä: Otetaanko huomioon verkonhaltijan ennenaikaiset investoinnit nykyisen menetelmän mukaisesti Määritetäänkö ja käytetäänkö samaa pitoaikaa kaikille ennenaikaisen investoinnin sisältäville komponenteille Alaskirjauksen tasapuolisuus verkonhaltijoille 112

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Mikko Friipyöli, Veli-Pekka Saajo

Asiakaspalvelun laatukannustin Sähkön jakeluverkkotoiminta Verkkoinsinööri Joel Seppälä, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Asiakaspalvelun laadusta Hyvän asiakaspalvelun määritelmä ei ole kaiken kattava, yksioikoinen ja yleispätevä. Mitä on verkkoyhtiön asiakaspalvelu? Mikä on hyvä asiakaspalvelun taso? Kuinka nopeasti puhelimeen pitää vastata? Kuinka montaa kieltä pitää osata puhua? Kuinka kauan asiakkaan puhelu saa/pitää kestää? Kuinka nopeasti liittymätarjous on annettava? 115

Kannustimen luonteesta Kannustin olisi toteutuessaan osa sähkön jakeluverkonhaltijoiden kohtuullisen hinnoittelun valvontaa Kannustimessa on tärkeää yksiselitteisyys, selkeys ja ohjaavuus Pitää palkita hyvästä suorituksesta, kannustaa parantamaan heikompia suorituksia Osana kohtuullisen hinnoittelun valvontaa Kannustimen pitää olla täsmällisesti määritelty, konkreettisia mitattavia asioita Ennen kaikkea: Kannustinmallin on kohdeltava erilaisia verkonhaltijoita tasapuolisesti ja tuotettava toteutuksen vaatimaan panokseen nähden asiakkaille kohtuullinen mitattavissa oleva hyöty!

Esimerkkejä kannustimessa mitattaviksi asioiksi Muun muassa näistä vaihtoehdoista on keskusteltu: Sanomaliikenteen toimivuus Yhteydenottojen keskimääräinen vastausaika Sähköisen asioinnin osuus Reklamaatioiden lukumäärä/vastausaika Laskutuksen toimivuus *ks. Incentive proposals for Quality of Service Measures in Finnish Electicity Distribution A Final Report for Energy Market Authority of Finland (EMV)

Laskutuksen merkityksestä Mittaustieto Arviointi Validointi Tarkastus Laskutusja tuntitieto Laskutusoperaattori Lasku sähköverkkopalvelusta Lasku sähköstä

Ehdotus kannustimessa mitattavaksi asiaksi: Laskutuksen laatu Kannustetaan virheettömään laskutukseen oikaisemalla verkonhaltijan tulosta virheettömän laskutuksen perusteella Määritetään verkonhaltijoiden valtakunnallinen vertailutaso Virheellisten laskutusjaksojen määrä suhteessa verkonhaltijan kaikkiin laskutusjaksoihin JVH:n laskutuksen onnistumista verrataan valtakunnalliseen tasoon Valtakunnallista tasoa paremmin suoriutuvalla JVH:lla valvonnassa positiivinen vaikutus Heikommin suoriutuvalla JVH:lla valvonnassa negatiivinen vaikutus Toteutus: Oikaistaan tulosta vastaavasti kuin muissa kannustimissa Vaikutus (tavoite): Kannustaa vähentämään laskusekaannuksia (asiakasnäkökulma) Kannustaa varmistumaan mittaustiedon laadusta (JVH:n näkökulma) Tehostaa verkonhaltijan toimintaa (viraston näkökulma)

Kannustimen periaate z % y= laskutuksen onnistuminen Positiivinen vaikutus, Vertailutaso x % Negatiivinen vaikutus, Mikä on verkonhaltijalle sopiva kannustimen taso? Normaalitilanteessa virheellisten laskujen määrä on pieni Suuremmassa asiakastietojärjestelmän solmussa puolet laskuista sekaisin Tapahtumaperusteinen kannustin saattaa aiheuttaa epävarmuutta 120

Riittääkö valvontamallin kannustavuus nykyisellään? Kannustimessa on asetettava tasapainoon toteutuksesta aiheutuvat kustannukset ja niitä vastaan saatava hyöty Kannustimet vaativat lisää tietojen keräämistä ja analysointia Valvontamalli kannustaa jo nykyisellään tekemään asiakaspalvelun hyvin: Tehokas asiakaspalveluprosessi tuottaa asiakkaan tarvitseman palvelun resursseja tehokkaasti hyödyntäen Toistuvat sekaannukset vaativat lisää resursseja ja kasvattavat siten kustannuksia Liikevoitto (-tappio) + Liikevoittoon palautettavat erät - Investointikannustin - Tehostamiskannustin - Toimitusvarm.kannustin - Laatukannustin - Innovaatiokannustin - Muut tuloslaskelman oikaisut - Tehostamiskannustin + Kohtuullinen KOPEX - Toteutunut KOPEX = Toteutunut oikaistu tulos 121

Asiakaspalvelun laatukannustimen eteneminen Luonnos on lähetetty verkonhaltijoille kommentoitavaksi Kommentointiaikaa on 17.11.2014 asti Etenemisestä päätetään verkonhaltijoiden palautteen perusteella Energiavirasto mahdollisesti esittää kannustinta osana valvontamenetelmien suuntaviivoja vuosille 2016-2023 122

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Joel Seppälä, Martti Hänninen

ENERGIAVIRASTON VERKKOPÄIVÄ 4.11.2014 Verkonhaltijoiden kommenttipuheenvuoro Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö Toimii neljän maakunnan alueella: Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla Liikevaihto 2013 noin 120/49 M (konserni/verkko) Henkilöstö keskimäärin 180/35 kpl Siirtoasiakkaita noin 102 000 kpl Verkosto yhteensä noin 13 000 km, 127 m/asiakas

Jakeluverkkoalue ja toimipisteet

Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta) Kymenlaakson Sähkö Oy - taloushallinto - energialiiketoiminta - verkonrakennusliiketoiminta Orimattilan Lämpö Oy (45 %) Artjärven Lämpö Oy (34 %) Kymppivoima-yhtiöt Kymppivoima Oy (27,3 %) Kymppivoima Hankinta Oy (25 %) Kymppivoima Hydro Oy (20,1%) 100 % Kymenlaakson Sähköverkko Oy - verkkoliiketoiminta

Toimintaympäristön muutos WACC % voimakas lasku yleisen korkokannan johdosta SML:n muutos kesken valvontajakson ongelmallinen => toimitusvarmuusvelvoitteet aiheuttavat korvausinvestointitarpeita epätasaisesti. (kehittämissuunnitelmat tulevat näyttämään erot konkreettisesti) Valvontamenetelmämuutos kesken valvontajakson (Toimitusvarmuuskannustin) Verkkoyhtiöiden omistusrakenteessa huomattavia muutoksia. Esim. hyvin erilaisia mahdollisuuksia saada investointirahoitusta (vrt. kunnat/pääomasijoittajat) Toimintaympäristö epähomogeeninen (city, kaupunki, taajama, maaseutu => m/asiakas, kaapelointiaste)

WACC 2005-2014 WACC % 1. jakso 2. jakso 3. jakso 5.11.2014

Alan tavoitteita valvonnalle Verkkoyhtiöiden toimintaedellytysten turvaaminen Verkkoyhtiöiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu Oikeat ohjausvaikutukset Valvonnan jatkuvuus Ennakoitavuus ja yllätyksettömyys Yksinkertaisuus ja ymmärrettävyys Markkinapaikan kehittäminen

Alan tavoitteita valvonnalle Verkkoyhtiöiden toimintaedellytysten turvaaminen (riittävät investoinnit, toimitusvarmuus, älykäs sähköverkko) Verkkoyhtiöiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu Oikeat ohjausvaikutukset (regulaation tulee mahdollistaa verkon järkevä kehittäminen ja kannustaa verkkoyhtiöitä toimimaan oikein) Valvonnan jatkuvuus (valvontamenetelmiin ei saa tehdä perusteettomia muutoksia valvontajakson vaihtuessa) Ennakoitavuus ja yllätyksettömyys (menetelmiin ei saa tehdä hätiköityjä muutoksia, yhtiöillä tulee olla riittävä mahdollisuus osallistua menetelmien valmisteluun) Yksinkertaisuus ja ymmärrettävyys (valvontamenetelmien tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia ja ymmärrettäviä; mustia laatikoita tulee välttää) Markkinapaikan kehittäminen (valvontamenetelmien tulee kannustaa verkkoyhtiöitä kehittämään asiakaspalvelua ja mahdollistaa tarvittavat uudet palvelut: energiatehokkuus, kysyntäjousto, pienimuotoinen tuotanto, liikenteen sähköistäminen)

EV:n ylätason tavoitteita (Riku Huttunen 18.11.2013) Olennaiseen keskittyminen Selkeys Reiluus Avoimuus (7.2.2014 Simo Nurmi) Yhteisen hyvän mukaisuus Valvontamenetelmien kaikki keskeiset osat arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia selkeyttäen edelleen menetelmäkokonaisuutta.

EV:n tavoitteita, jatkuu.. Kohtuullisen tuoton keskeisten elementtien, verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittämisen ja kohtuullisen tuottoasteen, osalta tavoitteena on yksinkertaistaminen ja ennustettavuuden parantaminen. Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa vaikuttavien kannustimien investointi-, laatu-, tehostamis-, innovaatio- ja toimitusvarmuuskannustimet osalta taas tavoitellaan kannustavuuden parantamista. (Simo Nurmi, Reilua Energiaa 1/2014)

Valmisteluprosessi Virastolla lukuisia kuulemisia mm. regulaatiotoimikunnan ja alan toimijoiden kanssa. Materiaalia jaettu koko alalle kohtalaisesti, mutta melko myöhään. Ala kommentoinut vaihtelevasti eri aihekokonaisuuksia. Alan kommentteihin reagoitu vaihtelevasti. Paljon kuulemisia, mutta onko kuunneltu? Pienryhmätyöskentely voisi olla tehokkaampi tapa kehittää menetelmiä.

Kommentteja Kohtuullinen tuottoaste WACC EY:n ehdotukset eivät näytä ratkaisevan alhaisen tuoton ongelmaa. Parametrien vaihteluväli => lopullisen WACC:n vaihteluväli? Vaikka oltaisiin ylärajoilla, tuotto liian matala nykyisellä korkotasolla. Hybridimallia ei selvitetty perusteellisesti. Inflaation vaikutuksen huomiointi (toteutunut/odotus)? Suurin osa verkkoyhtiöistä ei pääse kansainvälisille rahoitusmarkkinoille (vieraan pääoman kustannus).

Kommentteja Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrityksessä ollaan menossa monimutkaiseen suuntaan (tavoite oli yksinkertaistaa). Kirjanpito on kirjanpitoa ja regulaatio regulaatiota; ei pidä tulkita ristiin. Purku- ja yleiskustannukset tulee kysyä erikseen. Tasapoistojen mahdollinen rajoittaminen pitoaikaan on selkeässä ristiriidassa toimitusvarmuuslainsäädännön tavoitteiden kanssa. Ikätiedon rajoittaminen pitoaikaan? Pitoaikojen avaaminen? Yksikköhintojen määrittäminen?

Kommentteja; kannustimet Laatukannustin Tarvitaanko koko kannustinta? Lainsäädäntö hoitaa 2028 mennessä. Tupla (tripla) sanktio => korjauskustannukset, vakiokorvaukset, KAH (Opex => StoNed, laatukannustin) Laatubonusmenetelmä? Tehostamiskannustin Jälleen muutoksia, joiden lopputulemaa mahdoton arvioida, tulisi simuloida oikeilla yhtiöillä. Yhtiöiden vaihteluväli käsittämätön 59 % - 143 %. Yleinen tehostamistavoite vaatisi tarkemman analyysin.

Kommentteja; kannustimet Innovaatiokannustin Eniten positiivisia elementtejä. Taso ja neuvottelumenettely. Laskenta valvontajakson pituiseksi. Tuntimittauksen poistuminen kannustimesta tulee näkyä tehostamiskannustimen referenssitasoissa. Toimitusvarmuuskannustin Ei tarvetta muutoksiin, kokemukset liian lyhytaikaisia.

Kommentteja; kannustimet Asiakaspalvelun laatu Mihin tarvitaan esitetyssä muodossa? Lainsäädännössä jo määritelty virhe ja asiakkaan oikeus saada korvaus (hinnan alennus). Kannustavuus ja mitattavuus? Vertailutason määrittäminen, kuka tekee ja miten?

Yhteenveto Nyt selvitetty yksittäisiä valvonnan kysymyksiä (yksityiskohtia). Valvonta on kuitenkin verkonhaltijoiden kannalta kokonaisuus. Mitkä ovat kokonaisvaikutukset? Toimitusvarmuusinvestointien rahoitukseen ei otettu minkäänlaista kantaa. Valvonnan tulee mahdollistaa ja ottaa huomioon muuttuneen lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet. Mikäli osoittautuu, ettei ole mahdollista toimia näin, niin

Toimitusvarmuusinvestointien rahoitus Verkkoyhtiöt ovat esittäneet lukuisia toimenpiteitä, joista osa vaatisi lakimuutoksia. 8 + 8 tasausjakso Ensimmäisen valvontajakson alituottojen hyödyntäminen. Siirtymäajan pidentäminen 15 v => 23 vuoteen, jopa 30 vuotta olisi perusteltu. Tavoiteverkon mukainen tasapoisto regulaatioon. Riittävä WACC-taso. Hintaheilahtelut tulevat olemaan ongelma.

Keppiä vai porkkanaa? Kiitos!

Ajankohtaista verkkoliiketoiminnan valvonnasta Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Johtava asiantuntija Martti Hänninen, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.11.2014

Esityksen sisältö Verkkolupien tilanne Varsinaiset verkkoluvat ja suljetun jakeluverkon verkkoluvat Ehtojen vahvistuspäätösten tilanne Uudet sopimusehdot - VPE 2014, LE 2014 ja TLE 2014 Virastolle toimitetut sähköverkkoverkkotoiminnan kehittämissuunnitelmat Maaseutu-, taajama- ja kaupunkijaottelupohjainen tarkastelu Maakaasuverkonhaltijat Uusi maakaasumarkkinalaki 145

Verkkolupien tilanne Jakeluverkkojen lupahakemuksia 91 kappaletta Suljettujen jakeluverkkojen lupahakemuksia 23 kappaletta Suuri osa hakijoista oli aiemmin vapautettu verkkoluvasta Epäselviä tapauksia 4 kappaletta Kiinteistöpoikkeus vs. suljettu jakeluverkko Suuri osa verkkolupahakemuksista on ollut puutteellisia Vaatii paljon lisäkyselyitä ja lisätöitä virastolta Ensimmäinen suljetun jakeluverkon lupapäätös valmistumassa Jakeluverkkojen verkkolupapäätösten työstäminen aloitetaan piakkoin. 146

Ehtojen vahvistaminen (VPE 2014, LE 2014 ja TLE 2014) Virastolle toimitettu 51 kappaletta vahvistuspyyntöjä Vahvistuspäätösten tekeminen aloitetaan viikolla 45 Valtaosa päätöksistä tehdään marraskuun aikana Yhtiöt voivat aloittaa ilmoittamisen ehtojen käyttöönotosta asiakkaille, vaikka ei päätöstä olisi vielä saanut Kaikki virastolle saapuneet vahvistuspyynnöt tullaan käsittelemään kuluvan vuoden aikana Asiasta lähetetty verkkoyhtiöille myös tiedote Energiateollisuus ry:n toimesta -> Pyydetään toimittamaan loput hakemukset mahdollisimman pian Energiavirastolle. 147

Kehittämissuunnitelmien aikataulu & tarkastaminen Kehittämissuunnitelmat on toimitettu virastolle 30.6.2014 mennessä Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suunnitelmat jätettiin ajoissa Energiaviraston tarkastettava kehittämissuunnitelmat 30.6.2015 mennessä Kehittämissuunnitelmien tarkastaminen pyritään tekemään tiiviissä aikataulussa loppuvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana Suunnitelmat on nyt käyty silmämääräisesti läpi, tämän jälkeen suunnitelmia aletaan tarkastaa puutteellisimmista suunnitelmista alkaen ja pyytää mahdollisia korjauksia suunnitelmiin Seuraavat kehittämissuunnitelmat toimitetaan virastolle 30.6.2016 mennessä 148

Maaseutu, Taajama & Kaupunki -jaottelu Ensimmäisten kehittämissuunnitelmien tulosten esittämiseksi verkonhaltijat on jaettu kolmeen ryhmään: maaseutu, taajama ja kaupunki Jaotteluun vaikuttaa verkosta luovutettu energiamäärä, asiakasmäärä, liittymämäärä, verkkopituus sekä KJ-verkon maakaapelointiaste Maaseutumaisiin yhtiöihin kuuluu 28 verkonhaltijaa Taajamamaisiin yhtiöihin kuuluu 28 verkonhaltijaa Kaupunkimaisiin verkonhaltijoihin kuuluu 23 verkonhaltijaa. 149

Kaupunkimaiset yhtiöt Helen Sähköverkko Oy Keravan Energia Oy JE-Siirto Oy Vantaan Energia Sähköverkot Oy Rovaniemen Verkko Oy Kuopion Energia Liikelaitos Tampereen Sähköverkko Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Raahen Energia Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Caruna Espoo Oy Kemin Energia Oy Rauman Energia Oy Haminan Energia Oy ESE-Verkko Oy Seiverkot Oy LE-Sähköverkko Oy Forssan Verkkopalvelut Oy Naantalin Energia Oy Ääneseudun Energia Oy Pori Energia Sähköverkot Oy KENET Oy 150

Taajamamaiset yhtiöt Ekenäs Energi Ab Jakobstads Energiverk Tornion Energia Oy Valkeakosken Energia Oy Vaasan Sähköverkko Oy KSS Verkko Oy Etelä-Suomen Energia Oy Lappeenrannan Energiaverkot Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Porvoon Sähköverkko Oy Lammaisten Energia Oy Pellon Sähkö Oy Nurmijärven Sähköverkko Oy Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Keminmaan Energia Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Caruna Oy Vakka-Suomen Voima Oy Mäntsälän Sähkö Oy Elenia Oy Asikkalan Voima Oy Sallila Sähkönsiirto Oy Paneliankosken Voima Oy Kuoreveden Sähkö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Iin Energia Oy Leppäkosken Sähkö Oy Kokemäen Sähkö Oy Keuruun Sähkö Oy 151