Energiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi. 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto. 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen

Transkriptio

1 VASTINE 1(6) Energiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen Viittaamme Energiateollisuus ry:n (ET) lausuntoon kohdan 1.3 osalta. 1.4 Valvontatiedot Miten vuoden 2015 investoinnit huomioidaan komponenttien laskennassa? Ilmoitetaanko vuosien investoinnit (sivut 13-14)? 1.5 Toimintojen eriyttäminen Tarkennus vapaan kilpailun piirissä olevaan rakentamistoimintaan (sivu 15): Esimerkkinä tästä on 0,4 kv:n liittymisjohtojen rakentaminen asiakkaan tonttiosuudella. 1.8 Inflaatio Suuntaviivojen mukaan kohtuullinen tuottoaste (WACC-%) määritetään aikaisemmasta poiketen nimellisenä eli siitä ei poisteta inflaation vaikutusta (sivut 17 18). Vastaavasti jatkossa ei sähköverkko-omaisuuden oikaisussa käytettävien yksikköhintojen arvoa korjata valvontajakson aikana. Pidämme muutosta perusteltuna olettaen, että inflaatiota muuten otettaisiin huomioon kahteen kertaan. Mielestämme näin ei kuitenkaan ole. Viittaamme Deloitten Energiamarkkinavirastolle tekemään kolmannen valvontajakson valmisteluraporttiin, jossa Deloitte päätyi johtopäätökseen, että 2. valvontajaksolla käytössä ollut sitoutuneen pääoman inflaatiokorjaus tulisi säilyttää, koska inflaatiokorjattuna sähköverkkotoiminnan sitoutuneen pääoman arvo heijastelee parhaiten verkon käypää arvoa. Mallin käytettävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta Deloitte suositteli, että lisäksi käytetään nimellistä WACC-arvoa Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös HE20/2013 mukaan verkonhaltijan tulee suorittaa palautuksen yhteydessä korkoa palautettavalle määrälle. Tampereen Sähköverkko Oy:n (TSV) esitys on, että ylituoton koron laskennassa tulee ottaa huomioon edellisen valvontakauden alituoton vähentävä vaikutus (sivut 20-21). Painavasta syystä ali- tai ylijäämän tasoituksen lisäajan hakuun kaipaamme esimerkkiä (sivu 21).

2 VASTINE 2(6) 2 Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu omaisuus ja pääoma 2.1 Pysyviin vastaaviin kuuluvan sähköverkko-omaisuuden oikaisu Liitteen 1 ulkopuoliset verkko-omaisuuteen liittyvät komponentit (sivu 24), esimerkkinä tietojärjestelmät ja viestiverkot. Suuntaviivat ohjaavat selkeästi verkonhaltijan toimintaa. Osa tietojärjestelmistä on saatavissa SAAS palveluina tai vastaavina, jolloin ne eivät ole verkonhaltijan taseessa, joten ajateltu toimintamalli ei ole neutraali (vrt. kohtaan 1.6 Vuokraverkot). TSV:n esittämä toimintamalli perustuu 3. valvontakauden käsittelyyn, eli poistetut komponentit pidetään edelleen samoin perustein verkkokomponenttiliitteessä, niihin tehdään inflaatiokorjaus ja niiden JHA on 50 % koko valvontakauden ajan. Pitoajat (sivu 25), Toimintapa vaikuttaa epäoikeudenmukaista, koska lyhyitä pitoaikoja suositaan. Mikäli NKA:ta ei oikaista, niin tuolloin lyhyen pitoajan valinneilla verkkoyhtiöillä NKA nousee. Miten toimitaan pitoaikamuutosten suhteen? Lyhyitä pitoaikoja käyttäneiden yhtiöiden on korotettava pitoaikaa, jotta uuden liitteessä 1 määritelty alaraja toteutuu. Miten tässä tapauksessa käsitellään tasapoistoja ja nykykäyttöarvoa? TSV:n esitys on, että NKA ja tasapoisto ei saa muuttua, vaikka pitoaikaa muutettaisiin. Ympäristöolosuhdeluokkien (sivu 26) määrittelyssä tulee käyttää viimeisintä Suomen Ympäristökeskuksen julkaisemaa CLC-aineistoa. Onko suuntaviivoissa mainittu valvontatietojärjestelmän ohje sama, kuin julkaistu perustelumuistio nro 1 (versio 3) Maakaapelien kaivuolosuhteiden käyttö jälleenhankinta-arvojen laskennassa? Vaikean olosuhteen määrittelyyn kuuluu kalliomaat. CLC aineistossa on huomioitu ainoastaan näkyvissä olevat kalliomaat. Tämän lisäksi jakeluverkonhaltijalla pitää olla mahdollisuus määritellä myös kaivureittien maanalaiset kalliot vaikeaan olo-suhteeseen. Määrittelyssä pitäisi olla mahdollisuus käyttää esim. Geologian tutkimuslaitoksen ylläpitämää maaperäkarttaa, johon on määritelty maalajien jakautuminen metrin syvyydessä. Aineisto on saatavilla linkistä nimellä Maaperäkartta. Muilta osin viittaamme ET:n lausuntoon kohdan 2.1 osalta. 3 Kohtuullinen tuottoaste Viittaamme ET:n lausuntoon luvun 3 osalta.

3 VASTINE 3(6) 4 Kohtuullinen tuotto 4.2 Kohtuullinen tuottoaste Parametrien päivitys (sivu 48). Suuntaviivoihin on parametrien päivityksien periaatteet kirjattu liian yleisellä tasolla. Ovatko päivitykset valituskelpoisia (muutoksenhakumahdollisuus)? 5 Verkkotoiminnan tuotot ja kustannukset 5.2 Verkkotoiminnan kustannukset Investointien ja kulujen yhdenmukainen kohtelu herätti ihmetystä (sivu 52). Nykyisessäkin mallissa eri kirjauskäytännöistä aiheutuneet erot ovat lähes kompensoituneet liiketuloksen ja tehostamiskannustimen yhteisvaikutuksesta. Esitetyssä mallissa kuluiksi kirjattujen kustannusten palauttaminen tasapuolistaa eri kirjauskäytäntöjä käyttävät yhtiöt liiketuloksen osalta, mutta mielestämme yhtiöt jotka aktivoivat kustannuksia saavat hyödyn Tehostamiskannustimen kautta (KOPEX on aktivoitujen kustannusten verran pienempi) eli itse asiassa nykyinen malli on esitettyä tasapuolisempi. Jos ehdotettuun malli päätetään toteuttaa, niin miten tietojen keruu ohjeistetaan ja toteutetaan? TSV:n esitys on, että menettelystä luovutaan. 6 Kannustimet 6.1 Investointikannustin Viittaamme ET:n lausuntoon kohdan 6.1 osalta. 6.2 Laatukannustin Kaupunkiyhtiöillä laatukannustimella ei käytännössä juurikaan ole kannustavaa vaikutusta, koska referenssitasot ovat alhaiset liikevaihtoon verrattuna (sivut 60 69). Laatukannustinriskiä lisää 110 kv:n verkon huomioiminen KAH-arvon laskennassa (onko kaikilla verkkoyhtiöillä 110 kv:n verkkoa? > tasa-arvoinen kohtelu?) (sivu 66). TSV:n esitys on, että 110 kv:n KAH-vaikutusta ei huomioida laatukannustimessa. Muilta osin viittaamme ET:n lausuntoon kohdan 6.2. osalta. 6.3 Tehostamiskannustin Yleinen tehostamistavoite Viittaamme ET:n lausuntoon kohdan osalta.

4 VASTINE 4(6) Yrityskohtaisen tehokkuuden mittaamisen muuttujat Verkkoyhtiöiden kokemusten perusteella StoNED-estimointiin sisältyy paljon epävarmuutta ja herkkyyttä (sivut 71 72). TSV:n osalta EV:n toimittama Sto- Ned laskentataulukko antaa hyvin erikoisia tuloksia. Todellisilla TSV:n parametreilla TSV:n kustannusten vertailutaso nousee jyrkästi 4. valvontakauden aikana. Liitteenä (TSV_StoNED_laskentamalli_ xlsx) on laskentataulukko täytettynä TSV:n parametreilla Yrityskohtainen tehostamistavoite Tehokkuusrintaman estimoinnissa (sivu 74) neljännellä valvontajaksolla käytetään muuttujien lähtötietoina verkonhaltijan valvontatietoja vuosilta Kyseisen ajanjakson aikana verkonhaltijan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi mm. tuntimittausten käyttöönoton myötä, joten varsinkin aikajakson ensimmäisten vuosien kustannustaso ei vastaa tämänhetkisiä toimintavaatimuksia. TSV:n esitys on, että tuntimittauksesta aiheutuneet kustannukset huomioitaisiin vielä 4. valvontajaksolla samoin, kuin 3. valvontajaksolla (innovaatiokannustin). 6.4 Innovaatiokannustin Miksi innovaatiokannustimeen hyväksyttävien hankkeiden tulee olla julkisia (sivu 84)? Tämä vähentää erityisesti toimintatapoihin liittyvien kehityshankkeiden määrää. TSV:n esitys on, että suuntaviivojen lause hankkeiden julkisuudesta poistetaan. Muilta osin viittaamme ET:n lausuntoon kohdan 6.4 osalta. 6.5 Toimitusvarmuuskannustin Viittaamme ET:n lausuntoon kohdan 6.5 osalta. LIITE 1 Verkkokomponentit, yksikköhinnat ja pitoaikavälit Suuntaviivojen arviointia vaikeuttaa yksikköhintojen puute yksikköhintahintataulukosta (sivut ). Mikäli yksikköhintojen muutos viidennelle valvontakaudelle tehdään aiemman tyyppisellä KA2 kyselyllä, niin käytäntö on hyvä (sivu 93). Positiivista yksikköhintamäärittelyissä on useamman poikkipinnan käyttöönotto kaapeliyksiköissä, nimellisvirran sekä kaksoismuuntamon huomioinen jakelumuuntamoissa, (muuntamo)automaation parempi huomioiminen maakaapeliverkon erottimissa ja katkaisijoissa sekä aiemmin sähköasemien peruskojeiston hintaan sisältyneen kentän poistaminen em. komponentista.

5 VASTINE 5(6) Yrityskohtaisia yksikköhintoja olisi järkevää käyttää selkeästi keskimääräisestä poikkeavista rakenteissa. TSV:n esityksenä on käyttää tasearvoa kyseisissä rakenteissa. Yleensä edellä mainitut rakenteet ylittävät erityisalojen julkisten hankintojen kynnysarvot, jolloin verkonhaltijan on ollut pakko kilpailuttaa kohde. Käytetäänkö 4. ja 5. valvontajaksolla julkaistua perustelumuistion nro 2 (versio 3) Keski-iän huomiointi sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa määriteltyjä päämuuntajan huollon ja vaihdettavien osakomponenttien vaikutusta komponenttien ikään? Esimerkiksi päämuuntajan minimipitoaika on 45 vuotta. TSV:n kokemuksien mukaan yli 35 vuoden pitoaika vaatii avaavan perushuollon, jotta muuntajaa voisi käyttää turvallisesti. Onko tarkoituksena käyttää 4. ja 5. valvontajaksolla ainoastaan ojametrejä? Yksikköhintataulukossa ei ole enää mainittu 0,4 ja 20 kv maakaapeleiden ympäristöolosuhdeluokkien yhteydessä em. jännitetasojen yhteiskäyttökertoimia (sivu 99). 0,4 kv maakaapeleiden osalla kaupunkiverkossa kaapeleissa EV: n yksikköhinnat ovat alhaisia (sivu 96). Todennäköisesti syynä ovat pienemmät vetopituudet, suurempi jatkojen sekä päätteiden määrä verrattuna haja-asutusalueen maakaapeliverkkoon. Talovarokekotelon hinta on pieni verrattuna TSV:n todellisiin kuluihin (sivu 96). Saneeraustalon amka-johtoa uusittaessa joudutaan tekemään maastosuunnittelu, talovarokekotelo, talovarokekotelon ja jakorasian välinen kaapelointi suojauksineen sekä lisämaadoitus. Pelkän talovarokekotelon asentamiselle yksikköhinta riittää, mutta ei edellä mainitulle kokonaisuudelle. Kaupunkiverkon kiinteistömuuntamossa tilakustannukset ovat yleisesti lähes yksikköhinnan suuruisia (sivu 98). Vanhoihin saneerattaviin kiinteistömuuntamoihin em. tilakustannus tulee vastaan aika-ajoin, jolloin sopimuksen uusinta vaatii korkeammat vuokrakustannukset. Kiinteistöjen arvot kasvaneet ja tilaa on vaikea saada vuosikymmeniä vanhoilla hintatasoilla. 110 kv:n johtoaluekorvauksissa tulisi sallia / huomioida lunastusmenettelyn mukaiset arvot (sivu 102). Seuraavat kommentit liittyvät KA2 kyselyn Excel-työkirjan taulukon Tuotteiden määrittelyt sisältöön: Sähköasemarakennuksiin sisältyvien akkujen, varaajien ja UPS-laitteistojen pitoaika ei voi olla sama kuin asemarakennusten. Kokemusten mukaan akkujen pitoaika on noin 5-15 vuotta, varaajien, ups-laitteistojen vuotta ja apusähköjärjestelmien valvontalaitteistojen (suojareleiden) vuotta. 110 kv muuntajaperustus ja liitynnät sähköasemalle: kiskojännitereleet eivät voi sisältyä komponenttiin (pitoaika liian pitkä) miten huomioidaan Suojaseinäsuunnittelu Suojaseinien rakentaminen

6 VASTINE 6(6) Ylijännitesuojat telineineen ja perustuksineen 110 kv kojeiston perushinta (ei sisällä yhtään lähtöä/syöttöä) Suojauslaitteet, mikäli kyseessä on toisiolaitteet, ei voi sisältyä komponenttiin (liian pitkä pitoaika) Kiskokatkaisija (ja ryhmäkatkaisijat) pitäisi olla omana kenttänä koska sen kustannus on merkittävä ja aina sitä ei rakenneta (eli laskettaisiin kaikki katkaisijakentät lisäkenttinä). Tämä myös selkeyttäisi laskentaa. 110 kv Suojaus- ja automaatiolaitteistot, perushinta (kytkinlaitoksen yhteiset suojaus- ja automaatiolaitteet) Jännitteensäätö kaapelointeineen sekä muuntajan suojien ja apulaitteiden kaapeloinnit eivät voi olla kytkinlaitoskohtaisessa perushinnassa, koska ne ovat muuntajakohtaisia kustannuksia ja samaan kytkinlaitokseen voi olla liitetty useampia muuntajia. 20 kv ilma-/ kaasueristeinen kojeisto, perushinta Kisko- ja ryhmäkatkaisijat pitäisi olla lisäkenttinä, koska kustannus on merkittävä (noin syöttökentän hinta) ja aina ei rakenneta näitä kenttiä (eli laskettaisiin kaikki katkaisijakentät lisäkenttinä). Tämä myös selkeyttäisi laskentaa. Kondensaattori Asennettavat yksiköt ainakin TSV:llä suurempia, joten komponentteja pitää saada tehon mukaisesti. Yliaaltojen vuoksi tarvitaan joskus estokelat, jotka lisäävät kustannuksia merkittävästi (Ratinan 6 Mvar estokelapariston kustannukset noin 110 keur ja laitehuoneet olivat valmiina). Kustannusvastaavuuteen päästään jos voidaan merkitä estokelalliseen paristoon myös Kuristin alle 50 MVA. Maasulun sammutuslaitteisto säätäjän pitoaika ei voi olla vuotta, vaan se on vuotta, joten tästä pitäisi saada yksi suojauksen ja automaation kenttäkohtainen osa.