1. SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI
|
|
- Aku Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähköverkko LAUSUNTO 1(9) Kenneth Hänninen Viite Lausuntopyyntönne Dnro 313/430/ SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI Energiavirasto on valmistellut suuntaviivat vuosien valvontamenetelmiksi. Suuntaviivat on laadittu erikseen sähkön jakeluverkkotoiminnalle sisältäen suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan ja sähkön kantaverkkotoiminnalle. Energiateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua valvontamenetelmien suuntaviivoista vuosille Seuraavassa lausunnossa keskitymme jakeluverkkotoimintaa koskeviin suuntaviivoihin. Erityisesti verkkotoiminnan taloudellisia edellytyksiä koskevilta osin lausunto koskee myös kantaverkkoregulaatiota, josta Fingrid Oyj antaa oman lausuntonsa. YLEISTÄ Neljännen ja viidennen valvontajakson valvontamenetelmiä koskevien suuntaviivojen valmistelu on tapahtunut rakentavasti ja toimialaa kuunnellen. Lausunnolla olevat suuntaviivat muodostavat selkeän ja loogisen kokonaisuuden. Aikaisempiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset ovat pääosin perusteltuja ja oikeansuuntaisia. Erityisesti riskittömän korkokannan määrittämistä kahdella vaihtoehtoisella tavalla voidaan pitää onnistuneena. Parhaimmillaan menettely ottaa huomioon sekä pitkäkestoiset vuosia kestävät taantumat että nopeat eri vuosien välillä tapahtuvat heilahtelut. Myös yleisen tehostamistavoitteen asettaminen nollaksi on mielestämme perusteltua. Tämä antaa verkkoyhtiöille mahdollisuuden selvitä uusista velvoitteistaan ja antaa alalle muutoinkin positiivisen signaalin. Suurimpina lähitulevaisuuden haasteina näemme sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteiden edellyttämien investointien rahoittamisen silloin, kun tarvittavat investoinnit ovat merkittävästi tasapoistoja suuremmat. Toinen merkittävä valvonnan haaste on varmistaa erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu. Kolmas vaativa kokonaisuus on tehokkuusmalli ja sen perusteella määritettävä tehostamiskannustin. Arviomme mukaan kannustimen määrittämiseen liittyy huomattavia epävarmuuksia. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)
2 2(9) Neljäs valvonnan haaste on antaa verkkoyhtiöiden strategisille päätöksille oikeat ohjaussignaalit. Valvontamalli ohjaa vahvasti koko toimialan toimintatapojen kehittämistä; ostaa palvelu vai tehdä itse, omistaa vai vuokrata jne. Näkemyksemme mukaan valvontamenetelmien tulisi saattaa verkonhaltijat keskenään tasavertaiseen asemaan yhtiön valitsemasta toimintamallista riippumatta. Seuraavassa tarkastelemme erikseen suuntaviivojen niitä kohtia, joilla katsomme olevan merkitystä koko toimialan kannalta. Kappalenumerointi viittaa suuntaviivoissa esitettyyn numerointiin. YKSITYISKOHTAISET KOMMENTIT 1.3 Parametrien päivittäminen viidennelle jaksolle Suuntaviivojen mukaan vuoden 2019 aikana päivitetään seuraavat parametrit: yksikköhinnat ja mahdolliset uudet verkkokomponentit kohtuullisen tuottoasteen eräät parametrit keskeytyskustannusten vertailutaso tehokkuusrintama tehostamiskustannusten vertailutaso Päivitykset eivät ole menetelmämuutoksia, eikä niiden osalta anneta erillistä päätöstä. Suuntaviivojen mukaan päivitykset toimitetaan vain tiedoksi. Pidämme perusteltuna, että valvontajaksojen vaihtuessa valvontamenetelmien kriittiset parametrit päivitetään vastaamaan muutoshetken tilannetta. Mielestämme muutostilanteessa on kuitenkin välttämätöntä varmistaa valvottavien oikeusturva. Vertailutasojen ja tehokkuusrintaman määrittely tapahtuu etukäteen sovitun päivitysprosessin mukaisesti. Sen sijaan yksikköhintojen ja erityisesti kohtuullisen tuottoasteen parametrien päivityksessä voi tapahtua muutoksia, joilla on suuri vaikutus verkkoyhtiöiden liiketoimintaan. Olkoonkin, että kyse ei olisi menetelmämuutoksesta. Ehdotamme, että vahvistuspäätöksessä määritetään, missä tilanteessa päivitykset johtavat niin merkittäviin muutoksiin, että ne voidaan rinnastaa menetelmämuutoksiin. Tällöin kyse olisi vahvistuspäätöksen muuttamisesta. Mikäli määrittelyä ei vahvistuspäätöksessä voi tehdä, päivitys tulee lähtökohtaisesti tulkita vahvistuspäätöksen muutokseksi, johon liittyy muutoksenhakumahdollisuus. 2.1 Sähköverkko-omaisuuden oikaisu Verkkokomponentti- ja yksikköhintaluettelo on päivitetty verkonhaltijoille tehdyn kyselyn pohjalta. Kysely ja siihen valitut verkkokomponentit perustuvat pitkälti ET:n kustannusluettelotyöryhmän työhön, mikä takaa jatkuvuuden siirryttäessä 4. valvontajaksolle. Niiltä osin kuin sähköverkko-omaisuuteen kuuluva komponentti ei sisälly verkkokomponentteihin, komponentti voidaan ottaa suuntaviivojen mukaan huomioon tasearvossaan. Näitä komponentteja ovat esimerkiksi verkkotoiminnan tietojärjestelmät ja viestiverkot. Ymmärrämme ratkaisun taustat, mutta katsomme, että se ohjaa verkkoyhtiöitä omistamaan ao. komponentit. Näin se rajoittaa mahdollisten tehokkaampien toimintamallien käyttöä. Samalla se on ristiriidassa yleisperiaatteen kanssa, jonka mukaan verkonhaltijan tulisi olla tasavertaisessa asemassa valitsemastaan toimintamallista riippumatta. Vahvistuspäätöksessä asiaan tulisi kiinnittää huomiota erityisesti vuokraverkkojen tapauksessa.
3 3(9) Näkemyksemme mukaan lukuja 2.1. ja 2.2. on tarpeen selkeyttää ja yksilöidä ne komponenttiryhmät, jotka voivat kuulua joko 2.1 mukaisiin sähköverkkoomaisuuden oikaisuihin tai kappaleen 2.2 mukaisiin muun omaisuuden oikaisuihin. Suuntaviivoissa on linjattu, etteivät tuotantolaitoksia palvelevat verkonosat kuulu verkkotoiminnan piiriin. Lähtökohtaisesti asiaan liittyvä lainmuutos tuli voimaan syyskuussa 2013, joten tätä ennen rakennetut useaa tuotantolaitosta palvelevat sähköverkot ovat kyseisenä aikana olleet täysin lainmukaista sähköverkkotoimintaa. Ao. tulkinta tulee rajoittaa koskemaan vain jälkeen rakennettuja verkonosia. Sähköverkon arvonmäärityksessä on poistettu mahdollisuus käyttää standardiyksikköhintojen sijaan verkonhaltijakohtaisia yksikköhintoja, vaikka ne perustellusti poikkeaisivat merkittävästikin liitteen 1 yksikköhinnoista. Tämä menettelytavan muutos asettaa verkkoyhtiöt sähkö-verkon arvonmäärityksessä keskenään eriarvoiseen asemaan, mikä on ristiriidassa valvottavien tasapuolisen kohtelun kanssa. Erityisesti kaupunkiolosuhteissa toimivilla verkonhaltijoilla on tiiviistä kaupunkirakenteesta ja rakentamiselle asetetuista vaatimuksista johtuen selkeästi keskimääräistä kustannustasoa kalliimpia sähköverkon rakenteita sekä rakentamiskustannuksia. Sähköverkon arvonmäärityksen tulee mahdollistaa verkonhaltijoiden tasapuolinen kohtelu. Näkemyksemme mukaan valvontamenetelmissä tulee jatkossakin sallia olosuhdetekijöistä johtuvista syistä poikkeuksellisen kalliiden sähköverkon rakenteiden hyväksyntä toteutuneiden kustannusten mukaan siten, että kaikilla verkonhaltijoilla on vastaavat mahdollisuudet saada sähköverkkoon sitoutuneelle omaisuudelle kohtuullinen tuotto. 3 Kohtuullinen tuottoaste Vuodesta 2007 jatkuneet mullistukset rahoitusmarkkinoilla ovat johtaneet erilaisten riskien uudelleenhinnoitteluun. Verkkoyhtiölle tämä näkyy rahoituksen vaikeutumisena ja etenkin sekä vieraan että oman pääoman hinnassa suhteessa valtiolainoihin. Verkkoyhtiöt ovat tällä hetkellä suuren investointihaasteen edessä ja joutuvat rakentamaan toimintansa rahoituksen seuraavaksi vuodeksi toimitusvarmuuslainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Monella yhtiöllä tämä edellyttää merkittävää sekä oman että vieraan pääoman lisäystä. Avainkysymyksenä tällaiselle pitkälle lisärahoitukselle on tuotto-odotus sekä siihen liittyvät mahdolliset epävarmuudet. Riittävä tuotto ja epävarmuustekijöiden minimointi johtavat kokonaisuutena tehokkaimpaan ratkaisuun. Tästä syystä sitoutuneen pääoman tuottoa on perusteltua tarkastella niin pitkällä aikavälillä kuin mahdollista. Nyt tehtävien päätösten osalta Energiavirastolla on toimivaltaa seuraavalle 8 vuodelle. Suuntaviivaluonnoksessa ehdotettu riskittömän koron määrittelymekanismi on innovatiivinen ja perusteltu. Lyhyellä tähtäimellä tämä johtaa merkittävään sitoutuneen pääoman tuoton tason korjausliikkeeseen. Tulee kuitenkin muistaa, että perusongelma ei ole valtiolainojen alhainen korkotaso vaan rakenteellinen muutos, jossa verkonhaltijat maksavat pääomistaan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin suhteessa valtiolainoihin. Valtiolainojen korkotason lasku ei siten heijastu suoraan verkonhaltijan pääomakuluihin. Esimerkiksi, mikäli Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkotaso pysyy matalana vielä 3-4 vuotta, johtaa uusikin malli tuottotasoon, jolla verkonhaltijat eivät pysty hankkimaan rahoitusta lain edellyttämille investoinneille.
4 Tästä syystä on myös tärkeää tarkastella kriittisesti niitä WACCin parametrejä jotka kuvaavat muutosta riskien hinnoittelussa: 4(9) 1) Beeta EY on kerännyt tietoa eurooppalaisten jakelu- ja kantaverkkoliiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakekurssin heilahtelusta suhteessa markkinaportfolioon ja määrittänyt vaihteluvälit erikseen sähkön kantaverkkotoiminnan ja sähkön jakeluverkkotoiminnan beetoille. Suuntaviivaluonnoksessa Energiavirasto on EY:n suosituksesta poiketen määrittänyt yhteisen beeta-arvon sähkön kanta- ja jakeluverkkotoiminnalle laskemalla keskiarvon sähkön kanta- ja jakeluverkonhaltijoille EY:n selvityksessä määritettyjen vaihteluvälien ylimmästä ja alimmasta arvosta. Tämän johdosta sähkön jakeluverkonhaltijoiden beeta-kertoimen arvo jää suuntaviivoissa alle EY:n suositteleman vaihteluvälin. Tämä ei ole mielestämme perusteltua, sillä suomalaisten jakelu- ja kantaverkonhaltijoiden tarkastelu osoittaa merkittäviä eroja kassavirtojen volatiliteetissa. Jakeluverkonhaltijoiden tuloksen ja kassavirran vaihtelu sekä siten myös omistajan tuoton vaihtelu ovat merkittäviä. Tämä tulee huomioida valvontamenetelmissä sovellettavan beeta-arvon määrittelyssä EY:n suosituksen mukaisesti. Perusteltuna velattoman beetan tasona jakeluverkonhaltijoille pidämme EY:n suosituksen puoliväliä eli 0,51 2) Markkinariskipreemio EY:n selvitys osoittaa että markkinariskipreemiossa on tapahtunut pientä tason nousua tarkastelujakson aikana. Pitkän ajan keskiarvona EY pitää perusteltuna 5 % tasoa, vaikka tämän hetken taso vaikuttaisi olevan korkeampi. Toimialan rahoitushaaste huomioonottaen pidämme äärimmäisen tärkeänä varmistaa riittävä laskennallinen oman pääoman tuotto, jotta myös oman pääoman lisääminen olisi mahdollista. Täten uusimman mahdollisen tilanteen mukainen taso on perusteltu. Näkemyksemme mukaan markkinariskipreemion perusteltu taso on EY:n esittämän vaihteluvälin keskiarvo 5,5 %. 3) Likviidittömyyspreemio Tärkeä tekijä sijoituksen tuottovaadetta arvioitaessa on hyödykkeen likvidisyys, eli se miten helposti ja kustannustehokkaasti sijoittaja halutessaan voi myydä tai ostaa lisää kyseistä hyödykettä. CAP-malli, joka on WACCin taustalla olettaa, että kauppaa voi tehdä rajoituksetta ja viiveettä ilman vaikutusta hyödykkeen hintaan. Kokemus on osoittanut, että näin ei ole suomalaisen jakeluverkonhaltijan osakkeiden kohdalla. Osakekauppa vaatii pitkän valmistelun sekä useamman lupaviranomaisen luvan. Lisäksi Kilpailunrajoituslain markkinaosuusraja rajaa omistuksia ja siten myös osakkeen arvoa. Näkemyksemme mukaan osakkeen likviidisyys on osana riskien uudelleenhinnoittelua saanut merkittävästi aikaisempaa suuremman painoarvon. Edellisen perusteella esitämme likviidittömyyspreemioksi EY:n vaihteluvälin ylärajaa 1,0 %, jota myös professori Kallunki on aiemmin suositellut. 4) Vieraan pääoman preemio EY:n suositus 1,40 % vaikuttaa perustellulta, ainakin isoille yhtiöille. Viime vuosien kokemus on kuitenkin osoittanut, että vieraan pääoman riskipreemio vaihtelee voimakkaasti. Preemion kehittymistä tulisikin tästä syystä seurata tarkasti ja tarvittaessa varmistaa, että se on jatkuvasti tasolla, jolla jakeluverkonhaltijat pystyvät hankkimaan vieraan pääoman ehtoista pääomaa Edellä esittämämme korjaukset sovellettaviin WACC parametreihin asettaisivat sitoutuneen pääoman tuoton tasolle, jolla useimmat jakeluverkonhaltijat pystyvät rahoittamaan investointinsa. Näemme kuitenkin, että on joukko yhtiötä, joilla investointimäärät ovat niin suuret, että tuotto-odotuksen lisääminen ei ratkaise investointien rahoitusta, vaan lisäkeinoja tarvitaan. Näitä voisivat olla pidennetty siirtymäaika, erillinen koroton laina asiakkailta tai muu vastaava mekanismi.
5 5(9) 5.2 Investointien ja kulujen yhdenmukainen kohtelu Energiaviraston tavoitteena on saattaa verkonhaltijat keskenään tasavertaiseen asemaan riippumatta siitä, aktivoivatko ne investointiin kuuluvia kustannuksiaan vai kirjataanko ne kuluiksi. Tavoite on kannatettava ja yleispätevä kaikkialla valvonnassa. Suuntaviivoissa esitetty menettely on mielestämme teoreettisesti perusteltu. Esitetty menettely on kuitenkin työläs ja vaikeaselkoinen, eikä ole itsestään selvää, että se johtaa tavoitteen toteutumiseen. Mielestämme suuntaviivoissa esitettyä menettelyä tulee selkeyttää. 5.3 Verkkotoiminnan rahoituskustannukset Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittelyä ei ole suuntaviivoja valmisteltaessa kehitetty riittävästi ja siksi se toimii yhä loppuasiakkaiden, valvottavien yhtiöiden ja mallin kannalta virheellisesti. Näkemyksemme mukaan suojaustuottojen ja -kulujen laskenta tulisikin poistaa valvontamenetelmistä. Tämä olisi yksinkertaisin ja tehokkain tapa korjata suuntaviivoissa esitelty usealta kannalta haasteellinen malli. Jatkossa menetelmiä tulisi korjata siten, että suojaustuotot ja -kustannukset huomioidaan mallissa siten, että niiden käsittely ei tuo edellä kuvattuja ongelmia. 6.1 Investointikannustin Suuntaviivojen perusteella investointikannustin säilyisi ennallaan. Pidämme tätä hyvänä sekä jatkuvuuden että ohjausvaikutusten kannalta. Se, että oikaistun tasapoiston laskenta ei pääty, vaikka komponentti olisi ylittänyt verkonhaltijan sille valitseman pitoajan, kannustaa verkonhaltijaa ylläpitämään verkkoaan teknistaloudellisen pitoajan loppuun. Tämä on tärkeää erityisesti nyt, kun verkonhaltijan investoinnit lain toimitusvarmuustavoitteiden takia kasvavat. Näkemyksemme mukaan tasapoisto kompensoi vanhenevasta verkosta aiheutuvia lisäkustannuksia. 6.2 Laatukannustin Laatukannustimessa käytetään jatkossa kokonaisia keskeytyskustannuksia aiempien puolikkaiden sijaan. Kannustimen enimmäisvaikutus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa rajoitettaisiin 15 % kohtuullisesta tuotosta. Arviomme mukaan KAH-kustannuksiin liittyvä riski kasvaa muutoksen seurauksena, vaikka leikkuri onkin aikaisempaa alemmalla tasolla. Suuntaviivojen mukaan vertailutasona käytetään kahta edellistä valvontajaksoa eli kahdeksaa vuotta: vertailutasona vertailutasona Em. menettely johtaa käytännössä siihen, että vertailutaso tiedetään vasta valvontajakson käynnistyttyä. Ehdotamme, että vertailutasoa aikaistetaan vuodella seuraavasti: vertailutasona vertailutasona Näin vertailutaso olisi tiedossa heti uuden valvontajakson alussa, mikä olisi linjassa etukäteisen valvonnan kanssa.
6 6(9) Yleinen tehostamistavoite Energiaviraston teettämän selvityksen perusteella yleinen tehostamistavoite olisi edelleen kaksi prosenttia. Virasto ehdottaa kuitenkin, että uusista tehtävistä ja toimintatavoista aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon korjaamalla yleisen tehostamistavoitteen tasoa. Näin yleinen tehostamistavoite 4. ja 5. valvontajaksolla olisi nolla (0 %). Kannatamme viraston esitystä. Tehostamistavoitteen asettaminen nollaksi mahdollistaa uusien referenssikustannuksissa näkymättömien velvoitteiden hoitamisen. Tämä kannustaa lisäksi verkkoyhtiöitä hoitamaan uudet velvoitteensa kunnolla ja samalla kehittämään palvelujaan Yrityskohtainen tehostamistavoite StoNED-estimoinnin epävarmuudet Verkkoyhtiöiden kokemusten perusteella StoNED-estimointiin sisältyy paljon epävarmuutta ja herkkyyttä. Tehokkuusluvun laskeminen yhden vuoden (2014) tiedon perusteella kasvattaa epävarmuutta entisestään ja asettaa yhtiöt keskenään eriarvoiseen asemaan. Tehokkuusluku tulisikin laskea yhden vuoden sijaan useamman vuoden tietojen perusteella. Näkemyksemme mukaan jo neljän vuoden ( ) keskiarvon käyttäminen parantaa luotettavuutta oleellisesti. StoNED-malliin liittyvistä epävarmuuksista voidaan lisäksi nostaa esille tapa, jolla malli kohtelee ns. sekaverkkoyhtiöitä (taajama- ja maaseutuverkkoa sisältävä yhtiö). Selvitysten perusteella sekaverkkoyhtiön tehokkuusluku on alhainen verrattuna tilanteeseen, jossa sekaverkkoyhtiöstä olisi muodostettu erilliset taajama- ja maaseutuverkkoyhtiöt. Malli estää siten fuusioiden kautta tapahtuvaa toimialan luonnollista kehittymistä ja kannustaa jopa jakamaan olemassa olevia yhtiöitä osiin. StoNED-mallissa olevat Energiaviraston tiedossa olevat merkittävät epävarmuustekijät tulee ensisijaisesti korjata tai vaihtoehtoisesti StoNED -mallista yhtiöille aiheutuvaa negatiivista kannustinta tulee rajoittaa. Esitämme, että leikkuritasot asetettaisiin tasoon +/- 10 %, koska merkittävien operatiivisten kustannussäästöjen saavuttaminen on erittäin haasteellista, mutta suurhäiriötilanteissa kustannukset väistämättä nousevat merkittävästi. Näin tehostamiskannustimen symmetrisyysperiaate toteutuisi paremmin. Tehostamistavoitteen määrittäminen Tehokkuusluvun perusteella verkkoyhtiölle määritetään yrityskohtainen tehostamistavoite. Neljännellä valvontajaksolla tehostamistavoitteelle sovelletaan siirtymäaikaa, jonka kuluessa verkonhaltijan on saavutettava tehokkaan toiminnan mukainen kustannustaso. Pidämme tätä perusteltuna. Näkemyksemme mukaan tehostamistavoitetta määritettäessä tulisi myös ottaa huomioon aikaisemmin tehdyt tehostamistoimenpiteet. Nykyisellään malli johtaa tehokkaaksi todettujen verkonhaltijoiden kohdalla tyypillisesti tehottomia matalampaan kohtuulliseen kustannustasoon. Esitämme, että tehokkaille yhtiöille sallitaan heti valvontajakson alussa tehokkaan toiminnan kustannukset. Käytännössä tämä toteutuu niin, että tehokkaille yhtiöille ei sovelleta tehostamiselle määritettyä siirtymäaikaa.
7 7(9) 6.4 Innovaatiokannustin Innovaatiokannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa kehittämään ja käyttämään innovatiivisia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja. Aikaisemmasta poiketen 4. ja 5. valvontajaksolla kohtuullisina t&k-kustannuksina hyväksytään enintään 1 %:a vastaava osuus verkonhaltijan valvontajakson liikevaihtojen summasta. Esitetty muutos on perusteltu ja mahdollistaa kannustimen aikaisempaa laajemman hyödyntämisen myös pienempien yritysten kohdalla. 6.5 Toimitusvarmuuskannustin Toimitusvarmuuskannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa tekemään toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit sekä verkon kunnossapito ja varautuminen. Suuntaviivojen mukaan kannustimessa otetaan huomioon ennenaikaiset korvausinvestoinnit ja uudet kunnossapito- ja varautumistoimenpiteet Kannustimen tarkoitus on hyvä. Verkkoyhtiöiltä saadun palautteen perusteella alaskirjauksen käytännön toteutus ja siihen liittyvä raportointi on kuitenkin tehty tarpeettoman hankalaksi ja yksityiskohtaiseksi. Raportoinnin tarkoituksena on selvittää purettavien komponenttien jäljellä oleva nykykäyttöarvo. Tähän tarvitaan vain komponenttien määrä-, ikä- ja pitoaikatiedot. Lähtökohtaisesti kaikkien ennenaikaisten purkujen syynä on verkon uusiminen toimitusvarmuuden parantamiseksi, joten tarkemmille selvityksille ei mielestämme ole perusteita. Emme myöskään pidä perusteltuna käyttää alaskirjauksessa verkkokomponentin pitoajan vaihteluvälin alarajaa. Ehdotamme, että pitoaikana käytettäisiin verkkoyhtiön ao. komponentille 4. ja 5. jaksolle määrittämää pitoaikaa. Toissijaisesti ehdotamme, että pitoaikana käytettäisiin yhtiön ao. komponentille 3. valvontajakson aikana määritettyä pitoaikaa. Suuntaviivojen mukaan kannustimeen hyväksyttäviä toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtäviä kunnossapito- ja varautumistoimenpiteitä ovat keskijännitejakeluverkon läheisyydessä sijaitsevan metsän eli johtoalueen vierimetsän hoidon tason nostaminen ja hoidon tehostetut toimenpiteet sekä viranomais- ja asiakasviestintään tarkoitettujen järjestelmien kehittämis-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. Määritelmä on nähdäksemme poissulkeva, eli muita toimenpiteitä ei hyväksytä. Ehdotamme, että määrittelyyn lisätään sana esimerkiksi. Tämä olisi linjassa kohdan viimeisen kappaleen kanssa, jossa verkonhaltijalle annetaan mahdollisuus toimittaa asiassa tarkempi selvitys, jonka perusteella virasto päättää lisäkustannusten käsittelystä. Toimitusvarmuuskannustinta tulisi voida soveltaa esitettyä laajemmin ennakoivaan kunnossapitoon sekä valmiusjärjestelmien ja käyttö- ja kunnossapitoprosessien uudistamiskustannuksiin. Kunnossapitopalveluilla lisätään verkkojen käyttöikää ja säästetään investointikustannuksia. 6.6 Valvonnan kausivaihteluvaikutusten lieventäminen Verkonrakennus- ja palveluyhtiöitten kannalta ongelmaksi on koettu, että verkkokomponenttien määrä- ja ikätietojen tiukka ilmoittaminen vuodenvaihteen tilanteen mukaan osaltaan kärjistää rakennustyön kausiluonteisuutta. Viranomaisen, verkonhaltijoiden ja palveluntoimittajien kesken olisi mietittävä, olisiko mahdollista löytää keinoja, joilla voitaisiin tukea palveluresurssien tasaisempaa työllisyyttä.
8 8(9) LIITE 1 Verkkokomponentit, yksikköhinnat ja pitoaikavälit Yksikköhintataulukossa 0,4 ja 20 kv maakaapeleiden ympäristöolosuhdeluokkien yhteydessä (s. 99) ei aikaisemmasta poiketen ole mainittu yhteiskäyttökertoimia (kaapelia/oja). Ymmärrämme tämän niin, että jatkossa yhteiskäyttökertoimien sijasta käytetään todellisia ojapituuksia. Tämä tulisi vahvistuspäätöksessä erikseen todeta ja samalla olisi kuvattava tarkemmin miten ojapituudet määritetään. Yksittäisenä muutoksena esitämme, että yksikköhintaluetteloon lisätään kaapeliverkon aiheuttaman loistehon kompensointiin tarvittavat komponentit. Komponentteja käytetään kompensoimaan jakeluverkon tuottama loisteho, joka tulee kasvamaan kaapeliverkon lisääntyessä. Lisäksi Fingridin asettamat vaatimukset loistehon kompensoimiseksi oletettavasti tiukkenevat valmistelussa olevan kantaverkkosopimuksen päivittämisen yhteydessä, mikä johtaa loistehoa kompensoivien laitteiden lisääntymiseen. Asiakaspalvelun laatukannustin Aikaisempien keskustelujen perusteella Energiavirasto ei näe perusteita asiakaspalvelun laatukannustimen käyttöönotolle 4. ja 5. valvontajaksolle. Asiakaspalvelun laadulle ei viraston mukaan ole löydetty kannustimen pohjaksi mittareita, jotka olisivat hyväksyttävissä sekä viraston että verkkoyhtiöiden puolesta. Virasto on kuitenkin todennut, että asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi voidaan kerätä palvelun toimittamista kuvaavia tunnuslukuja. Pidämme tärkeänä, että näitä tunnuslukuja aletaan kerätä seuraavan tunnuslukumääräyksen päivityksen yhteydessä. Laatukannustimen käyttöönotosta voidaan päättää myöhemmin. Olemme aikaisemmin ehdottaneet asiakaspalvelun laatua kuvaaviksi mittareiksi: Sanomaliikenteen aikarajoissa pysyminen - Aikarajat on määritelty yksiselitteisesti sanomaliikenneasetuksessa ja menettelytapaohjeissa Tuntimittaustiedon laatu - Kuinka paljon mittaustietoja jää saamatta taseikkunan puitteissa Osallistumme mielellämme mittareiden kehittämiseen. YHTEENVETO Neljännen ja viidennen valvontajakson valvontamenetelmiä koskevien suuntaviivojen valmistelu on mielestämme onnistunut hyvin. Aikaisempiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset ovat pääosin perusteltuja ja oikeansuuntaisia. Suurimmat haasteet liittyvät toimitusvarmuustavoitteiden edellyttämien investointien rahoittamiseen, erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien verkkoyhtiöiden tasapuoliseen kohteluun ja tehostamiskannustimen määrittämiseen. Suuntaviivojen perusteella valmisteltavat vahvistuspäätökset ovat voimassa kahdeksan vuotta. Tämä tulee pitää mielessä valvontamenetelmiä viimeisteltäessä. WACC parametrien osalta tulee varmistaa, että ne takaavat riittävän tuottotason myös valvontajakson loppupuolella. Edellä esittämämme korjaukset asettaisivat sitoutuneen pääoman tuoton tasolle, jolla useimmat jakeluverkonhaltijat pystyvät rahoittamaan lain edellyttämät investoinnit
9 9(9) Verkonhaltijoiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että verkonhaltijalla olisi perustellusta syystä oikeus käyttää sähköverkon arvonmäärityksessä verkonhaltijakohtaisia yksikköhintoja. Valvonnan etukäteisyys puolestaan edellyttää, että valvonnan lähtötiedot olisivat tiedossa ennen valvontajakson alkua. Emme näe perusteita poiketa tästä periaatteesta KAH-kustannusten vertailutasoa määriteltäessä. Tehostamiskannustimen määrittämiseen liittyviä epävarmuuksia tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää. Tehokkuusluku tulisi laskea yhden vuoden sijaan useamman vuoden tietojen perusteella. Lisäksi tehokkaiksi todettuja yhtiöitä ei pidä rangaista aikaisemmista tehostamistoimistaan, vaan näille tulee sallia tehokkaan toiminnan kustannukset heti valvontajakson alussa. Ystävällisin terveisin Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry Sähköverkot
Suuntaviivojen tilannekatsaus
Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen
LisätiedotSuuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus
Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 2.9.2014 Yleistä hankkeen etenemisestä Valvontajaksojen 2016-2019 ja 2020-2023 valvontamenetelmiä
LisätiedotSähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 7.2.2014, Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Nykyiset valvontamenetelmät Sähkön jakeluverkonhaltijoiden valvontamenetelmät
LisätiedotSuuntaviivoista vahvistuspäätöksiin
Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Energiateollisuus ry:n kevätseminaari 22.5.2015 Tarvo Siukola Ajankohtaista Verkot-ryhmässä Vt. Johtajana toimii Veli-Pekka Saajo Veli-Pekka jatkaa myös taloudellisen
LisätiedotSivu 1 (6) ENERGIAVIRASTO --- VERKOT --- VALVONTAMENETELMIÄ ENNAKOIVIEN SUUNTAVIIVOJEN VALMISTELU VUONNA
Sivu 1 (6) Ohjeita taulukon tulkintaan Alla käytettävien värikoodien selitykset Menetelmän muuttamista tai lisäämistä / poistamista valvontamenetelmiin selvitetään Menetelmää ei perusrakenteeltaan muuteta,
LisätiedotKehittämissuunnitelmista toteutukseen
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön
LisätiedotSuuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023
LAUSUNTO 1 (7) Viite Lausuntopyyntö Dnro 313/430/2015 Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 Yleistä Energiavirasto on 17.2.2015 toimittanut lausuntopyynnön 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi
LisätiedotMaakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 28.2.2014 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Aikataulu (suuntaa antava) Aikataulu valvontamenetelmien kehittämiselle 2014 12/2013 03/2014 Nykyisten valvontamenetelmien
LisätiedotSähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö
LisätiedotLausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi
SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan
LisätiedotTehostamiskannustimeen tehdyt muutokset
Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten
LisätiedotYhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015
Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Savon Voima Verkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Nurmijärven Sähköverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Vimpelin Voima Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rovakaira Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Forssan Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: PKS Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Tunturiverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja
LisätiedotSähköverkkotoiminnan keskustelupäivä
Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Arto Gylén toimitusjohtaja, PKS Sähkönsiirto Oy 18.11.2013 Esityksen ydinkohdat Lain edellyttämä toimitusvarmuuden parantaminen on linjassa toimialan tavoitteiden
LisätiedotValvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla
1 (82) LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön kantaverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT 2 (82) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT
LisätiedotSähkömarkkinat - hintakehitys
Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)
LisätiedotSähkön siirron hinnoittelu
Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa
LisätiedotLUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAME- NETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015
Sähköverkko LAUSUNTO 1(7) Kenneth Hänninen 4.6.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Viite Lausuntopyyntönne Dnrot 837/430/2010 ja 945/430/2010 LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 789/430/2011 ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 789/430/2011 23.11.2011 ASIA ASIANOSAINEN Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen
Lisätiedot1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla
313/430/2015 1. SUUNTAVIIVAT 1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön jakeluverkkotoiminta Sähkön suurjännitteinen
LisätiedotPaikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa
Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan
LisätiedotLausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi
Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki kirjaamo@energiavirasto.fi simo.nurmi@energiavirasto.fi Viite: Lausuntopyyntönne Dnro 313/430/2015 Lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015
dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli
LisätiedotTehostamiskannustin. Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä
Tehostamiskannustin Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä 17.6.2016 Esityksen sisältö Tehokkuusmittauksen tilanne (sähkön jakeluverkonhaltijat) Tehokkuusmittausmalli
LisätiedotLiittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.
Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.2013 Rakennetietojen ilmoittamisessa ilmennyt epäselvyyksiä Viime vuoden tarkastuksissa
LisätiedotKommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin
Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi
LisätiedotSähkömarkkinalaki uudistuu. miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään?
Sähkömarkkinalaki uudistuu miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään? Energiamarkkinavirasto verkkovalvonta ryhmäpäällikkö Simo Nurmi 25.5.2012 Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ehdotus
LisätiedotEnergiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen
Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta 6.6.2017 / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Verkonhaltija Järvi-Suomessa Järvi-Suomen Energia Oy on Suur-Savon Sähkö konsernin jakeluverkonhaltija, joka huolehtii
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotValvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla
LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön jakeluverkkotoiminta Sähkön suurjännitteinen jakeluverkkotoiminta 2 (117) Sisällysluettelo
LisätiedotValvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla
LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön jakeluverkkotoiminta Sähkön suurjännitteinen jakeluverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT
LisätiedotSähköverkkotoiminnan keskustelupäivä
Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Savon Voima 20.11.2013 1 Sähkömarkkinalain muutoksesta Toimitusvarmuuskriteerit tiukkenevat, tiedotusvelvollisuus kiristyy, kuluttajan suojaa parannetaan,
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE
ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja
LisätiedotPoistojen käsittely valvontamallissa
Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset
LisätiedotEnergiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi. 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto. 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen
VASTINE 1(6) Energiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen Viittaamme Energiateollisuus ry:n (ET) lausuntoon kohdan 1.3 osalta. 1.4 Valvontatiedot
Lisätiedotdnro 945/430/2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN JAKELUVERKKOTOIMINNAN JA SUURJÄNNITTEISEN JAKELUVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 945/430/2010
LisätiedotFingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014
Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus
LisätiedotET:n kommenttipuheenvuoro lainsäädäntömuutoksiin
ET:n kommenttipuheenvuoro lainsäädäntömuutoksiin Energiaviraston verkkotoiminnan ajankohtaispäivä 17.6.2016 Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305
LisätiedotTeknisen valvonnan ajankohtaiset asiat. Energiaviraston ajankohtaispäivä
Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat Energiaviraston ajankohtaispäivä 17.6.2016 Agenda Verkkoluvat NBS & Datahub 3. valvontajaksojen rakennetiedot sekä toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaukset VATI
LisätiedotSiirtohinnoittelu, ajankohtaiskatsaus. Tuomo Hakkarainen suunnittelupäällikkö Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Siirtohinnoittelu, ajankohtaiskatsaus Tuomo Hakkarainen suunnittelupäällikkö Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 12 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö Toimii neljän maakunnan
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE
ENERGIAMARKKINAVIRASTO SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 29.6.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 13.4.2010 ASIA Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta sekä järjestelmävastuun piiriin kuuluvista palveluista perittävien maksujen määrittämistä
LisätiedotTuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto
Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liite 1 Valvontamenetelmät sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä kolmannella valvontajaksolla 23.11.2011
LisätiedotMääräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014
1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)
LisätiedotMääräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta
Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä
LisätiedotTiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki
Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000
LisätiedotSähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa
Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa Jarmo Partanen, professori 13.4.2015 Netstra Oy 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Pitoaikojen määritykset ja valinta...
LisätiedotENERGIAVIRASTON ESITYKSET VERKKOPÄIVÄ Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta
ENERGIAVIRASTON ESITYKSET VERKKOPÄIVÄ 4.11.2014 Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Esitykset 1) Valvontamenetelmien kehittäminen sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontajaksoille
LisätiedotEnergiaviraston valvontamenetelmissä sovellettavan innovaatiokannustimen arviointi. ST-Pooli 2.10.2014 TkT Juha Vanhanen
Energiaviraston valvontamenetelmissä sovellettavan innovaatiokannustimen arviointi ST-Pooli 2.10.2014 TkT Juha Vanhanen Sisältö Johdanto Nykyisen kannustimen toimivuus ja haasteet Vaihtoehdot innovaatiokannustimelle
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén
Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 / HE 50/2017 PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén 1 PKS Sähkönsiirto Oy vuonna 2016 Liikevaihto (siirtomaksut) 49 milj. Investoinnit 28 milj. Asiakkaita 88 500 Verkostopituus
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
Lisätiedot2. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla
313/430/2015 2. SUUNTAVIIVAT 2. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella 1.1.2016 31.12.2019 ja neljännellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Maakaasun siirtoverkkotoiminta 2. SUUNTAVIIVAT 2 (73)
LisätiedotEnergiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Energimarknadsverket
Energiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Elenia Oy PL 2 33901, TAMPERE Asia Asianosainen Vireilletulo Selostus asiasta Energiamarkkinaviraston 23.11.2011 antaman vahvistuspäätöksen dnro (verkonhaltijan verkkotoiminnan
LisätiedotValvontamenetelmät kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla
Liite 2 Valvontamenetelmät kolmannella 1.1.2016 31.12.2019 ja neljännellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Maakaasun siirtoverkkotoiminta 2 (76) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT YHTEENVETO...
LisätiedotSähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus
718/72/212 1.4.212 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus Valvontatiedot 25-21 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta... 3 2.1
LisätiedotPetri Hiitola SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN
Petri Hiitola SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN Petri Hiitola Opinnäytetyö Kevät 2018 Energiatekniikan koulutusohjelma
LisätiedotAsiakasnäkökulma myrskyvarmuusinvestointeihin - ohjaajan näkökulmia lopputyöhön
Asiakasnäkökulma myrskyvarmuusinvestointeihin - ohjaajan näkökulmia lopputyöhön Mikael Collan, LUT-Yliopisto TAUSTA Taloussanomat Myrskytuhojen korjausten heikko toteutus vuoden 2011 tapahtuneiden kahden
LisätiedotPetri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista
Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Sisältö Kantaverkon laajuuden päivittäminen Kantaverkon virtapiiri asiakkaan sähköasemalla; muutostilanteet Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen
LisätiedotFingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014
Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,
Lisätiedot1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla
313/430/2015 1. SUUNTAVIIVAT 1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella 1.1.2016 31.12.2019 ja neljännellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Maakaasun siirtoverkkotoiminta 1. SUUNTAVIIVAT 2 (70)
LisätiedotMääräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista
Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista EMV keskustelupäivät 18.11.2013 Tarvo Siukola Sähkömarkkinalaki 52 Jakeluverkon kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat tulee ilmoittaa kahden
LisätiedotAlkuperäinen
ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liite 1 Valvontamenetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotJakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen
Muistio 1 (5) Jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen yhteenveto tilikaudelta 2018 Vuoden 2018 lopussa Suomessa harjoitti sähköverkkotoimintaa 77 jakeluverkonhaltijaa, 10
LisätiedotHintatason viranomaisvalvonta
Hintatason viranomaisvalvonta Esimerkkeinä jäljempänä viestintämarkkinat ja energiamarkkinat Sääntely perustuu EY-direktiiveihin Luonteeltaan väliaikaista, kunnes saavutetaan toimiva kilpailu Luonnollisen
LisätiedotRIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014
RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2015
Lisätiedot1. Suuntaviivojen lausunnot ja jatkotoimenpiteet
1. Suuntaviivojen lausunnot ja jatkotoimenpiteet Energiaviraston Verkkopäivä 4.6.2015 Veli-Pekka Saajo Aiheita Suuntaviivojen valmistelu Lausunnot Jatkotoimet Aikataulu Vahvistuspäätösten valmistelu Suuntaviivat
LisätiedotTuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille
Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 15.08.2018 The
LisätiedotSähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2018
443/402/2019 12.3.2019 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2018 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta...
LisätiedotJulkinen Energiavirasto antaa toisen valvontajakson ( ) päätyttyä valvontapäätöksen,
Päätös 1 (9) Dnro 208/430/2009 Vantaan Energia Sähköverkot Oy PL 95 01301 Vantaa Asia Asianosainen Selostus asiasta Kirjoitusvirheen korjaaminen valvontapäätöksessä/ Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu
LisätiedotKantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011
Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,
Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 216/430/2009
ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 216/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Enso Alueverkko Oy c/o Stora Enso Oyj, Energiapalvelut Tornansaarenraitti 30 55400 Imatra ASIANOSAINEN Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 131/430/2009
ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 131/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA ESE-Verkko Oy PL 166 ASIANOSAINEN 50101 Mikkeli Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 208/430/2009
ASIA Vantaan Energia Sähköverkot Oy PL 95 ASIANOSAINEN 01301 Vantaa Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson 1.1.2008-31.12.2011 aikana. SELOSTUS ASIASTA
LisätiedotSAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO
1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen
LisätiedotRIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2009
RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2009 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2010
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA
Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009
ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Alajärven Sähkö Oy PL 52 ASIANOSAINEN 62901 ALAJÄRVI Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson
LisätiedotSähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2016
158/402/2017 13.2.2017 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta...
LisätiedotMenetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi
Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 173/430/2009
ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 173/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Lappeenrannan Energiaverkot Oy PL 191 ASIANOSAINEN 53101 Lappeenranta Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto
LisätiedotValtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:
Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty
Lisätiedot