Poistojen käsittely valvontamallissa

Transkriptio

1

2 Poistojen käsittely valvontamallissa Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

3 Poistot valvontamallissa Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset Verkkopituus Tehokkuusmittaus Tehostamistavoite Laatukannustin (bonus tai sanktio) Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Asiakasmäärä Toimitettu JHA energia pitoaika Tasapoistot Kohtuulliset poistot Sallittu liikevaihto Korvausinvestointi Laajennusinvestointi Jälleenhankintaarvo Nykykäyttöarvo 1. NKA:n määrityksessä 2. Tehokkuusmittauksessa NKA Kohtuullinen pääoman tuotto n NKAt 1, i TPt 1, i INVt 1, i 3. Kohtuullinen poistotaso (ei tehostamisvelvoitteen kohteena) t i 1 3

4 Poistot 4

5 Poistot valvontamallissa Tutkimustyön tavoite Voidaanko valvontamallissa eliminoida poistot sekä kohtuullisen että oikaistun toteutuneen tuoton laskennasta Tällöin regulaatiossa ei määritellä poistokustannuksille kohtuullista tasoa => yhtiöille sallitaan sumu-poistojen suuruiset poistokustannukset läpilaskutuseränä Taustaa tasapoistoja ei tarvittane jatkossa NKA:n määrityksessä Kohtuulliset poistot (tasapoistot) eivät ole olleet tehostamisvelvoitteen kohteena Tasapoistot eivät kuvaa tarkasti todellisia investointikustannuksia Verkkokomponenttien listahinnat ja niistä lasketut tasapoistot ovat tarjonneet kannusteen toteuttaa investoinnit mahdollisimman edullisesti. Sisältää myös investointiriskin päinvastaisessa tapauksessa Tasapoistot kasvavat/pienentyvät listahintojen mukaan. Mahdollisuus ja riski. Pitoajan ylittäville verkoston osille sallitaan tasapoistot 5

6 Tutkimuskysymys Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset Laatukannustin (bonus tai sanktio) Verkkopituus Tehokkuusmittaus Tehostamistavoite (x %) Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Asiakasmäärä Toimitettu energia? Sumu-poistot Kohtuulliset poistot Sallittu liikevaihto Laajennusinvestointi Jälleenhankintaarvo Kohtuullinen pääoman tuotto Korvausinvestointi Nykykäyttöarvo 6

7 Poistot valvontamallissa Peruskysymyksiä Toimiiko valvontamallin kokonaislogiikka, jos tasapoistoista luovutaan Tuleeko valvontamallissa varautua tulevaisuudessa ennakoitavissa oleviin investointeihin (tasapoisto) vai tuleeko valvontamallin kuvata toteutuneiden investointien todellisia hankintamenoja (sumu-poisto) Taustaa Sähkömarkkinalain perusteluteksteistä Sähkömarkkinalain perusteluteksteissä (TaVM 56/1994) edellytetään hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa käytettävän menetelmiä, jotka huomioivat verkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä verkkoyhtiöille aiheutuvan tulosmuodostustarpeen. Samalla myös todetaan, että Sähkönkäyttäjiltä ei tule vaatia toistamiseen korvausta olemassa olevan verkon pääomakuluista Hallituksen esityksessä (HE 127/2004) todettiin, että EMV:n vahvistuspäätöksissä tulee määritellä, miten poistot määritetään, mutta niiden käsittelytapaan ei oteta tarkemmin kantaa ----> sähkömarkkinalain perustelutekstit eivät yksiselitteisesti ota kantaa poistokäytäntöön 7

8 Poistojen käsittely HE 138/1994: Monopoliasemassa olevalta verkkotoiminnalta tulisi edellyttää hinnoittelun kohtuullisuutta Perusperiaatteena on, että hinnoittelun tulisi vastata toiminnan kustannuksia Korkeat kustannukset eivät siis välttämättä oikeuta korkeisiin hintoihin. Toisaalta hinnoittelun tulisi turvata riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat kattaa verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuulliseksi katsottavan tuoton Verkonhaltijan hintataso voi olla tavallista korkeampi suurten investointihankkeiden tai paremman palvelutason vuoksi, mikä olisi hyväksyttävää. Jos korkea hinta johtuu tehottomuudesta, yliinvestoinneista tai tarpeettoman korkeasta varmuus- tai muusta laatutasosta, asiakkailla ja viranomaisilla olisi aihetta puuttua asiaan. TaVM 56/1994: Valiokunta edellyttää, että sähkömarkkinaviranomainen verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa soveltaa laskentaperustetta, jolla käyttöomaisuuden historialliseen hankintahintaan perustuvan kohtuullisen pääoman tuoton rinnalla otetaan huomioon verkkojen ylläpito- ja kehittämisvelvoitteesta aiheutuva tulonmuodostumistarve. 8

9 Poistojen käsittely TaVM 56/1994: Liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkön käyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakuluista Valiokunta pitää tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin Pakollisten käyttö-, ylläpito- ja kehittämiskustannusten kattamisen jälkeen sähköverkon tulonmuodostuksen tulee lopuksi riittää antamaan verkonhaltijalle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Valiokunta lähtee siitä, että tuoton kohtuullisuuden arvioimisessa otetaan huomioon sijoituksen vähäinen riskipitoisuus, alhaiset rahoituskulut sekä laitteiston pitkä käyttöikä Lakiehdotuksen mukaan sähköalan yritysten eri toiminnot kuten verkkotoiminta, tuotanto ja myynti on eriytettävä toisistaan laatimalla kullekin toiminnolle tuloslaskelma ja tase... Kirjanpidossa tulos lasketaan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaisia poistoja vastaavien hankintamenojäännösten (SUMU-poistojen) perusteella. Sovelletaan siis käyttöomaisuuden historiallista hankintahintaa eikä jälleenhankintahintaa. Kuten edellä ja myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa on esitetty, verkkoyhtiöllä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen siirtopalveluista. Kohtuulliseen korvaukseen sisältyy myös verkon kehittämisvelvoitteen täyttämiseen riittävä tulonmuodostus Valiokunta edellyttää, että sähkömarkkinaviranomainen verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa soveltaa laskentaperustetta, jolla käyttöomaisuuden historialliseen hankintahintaan perustuvan kohtuullisen pääoman tuoton rinnalla otetaan huomioon verkkojen ylläpito- ja kehittämisvelvoitteesta aiheutuva tulonmuodostumistarve. 9

10 Suunnitelman mukaiset poistot / tasapoistot Sumu-poistot / tasapoistot 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 80 verkkoyhtiötä Kuva 4.1 Suunnitelman mukaisten poistojen suhde tasapoistoihin (vuosien keskiarvo). Vuokraverkkoyhtiöt on poistettu tarkastelusta. Painotettu keskiarvo 68 %. 10

11 Sallittu LV sumupoistoilla / sallittu LV Valvontamallin muutoksen vaikutus 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 80 verkkoyhtiötä Kuva 4.5 Sallitun liikevaihto suunnitelman mukaisten poistojen mallilla suhteessa sallittuun liikevaihtoon nykyisellä mallilla. Painotettu keskiarvo 91 %. 11

12 Sallittu LV sumupoistoilla / toteutunut LV Valvontamallin muutoksen vaikutus 250 % 200 % 150 % 100 % 50 % 0 % 80 verkkoyhtiötä Kuva 4.6 Sallittu liikevaihto suunnitelman mukaisten poistojen mallilla suhteessa toteutuneeseen liikevaihtoon. Painotettu keskiarvo 105 %. 12

13 Muutos sallitussa liikevaihdossa Valvontamallin muutoksen vaikutus Poistomenetelmän muutos aiheuttaa merkittävän muutoksen valvontamalliin => askelmainen muutos yhtiöiden kassavirrassa ja siirtohinnoissa Nykymallissa komponenttien yksikkökustannusten muutokset aiheuttavat myös askelmaisia muutoksia valvontajaksojen välillä. 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % -30 % 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Verkkopituus/asiakas (km/as) Kuva 4.9 Sallitun liikevaihdon muutos verrattuna verkkopituuden ja asiakasmäärän suhteeseen. 13

14 Valvontamallin muutoksen vaikutus sallittuun liikevaihtoon 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % nykymalli -> sumu-poistomalli -40 % Nykymalli > % 80 verkkoyhtiötä Kuva 4.11 Sallitun liikevaihdon muutos siirryttäessä sumu-poistomalliin ja sallitun liikevaihdon muutos vuosien 2007 ja 2008 välillä. 14

15 Poistot valvontamallissa Peruskysymyksiä Toimiiko valvontamallin kokonaislogiikka, jos tasapoistoista luovutaan Peruslogiikka toimii ilman tasapoistojakin. Tehokkuusmittauksessa tarvittaisiin investointeja kuvaava panossuure tasapainottavana tekijänä Tuleeko valvontamallissa varautua tulevaisuudessa ennakoitavissa oleviin investointeihin (tasapoisto) vai Tuleeko valvontamallin kuvata toteutuneiden investointien todellisia hankintamenoja (sumu-poisto) Asiaan ei löydy yksiselitteistä vastausta sähkömarkkinalain perusteluteksteistä -- ei teknisiä/juridisia esteitä sumu-poistojen käytölle Käytännössä kriittiseksi tekijäksi muodostuu näkemys tulevaisuuden investointitarpeista ja niiden rahoitusmekanismeista 15

16 Poistot valvontamallissa Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset Laatukannustin (bonus tai sanktio) Verkkopituus Tehokkuusmittaus Tehostamistavoite (x %) Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Asiakasmäärä Toimitettu energia? Sumu-poistot Kohtuulliset poistot Sallittu liikevaihto Laajennusinvestointi Jälleenhankintaarvo Kohtuullinen pääoman tuotto Korvausinvestointi Nykykäyttöarvo 16

17 Poistot valvontamallissa Sähköverkkoliiketoiminnan investointitarpeet Mikä on ollut viime vuosien investointitarve Mikä on tulevien vuosien investointitarve Merkittävässä osassa verkkoa on edessä mittava verkkojen uusimis- ja kehittämistarve Avojohtoverkkojen ikääntyminen Käyttövarmuusvaatimukset; toimitusvarmuuskriteeristö, suurhäiriöriskin pienentäminen/hävittäminen Smart Grid ympäristön rakentaminen; hajautettu tuotanto, sähköautot, häiriintymätön sähkön käyttö Sumu-poistot kuvastavat toteutunutta investointitarvetta. Nähtävissä olevat mittavat investoinnit rahoitetaan tällöin suurelta osin vieraalla pääomalla tai omistajien sijoittamalla uudella omalla pääomalla. Toiminnallinen epäjatkuvuuspiste nykyiseen verrattuna. Johtanee lyhyisiin poistoaikoihin ja nopeasti kasvaviin sumu-poistoihin. Tasapoistot kuvastavat tulevaa paremmin investointitarvetta. Nähtävissä olevat mittavat investoinnit voidaan rahoittaa pääosin vuotuisella tulovirralla. Pitkät poistoajat säilyvät. Poistojen kehitys tasaisempaa sumu-poistoihin verrattuina. 17

18 k /a Verkkoinvestoinnit year 18