Nurmiviljelyn konetyöt Omilla vai urakoitsijan koneilla? Juha Kilpeläinen Karelia AMK
Työ vai jälki omaksi?
Koneurakoinnin käyttö - EU-ajan yleistynyt voimakkaasti - Toimivimpia koneyhteistyön muotoja, ei epäselvyyttä huoltovastuista yms. - Tavoitteena kustannusten alentaminen - Tilojen kasvaessa kustannushyöty pienentynyt - Koneiden kasvaessa toiminta-alue laajentunut - Osa työajasta kuluu tien päällä
Omien koneiden käytön edut Viljelyteknologiset edut - Tarkka työn ajoitus mahdollista - Varmuus työn toteutuksesta omissa käsissä Työmäärään ja laatuun liittyvät edut - Riippumattomuus muiden aikatauluista - Monipuolistaa työtä Taloudelliset edut - Mahdollistaa tarvittaessa pääoman keruun - mahdollisesti edullinen/ edullisin vaihtoehto - Mahdollista työllistää itsensä/ oma vetokone
Riittääkö työpäivä omienkoneiden käyttämiseen? TTS:n suosituksen maksimityöajalle - Tutkimusten mukaan tapaturmariski: - kasvaa eksponentiaalisesti, kun työpäivä > 9 h - 2 kertainen, kun viikkotyöaika 50 h - 16 tunnin työskentelyn jälkeen 3 kertainen - Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta työviikon ei tulisi ylittää 45 48 tuntia - Tilapäisissä työruuhkissa työmäärän ei tulisi ylittää 12 tuntia päivää kohden
Koneurakoinnin käytön edut Taloudelliset edut - Ei sido pääomia konekantaan - Usein edullinen/edullisin vaihtoehto Viljelyteknologiset edut - Yleensä uusin teknologia käytettävissä - Menetelmävaihdokset helpompia - Konetyön ammattitaito korkea - Erikoiskoneiden/ajettavien koneiden käyttömahdollisuus Työmäärään ja laatuun liittyvät edut - Vähentää omaa työkuormaa - Helpottaa sesonkityövoiman rekrytointia - Rakentaa sosiaalista verkostoa
Urakointimuotoisen toiminnan taloudelliset edut ja haitat + Riittävä vuosityömäärä tehokkaaseen toimintaan + Koneketjujen muodostaminen helpompaa + Pidemmät työpäivät/vuorotyö + Mahdollista jatkaa sesonkia: + pienilmastoerojen avulla + Eri tuotantosuuntien tarpeiden avulla - markkinointikustannukset - aikaa menetetään siirtymisiin - riski työolosuhteista (kivet yms.) - korkea koneiden luotettavuustasovaatimus
Erikoiskoneiden käyttö
Erikoiskoneiden edut ja haasteet traktorilla vedettäviin verrattuna + Erinomainen ergonomia + Korkea työn laatu erikoisominaisuuksien ansiosta + Suuri työteho sesonkiaikaan - Suomen sesongit usein liian lyhyitä - Akselipaino liiallinen Suomen olosuhteisiin - Jäännösarvoriski
Vertailulaskelmia Omien koneiden kannattavuutta vertailtiin suorien konekustannusten avulla seuraavasti: - Verrokkina TTS:n urakointikyselyn keskimääräiset urakkataksat vuodelta 2014 - Kakkosverrokkina 20 % valtakunnan keskiarvoa suurempi urakkataksa - Omien koneiden omakustannushinta laskettiin TTS-kone ohjelman oletuslähtöarvoilla - Oman traktorin vuosikäytöksi oletettiin 600 h/v - Toinen omakustannushinta laskettiin ilman traktorin pääomakuluja - Kuljetusten etäisyydeksi oletettiin 5 km
Keskimääräisiä urakointitaksoja 2014 Kyntö kylvömuokkaus kylvölannoitus KS-ruiskutus Pintalannoitus Nurmen niitto Nurmen karhotus Nurmen korjuu ajosilppurilla Nurmen korjuu noukinvaunulla Paalaus ja käärintä tarvikkeineen Säilörehun tiivistys laakasiiloon Lietteen multtauslevitys 62 /ha 32 /ha 58 /ha 18 /ha 16 /ha 38 /ha 23 /ha 84 /ha (+ siirtoajo 63 /h/traktori) 115 /ha 16 /paali 55 /h 102 /h
Kyntökustannus /ha Kyntö 4-siipisellä paluuauralla vetokoneena 90 kw traktori 120 110 100 90 80 70 60 50 0 50 100 150 200 250 300 Vuosittain kynnettävä ala, ha 4-siipinen 4-siipinen (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%
Kustannus /ha 40 KS-ruiskutus 1200 l ruisku ja 90 kw traktori 35 30 25 20 15 0 50 100 150 200 250 300 350 Vuosittain ruiskutettava ala, ha 1200 l ruisku 1200 l (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%
Muokkauskustannus /ha Kylvömuokkaus 5,0 m äes ja 90 kw traktori 60 55 50 45 40 35 30 25 20 0 50 100 150 200 250 300 350 Vuosittain muoakattava ala, ha 5,0 m äes äes (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%
levityskustannus /m3 Lietteen levitys oma 14 m3 vaunu letkulevityksellä 5 km etäisyydelle 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Vuosittain levitettävä määrä, m3 14 m3 vaunu 14 m3 vaunu (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%
Korjuu ja kuljetuskustannus /ha Säilörehun korjuu Noukinvaunu 50 m3 5 km ajomatkalla vs. urakoijan ajosilppuriketju 3 traktorilla 250 230 210 190 170 150 130 110 90 40 60 80 100 120 140 160 Vuosittain korjattava ala, ha 50 m3 noukinvaunu 50 m3 vaunu (tr vain mukut) Urakointitaksa Urakointitaksa +20%
Suorien konekustannusten perusteella: - Uudistustyöt kannattaisi useimmiten ostaa useimmiten urakointina - Lietevaunun hankinta on perusteltua, kun lietettä on >>3000 m3/v - Oman noukinvaunun hankinta voi kannattaa jo noin 2*60 ha vuosittaisella käyttömäärällä (ajosilppuriketjuun verrattuna)
Välilliset konekustannukset Ajallisuuskustannus - laskelmat eivät huomioi työn oikea-aikaista tekemistä - Erityisesti lypsykarjalla merkitys on huomattava - Rehun D-arvon pieneneminen aiheuttaa lisääntyneitä väkirehukustannuksia Rehun teko sateella - Kuormien määrä kasvaa urakointikustannus voi nousta - Säilöntäainekustannus kasvaa - Säilyvyysriski kasvaa
Laskelma esikuivatun SR:n korjuuseen käytettävissä olevasta ajasta 1. korjuussa - Tutkittiin vuosien 1959 2012 säähavaintoaineiston pohjalta - Oletukset - Korjuu alkaa, kun D-arvo on 69, lämpösumma 256 - Korjuu loppuu, kun D-arvo on 65, lämpösumma 394 - korjuupäivänä pouta, 0 mm sadetta - edellisen päivän sade alle 10 mm, - 4 edellisen päivän sadesumma alle 40 mm
Esikuivatun SR:n korjuuseen käytettävissä oleva aika PK:ssa 1. korjuun aikana 18 Korjuupäiviä keskimäärin 7,0 ± 3,1 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1959 1969 1979 1989 1999 2009
Esikuivatun SR:n korjuuseen käytettävissä oleva aika 1. korjuussa löyhemmin kriteerein - Oletukset - Korjuu alkaa, kun D-arvo on 69, lämpösumma 256 - Korjuu loppuu, kun D-arvo on 65, lämpösumma 394 - korjuupäivänä sallitaan 2 mm sade, - edellisen päivän sade alle 10 mm, - 4 edellisen päivän sadesumma alle 40 mm - Korjuupäiviä 9,8 ±2,6
Urakoitsijan näkökulmasta,.. Jos ajosilppuriketjun päivätyösaavutus on 30 ha/pv: - Tiukoin kriteerein ehditään korjata keskimäärin 7,0 x 30 ha =210 ha. Kahdessa korjuussa 420 ha/v - Löysennetyin kriteerein ehditään korjata 9,8 x 30 ha = 294 ha. Kahdessa korjuussa 588 ha/v - Sääriskin ottaminen lisää alaa 588-420 = 168 ha/v - -> kokonaisurakassa huomattava liikevaihdon lisäys - Ajosilppurin kustannukseen riski vaikuttaa noin 15 /ha
Asiakkaan näkökulmasta,.. Edellä mainittu riskin lisääminen: - 30% rehusta korjataan sadepäivinä - Lisääntynyt säilöntäainekulutus tai kuljetuskustannus voi peittää helposti säästöt - Korjuukauden venyttäminen alentaa D-arvoa omilla koneilla ongelma pienempi: vain osa rehusta vanhaa - Laaturehun tavoittelussa omat koneet voivat olla kannattava vaihtoehto - riittääkö kuitenkaan työaika omien koneiden käyttöön?
Yhteenvetoa - Yksiselitteistä ratkaisua konekysymykseen ei ole - Ilmeisimmin seuraava logiikka tuo edullisimman vaihtoehdon: - Koneketjuja vaativat työt urakointina - Urakoitsijalla traktorivetoiset uudehkot työkoneet - Urakoitsija saavuttaa kustannuskilpailukyvyn ympärivuotisella vetokoneiden käytöllä - Omia koneita halajavalla käytetyt koneet pienempi pääomakulu