Siementuotanto ja -markkinat Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen
Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen toisistaan. Ketju alkaa siemenviljelijästä päättyen pakkaamokunnostuksen ja markkinoinnin jälkeen lopulta siemenen ostajalle. Ennen siementä on kasvinjalostus ja sen työn tuloksena syntynyt kasvilajike. Jos siemenen laadussa on vajavaisuuksia, heikkenee myös muiden panosten hyötysuhde elintarvikeketjussa. Tuotantopanokset Kasvintuotanto Kauppa Elintarvike- ja rehuteollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kulutus
Hehtaaria Lukumäärä Siementuotannossa 2000-luvulla aleneva trendi. Siemenviljelijöiden määrä on selvästi alentunut eikä uusia siementuottajia löydy. Tilojen siementuotantoala vastaavasti hieman noussut, mutta rakennekehitys hitaampaa kuin kasvintuotantotiloilla keskimäärin. 45000 Viljelijöiden lkm. kokonaisala 1800 40000 1600 35000 1400 30000 1200 25000 20000 15000 10000 5000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1000 800 600 400 200 0
Tanska Ruotsi Norja Ranska Saksa EU Suomi Slovakia Puola Liettua 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% EU:ssa käyttöaste keskimäärin 50%. Suomi Euroopan heikossa sarjassa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen luvut ovat erityisesti alhaisia.
Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Häme Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Ahvenanmaa Lappi 64% 21% 83% 61% 50% 50% 53% 24% 22% 14% 36% 42% 26% 27% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 20027% tuhat ha 26% 22% 24% 14% 21% 33% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % Sertifioidun siemenen käyttöaste on korkein karja-suomen ja alhaisin vilja-suomen alueella. Käyttöaste on alle maan keskiarvon juuri suuren volyymin viljantuotantoalueilla. alle 30 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 24% 36% 33% 42% 50% 83% 61% 53% 24% 64% 50%
Siementuotantoalassa olisi kasvun varaa ja siemenliikkeet etsivät jatkuvasti uusia sertifioidun siemenen tuottajia. SIEMENTASEARVIO 2013/2014 tonnia Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä Sertifioidun siemenen käyttöaste Siemeneksi (VYR viljatase 2013-14) 65 000 3 000 165 000 80 000 313 000 Siementuotanto hehtaaria (vuonna 2013) 4 513 229 12 261 8 728 25 732 Sertifioitu sato (arvio) 15 795 700 42 913 30 548 89 956 Yhteensä tarjolla sertifioitua siementä 15 795 700 42 913 30 548 89 856 29 % Yhteensä TOS 49 205 2 300 122 087 49 452 223 044 Sertifioidun siemenen tarve jos käyttö 40 % 26 000 1 200 63 200 30 400 120 800 40 % Sertifioidun siemenen ala 6 500 400 15 800 8 000 30 700 Siemenalan lisäystarve hehtaaria 4 968
/ha 1600 1400 1200 Siemenohra Siemenkaura Siemenkevätvehnä Siementimotei Rehuohra Kaura Kevätvehnä Kate A 1000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 Siemenviljan kannattavuus on parempi kuin rehu- tai leipäviljan tuotannossa ja viljelyn vaatimalle lisätyölle saadaan palkkavaatimuksen verran lisätuloa. Tilakohtaiset kustannustekijät ja viljelijän ammattitaito lopulta ratkaisevat sen, päästäänkö siementuotannossa parempaan kannattavuuteen.
Uusien lajikkeiden satotaso on noussut 10-20 % aiempiin lajikkeisiin nähden. 140 120 100 % 80 60 40 20 0 Veli 1981 Akseli 2009 Rolfi 1997 Aukusti 2010 Scarlett 1998 Mitja 2012 Riihi 1999 Reetta 2009
Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien sadon kehitys vuosina 1994 2010. Lähde: Lahti, T. 2010
Hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino ja lakoprosentti ovat myös uusissa lukemissa. Hehtolitrapaino, kg Tuhannen jyvän paino (TJP), g Lako % 65 43 60 64 42 50 63 41 40 30 62 40 20 61 39 10 60 Voitto Aukusti 38 Voitto Aukusti 0 Aarre Akseli Erkki Aukusti Elvi Reetta
Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien korrenlujuuden kehitys vuosina 1994 2010. Lähde: Lahti, T. 2010
Datalaaritutkimus 1997, K-maatalouden tutkimus 2003 ja MTT:n tutkimus 2010. Tulokset kaikissa tutkimuksissa samankaltaiset. Sertifioitu siemen tuotti MTT:n kokeissa vähintään yli 200 kg/ha enemmän satoa kuin itse hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu peruserä. Kunnostamattomiin, vaikka itävyydeltään samanveroisiin, eriin nähden satoetua kertyi 600-1 000 kg. Erot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa, vararavintovarastojen riittävyydellä ja peittauksen hyödyllä. 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500-640 kg -510 kg 3000 Lajittelematon TOS, lajiteltu > 2,7 mm Lähde: MTT 2010-215 kg TOS, lajiteltu > 2,7 mm ja peitattu -840 kg TOS, pienikokoinen siemen < 2,5 mm 6365 kg Sertifioitu siemen
Kun TOS-siementä käytetään samasta siemenkannasta sen sukupolviketju venyy. Tällöin on suuri riski, että siemenkanta taantuu, eli menettää elinvoimansa. Taantunut siemen on sertifioitua herkempi siemenlevintäisille kasvitaudeille, joista seuraa sadon määrän ja laadun alentumista sekä heikompaa itävyyttä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Nämä ongelmat jäävät siemenen "muistiin kertautuen seuraavina vuosina. Tällöin kotikonstein tapahtuva peittauskaan ei aina auta, sillä sen teho on sertifioidun siemenen peittausta puutteellisempi
Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely ja kunnostus pakkaamossa Virallinen näytteenotto Vakuustodistusten painaminen ja kiinnitys Näytteen laboratoritutkimukset Siemenerän hyväksyminen
Sertifioidun siemenen tuotannossa on monta vaihetta, joista kertyy kustannuksia. Sertifioidun siemenen hintavaihtelu riippuu pääasiassa raakaerän hintamuutoksesta. EUR/t 600 500 Arvonlisävero +24 % Korko ja luottoriski yhteensä (1,8%) Välittäjän kiinteät kustannukset (8,8%) Hinta seuraa yleensä viljan markkinahintaa viiveellä ja hillitysti. Hintaheilahtelut eivät myöskään siirry täysmääräisesti siemenen hintaan. 400 300 200 100 Pakkaamon kiinteät kustannukset (13,8%) Pakkaamon muuttuvat kustannukset (4,9%) Kasvinjalostusmaksu/rojalti (9,5%) Viralliset analyysit (2,3%) Peittaus-/ ym. Käsittelyt (8,5%) Pakkauskustannus (2,8%) Viljelystarkastus (0,7%) Sopimustoiminnan hallinnointi (0,8%) Kompensaatio- ja realisointikulut (0,9%) 0 Matala viljanhinta Viljan hinta 150EUR/t Korkea viljanhinta Viljan hinta 200EUR/t Raaka-aine (45%) Huom. Prosentit kustannuserien jälkeen kuvaavat korkean viljanhinnan tilannetta. Osuudet ovat laskettu verottomasta hinnasta.