RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUS. Toimintaohje/LLKY

RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUS Toimintaohje/LLKY.

Sisällys 1. RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUKSEN YLEISET PERIAATTEET... 1 1.1. Kuntoutuksen tarkoitus... 1 1.2. Kuntoutukseen oikeutetut... 1 1.3. LLKY rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestäjänä... 1 1.4. Kuntoutuksen hakeminen... 2 2. RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUKSEN MYÖNTÄMINEN LLKY:SSÄ... 3 2.1. Kuntoutustarpeen arviointi... 3 2.2. Kuntoutuksen myöntämistä ohjaava toimintakykyluokitus... 3 2.3. Kuntoutuksen myöntämisen periaatteet... 5 2.4. Päätös kuntoutuksen myöntämisestä... 5 2.5. Kuntoutusjakson pituus... 6 2.5.1. Laitoskuntoutus... 6 2.5.2. Aviopuolison laitoskuntoutus... 6 2.5.3. Päiväkuntoutus... 7 2.5.4. Avokuntoutus.... 7 2.5.5. Tuettu kotona kuntoutuminen... 8 2.6. Selvitys kuntoutusmäärärahojen käytöstä... 8 3. KUNTOUTUSTEN SISÄLLÖT LLKY:N YKSIKÖISSÄ... 9 3.1. Päiväkuntoutus... 9 3.2. Avokuntoutus... 9 3.3. Rintamaveteraanien laitoskuntoutus Teuvan kuntoutusosastolla... 9 3.3.1. Toimintakyvyn arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen... 10 3.3.2. Kuntoutusjakson sisältö... 11 3.3.3. Kirjaaminen laitoskuntoutusjaksolla... 12 3.4. Lotta-kuntoutus... 13 4. TUETTU KOTONA KUNTOUTUMINEN... 14 4.1. Rintamaveteraanien tuettu kotona kuntoutuminen LLKY:ssä... 14 4.2. Kotona selviytymisen alkuarviointi... 15 4.3. Kotikuntoutumissuunnitelma... 15 4.4. Tuetun kotona kuntoutumisen toteuttaminen... 16 4.5. Tuetun kotona kuntoutumisen väli- ja loppuarviointi ja seuranta... 17 5. TUOTEHINNAT, SELVITYS VALTIOKONTTORILLE, SISÄINEN LASKUTUS JA LASKUTUS... 18 5.1. Laitoskuntoutus Teuvan kuntoutusosastolla... 18 5.2. Laitoskuntoutus LLKY:n ulkopuolisessa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa... 18 5.3. Päiväkuntoutus Isojoen päivätoiminnassa... 18 5.4. Avokuntoutus LLKY:n fysioterapiassa... 19 5.5. Avokuntoutus yksityisen palveluntuottajan toteuttamana... 19 5.6. Tuettu kotona kuntoutuminen... 19

1 1. RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUKSEN YLEISET PERIAATTEET 1.1. Kuntoutuksen tarkoitus Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen, jotta hän selviytyisi mahdollisimman pitkään itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan. Kuntoutujan toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi kuntoutuksen tulee olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Tavoitteena on, että rintamaveteraanit saavat tarpeitaan vastaavaa kuntoutusta säännöllisesti vuosittain. Kuntoutuksen tulee nivoutua saumattomasti osaksi muita tukipalveluja. 1.2. Kuntoutukseen oikeutetut Rintamaveteraanien kuntoutukseen on oikeutettu Suomessa asuva vuosien 1939 1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelutunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen hakemuksen perusteella Valtiokonttori. Mikäli rintamaveteraanilla on oikeus saada vahingon tai ammattitaudin perusteella kuntoutusta sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59), tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) taikka näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla, hän ei voi saada enää rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta. Kuntoutukseen hakevan mahdollisuudet saada kuntoutusta näiden lakien perusteella on selvitettävä. Myöskään sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, eivät voi saada rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta tai kunnallisia avopalveluita. 1.3. LLKY rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestäjänä LLKY järjestää rintamaveteraanien kuntoutusta Valtiokonttorin vuosittain osoittaman määrärahan ja ohjeistuksen mukaisesti. Rintamaveteraanien kuntoutuksena järjestetään laitoskuntoutusta, aviopuolison laitoskuntoutusta, päiväkuntoutusta, aviopuolison päiväkuntoutusta, avokuntoutusta ja tuettua kotona kuntoutumista. Avopuolisolle kuntoutusta ei myönnetä.

2 1.4. Kuntoutuksen hakeminen Veteraanikuntoutusta voi hakea LLKY:ltä ympäri vuoden. Hakemus tehdään joko Valtiokonttorin kuntalomakkeella nro 7440 tai LLKY:n omalla hakulomakkeella. Hakulomakkeita on saatavilla Isojoen ja Karijoen terveysasemien sekä Kauhajoen ja Teuvan terveyskeskusten lääkärien vastaanotoilta, rintamaveteraanien kuntoutusta myöntäviltä sosiaalityöntekijöiltä ja kotihoidon palveluohjaajilta. Hakulomake on tulostettavissa LLKY:n nettisivuilta osoitteesta http://www.llky.fi/site?node_id=1133 Avokuntoutusta haettaessa rintamaveteraanilla tulee olla lääkärin antama hoitomääräys (lomake SV3FM), jossa yksilöidään tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä näiden kannalta olennaiset rintamaveteraanin terveydentilaa koskevat tiedot. Useimmiten rintamaveteraani on jo palveluiden piirissä esim. kotihoidossa ja hänen terveydentilansa on tunnettu. SV3FM lomakkeen saa pyydettyä lääkärin etäkonsultaationa vastaanottopalveluiden sairaanhoitajan koordinoimana (kiireetön puhelinneuvonta). LLKY:n omaan päiväkuntoutukseen tai kotikuntoutukseen ei tarvita erillistä hoitomäärystä, koska asiakkaan terveystiedot ovat käytettävissä. Laitoskuntoutushakemukseen (LLKY:n ulkopuoliset laitoskuntoutusyksiköt) liitetään lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Mikäli hakijalla on kiinteä hoitosuhde (esim. vuoden sisällä laaja käynti terveyskeskuksessa tai sairaalassa) oman kunnan terveyskeskukseen, ei uutta käyntiä lääkärinvastaanotolla tarvita. Myös aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lääkärinlausunto saa olla enintään vuoden vanha. Pääasiassa lääkärinlausunnon saa myös pyydettyä lääkärin etäkonsultaationa vastaanottopalveluiden sairaanhoitajan koordinoimana. LLKY:n omassa laitoskuntoutuksessa terveystiedot ovat käytettävissä ja uutta lausuntoa ei tarvita. Tarvittaessa voidaan kirjata nykytilan tiedot hoitoyhteenvedoksi YLE-lehdelle. Laitoskuntoutukseen osoitetun rintamaveteraanin sekä tämän aviopuolison toimintakykyluokka on määriteltävä lääkärinlausunnossa. Mikäli ulkopuolisessa kuntoutuslaitoksessa arvioidaan kuntoutettavan toimintakykyluokka toisin, toimintakykyluokan muuttaminen edellyttää myös lähettävän kunnan/ kuntayhtymän suostumusta.

3 Hakemukset toimitetaan sosiaalityöntekijälle, joka päättää palvelusta. Sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot ovat: Kauhajoki ja Teuva: Taija Rantamäki puh. 040 154 4733, työpiste Kauhajoen kaupungintalolla Isojoki ja Karijoki: Merja Mäki-Marttunen 040 528 7701, työpiste Karijoen kunnanvirastossa 2. RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUKSEN MYÖNTÄMINEN LLKY:SSÄ 2.1. Kuntoutustarpeen arviointi Ehdotus asiakkaan kuntoutuksen tarpeesta voidaan tarpeen mukaan tehdä esim. kotihoidossa, lääkärin vastaanotolla, laitoshoidon jaksolla, perhehoidon ja palveluasumisen intervallijaksolla tai avofysioterapian yhteydessä. Ehdotuksen palvelun tarpeesta voi tehdä em. lisäksi myös asiakas itse tai hänen omaisensa. Varsinaisesta asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioinnin käynnistämisestä päättää sosiaalityöntekijä, jolle hakemus on toimitettu. Kuntoutuksen tarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Sosiaalityöntekijä voi tehdä kartoituksen itse tai kartoituksen voi tehdä sosiaalityöntekijän pyynnöstä toinen LLKY:n työntekijä. Kartoituksen avulla selvitetään rintamaveteraanin avun tarvetta ja toimintakykyä. 2.2. Kuntoutuksen myöntämistä ohjaava toimintakykyluokitus Rintamaveteraanin toimintakyky arvioidaan RAVA ja MMSE mittareilla. RAVA mittarin vastauksia täydennetään sanallisesti tarvittavin osin siten, että rintamaveteraani voidaan asettaa oikeaan toimintakykyluokkaan. Kuntoutusta järjestetään rintamaveteraaneille toimintakykyluokkien 1-3 mukaisesti. Valtiokonttori määrittelee toimintakykyluokat seuraavasti:

4 Toimintakykyluokka 1: Tähän toimintakykyluokkaan kuuluvat kuntoutujat, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama vaikea fyysinen ja/tai psyykkinen toimintakyvyn häiriö. Kuntoutuja on osittain tai täysin riippuvainen toisen henkilön avusta. Kuntoutujalle on todennäköisesti tunnusomaista ainakin jokin seuraavista asioista: kuntoutuja ei kykene liikkumaan sisällä ilman toisen henkilön fyysistä apua kuntoutuja ei pysty siirtymään itsenäisesti pyörätuoliin kuntoutuja ei kykene käymään WC:ssä ilman toisen henkilön apua täysin syötettävä kuntoutuja täysin puettava kuntoutuja täysin pestävä kuntoutuja dementian vuoksi erityistä valvontaa tarvitseva kuntoutuja (esim. dementiayksikön hoitoa tarvitseva kuntoutuja) Toimintakykyluokka 2: Tähän toimintakykyluokkaan kuuluvat kuntoutujat, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama fyysinen ja/tai psyykkinen toimintakyvyn lievä tai korkeintaan keskivaikea häiriö. Kuntoutuja on pääosin omatoiminen, mutta tarvitsee jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa tai/ja henkilökohtaisessa hygieniassa tai liikkumisessa. Muuten omatoiminen kuntoutuja kuuluu tähän luokkaan, jos hän tarvitsee sairautensa hoidon takia päivittäistä apua hoitohenkilökunnalta. Kuntoutujalle on todennäköisesti tunnusomaista ainakin jokin seuraavista asioista: kuntoutuja ei kykene liikkumaan ulkona ilman toisen henkilön apua kuntoutuja kykenee syömään ruokailussa vain, kun ruoka on asetettu esille kuntoutuja tarvitsee valvontaa pukeutumisessa (esim. vaatetuksen valinnassa tai tarvitsee apua esim. vetoketjuissa ja napeissa) kuntoutuja tarvitsee apua peseytymisessä (esim. kasvojen tai käsien pesemisessä tai suihkussa) kuntoutuja on valvottava lääkityksen annostuksen ja lääkkeiden oton suhteen muisti- ja käytöshäiriöinen kuntoutuja

5 Toimintakykyluokka 3: Tähän toimintakykyluokkaan kuuluvat kuntoutujat, joiden kuntoutustarpeen taustalla ovat normaalin ikääntymisen tuomat muutokset. Kuntoutujat ovat omatoimisia ja selviytyvät itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Mikäli heillä on sairauksia, ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa. Toiminnanvajavuuksia ei ole tai ne ovat erittäin lieviä. Seuraavat asiat ovat tunnusomaisia toimintakykyluokan 3 kuntoutujalle: kuntoutuja kykenee asumaan yksin ja selviytyy hotellinomaisessa ympäristössä kuntoutuja kykenee liikkumaan itsenäisesti joko apuvälineen kanssa tai ilman, myös itsenäinen pyörätuolinkäyttäjä kuntoutuja ei tarvitse säännöllistä apua ruokailussa, pukeutumisessa ja WC:ssä käynnissä, mutta saattaa tarvita apua saunassa mikäli kuntoutujalla on sairauksia, ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa ongelmia saattaa esiintyä myös omatoimisessa liikkumisessa ja asioimisessa kodin ulkopuolella. 2.3. Kuntoutuksen myöntämisen periaatteet LLKY:ssä rintamaveteraanien kuntoutus voidaan toteuttaa joko laitoskuntoutuksena, päiväkuntoutuksena, avokuntoutuksena tai tuettuna kotona kuntoutumisena. Päivä- tai muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Rintamaveteraanille ja hänen puolisolleen kuntoutuksesta ei aiheudu kustannuksia. LLKY maksaa rintamaveteraanin kuntoutuskustannukset Valtionkonttorin myöntämien määrärahojen mukaisesti. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutettavalle kuntoutusmatkoista aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan ilman omavastuuosuuksia, ja tästä on mainittava Kela-taksia tilatessa. Kuntoutuspäätös tulee tarvittaessa esittää taksinkuljettajalle. 2.4. Päätös kuntoutuksen myöntämisestä Viranhaltijapäätöksen rintamaveteraanien kuntoutuksen myöntämisestä tekee aina rintamaveteraanikuntoutuksesta vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaali- Efficaan. Päätöksen valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Tieto päätöksen sisällöstä kirjataan myös Terveys-

6 Effican SOS lehdelle. Kopio hakemuksesta ja maksusitoumus toimitetaan palveluntuottajalle. 2.5. Kuntoutusjakson pituus Rintamaveteraanien kuntoutusjaksojen pituuden harkitsee LLKY:n rintamaveteraanikuntoutuksesta vastaava sosiaalityöntekijä noudattaen voimassa olevaa Valtiokonttorin ohjetta. 2.5.1. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, sairaalan tai terveyskeskuksen osastolla annettua pääsääntöisesti yhtäjaksoista hoitojaksoa, johon kuuluu kuntoutuksen lisäksi majoitus ja täysihoito. LLKY:ssä laitoskuntoutus järjestetään ensisijaisesti Teuvan terveyskeskuksen kuntoutusosastolla. Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena enintään 10 vuorokautta, kun rintamaveteraani kuuluu toimintakykyluokkaan III. Mikäli rintamaveteraanin toimintakyky on sairauden tai vamman aiheuttaman häiriön vuoksi alentunut siten, että rintamaveteraani kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II, laitoskuntoutusjakso on kalenterivuodessa 2 4 viikon pituinen silloin, kun se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua. 2.5.2. Aviopuolison laitoskuntoutus Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa. Rintamaveteraanin aviopuolisolla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan rintamaveteraanin kuntoutuksen kannalta. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin laitoskuntoutusjaksoa. Samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tar-

7 koituksenmukaisuuden arviointi tehdään palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Päätöksen tekee rintamaveteraanikuntoutuksesta vastaava sosiaalityöntekijä. Edellytyksenä yhteiseen kuntoutusjaksoon osallistumiselle on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto. Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vuorokauden ajan. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vuorokauden ajan, jos rintamaveteraanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä eli hän kuuluu toimintakykyluokkaan I tai II. Rintamaveteraanin ja aviopuolison yhteinen kuntoutusjakso voidaan toteuttaa esimerkiksi näin: Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani voi olla laitoskuntoutuksessa enintään 10 vuorokautta ja aviopuoliso samanaikaisesti enintään 10 vuorokautta. Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani voi olla kuntoutuksessa enintään 4 viikkoa ja aviopuoliso samanaikaisesti enintään 2 viikkoa. Aviopuolison kuntoutusjakso ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin rintamaveteraanin. 2.5.3. Päiväkuntoutus LLKY:ssä päiväkuntoutusta järjestetään Isojoen päivätoiminnassa. Aviopuolisolla on oikeus osallistua rintamaveteraanin kanssa yhdessä päiväkuntoutukseen. Kuntoutusjakson pituus sekä rintamaveteraanilla että aviopuolisolla on aina enintään 10 päivää rintamaveteraanin kuuluessa toimintakykyluokkaan 3. Niissä tapauksissa, joissa rintamaveteraanilla oleva vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä niin, että rintamaveteraanin toimintakykyluokka on 1 tai 2, voidaan päiväkuntoutusta antaa enintään 20 päivää. Aviopuolisolla on tällöin oikeus osallistua näihin 20 päivään. Rintamaveteraanin päiväkuntoutus toteutetaan pääsääntöisesti kahdessa 10 päivän jaksossa. 2.5.4. Avokuntoutus. Avokuntoutuksena rintamaveteraanille voidaan LLKY:ssä myöntää fysioterapiaa, toimintaterapiaa, jalkahoitoa tai muita yksilöhoitoja.

8 Toimintakykyluokan 3 rintamaveteraani voi saada avokuntoutusta enintään 20 käyntikertaa vuodessa. Avokuntoutus voidaan toteuttaa esimerkiksi 2 x 10 hoitokerran sarjoina. Mikäli rintamaveteraanin vamma tai sairaus edellyttää, voidaan avokuntoutuskertoja myöntää enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. Avokuntoutus voi sisältää jalkahoitoa enintään 10 kertaa vuodessa. Avokuntoutus perustuu yksilölliseen harkintaan ja rintamaveteraanin tarpeisiin. Avokuntoutusta voidaan järjestää myös yhdistelemällä erilaisia palvelumuotoja. 2.5.5. Tuettu kotona kuntoutuminen Avokuntoutuksen muotona järjestetään myös tuettua kotona kuntoutumista. Kuntoutus tarkoittaa tällöin asiakkaan kotona toteutettua monimuotoista, asiakkaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja tukemista. Kyse voi olla myös jatkokuntoutuksesta sairaalajakson jälkeen. Tuettu kotona kuntoutuminen eroaa kotikuntoutuksesta siten, että se ei sisällä yksilöhoitoja vaan perustuu kuntoutettavan ja kuntouttajan yhdessä tekemiseen. LLKY:ssä tuettua kotona kuntoutumista myönnetään itsenäisesti kotona tai perhehoidossa asuvalle rintamaveteraanille seuraavasti: Toimintakykyluokassa 1 ja 2: korkeintaan 30 kertaa/kalenterivuosi Toimintakykyluokassa 3: korkeintaan 20 kertaa/kalenterivuosi Tuettua kotona kuntoutumista ei LLKY:ssä järjestetä palveluasumisen yksiköissä asuville. Rintamaveteraanin tuetusta kotona kuntoutumisesta vastaa työpari fysioterapeutti/toimintaterapeutti ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut kotihoidon työntekijä. 2.6. Selvitys kuntoutusmäärärahojen käytöstä Selvitys kuntoutusmäärärahan sekä kuntoutukseen myönnetyn lisämäärärahan käytöstä tehdään Valtionkonttorille vuosittain. Selvityksessä ilmoitetaan kuntoutusmuodoittain kuntoutusta saaneiden henkilöiden lukumäärät, kuntoutusjaksojen pituudet, hoitopäivien/- kertojen määrät sekä käytetyt määrärahat.

9 3. KUNTOUTUSTEN SISÄLLÖT LLKY:N YKSIKÖISSÄ 3.1. Päiväkuntoutus Päiväkuntoutuksen tavoitteet, palvelukuvaus ja palvelun sisältö on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Päiväkuntoutuksen tavoitteet, palvelukuvaus ja palvelun sisältö Ryhmän tavoite Palvelukuvaus Palvelun sisältö Sosiaalisen-, psyykkisen-, kognitiivisen sekä fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Arkielämän monipuolistuminen. Itsetunnon vahvistuminen. Elämänlaadun kohentuminen. Vertaistuen saaminen. Oma rintamaveteraaneille suunnattu ryhmä perustetaan, jos osallistujia on vähintään 3. Päivätoiminta järjestetään puolipäivätoimintana 2-4 tuntia/kerta tai kokopäivätoimintana 5-6 tuntia/kerta. Jakson aikana ryhmä kokoontuu 1x/viikko 10 viikon ajan. Jaksoja voi olla 1-2/kuntoutuskausi veteraanin toimintakyvyn mukaisesti. Toimintakyvyn ylläpitäminen Asiakaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Toiminta- ja liikuntatuokiot Teemapäivät, tietoiskut Kuljetus Kela -taksilla ilman omavastuuosuutta. 3.2. Avokuntoutus Avokuntoutukseen myönnetään maksusitoumus paikallisille palveluntuottajille. Myöntäminen perustuu yksilölliseen harkintaan ja rintamaveteraanin tarpeisiin. Avokuntoutuksen tavoitteena on rintamaveteraanin kotona selviytymisen tukeminen. Kuntoutus voi tapahtua rintamaveteraanin kotona, jos se on hänen terveydentilansa kannalta tarpeellista. Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan palveluntuottajan ja rintamaveteraanin yhteistyönä. Tarvittaessa palveluntuottaja on yhteydessä maksusitoumuksen myöntäneeseen sosiaalityöntekijään. 3.3. Rintamaveteraanien laitoskuntoutus Teuvan kuntoutusosastolla Kunnat voivat järjestää laitoskuntoutuksen omassa terveyskeskuksessaan, erikoissairaanhoitolaitoksessa tai hankkia palvelun erillisestä kuntoutus- ja hoitolaitoksesta. LLKY:n järjestämä laitoskuntoutus tapahtuu pääasiassa kuntoutusosastolla Teuvalla. Rintamaveteraaneilla on edelleen mahdollisuus hakeutua myös muihin kuntoutuslaitoksiin. Kuntoutuksen järjestäjä sopii rintamaveteraanin kanssa kuntoutuksen ajankohdan. Aviopuolison laitoskuntoutus järjestetään samoja periaatteita noudattaen kuin muukin rintamaveteraanikuntoutus.

10 Teuvan kuntoutusosasto tarjoaa laadukasta laitoskuntoutusta lähellä rintamaveteraanin omaa asuinpaikkaa, jolloin myös toimintakykyluokan I rintamaveteraanien osallistuminen laitoskuntoutukseen mahdollistuu. Kuntoutusosasto on suuntautunut juuri kotona asuvien ikäihmisten yksilölliseen kuntouttamiseen. Kuntoutuksessa pystytään huomioimaan kuntoutujan toimintakyky ja tarpeet osaston moniammatillisen tiimin turvin. Laitoskuntoutuksessa noudatetaan Valtionkonttorin laatuvaatimuksia sotainvalidien ja rintamaveteraanien laitoskuntoutukselle. Kuntoutusosastolla kartoitetaan kuntoutujan tukiverkosto ja olemassa olevat palvelut sekä järjestetään tarvittavat palvelut kuntoutusjakson päätyttyä. Tällä tavoin kuntoutus nivoutuu osaksi rintamaveteraanin arjessa selviytymistä ja kuntoutumisen jatkuvuus turvataan. 3.3.1. Toimintakyvyn arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen Laitoskuntoutus perustuu laitoskuntoutusjakson alussa tapahtuvaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arviointiin, jossa arvioidaan kuntoutujan terveydentilaa, selviytymistä päivittäisistä toiminnoista sekä fyysistä ja kognitiivista toimintaa, psykososiaalista hyvinvointia ja sosiaalista suoriutumista. Kuntoutus- ja hoitotarpeen määrittelyn perusteella kuntoutujalle tehdään yhteistyössä hänen kanssaan kuntoutusjaksolle kuntoutussuunnitelma, joka niveltyy perusterveydenhuollossa mahdollisesti tehtyyn laajempaan kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelmassa asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueet huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Fyysisen toimintakyvyn alueella kannustetaan ja ohjataan asiakasta harjoitteluun, joka kohdistuu lihasvoima-, tasapaino- ja kestävyysharjoitteisiin. Psykososiaalisen toimintakyvyn alueella keskitytään vuorovaikutukseen ja mielialaan, kognitiivisen toimintakyvyn alueella vastaavasti mm. muistitoimintoihin. Kuntoutujan toimintakyky arvioidaan käyttäen mm. seuraavia mittareita: Itsenäisen toimintakyvyn mittarina FIM tai muu vastaava Fyysinen toimintakyvyn mittarina TOIMIVA testistö tai muu Depression seulomisen mittarina Myöhäisiän depressioseula (GDS15) Muistihäiriöiden arvioimisen mittarina joko Mini Mental State Examination (MMSE) -mittari tai tarvittaessa Cerad

11 Kuntoutussuunnitelma laitosjaksolle tehdään ensimmäisen kuntoutusviikon alussa moniammatillisena yhteistyönä yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa. Kuntoutussuunnitelman laadintaan osallistuvat lääkäri (kliininen tutkimus), omahoitajana toimiva sairaanhoitaja tai perus- tai lähihoitaja (alkuhaastattelu ja mittaukset) ja fysioterapeutti (fysioterapeuttinen tutkimus). Kuntoutussuunnitelma sisältää kuntoutusjakson yksilölliset tavoitteet ja kuntoutuksen sisällön. Omahoitaja varmistaa neuvottelemalla kuntoutujan kanssa, miten kuntoutuja sitoutuu hoidon tavoitteisiin, yksilöterapioiden ja hoitojen sisältöön sekä muuhun ohjelmaan. Kuntoutusjakson tavoitteet on mahdollista saavuttaa, kun kuntoutuja ja koko työryhmä sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Kuntoutujalle laaditaan kuntoutussuunnitelmaan liittyen kirjallinen viikko-ohjelma, josta ilmenee kuntoutujan päivittänen ohjelma. Kuntoutuksen pääpaino on ryhmätoiminnassa. Taulukossa 2 on esimerkkejä laitoskuntoutuksen sisällöstä. Taulukko 2. Esimerkkejä laitoskuntoutumisen sisällöstä toimintakyvyn osa-alueittain Toimintakyvyn Fyysinen Psykososiaalinen Kognitiivinen osa-alueet Painopistealueet Lihasvoima Tasapaino Kestävyys Liikkuvuus Vuorovaikutus Mieliala Osallistuminen Sosiaalinen yhteisyys Muisti Hahmottaminen Päättelykyky Kielellinen ilmaisu Laitoskuntoutuksen keinot Lihasvoimaa ja tasapainoa tukeva harjoittelu Liikkuvuusharjoittelu Päivittäisten toimintojen harjoittelu Ulkoilu Keskusteleminen Kuunteleminen Päivittäiseen toimintaan osallistuminen Muistiharjoitteet, muistelu Menetettyjen taitojen harjoittelu Askartelu Lukutuokiot 3.3.2. Kuntoutusjakson sisältö Asiakkaan kuntoutuksesta kuntoutusjakson aikana vastaavat omahoitaja, fysioterapeutti tai kuntohoitaja ja lääkäri. Asiakkaan kuntoutuksen toteutukseen osallistuu osaston koko henkilökunta. Kuntoutusjakson aikana kuntoutujaa kuullaan ja muutostarpeisiin reagoidaan

12 mahdollisimman pian. Kuntoutuja saa myös välitöntä palautetta suoriutumisestaan. Kuntoutuksen kulku dokumentoidaan ja tehdyt arvioinnit kirjataan. Kuntoutuja saa kuntoutusjakson aikana tarpeidensa mukaista perus- ja sairaanhoitoa sekä huolenpitoa. Kuntoutujaa rohkaistaan kuitenkin omien voimavarojensa löytämiseen ja käyttämiseen sekä omatoimisuuteen. Osaston koko henkilökunta toimii kuntouttavan työotteen periaatteiden mukaisesti sitoutuen kuntoutujan tavoitteisiin. Kuntoutuksen sisältö määräytyy laadullisesti ja määrällisesti kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Näin ollen kuntoutuksen pääpaino on päivittäisten toimintojen, fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kognitiivisten toimintojen tukemisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntoutuja ruokailee päiväsalissa ja toimii mahdollisimman omatoimisesti kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan. Jokainen kuntoutuja saa toimintakykynsä mukaisesti apua ja tukea, mutta hänen puolestaan ei tarpeettomasti tehdä asioita. Kuntoutuja saa tarpeidensa mukaista ohjausta ja neuvontaa kotona selviytymisen tukemiseksi. Ryhmätoiminnat muodostuvat tavoitteellisista liikunta- ja keskusteluryhmistä, toiminnallisista ryhmistä, virkistyshetkistä sekä erilaisista tietoiskuista. Toimintayksikön tapahtumista sekä ohjelman ja aikataulun muutoksista ilmoitetaan kuntoutujalle. Kuntoutuksen tulokset arvioidaan vertaamalla kuntoutujan toimintakykyä kuntoutusjakson alussa ja lopussa. Moniammatillinen työryhmä arvioi kuntoutusjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja myös kuntoutuja arvioi kuntoutusjakson vaikutuksia ja tyytyväisyyttään toteutuneeseen jaksoon. Kuntoutusjakson lopuksi laaditaan kuntoutusseloste (loppuyhteenveto). Asiakkaalle annetaan kotiin mukaan suunnitelma ja ohjeet asiakkaalle kuntoutuksen jatkumisesta. 3.3.3. Kirjaaminen laitoskuntoutusjaksolla Kuntoutusjakson aikainen kuntoutussuunnitelma ja jakson aikana suunnitelmaan tulevat muutokset ja kuntoutusjakson loppuarviointi kirjataan Effica -potilastietojärjestelmään.

13 3.4. Lotta-kuntoutus Lotta Svärd -järjestöön kuuluneilla lotilla ja pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd Säätiön kustantamaa kuntoutusta. Kuntoutus voidaan myöntää harkinnan mukaan laitoskuntoutuksena tai avokuntoutuksena fysikaalisessa hoitolaitoksessa tai kuntoutujan kotona koulutetun henkilön antamana kuntoutuksena. Kuntoutus järjestetään samoja periaatteita noudattaen kuin rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Kuntoutukseen hakeminen tapahtuu Lotta Svärd Säätiön hakemuslomakkeella, jossa on selvitys lottana toimimisesta (paikallisosasto tai paikkakunta, aika, lotta- tai pikkulottatehtävät). Lomakkeessa kysytään hakijan lotta-toimintaa koskevia tietoja. Tarpeen vaatiessa omia tietojaan voi tarkastaa Kansallisarkistosta tai Puolustusministeriöstä Hakemuslomakkeen voi tulostaa esimerkiksi internetistä linkistä: http://www.lottasaatio.fi/kuntoutukset/kuntoutus-lomakkeet/ Hakemuksen liitteet: Kopio lääkärinlausunnosta tai muu selvitys terveydentilasta, josta ilmenee hakijan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Lääkärinlausuntoa ei palauteta. Muut mahdolliset lotta-aikoihin liittyvät liitteet (esimerkiksi valokopiot valokuvista, lottakurssitodistuksista tai järjestön jäsenkortista). Hakemus voidaan käsitellä myös hakijan kertomuksen perusteella. Selvitys hakijan saamista muista kuntoutuksista. Laitoskuntoutuksen yhteydessä Lotta Svärd -säätiö maksaa matkan laitokseen ja takaisin kotiin halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Lisätietoja tai täsmentäviä tietoja voi kysyä Lotta Svärd -järjestön kuntoutussuunnittelijalta. Lisätietoja antaa: kuntoutussuunnittelija (09) 4770 2886 vaihde/neuvonta (09) 4770 2881 Kuntoutus- ja avustushakemukset toimitetaan osoitteeseen: Lotta Svärd Säätiö Mannerheimintie 93 00270 Helsinki

14 4. TUETTU KOTONA KUNTOUTUMINEN Tuettu kotona kuntoutuminen tarkoittaa veteraanin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa mukaan lukien ikäihmisten perhehoidossa annettua kuntoutusta. Tuetun kotona kuntoutumisen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla ja siten ennaltaehkäistä toimintakyvyn laskua ja pienentää laitoshoitoon joutumisen riskiä. Kuntoutus perustuu kotona tapahtuvaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arviointiin ja sen perusteella asiakkaan kanssa yhdessä laadittavaan kotikuntoutumissuunnitelmaan. Tuettu kotona kuntoutuminen on ainoastaan rintamaveteraaneille tarkoitettua ilmaista palvelua. 4.1. Rintamaveteraanien tuettu kotona kuntoutuminen LLKY:ssä Kuntoutuksen järjestämisessä noudatetaan kotikuntoutumisavustajaprojektin sekä rintamaveteraanien ja sotainvalidien avo- ja kotikuntoutushankkeen tuloksena valmistunutta tuetun kotona kuntoutumisen mallia (kuva 1). Kuva 1. Tuetun kotona kuntoutumisen malli 1. ALUSTAVA ARVIO TUETUN KOTONA KUNTOUTUMISEN TARPEESTA 2. KOTONA SELVIYTYMISEN ARVIOINTI Fysioterapeutin/toimintaterapeutin kotikäynti 4. KOTIKUNTOUTUS Tuettu kotona kuntoutuminen 5. KOTONA SELVIYTYMISEN ARVIOINTI JA KOTIKUNTOUTUMISSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 3. Kotikuntoutumissuunnitelma liitteeksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan 6. K I R J A A M I N E N

15 4.2. Kotona selviytymisen alkuarviointi LLKY:ssä rintamaveteraanien tuettu kotona kuntoutuminen perustuu kotona tapahtuvaan veteraanin toimintakyvyn arviointiin ja sen perusteella veteraanin kanssa yhdessä laadittavaan kuntoutumissuunnitelmaan. Toimintakykyarviointi tehdään aina kotikäynnillä. Arvioinnin avulla kartoitetaan asiakkaan terveydentila, selviytyminen päivittäisistä toiminnoista, fyysinen toimintakyky, mieliala, muistitoiminnot, sosiaalinen osallistuminen ja verkosto, käytössä olevat palvelut, liikkumisen apuvälineet, asunnon muutostöiden tarve, asuinympäristö liikkumisen kannalta sekä kaatumisriski. Arvioinnin tekee kuntoutuksesta vastaava kotihoidon fysioterapeutti tai toimintaterapeutti yhdessä asiakkaan ja mahdollisuuksien mukaan myös omaisten ja kotihoidon työntekijän (vastuutyöntekijän) tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan käyttäen mm. seuraavia mittareita: Itsenäisen toimintakyvyn mittarina FIM, RAVA tai RAI Fyysinen toimintakyvyn mittarina TOIMIVA testistö tai muu Depression seulomisen mittarina Myöhäisiän depressioseula (GDS15) Muistihäiriöiden arvioimisen mittarina joko Mini Mental State Examination (MMSE) -mittari tai tarvittaessa Cerad Ravitsemustilan arvioinnin mittarina MNA Kotona kuntoutuminen sisältää aina vähintään kolme fysioterapeutin/toimintaterapeutin arviointikäyntiä; alku-, väli- ja loppuarviointi. Näillä arviointikäynneillä hyödynnetään rintamaveteraanille tehtyjä toimintakykytestejä. 4.3. Kotikuntoutumissuunnitelma Kotona selviytymisen arvioinnin perusteella rintamaveteraanille laaditaan erillinen kotikuntoutumissuunnitelma. Päävastuu kuntoutussuunnitelman laatimisesta on kuntoutuksesta vastaavalla kotihoidon fysioterapeutilla tai toimintaterapeutilla. Kuntoutussuunnitelmassa asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueet huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Fyysisen toimintakyvyn alueella kannustetaan ja ohjataan asiakasta harjoitteluun, joka kohdistuu lihasvoima-, tasapaino- ja kestävyysharjoitteisiin. Psykososiaalisen toimintakyvyn alueella keskitytään vuorovaikutukseen ja mielialaan, kognitiivisen toiminta-

16 kyvyn alueella vastaavasti mm. muistitoimintoihin. Rintamaveteraanien kotikuntoutumissuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan myös mahdollinen veteraanin kotihoidon hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmien on tuettava toisiaan. Taulukossa 3 on esimerkkejä tuetun kotona kuntoutumisen sisältöä. Käytännössä moni toteutuksen muoto tukee toimintakyvyn eri osa-alueita. Esimerkiksi liikuntaharjoittelu ja asiointi tukevat fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös psykososiaalista ja kognitiivista toimintakykyä, ja ryhmiin tai muihin kodin ulkopuolisiin tilaisuuksiin osallistuminen tukevat psykososiaalisen toimintakyvyn ohella fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Taulukko 3. Esimerkkejä tuetun kotona kuntoutumisen sisällöstä toimintakyvyn osa-alueittain Fyysinen Psykososiaalinen Kognitiivinen Toimintakyvyn osa-alueet Lihasvoima Tasapaino Kestävyys Liikkuvuus Vuorovaikutus Mieliala Osallistuminen Sosiaalinen yhteisyys Muisti Hahmottaminen Päättelykyky Kielellinen ilmaisu Tuetun kotona kuntoutumisen sisältöä Lihasvoimaa ja tasapainoa tukeva harjoittelu Liikkuvuusharjoittelu Ulkoilu Kotiaskareissa ja asioinnissa tukeminen Keskusteleminen Kuunteleminen Harrastuksiin ja ryhmiin ohjaaminen Kodin ulkopuolisissa toiminnoissa ohjaaminen ja avustaminen Muistiharjoitteet, muistelu Menetettyjen taitojen harjoittelu Elämänkulku Kirjoittaminen Lukutuokiot Alkuperäinen kuntoutumissuunnitelma jää kuntoutuksesta vastaavalle fysioterapeutille tai toimintaterapeutille. Kopio siitä annetaan rintamaveteraanille, palvelun myöntäneelle sosiaalityöntekijälle sekä kotihoitoon kuntoutuksen vastuutyöntekijälle. Kuntoutumissuunnitelma on asiakkaan luvalla myös muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käytettävissä potilastietojärjestelmästä. Veteraanien kuntoutumissuunnitelman tekemisestä tehdään kirjaus rintamaveteraanin potilastietoihin Effica potilastietojärjestelmään. 4.4. Tuetun kotona kuntoutumisen toteuttaminen Kuntoutus toteutetaan asiakaskohtaisen kotikuntoutumissuunnitelman mukaisesti. Varsinaisen kuntoutuksen toteuttaa pääosin tehtävään nimetty kotihoidon työntekijä (vastuutyöntekijä), joka toimii kotikuntoutuksesta vastaavan fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ohjauksessa.

17 Kotihoidon työntekijä (vastuutyöntekijä) käy asiakkaan luona asiakkaan kuntoutumissuunnitelman mukaisesti, käynnin kestäessä noin 1-1,5 tuntia/ kerta. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti osallistuu käynneille tarvittaessa, mm. rintamaveteraanin toimintakyvyn muuttuessa. Kotihoidon työntekijän (vastuutyöntekijä) tehtäviin kuuluu kuntouttamisen ohessa myös asiakkaan terveydentilan seuraaminen ja tiedon välittäminen tarvittaessa esimerkiksi omaiselle, kotihoidolle tai lääkärille, sekä asiakkaan ohjaaminen hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Olennaista kuntoutuksessa on, että asiakas on itse aktiivinen toimija. Kotikuntoutuksessa asiakasta ohjataan, kannustetaan ja tuetaan, ei tehdä asioista asiakkaan puolesta. Esimerkkejä kotihoidon työntekijän (vastuutyöntekijän) tehtävistä on taulukossa 4. Taulukko 4. Esimerkkejä asiakkaan kotikuntoutumisen toteuttamisessa. Esimerkkejä kotihoidon työntekijän tehtävistä kotikuntoutumisen toteuttamisessa: Asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn seuranta Neuvominen ja kannustaminen terveydenhoitoon, terveyden edistämiseen ja toimintakyvyn tukemiseen liittyvissä asioissa, esimerkiksi: liikkuminen, ravinto, hygienia, uni Neuvominen ja ohjaaminen yksilöllisten harjoitteiden toteuttamisessa sekä omatoimiseen harjoitteluun kannustaminen Yhteydenpito ja tiedottaminen asiakkaan asioissa mm. kuntoutusohjaajalle, kotihoidon työntekijöille ja omaisille Yhteydenpito muihin palveluntuottajiin yhdessä asiakkaan kanssa Ulkoileminen yhdessä asiakkaan kanssa Kotiaskareiden tekeminen ja asiointi yhdessä asiakkaan kanssa Menetettyjen taitojen uudelleen harjoittaminen Tukena oleminen ja avustaminen kodin ulkopuolisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin Apuvälineiden käytön ohjaaminen ja uusien apuvälineiden hankinnassa avustaminen Lääkityksen toteutuksen seuranta ja siitä tiedottaminen tarvittaessa kotihoitoon tai omaisille Keskusteleminen, kuunteleminen, muisteleminen Lehden lukeminen yhdessä asiakkaan kanssa Muistin harjoittaminen Toteutuneet kuntoutuskäynnit kirjataan Effica potilastietojärjestelmään. 4.5. Tuetun kotona kuntoutumisen väli- ja loppuarviointi ja seuranta Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti tekee rintamaveteraanille kotona selviytymisen väliarvioinnin tarpeen mukaan, mutta vähintään kuuden kuukauden kuluttua kuntoutuksen aloit-

18 tamisesta. Kuntoutumissuunnitelma päivitetään, jos toimintakyvyssä on tapahtunut muutoksia. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti tekee kotona selviytymisen loppuarvioinnin viimeistään 12 kuukauden kuluttua tuetun kotona kuntoutumisen alkamisesta. Arviointien yhteydessä selvitetään kuntoutumisen vaikutuksia ja tehdään mahdollisesti suositus tuetun kotona kuntoutumisen jatkumisesta. Tarvittaessa arvioinneissa on mukana kotihoidon työntekijä (vastuutyöntekijä). 5. TUOTEHINNAT, SELVITYS VALTIOKONTTORILLE, SISÄINEN LASKUTUS JA LASKUTUS 5.1. Laitoskuntoutus Teuvan kuntoutusosastolla Laitoskuntoutuksen hinta Teuvan kuntoutusosastolla on johtokunnan hyväksymä tuotehinta. Valtiokonttorille tehdään selvitys toteutuneiden kustannusten mukaisesti rintamaveteraaniasioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja toimistosihteerin toimesta. Kustannukset veloitetaan Valtiokonttorin myöntämästä määrärahasta sisäisellä laskutuksella tuotehinnan mukaisesti Teuvan kuntoutusosastolle. Kustannukset Lotta Svärd järjestöltä peritään johtokunnan hyväksymä tuotteistettu tuotehinta Teuvan kuntoutusosastolle. Jos kuntoutujalle tai hänen puolisolleen hankitaan lisäksi myös LLKY:n ulkopuolelta kuntoutussuunnitelmaan kuulumattomia palveluita kuntoutusosastolla (esim. jalkahoito), rintamaveteraani maksaa sen itse. 5.2. Laitoskuntoutus LLKY:n ulkopuolisessa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa LLKY:n ulkopuolisesta kuntoutuslaitoksesta tulee LLKY:lle lasku. Selvitys määrärahojen käytöstä tehdään Valtiokonttorille. Selvityksen tekevät rintamaveteraaniasioista vastaava sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. 5.3. Päiväkuntoutus Isojoen päivätoiminnassa Päiväkuntoutuksen hinta on johtokunnan hyväksymä tuotteistettu ikäihmisten koko- tai puolipäivätoiminnan tuotehinta. Selvitys määrärahojen käytöstä tehdään Valtiokonttorille.

19 Selvityksen määrärahojen käytöstä tekevät rintamaveteraaniasioista vastaava sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Kustannukset veloitetaan Valtiokonttorin myöntämästä määrärahasta sisäisellä laskutuksella hyväksytyn tuotehinnan mukaisesti LLKY:n päivätoimintaan. 5.4. Avokuntoutus LLKY:n fysioterapiassa Avokuntoutus LLKY:n fysioterapian hinta on johtokunnan hyväksymä tuotteistettu fysioterapian avokäynnin tuotehinta. Valtiokonttorille tehdään selvitys toteutuneiden kustannusten mukaisesti rintamaveteraaniasioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja toimistosihteerin toimesta. Kustannukset veloitetaan Valtiokonttorin myöntämästä määrärahasta sisäisellä laskutuksella tuotehinnan mukaisesti LLKY:n fysioterapiaan. Kustannukset Lotta Svärd järjestöltä peritään johtokunnan hyväksymä tuotteistettu tuotehinta LLKY:n fysioterapiaan. 5.5. Avokuntoutus yksityisen palveluntuottajan toteuttamana Yksityinen palveluntuottaja lähettää laskun LLKY:lle. Selvitys Valtiokonttorille tehdään toteutuneiden kustannusten mukaan. Selvityksen määrärahojen käytöstä tekevät rintamaveteraaniasioista vastaava sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. 5.6. Tuettu kotona kuntoutuminen Tuetun kotona kuntoutumisen osalta peritään johtokunnan hyväksymä tuotteistettu kotihoidon käynnin tuotehinta kotihoidon työntekijän käynneiltä ja fysioterapian avokäynnin tuotehinta fysioterapeutin/toimintaterapeutin käynneiltä. Valtiokonttorille tehdään selvitys toteutuneiden kustannusten mukaisesti rintamaveteraaniasioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja toimistosihteerin toimesta. Kustannukset veloitetaan Valtiokonttorin myöntämästä määrärahasta sisäisellä laskutuksella tuotehinnan mukaisesti LLKY:n kotihoitoon. Lotta Svärd järjestöltä peritään johtokunnan hyväksymä tuotteistettu kotihoidon käynnin tuotehinta kotihoidon työntekijän käynneiltä ja fysioterapian avokäynnin tuotehinta fysioterapeutin/toimintaterapeutin käynneiltä.