Lonkan tutkiminen 1. Extensio ja fleksio / (30/120 ) (kirjaa liikeradat asteina) 2. Abduktio ja adduktio 3. Sisä- ja ulkorotaatio (30/45 ) 4. Patrickin testi Huomioi kipu SI-nivelessä tai lonkassa 5. Piriformis-venytys testi Vie 60 asteen kulmaan koukistettu polvi toisen alaraajan yli. Tyypillisesti kipu säteilee istuinkyhmystä reiteen jos piriformis-lihas aiheuttaa iskias-hermon kompression.
6. Trendelenburgin testi 7. Alaraajojen pituusero Lisää tarvittaessa korotuslautoja niin, että saat suoliluiden yläreunat ja polvilumpioiden yläreunat samalle tasolle. Ovatko myös olkapäät samalla tasolla, entä onko selkärangassa skolioosimutkaa? Todellinen tarkka pituusero mitataan mitalla spina iliaca superior anteriorista mediaali malleoliin. 8. Trokanter-bursiitin tutkiminen Kierrä samalla alaraajaa sisään ja ulospäin niin, että saat fascia latan kulkemaan suuren sarvennoisen yli ja näin saat ärsytettyä mahdollisesti tulehtunutta limapussia.
9. Lonkan koukistajien kireys Thomas-testi Potilaan tulee asettua selälleen tutkimuspöydälle siten, että polvi pääsee putoamaan vapaasti tutkimuspöydän reunan yli. Vastakkainen lonkka ja polvi koukistetaan potilaan vatsan päälle ja potilas tukee sen käsin. Jos rectus femoris tai lonkkanivelen etu-lateraali kapseli eivät ole kireät, reisi ojentuu vapaasti ja polvi painuu lonkkanivelen alapuolelle. Jos lonkkanivel ei ojennu kun polvi on alle 45 asteen fleksiossa on kyseessä iliopsoas kireys. Jos tässä asennossa kuitenkin saadaan lonkan täysi ojennus on kyseessä rectus femoris kireys ja jos lonkka kääntyy ulkorotaatioon saattaa ITB (ileo-tibial-band) olla kireä. Polven tutkiminen 1. Alaraajan kuormitusakseli Anatominen akseli / mekaaninen akseli Varus / Valgus
2. Liikerata; extensio ja fleksio 3. Palpaatio Komprimoi kuten kuvassa, polven ylärecessi tyhjäksi ja tunnustele onko nivelessä nestettä. Komprimoi patellaa reisiluuta vasten potilaan kohottaessa kantapäätä ilmaan, ilmoittaako potilas kivun? Patello-femoraalinivelenongelmat PF-nivelen kipujen taustalla usein maltracking Patellan liukuminen aktiivisessa ja passiivisessa fleksiossa, tunnustele pysyykö patella urallaan polvea koukistettaessa vai tuntuuko napsahdus patellan lateralisoituessa. Onko patella baja / alta / normaali? Subluksoituva patella, myös lateraalisen retinaculumin testaus 4. Varus- ja valgusrasitus Tutki sekä polvi estensiossa, että polvi 30 asteen fleksiossa.
5. ACL:n stabiliteetti Lachman 15-30 fleksiossa Pivotshift; fleksoidaan sääri pakotettuna sisäkiertoon ja valgusvääntöön 6. PCL stabiliteetti 7. Meniskit Vetolaatikko taaksepäin polvi on 90 fleksiossa Mc Murray mediaalisen ja lateraalisen meniscin testaus, Apleyssä potilas vatsallaan polvi 90 fleksiossa (oik) 8. Rasitusperäisten ongelmien tutkiminen a) Hyppääjän polvi Hyppääjän polvi on seurausta rasitusvammasta, toistuvista kiihdytyksiä, ponnistuksista ja jarrutuksista. Kipu on palpoiden patellan alapoolissa. b) Juoksijan polvi, ITB syndrooma Juoksijan polven eli Iliotibiaalibandin ärsytyksen aiheuttaa, juostessa hankaus trokanter majoriin tai femurin lateraali kondyliin. Iliotibiaalibandin kireys, puutteelliset venytykset, palpoiden kipu näillä alueilla. Taustalta voi löytyä genu varum, lihasepätasapaino tai alaraajojen pituusero.
Selän tutkiminen (käy läpi itsenäisesti ennen ryhmäopetusta, selän tutkiminen käydään läpi perusteellisesti myöhemmin fysiatrian kurssilla) 1. Taivutukset ja kierrot Normaali eteentaivutus on 40-60 astetta ja taaksetaivutus 20-35 astetta. Skolioosikaaren kylkikohouma voi korostua eteentaivutuksessa. Normaali sivulle taivutus on 15-20 astetta sekä kierto on 3-18 astetta. Tarkkaile onnistuuko liike kivutta ja helposti. 2. Lanneselän todellinen liikkuvuus Schoberin testi Mukailtu Schoberin koe: Potilas seisoo kapeassa haara-asennossa; jalkojen väli on noin 15 cm. Alaselkään merkitään viiva hymykuoppien tasolle sekä 10 cm:n tason yläpuolelle ja 5 cm:n alapuolelle. Potilasta neuvotaan taivuttamaan niin pitkälle kuin hän voi polvet suorina. Kädet kurkottavat alas varpaisiin. Oireettomilla viivojen välin venymä 15 cm:n matkalla on keskimäärin 6 7 cm (viivojen väli eteentaivutusasennossa 21 22 cm). 3. Elyn testi (L2-L4 hermojuuret) Potilaan maatessa vatsallaan koukista polvi ja ojenna lonkkaniveltä näin reisihermo venyttyy ja aiheuttaa kivun nivuseen tai etureiteen jos L2-L4 hermojuurista jokin on pinteessä.
4. Lasequen testi (L4,L5, S1) Tutkija nostaa potilaan rennon alaraajan suorana ylös, jolloin venytetään iskiashermoa. Tulos on positiivinen jos radikulaarinen alaraajaan säteilevä kipu saadaan provosoitua tällä testillä. Jos löydös on normaali, voidaan kirjata laseque -/- jos puolestaan potilas ilmoittaa kivun oikeassa alaraajassa kun lonkka on fleksoitu esim. 60 asteen kulmaan olisi laseque 60 / - 5. Babinskin koe Babinskin oire vasemmalla normaali eli negatiivinen, varvasrivistö koukistuu ja oikealla patologinen eli positiivinen. Varvasrivistö ojentuu. Positiivinen löydös on merkki kaularanka tai rintarankatason kompressiosta tai muusta neurologisesta ongelmasta esim. multippeli skleroosista. 6. Alaraajan voimien testaus -Vastusta lonkan koukistusta (m. iliopsoas), heikkous viittaa L1-L3 hermojuuri-oireesen. -Vastusta polven ojennusta (nelipäinen reisilihas), heikkous viittaa L4- hermojuurioireeseen. -Vastusta polven koukistusta (m. hamstring), heikkous viittaa L5-S1 hermojuurioireeseen. -Vastusta nilkan koukistusta (dorsifleksiota), heikkous viittaa L4- hermojuurioireeseen. -Vastusta nilkan ojennusta (plantaarifleksiota), heikkous viittaa S1- hermojuurioireeseen (m.gastrocnemius, m.peronei).
-Vastusta isovarpaan ojennusta, heikkous viittaa L5 hermojuurioireeseen. Muista tutkia molemmat alaraajat niin mahdollinen puoliero tulee esille. -Pyydä potilasta nousemaan varpailleen, silloin aktivoituu m.gastrocnemius ja m.soleus, jos varpaille nousu ei onnistu voidaan epäillä S1-hermojuurivauriota jos puolestaan kantapäille nousu ei onnistu voidaan epäillä L4-L5- hermojuurivauriota. 7. Alaraajan jänneheijasteet 8. Palpaatio (okahaarakkeet, pehmytkudokset, SI-nivelet) Tasodiagnostiikka Patellaheijaste kuvaa L4-refleksikaaren toimintaa. Akillesheijaste kuvaa S1-refleksikaaren toimintaa. Kirjaa ylös millainen jänneheijaste on; normaali, vilkas, klooninen (tahdottomasti nykivä) vai puuttuuko heijaste täysin. Muista myös TPR ja tunto pakaroissa! (S1-S3)