MIELENTERVEYSONGELMAT JA TOISEUDEN KOKEMUKSET Vilma Kaunisvaara ja Kaisu Peura Esitysrunko 1. Toiseuden määritelmä 2. Mielenterveys 3. Mielenterveysongelmat Neuroosit Masennus Syömishäiriöt Psykoosit Skitsofrenia Kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt 4. Diagnoosin merkitys 5. Toiseuden kokeminen mielenterveyspotilaana 6. Mielenterveyspalvelut 7. Kuntoutuminen ja narratiivinen kuntoutus 1
1. Toiseuden määritelmä Toinen (ihminen) suhteessa itseen Vieraus, poikkeavuus, eroavuus, muukalaisuus ja vastakohtaisuus ovat synonyymejä toiseudelle. Jäsentää suhdetta tutun ja vieraan tai normin ja poikkeuksen välillä Kuvaa valtasuhdetta Käytetty mm. etnisten, rodullisten ja sukupuolta koskevien erojen jäsentämiseen, mutta myös seksuaalisuuksien, luonnon, kulttuurin, korkea- ja populaarikulttuurin suhteita pohdittaessa Yhden eron tunnistaminen aktivoi muita eroja, jotka liittyvät siihen stereotyyppisinä käsityksinä (esim. turkkilainen arvaamaton pizzantekijä) Toiseus voi olla leima, joka voidaan lyödä mihin tahansa marginaaliseen, eksoottisten tai jollain tapaa syrjityksi tulleeseen asiaan/ilmiöön (Rastas, Huttunen, & Löytty, 2005) 2. Mielenterveys Ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta Ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät: yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit biologiset tekijät Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa. (THL, 2016) 2
3. Mielenterveysongelmat Tarkoitetaan yleensä ihmisen kyvyttömyyttä pitää yllä persoonallisuuden tasapainoa ilmenee mm. todellisuudentajun tai identiteetin muuttumisena. Ongelmia voivat aiheuttaa sisäiset syyt (kuten perinnöllinen alttius) tai ulkoiset seikat, kuten sairaus, onnettomuus, suru, stressi, työpaikan menetys ja muut vastoinkäymiset. Vakavuus, kesto ja oireet voivat vaihdella hyvin paljon (Terve Media Oy, 2014) Voidaan jakaa neurooseihin, persoonallisuushäiriöihin sekä psykooseihin Lääketieteellisesti häiriöluokkia on enemmän. (Gullman, Poutala, & Sunimento, 2010. ) Neuroosit Ahdistuneisuus, masentuneisuus, maanisuus ja pelokkuus ovat neuroosien yleisiä oireita. Neuroosinen henkilö tuntee olevansa psyykkisesti hyvin koossa ja on realistisessa suhteessa ulkomaailmaan. Mm. mieliala-, pelko-, ahdistuneisuus-, syömis-, uni- ja hillitsemishäiriöt kuuluvat neurooseihin. Masennus on vakavin mielialahäiriö (Gullman, M., Poutala, P. & Sunimento, K. 2010, s. 29) 3
Neuroosit: Masennus Moni-ilmeinen ja vaikeasti määriteltävä Masennus on kokemuksena kehollinen, tajunnallinen, situationaalinen Oireet sisältävät eripituisia ja erisisältöisiä tunnetiloja Pahimmillaan koko ihmisen olemassaoloa uhkaava ja värittävä tekijä- ihminen on vieraana omassa kehossaan (toiseuden kokeminen) Masennuksen syyt voidaan sairastuneiden mukaan jakaa kolmeen ryhmään: lapsuuteen pohjautuvat tekijät aikuisena koetut menetykset ja vastoinkäymiset työssä uupuminen (Kangas, 1999, Romakkaniemen 2011 mukaan) Sairauden kestoa on vaikea ennakoida ja diagnoosi koetaan usein leimaavana. Sairauden mukanaan tuomia lieveilmiöitä ovat esim. taloudellinen niukkuus, ihmissuhdeongelmat ja yksinäisyys (Romakkaniemi, 2011) Neuroosit: Syömishäiriöt Määritelmä: poikkeavaa syömis- ja liikuntakäyttäytymistä sekä kehonkuvan ja sosiaalisen elämän häiriöitä Sairauteen liittyy laajaa toimintakyvyn heikentymistä Oireet usein psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä, nousevat usein arkielämää hallitseviksi ja rajoittaviksi Alkamisvaihe: laihdutus. Tyytyväisyys tuloksiin ja itsetunnon kasvaminen. Kärsimysvaihe: rajoittunut elämä. Muutosprosessi: parhaimmillaan paraneminen (Makkonen, 2014) Sairastumisen syitä: Perheen sisäiset ongelmat Kyvyttömyys kontrolloida ristiriitoja Kadonnut elämänhallinta Yhteiskunnallinen kauneusihanne Ympäristön asettama paine Traumaattiset kokemukset (Savukoski, 2009) 4
Syömishäiriöt Anoreksia nervosa: laihuushäiriö, mikä johtaa itse aiheutettuun nälkiintymistilaan, liialliseen liikuntaan ja paastoamiseen Voi liittyä riskikäyttäytymistä esim. itsetuhoisuutta viiltelyä ja itsemurhayrityksiä Voimakkaita mielialanvaihteluita voi esiintyä Todellisuuden tajun katoaminen Bulimia nervosa: ahmimishäiriö, missä menetetään hallinta omaan syömiseen Ahmimisen jälkeen yritetään estää lihominen: oksennus, paastoaminen, laksatiivien käyttö Psyykkisiä oireita: ahdistuneisuus. itseinho, masennus Lihavan ahmimishäiriö BED: ahmimisen jälkeen ei tyhjentäytymisrituaalia -> johtaa usein vaikeaan lihavuuteen Ortorexia: pakonomainen tarve syödä ja elää mahdollisimman terveellisesti -> alkaa hallita elämää ja ruokavaliota rajoitetaan yhä tiukemmaksi (Makkonen, 2014) Psykoosit Tyypillistä minä-kokemuksen pirstoutuminen sekä todellisuudentajun hämärtyminen Ilmenee ajattelun ja tunteiden pahoina vääristyminä ja harha-aistimuksina Skitsofrenia ja vakava kaksisuuntainen mielialahäiriö (Gullman, Poutala, & Sunimento, 2010) 5
Psykoosit: Skitsofrenia Vakava psyykkinen sairaus Ominaista ajatusten hajanaisuus, tunneilmaisun niukkuus ja käyttäytymisen outous Skitsofreenikot tulkitsevat havainnot väärin Positiiviset eli psykoottiset oireet: epätavallinen ajattelu tai käyttäytyminen, ulkopuoliset kiinnittävät huomiota. Negatiiviset oireet: huomaamattomat, heikentävät tunne-ilmaisua ja toimintakykyä (MTKL Mielenterveyden keskusliitto) Psykoosit: Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mieliala vaihtelee syvästä masennuksesta (depressiosta) yliaktiiviseen, kiihtyneeseen käytökseen eli maniaan. Voi liittyä myös näkö- ja kuuloharhoja tai erilaisia harhaluuloja Masennuksen ja manian jaksot kestävät useimmilla 3-6 kk, välillä voi myös olla stabiili, oireeton jakso Joillakin voi esiintyä vain yksi sairausjakso koko elämänsä aikana. (MTKL Mielenterveyden keskusliitto) 6
Persoonallisuushäiriöt Erityyppisiä häiriöitä persoonallisuuden kehityksessä Vaativat kehittyäkseen sekä parantuakseen pitkän ajan Esimerkkejä persoonallisuushäiriöistä: epävakaa, narsistinen, paranoidinen ja epäsosiaalinen persoonallisuus (Gullman, Poutala, & Sunimento, 2010) 4. Diagnoosin merkitys Ulkoapäin tulevan määrityksen ääripää; ihmisen kategorisoiminen virallisesti johonkin ryhmään kuuluvaksi positiivisia ja negatiivisia merkityksiä (Kulmala, 2006) Diagnoosin saaminen on useimmiten potilaalle helpottavaa: Omalle pahalle ololle saadaan nimi Diagnoosi on vertaistuen tärkeä kulmakivi kuntoutusryhmässä (Appelqvist-Schmidlechner & Wessman, 2014) Diagnoosi voi olla omaan kokemusmaailmaan sopimaton ja vieras (Romakkaniemi, 2011) 7
5. Toiseuden kokeminen mielenterveyspotilaana Toiseuden tuntemisella voi olla sekä positiivinen että negatiivinen merkitys Leimautuminen ja häpeän tunne Positiivinen vaikutus avun saamiseen, hoitoon pääsemiseen ja parantumiseen Ristiriitaisuuksia toiseudesta: hoitoon pääsy, mutta sama kohtelu kuin muille koulussa, ei haluta erottautua joukosta, tyypillistä nuorille (Appelqvist-Schmidlechner, & Wessman, 2014) 6. Mielenterveyspalvelut Palveluita tarjoavat kunnat, kuntayhtymät, valtio kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori Niihin sisältyvät perus- ja erikoishoitotasoiset avo- ja laitoshoitopalvelut, erilaiset tuki-ja neuvontapalvelut, kriisipalvelut, psykososiaalisetsekä kuntoutuspalvelut Hoitotapoja ovat lääkehoito, keskustelukäynnit, toiminnallisia menetelmiä, ryhmä- ja yhteisöhoitomuotoja, yksilö-, pari-, perhe- ja verkostokeskeisiä toimintamalleja Eri terapiasuuntauksien suhde menneeseen, nykyisyyteen sekä tulevaan vaihtelee, samoin suhde kyvyttömyyteen ja voimavarakeskeisyyteen (Romakkaniemi, 2011) 8
7. Kuntoutus ja narratiivinen kuntoutus Mielenterveysongelmia selittäviä tekijöitä haetaan usein itsestä ja omasta toiminnasta, mikä johtaa omanarvon tunteen rapautumiseen, häpeään tunteeseen, vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista ja rooleista Kuntoutumiseen liittyy myös toipumista sairauden aiheuttamista muista seurauksista, kuten syrjinnästä, mahdollisuuksien kaventumisesta, itsemääräämisen puutteesta sekä työttömyydestä. Kuntoutumisessa keskeisiä ulottuvuuksia ovat sairauden syy, kesto, tunnusmerkit ja seuraukset Näiden perusteella ihminen arvioi, miten sairauden kanssa on mahdollista selviytyä ja millaisia tavoitteita asettaa Arvioimiseen vaikuttavat keholliset kokemukset, sairauksien herättämät emotionaaliset reaktiot sekä kulttuurin tieto sairauksista (Romakkaniemi 2011) Narratiivinen kuntoutus Narratiivisuus Narratiivinen terapia: lähtökohtana ihmisen kertomus Kuntoutumisessa tarina = tapahtumakulku, kuntoutumisen etenemistä ajallisesti Millä tavoin ihminen kertoo kuntoutuksestaan Kokemuksellisuus sekä muutos keskeistä kertomuksessa Kokemusten konstruoimista ja jäsentämistä kertomuksen avulla Kertomusten eläminen viittaa elämän tavoitteellisuuteen ja ymmärtämiseen koko elämän kattavana kertomuksena Keskeistä ihmisten asioille ja kokemuksille antamat merkitykset Vuorovaikutuksellinen tapahtuma, jossa työntekijä ja asiakas kumppaneita Terapeutti ei asetu asiantuntijaksi ihmisen elämään Korostaa ettei ole oikeita tai vääriä tapoja suhtautua asioihin, on erilaisia näkökulmia jotka ovat yhtä lailla tosia ja mahdollisia Dan P. McAdams ja Lisa Janis korostavat että narratiivisen terapian tarkoitus on vapauttaa ihmiset vallitsevista ja kulttuurisesti dominoivista tarinoista (Romakkaniemi, 2011) 9
Pekka-peli Keneen hahmoista tarina sopii? Miksi? Mielenterveysongelmat ja toiseuden kokeminen koulussa? Miten opettajana voimme ottaa tämän huomioon? 10
Lähteet Appelqvist-Schmidlechner, K. & Wessman, J. 2014. Straight from Transylvania nuorten mielenterveyskuntoutujien toiseuden kokemuksia. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.) Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot vuosikirja 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 73 85. Gullman, M., Poutala, P. & Sunimento, K. 2010. Oppimisvaikeuksista vapaaksi tukea rikosseuraamusalan asiakkaille. Kriminaalihuollon tukisäätiö. Espoo. Portti vapauteen sivusto; http://www.porttivapauteen.fi/ammattilaiset/oppaat_ja_kasikirjat/oppimisvaikeuksista_vapaaksi_-kasikirja Luettu 19.2.2016. Luettu 18.2.2016. Kulmala, A. 2006. Kerrottuja kokemuksia leimatusta identiteetistä ja toiseudesta. Tampere: Tampere University Press. Makkonen, M. 2014. Lievästi alipainoinen läski" : diskurssianalyyttinen tutkimus laihdutus- ja syömishäiriöpuheesta pro ana-blogeissa. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden laitos. Pro gradu tutkielma. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43529 Mielenterveyden keskusliitto. http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/kasitteita-mielenterveydesta/ Luettu 18.2.2016. Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. 2005, Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Romakkaniemi, M. 2011. Masennus. Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 78. Savukoski, M. 2008. Vapaaksi anoreksian kahleista. Narratiivinen tutkimus selviytymispoluista. Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 142. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/terveyden-edistaminen-eri-toimialoilla/terveyden-ja-hyvinvoinninedistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa/mielen-hyvinvointi Luettu 19.2.2016. Terve Media Oy, 2014. http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=mielenterveys. Luettu 22.2.2016. KIITOS! 11