Neurobiologia/ Anatomia 2/ 2012 1. Aivokoppa, neurocranium (Moore 6p: 822; 826-836; Gray 2p: 800-1, 814-29) Jaetaan kahteen osaan: - Calvaria, pääkallon laki = aivokopan litteät luut. - Kallonpohja, basis cranii Muodostamassa seuraavat luut - Otsaluu, os frontale - Päälakiluu, os parietale (parillinen) - Ohimoluu, os temporale (parillinen) - Takaraivoluu, os occipitale - Kitaluu, os sphenoidale - Seulaluu, os ethmoidale Kallo sivusta Kietosauma, sutura coronalia Otsaluu, os frontale Pterion Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW Päälakiluu, os parietale Ohimoluu, os temporale Suomusauma, sutura squamosa Takaraivosauma, sutura lambdoidea Takaraivoluu, os occipitale Ulompi korvakäytävä, meatus acusticus externa Luut liittyvät toisiinsa sidekudosliitoksilla, suturoilla - Sutura coronalis (kietosauma) - Sutura sagittalis (lakisauma) - Sutura squamosa (suomusauma) - Sutura lambdoidea (takaraivosauma) Vastasyntynen kallo - aukileet Sutura frontalis Etuaukile - Takimmainen sivuaukile sijaitsee kehittyvän processus mastoideuksen takana Sivuaukileet 2006 Rohen et al.: A Color Pterion (Moore6p s828, 874-5; Gray2p s814) Pterion on aivokopan ohuin kohta - Se sijaitsee päälakiluun, otsaluun, ohimoluun ja kitaluun ison siiven yhtymäkohdassa - Tällä kohdalla kulkee kovan aivokalvon suuri valtimohaara: arteria meningea median etummainen haara. - Kohtalainen isku tähän kohtaan johtaa usein kallon murtumaan, jolloin terävät luusirut saattavat vaurioittaa kovan aivokalvon valtimohaaraa epiduraalivuoto, joka saattaa johtaa hoitamattomana kuolemaan. (Gray2.p s829) Aukileet (Moore6p s839-40) Aivokopan litteät luut ovat kehittyneet sidekudos-kalvoihin, kun taas kallonpohjan luista useimmat syntyvät rustosta. Vastasyntyneellä aivokopan litteät luut ovat vielä selvästi erillään toisistaan. Luiden yhtymäkohdissa on laajat sidekudoksiset aukileet, fontanellit. - Etuaukile (suurin) - umpeutuu noin 1½ vuoden iässä - Sutura frontalis luutuu yleensä 8 vuoteen mennessä. - Taka-aukile umpeutuu vuoteen mennessä - Etummainen sivuaukile sijaitsee kallon sivuilla tulevan pterionin kohdalla Löyhät luiden väliset liitokset sallivat luiden liikkumisen pään muotoutumisen synnytyksen yhteydessä. Liitokset sallivat myös aivojen ja pääkopan kasvamisen ensimmäisten vuosien aikana. Atlas of Anatlmy, LWW
Diploë (Moore6p. s835-6; Gray2p s818) - Kallon litteissä luissa on yleensä tiiviin luun sisäkerros ja ulkokerros sekä niiden välissä hohkaluukerros, jota kutsutaan diploë-nimellä. - Kaikissa kohdissa ei tätä kerrosta ole (esim. pterion) Päänahka ja galea aponeurotica (Moore6p s843-4; Gray2p s873-8) - Päänahkan ihon alainen tiivis sidekudos liittää ihon alla olevaan sidekudoksiseen aponeuroosiin (Galea aponeurotica). Galea aponeurotican ja kallonluiden periostin välissä on löyhää sidekudosta, joka sallii liikkeen kallon luiden päällä - Päänahka on erittäin hyvin verisuonitettu. Valtimoita tulee joka puolelta ja ne anastomoivat toistensa kanssa. Kallon ja päänahan verisuonet ovat paikoin yhteydessä kallon sisään Päänahan verisuonia Vv diploicae, eli kallon luuhohkassa kulkevia laskimoita Emissaria-laskimo laskee kallon ulkoisista kudoksista kallon sisään. Tässä iholta sinus sagittalis iin. Mahdollinen bakteeriinfektion leviämistie!!! 7. Pia mater seuraa aivojen pintaa 1. Iho 2. Subcutis 3. Galea aponeurotica 4. Kallon luut 5. Dura mater, kovakalvo (kaksi lehteä) 6. Lukinkalvo, arachnoidea ja subarachnoidaalitila Päänahan haavat vuotavat runsaasti (verta). Pinnalliset haavat eivät ammota, mutta ne täytyy usein ommella verenvuodon takia - Galea aponeurotican läpäisevät haavat ammottavat kammottavasti (maallikon mielestä). Kallon pinta näkyy paljaana haavan pohjalla). Galea pitää sulkea syvin ompelein. Emissarialaskimot: (Moore6p s870-1, fig. 7.14; Gray2p s842, 844) - Kallon luissa olevien aukkojen (emissaria-aukot) kautta kallon ulkopuolelta kallokopan sisään kulkevia laskimoita - Vena emissaria parietalis, mastoideus, condylaris postrior. Myös vena ophthalmica ja aivokalvojen laskimot - Saattavat toimia infektion leviämistienä (esim. päänahan ja silmäkulman seudun infektiot) Kallonpohja (Moore6p s830-5; Gray2p s822-827) Kolme kuoppaa: etu-, keski- ja takakuoppa Etukuoppa (Moore6p s832-4; Gray2p s823-4) Isoaivojen otsa(frontaali)lohko lepää tässä kuopassa Otsaluu: - ohut pars orbitalis muodosta silmäkuopan katon - edessä otsaontelo Seulaluu keskiviivassa - seulalevy (lamina cribriformis), jonka reikien läpi hajuhermot kulkevat - seulaluun harju (crista galli = kukonheltta on kovan aivokalvon muodostaman falx n kiinnitys-kohta) Kitaluun pikkusiipi (ala minor) on etukuopan takaosassa Crista galli Seulaluun seulalevy Fissura orbitalis rotundum ovale jugulare magnum Kallonpohja Etukuoppa Canalis opticus Sella turcica Keskikuoppa Meatus acusticus internus lacerum Takakuoppa Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW
Keskikuoppa (Moore6p s834-5; Gray2p s824-6) Ohimolohkot ja hypothalamus hypofyyseineen lepäävät tässä. Kitaluu mediaalisesti - keskiviivassa turkinsatula (sella turcica), jossa aivolisäke sijaitsee - isosiipi (ala major) Reikiä: - canalis opticus, sisältää nervus optikuksen durapussinsa sisällä sekä arteria ophthalmican - fissura orbitalis sisältää silmälihasten hermot sekä trigeminuksen ophthalmicus-haaran Otsaluu, os frontale Ohimoluu, os temporale Päälakiluu, os parietale Kallon pohjan luut ja aukot Takaraivoluu, os occipitale Seulaluun seulalevy, nn. olfactorii Kitaluu, os sphenoidale Canalis opticus, näköhermo Fissura orbitalis Risainen aukko, foramen lacerum Kaulalaskimoaukko, foramen jugulare Nervus hypoglossuksen aukko Niska-aukko, foramen magnum Meatus acusticus interna, nervus vestibulocochlearis ja facialis rotundum, n. maxillaris - foramen rotundumin kautta kulkee trigeminuksen maxillaris-haara - foramen ovalen kautta kulkee trigeminuksen mandibularis-haara - foramen spinosumin - a. meningea media - lacerum on artefakta se kohta muodostuu rustosta, joka liukenee kalloa puhdistettaessa ovale, n. mandibularis Ohimoluu sijaitsee keskikuopan sivuilla - Suomuosa (pars squamosa) ja kalliolisäke (pars petrosa). Täryntelo ja sisäkorva sijaitsevat pars petrosan sisällä - Arteria carotis interna kulkee pars petrosan läpi (canalis caroticus) ja kulkee poikittain keskiviivaan päin foramen lacerumissa sijaitsevassa rustossa Takakuoppa (Moore6p s835; Gray2p s826-7) Pikkuaivot, pons ja ydinjatkos sijaitsevat tässä kuopassa kovakalvon muodostaman tentorium cerebellin alla. Takaraivoluu, os occipitalis: - magnum - selkäydin aivokalvoineen ja suonineen; vertebralis-valtimot - Canalis hypoglossi nervus hypoglossus - Emissaria-laskimoiden aukkoja (foramen mastoideum, canalis condylaris) Ohimoluu, os temporale edessä - Porus (aukko) ja meatus (kanava) acusticus interna nervus facialiksen ja nervus vestibulocochleariksen kulkutienä - jugulare takaraivo- ja ohimoluun välissä - vena jugularis internan alkukohta, myös nervus vagus, glossopharyngeus ja accessorius kulkevat tämän aukon läpi
2. Aivokalvot (Moore6p s865-878; Gray2p s830-5) Aivokalvon tulehdus, meningiitti, leptomenigitis. Lievemmän taudin aiheuttajana on virus, bakteeri-menigitti taas on raju ja hengenvaarallinen sairaus. (Moore 876; Gray 835) Dura mater, kovakalvo (Moore6p s865-872; Gray2p s830-3) - Tiivistä sidekudosta - Sisempi ja ulompi lehti ovat erottamattomasti toisissaan kiinni - Ulompi lehti toimii kallonluiden sisäpuolen periostina. Litteissä luissa se on vain löyhästi kiinni, kallon pohjassa taas tiukasti kiinni. Copyright Aivokalvot ja aivojen pintalaskimot Luukalvo Kallon luu Galea Iho aponeurotica Falx Pia mater seuraa verisuonia aivojen sisälle Lukinkalvon jyvänen, granulation arachnoidale sagittalis Emissaria laskimo Kovakalvo, dura mater Potentiaalinen subduraalitila Arachnoidea Subarachnoidaalitila Valtimohaara Aivolaskimo laskee veriviemäriin Pia mater peittää Pia mater seuraa aivojen pintaa hermokudoksen uurteiden pohjaan asti pintaa - Sisempi lehti muodostaa kallon sisään isoaivosirpin ja pikkuaivoteltan ja jatkuu selkäytimen ympärille selkäydinkanavaan - Kerrosten väliin muodostuvat laskimopuolen isot veriviemärit Arachnoidea, lukinkalvo (Moore6p s872; Gray2p s833) - Arachnoidea muodostaa yhtenäisen kerroksen duran sisäpinnalle - Verkkomaiset säikeet yhdistävät arachnoidean pehmytkalvoon. Pia mater, pehmytkalvo (Moore6p s872; Gray2p s833) - Pia-arachnoidea (leptomeninges, pehmeät aivokalvot) muodostaa kokonaisuuden, jonka lehtien välissä on aivoselkäydinnestetila - Pia mater päällystää aivojen pintaa tiiviisti poimujen ja uurteiden mukaisesti - Seuraa aivokudokseen työntyviä verisuonia jonkun matkaa Kovakalvon muodostelmia (Moore6p s865-7; Gray2p s831) Isoaivosirppi, falx -Työntyy keskiviivassa pystysuunnassa isoaivopuoliskojen väliin - Jatkuu takana pikkuaivotelttana - Isoaivosirpin tyvessä kulkee suuri veriviemäri (ks. alla), sinus sagittalis Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli - Muodostaa vaakatasossa väliseinän kallon sisään - Alkaa kitaluun ulokkeesta, kiinnittyy ohimoluun kalliolisäkkeen reunaan ja takaraivoluun sisäpintaan - Isoaivosirppi pitää telttaa ylhäällä sagittalis cavernosus Isoaivosirppi ja veriviemärit Isoaivosirppi, falx sagittalis inferior Tentorium cerebelli Vena magna rectus ten yhtymäkohta transversus sigmoideus - Keskelle jää aukko, josta aivorunko (keskiaivot) nousee kallon keskikuoppaan. Tentoriumin yläpuolinen tilaa vievä prosessi (kasvain, verenvuoto, hydrocephalus) saattaa työntää temporaalilohkon alaosan tähän aukkoon. Seuraa henkeä uhkaava temporaaliherniaatio kun aivorunko joutuu puristuksiin. Myös n. oculomotorius joutuu pinteeseen ja antaa oireena laajan mustuaisen. (Moore6p s875)
Kovan aivokalvon veriviemärit (Moore6p s867-870; Gray2p s842-4) - Endoteelin verhoamia tiloja duran lehtien välissä - Sijaitsevat duran lehtien erkanemiskohdissa (sisälehden poimujen kohdalla) - sagittalis isoaivosirpin kohdalla - Arachnoideakalvon tupsut, (lukinkalvojyväset, granulationes arachnoidales) työntyvät duran aukoista veriviemärin sisään. Aivoselkäydinneste imeytyy tätä kautta verenkiertoon. - rectus tentoriumin ja falxin yhtymäkohdassa - transversus edellisten liittymäkohdasta lateraalisuuntaan ja jatkaa S:n-muotoisena sinus sigmoideuksena foramen jugulareen, josta jatkaa vena jugularis internana - cavernosus sijaitsee turkinsatulan (sella turcica) kummallakin puolella - Saa verta mm. silmäkuopasta (Venae opthalmicae) ja aivoista mahdollisuus infektioiden leviämiseen kasvojen vaara-alueelta silmänurkan kautta kallon sisään - cavernosuksen läpi kulkevat arteria carotis interna ja nervus abducens - cavernosuksen sivuseinämässä kulkevat nervus oculomotorius, nervus trochlearis ja nervus maxillaris Falx Vena ophthalmica cavernosus petrosus et inferior transversus Kallonpohja ja veriviemärit rectus sagittalis Tentorium cerebelli Aivolisäke Nervus opticus A. carotis interna N. oculomotorius, trochlearis, abducens N. trigeminus jugulare sigmoideus transversus Vena magna 3. Aivokalvojen tilat ja aivo-selkäydinneste(liquor)kierto (Moore6p s872-3, 878-82; Gray2p s834) - Epiduraalitila (ekstraduraalitila) kovan aivokalvon ulkolehden (kallonluun periosti) ja kallon luun välissä - Normaalisti ei ole olemassa, mutta patologinen prosessi voi irrottaa rakenteet toisistaan. Näin tapahtuu esim. kovakalvon valtimovuodossa, epi/extraduraalivuodossa. (Moore6p s874-5, 876-7; Gray2p s829, 845) - Subduraalitila samoin potentiaalinen tila duran ja arachnoidean välissä. Tähänkin voi kehittyä hematoma kalloon kohdituneen iskun jälkeen. Vuotava suoni on usein jokin sinus sagittalis iin laskeva laskimo. Isoaivosirppi, falx Kammioiden välinen aukko (Monro) Aivonesteviemäri, aquaductus Lukinkalvon alainen, subarachnoidaalitila Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli Canalis centralis sagittalis Sivukammio Kolmas aivokammio Neljäs aivokammio Sivuaukko, foramen laterale (Luschka) Keskiaukko, foramen mediana (Magendie) 2006 - Subarachnoidaalitila on oikea tila, jossa on aivoselkäydinnestettä, arachnoidean säikeitä ja verisuonia sekä isot laskimot, että aivoja suonittavat isot valtimot. Subarachnoidaalivuoto on useimmiten valtimovuoto ja välittömästi hengenvaarallinen, koska johtaa nopeaan kallonsisäisen paineen kasvuun.
Plexus choroideus: - jokaisessa aivokammiossa omansa - erittää liquorin Granulationes arachnoidales: lukinkalvon pullistumia sinus sagittalis iin (duran läpi). Aivo-selkäydinneste imeytyy takaisin verenkiertoon näiden kautta. Liquorkiertoon liittyvä häiriö on hydrocepahalus, vesipäisyys, joka syntyy kun liquorin kirto tukkeutuu jostain kohdasta. Plexus choroideuksesta erittyy silti jatkuvasti lisää nestettä paine kammioissa nousee, aivokudos venyttyy, vastasyntyneen kallo suurenee kun aukileet ja suturat antavat periksi, aikuisella kallon sisäinen paine kasvaa henkeä uhkaavasti. (Moore6p s886-7; Gray2p s834) 4. Aivojen valtimot (Moore6p s927-33; Gray2p s835-841) Circulus arteriosus (of Willis) Arteria carotis interna arteria ophthalmica ( a centralis retinae) a anterior a communicans anterior yhdistää toisen puolen suoneen a media a communicans yhdistää a iin Arteria vertebralis a cerebelli inferior a basilaris a cerebelli inferior anteriores et a Etummainen yhdyssuoni, arteria communicans anterior Takimmainen yhdyssuoni, arteria communicans Nervus trigeminus Arteria spinalis anterior Arteria vertebralis, kirjasta: Crossman, Neary: Neuroanatomy. Churchill- Livingstone, 2000 Pons anterior Nervus opticus media Arteria cerebelli Arteria basilaris Arteria cerebelli inferior anterior Arteria cerebelli inferior Aivovaltimoiden aneyrysmat, valtimon pullistumat sijaitsevat yleisimmin circulus Willisin alueella tai sen lähihaaroissa. Pullistuma itsessään voi painaa läheistä aivo-aluetta ja antaa sen kautta oireita tai se voi olla oireeton. Hengenvaarallinen sunarachnoidaali (SA)verenvuoto seuraa siitä, jos pullistuman alunpitäen heikko ja vielä venynyt seinämä repeää (huom! verenpaine). (Moore6p s877, 887-8; Gray2p s840-1. Aivoverisuonitukosten yhteydessä oireet ovat erilaiset riippuen siitä, mikä valtimo/valtimohaara on tukkeutunut. Kunkin valtimohaaran suonitusalueella (Moore6p s885) on erilaisia aivokuoritoimintoja. Näiden toimintojen häiriintyminen johtaa oireisiin ja löydäksiin, jotka ovat tunnistettavissa. Vertailemalla oireita ja löydöksiä aivojen toiminnallisiin alueisiin ja aivoverisuonten suonitusalueisiin, voidaan melko tarkasti päätellä mikä suoni on tukkeutunut.(moore6p s887-8; Gray2p s839)
Isoaivojen valtimot sivulta Etuhaara anterior 2006 anterior 2006 Neur oanatomy, A. carotis interna Etuhaaran tukos vaurio sivu-uurteen etu/yläpuolella Takahaaran tukos vaurio sivu-uurteen taka/alapuolella Takahaara A. media Copyright Vastapuolen hemiplegia ja tuntopuutos, Brocan afasia (jos vasen) Vastapuolen näköpuutos, Wernicken afasia jos vasen media Arteria media Arteria Etuhaara Isoaivojen valtimot sivulta Isoaivojen valtimot sivulta Isoaivojen mediaalipinnan valtimot A. carotis interna Täydellinen tukos koko alue vaurioituu Osittainen tukos lävistävien haarojen tyvessä vaurio syvällä Tukos yhteisen osan lopussa - vaurio suppeampi Takahaara A. media mm. vastapuolen hemiplegia, globaali afasia, usein kooma mm. vastapuolen hemiplegia ja hemisensoorinen puutos mm. vastapuolen käden ja kasvojen hemiplegia ja tuntopuutos A. anterior A. anteriorin tyven tukos laaja vaurio mediaalisesti A. anteriorin ääreisosan tukos suppeampi vaurioalue A. anterior huolehtii mediaalipinnan etuosasta. A. huolehtii sen takaosasta, takaraivolohkosta ja ohimolohkon alapinnasta A. Copyright Copyright 2004 in suonitusalueella sijaitsee primaarinen ja sekundaarinen näkökuori. Verenkiertohäiriöt ilmenevät usein näköhäiriöinä tai näkökenttäpuutoksina. Pikkuaivot saavat verensä a vertebraliksen ja basilariksen haaroista.