molle alveolares, jopa mandibulan ramus.
|
|
- Helmi Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p s ; G2p s ) Suuontelon rajat sivulta Posken lihas, Yläleuanluu, Suuontelossa kieli (tungan) ja regio sublingualiksen m. buccinator Sinus max. maxilla rakenteet. Hampaat, - Ylhäällä (kraniaalisesti) kova ja pehmeä kitalaki, niiden Kieli dentes jälkeen nenäontelo ja sinus maxillaris. Huomaa, että yläleuan Vestibulum hampaiden juuret tulevat lähelle poskionteloa (käkhålan). oris Kieliluu, - Alhaalla (kaudaalisesti) levymäisen lihaksiston muodostama Regio Suupohja suupohja (munbotten). Kova ja sub pehmeä - Takana yhdystie nieluun (isthmus faucium). Alahuuli, labium Kieli suulaki,, jossa m. palatum orbicularis oris durum et - Edessä ja sivuilla hampaat ja leukaluiden processeus Suupohja molle alveolares, jopa mandibulan ramus. Kieliluu 2. Suupohjan (munbotten) rakenteet (M6p s1001-2; G2p s ; N 53) - Luusto: alaleuanluu (underkiäksben, mandibula) ja kieliluu (tungben, os hyoideum) toimivat suupohjan lihasten lähtö- ja kiinnittymiskohtina - Suupohjan lihaksisto kuuluu ylempään kieliluulihak-sistoon (suprahyoida muskler) ja pingottuu alaleuanluun ja kieliluun välille. Musculus mylohyoideus on leveä, levymäinen lihas, keskiviivassa yhdysjänne, muodostaa pääosan suupohjaa. M. geniohyoideus ja m. digastricuksen venter anterior sijaitsevat keskiviivan kummankin puolen ja vahvistavat suupohjaa. Muut ylemmät kieliluulihakset: m. stylohyoideus ja digastrikuksen venter posterior eivät varsinaisesti muodosta suupohjaa. Suupohjan rakenne M. mylohyoideus, M. geniohyoideus ja M. digastricus, venter anterior M. stylohyoideus M. mylohyoideus Kieliluu Välijänne Mylohyoideus-lihas muodostaa suupohjan levyn, digastricuslihas vahvistaa sitä altapäin ja geniohyoideus-lihas suun puolelta. Mandibula Suupohja Selitä: miksi vastasyntyneen suulakihalkio on hengenvaarallinen tilanne 3. Suulaki (gommen), palatum durum et molle (M6p s934-8; G2p s ; N 6b, 8, 52, 56) Yläleuanluu (överkäksben), maxilla (M6p s825; G2p s814) - processus alveolaris, jossa hammaskuopat - muodostaa myös pääosan suulaesta - foramen incisivum, josta suulaen ja ikenen hermotusta (nervus nasopalatina) Suulaenluu (gomben) os palatinum (M6p s829; G2p s819) - muodostaa luisen suulaen takaosan - foramen palatinum majus et minus, jonka kautta suulaen ja ikenen hermoja (n. palatinus major et minor) Pehmeä suulaki (mjuka gommen), palatum molle (M6p s935; G2p s1048) Vapaana riippuva taka-alareuna, kitapurje (velum palatini) sulkee niellessä tien nasopharynksiin (m. tensor et levator veli palatini) Suulaki: kova ja pehmeä Yläleuanluu, maxilla palatinum major et minor incisivum Suulaenluu, os palatinum 4. Alaleuanluu (underkäksben), mandibula, (M6p s; G2p s1033-4, ; N15) - Mandibulan runko-osa (corpus) jatkuu leukakulman Mandibulan rakenne (underkäksvinkeln, angulus) kautta ramuksena ylöspäin. Ylimpänä Processus kaksi uloketta, leukaniveluloke (processus condylaris), joka niveltyy condylaris Caput, pää os temporaleen) ja processus coronoideus, johon ohimolihas Processus Collum, kaula coronoideus kiinnittyy. mandibulae - Runko-osassa on harjanne, processus alveolaris, jossa hammaskuopat (alveolus) sijaitsevat. - Ramuksen sisäpinnalla on aukko, foramen mandibulae, jonka kautta Ramus alaleuan hampaiden hermot ja verisuonet sukeltavat mandibulan sisään. Processus alveolaris Corpus - Runko-osan ulkopinnalla on foramen mentale, josta tulee ulos mm. Angulus mentale ikeneen meneviä hermoja. Uvula os hyoideum Alemmat kieliluulihakset M. geniohyoideus incisivum ja nervus nasopalatinus palatinum majus et minus ja hermot e palatinae Vauvan mandibula Vanhuksen ja vauvan mandibulasta puuttuu processus alveolaris
2 5. Huuli (läpparna) ja poski (kinden): (M6p s ; G2p s1034-5, 1055; N 26, 54, 60, 63) Huulet ja posket ovat ensimmäinen osa lihaksista ruuansulatuskanavan (magtarmkanalen). Musculus orbicularis oris ympäröi suuaukkoa, toimii sen sulkijana ja muodostaa huulen rungon. M. buccinator lähtee edellisestä sekä ylä- ja alaleuasta ja kiinnittyy takana väli-jänteeseen (raphe). Se muodostaa posken rungon. superior jatkaa välijänteestä taaksepäin ja muodostaa nielun seinämää. 6. Nielu pharynx (Moore6p s1032-8; Gray2p s ; N64-68) - Tonsilla palatina sijaitsee arcus palatoglossuksen ja arcus palatopharyngeuksen välissä (musculus palatoglossus ja palatopharyngeus) ja nielun kurojalihaksen (musculus constrictor ) sisäpuolella. - Nielun kurojalihaksessa on kolme osaa: Constrictor superior, media et. Ylin lähtee kitaluusta, välijänteestä (raphe) ja mandibulasta, keskimmäinen kieliluusta ja alimmainen kurkunpäästä. Osa alinta kuroja-lihasta, m. cricopharyngeus toimii ruokatorven yläsulkijana (matstrupens övre slutarmuskel) - M. cricopharyngeuksen kaudaalipuolella lihassäikeet kiertävät täyden ympyrän ruokatorven ympäri 7. Parilliset isot sylkirauhaset (de stora pariga spottkörtlarna) - Kliininen mielenkiinto: tulehdukset, kasvaimet, tiehyiden tukokset (esim. sylkirauhaskivi) parotis (Moore6p s914-6; Gray2p s863-4, 1044; N60-1) Selitä: Sikotaudin (epideminen parotiitti) ensioire: suun avaaminen on kivuliasta. Posken lihaksisto jatkuu nielun lihaksistona Poskilihas, m. buccinator ja välijänne Poskilihas, m. buccinator Suun kehälihas, m. orbicularis oris Kielenalussylkirauhanen, glandula sub Nielun kurojalihas, m. constrictor Isot, parilliset sylkirauhaset SISÄPUOLELTA Nielun lihaksisto: constrictor lihakset jatkuvat ruokatorven lihaksistona superior M. constr. medius M. constr., pars cricopharyngeus = ruokatorven yläsulkija - Sijainti osin mandibulan ramuksen päällä ja osin ramuksen ja processus mastoideuksen välissä - Ductus parotideus (Stensenin tiehyt) lähtee rauhasen etureunasta, kulkee masseter-lihaksen yli (palpaatio) ja laskee II ylämolaarin kohdalle posken limakalvolle (inspektio) - Rauhasen läpi kulkevia rakenteita: nervus facialis ja nervus auriculotemporalis, arteria carotis externa ja sen haarat a. maxillaris ja a. temporalis superficialis sekä vena retro. - Rauhaskapselin päällä ja rauhasen sisällä sijaitsee lisäksi imusolmukkeita (lnn. parotidei) Leuanalussylkirauhanen, glandula H. Hervonen Copyright 2007 parotiksen sijainti M. buccinator superior M. masseter Ramus mandibulae facialis V. retro Hafferl: Lehrbuch der Anatomie der Topographischen Anatomie A. carotis externa parotis Korvasylkirauhanen, glandula parotis H. Hervonen Copyright 2007 A. carotis interna ja vena jugularis interna
3 (M6p s945; G2p s1045; N 60-1) Selitä: Opiskelijan haukotellessa makeasti kaksihaarainen nestesuihku kastelee Mooren sivut. - Sijainti trigonum submandibularessa (palpaatio), mandibulasta mediaalisesti, pääosin suupohjasta lateraalisesti, osa kiertää U- muotoisena mylohyoideus-lihaksen takareunan ympäri - Pitkä tiehyt kiertää sublinguaalitilan kautta caruncula sublingualikseen (kielijänteen, tungseglet, frenulum linguaen vieressä). Tiehyen pituudesta johtuu alttius tiehytkiviin (sialolithiasis). Kivet saattavat olla tunnusteltavissa - palpaatio! - hypoglossus ja nervus kulkevat rauhasen syvän osan vieritse submandibulariksen sijainti: frontaalileikkaus Alalauanluun poikkileikkaus. Alaleuan hampaiden hermot ja verisuonet kulkevat luukanavassa. A. facialis M. mylohyoideus sub (M6p s945-6; G2p s1046; N51, 61) - Sijaitsee suupohjassa, sublinguaalitilassa, heti kielen alla olevan limakalvon alla ja musculus mylohyoideuksen päällä - Lukuisat pienet laskutiehyet avautuvat ylöspäin limakalvolle. Lisäksi pienet sylkirauhaset poskien, huulien ja suulaen limakalvoilla. 8. Kieli (tungan), lingua (M6p s ; G2p s ; N58, 59, 60) - Kieli asettelee uskomattoman taitavasti ja lähes automaattisesti hienonnettavat ruokapalat hampaiden väliin joutumatta itse (lähes) koskaan purruksi. - Pinnalla V-kirjaimen muotoinen sulcus terminalis jakaa kahteen osaan - V:n kärjessä foramen caecum on merkki kilpirauhaskudoksen (köldkörtelvävnadens) alkuperästä, jäänne sikiökautisesta ductus thyreoglossuksesta) - Kielen nystyt etu 2/3:ssa: Papillae vallatae, filiformes, fungiformes et foliatae - Taka 1/3:ssa kielirisa, tonsilla linguae Kielen sisäiset lihakset: - Pitkittäiset (longitudinella) (sup. et inf.), poikittaiset (transversala) ja pystysuuntaiset (vertikala) lihassäikeet muovaavat kieltä - Kielen ulkoiset lihakset: Genioglossus, hyoglossus, styloglossus, palatoglossus liikuttavat kieltä - Kielen hermotuksen pääsäännöt: hypoglossus on kielen motorinen hermo. Etuosan tunto = n. trigeminus n. n. ; Takaosa tunto ja maku = n. glossopharyngeus (+vagus). Etuosan maku = n. facialis chorda tympani n. Selitä: Nitro annostellaan kielen alle eikä päälle. Sulcus medianus Epiglottis Kielen hermot submandibulare Arteria hypoglossus Kielen yläpinta Tonsilla caecum Sulcus terminalis Papillae vallatae Papillae foliatae Papillae filiformes Papillae fungiformes on kielen tuntohermo hypoglossus on kielen liikehermo Arteria
4 9. Leukanivel (käkleden), articulatio temporo (M6p s ; G2p s922-4; N16) - Nivelpää ledgrop): mandibulan processus condylariksen päässä on sivusuunnassa pitkulainen, telamainen nivelpinta - Nivelkuoppa (ledkapseln): os temporalen fossa mandibulae ja sen edessä kohouma, tuberculum - Välilevy, discus jakaa nivelen kahteen osaan: articulatio discotemporale ja articulatio discomandibulare - Nivelkapselia on vahvistamassa ulkosivulta ligamentum laterale. Tuberculum 1. Suu kiinni 2. Suu hieman avattuna saranatoiminto Articulatio discomandibulare on sarana nivel Fossa mandibulae Discus Capsula articularis Leukanivelen rakenne ja toiminta Discus ja nivelpää liukuvat eteenpäin 3. Suu apposen auki Articulatio discotemporale on liukunivel - Yksittäisessä nivelessä voidaan nähdä saranaliike (gångjärnsrörelse) ja liukuliike (glidrörelse) kun suuta avataan/suljetaan. - Lisäksi kun diskus liikkuu kummallakin puolella samaan suuntaan saadaan aikaan eteen-taakse liike(protruusio-retruusio) ja kun diskus liikkuu eri suuntaan nähdään sivuttainen jauhamisliike. Selitä: Leukanivel menee sijoiltaan helpoimmin kun suu on ammollaan auki. 10. Puremalihakset (tuggmuskerna), musculi masticatorii (Moore6p s921-3; Gray2p s ; N54-5) -Puremalihaksia on neljä: Musculus temporalis ja m. masseter näkyvät päällepäin ja ovat tunnusteltavissa. Mandibulan sisäpuolelle jäävät piiloon musculus pterygoideus lateralis ja medialis. - Musculus temporalis on viuhkamainen lihas. Se lähtee kallon sivulta ohimoseudusta laajalta alueelta ja kiinnittyy mandibulan processus coronoideukseen. Processus coronoideus jää poskikaaren (okbensbågen, arcus zygomaticus) alle. Sen liike on kuitenkin tunnusteltavissa kun suun aukaisee ammolleen. Tämä lihas sulkee suunta ja vetää alaleukaa taakse päin. - M. masseter on neliömäinen lihas kasvojen sivussa, ramus ja angulus mandibulaen päällä. Se kiinnittyy mandibulan kulmaan. Sulkee suuta. - medialis sijaitsee edellistä vastaavassa asemassa, mutta ramuksen ja anguluksen mediaalipuolella. Muodostaa edellisen kanssa suuta sulkevan lenkin. - lateralis lähtee fossa infratemporalessa kitaluun ulokkeista, syyt kulkevat mediaalija anteriori-suunnasta nivelä kohti, kiinnittyy nivelkapseliin ja välilevyyn sekä nivelulokkeeseen. Vetää nivelpäätä eteenpäin ja mediaalisuuntaan. - Kaikkien puremalihasten hermotuksesta vastaa N. trigeminuksen 3. haara: Arcus zygomaticus M. masseter Pars profunda Ductus Pars super- M. parotideusficialis buccinator Puremalihakset II medialis (M. buccinator) Puremalihakset I Fascia temporalis M. temporalis Tuberculum Discus lateralis
5 11. Hampaat (tänderna) (M6p s930-4; G2p s ; N56-7) - 32 pysyvää hammasta: 8 etuhammasta (framtänder, dens incisivus), 4 kulmahammasta (hörntänder, dens caninus), 8 väli-hammasta (premolarer, dens premolaris) ja 12 poskihammasta (molarer, dens molaris) Hampaan osat: - Kruunu (terä, krona, corona dentis) (ikenen ulkopuolinen osa), - Juuri (rot, radix dentis) kiinnittyy hammaskuoppaan hampaan juurikalvolla (periodontaali-kalvo) - edellisten välissä kaulaosa (ientaskussa) Kudokset: - kiille (emalj, enamelum), Hampaan hermot tulevat juuren kärjen kautta Kiille, enamel Hammasluu, dentinum Odontoblastit Hampaan ydin, pulpa dentis Ien, gingiva Periodontium Cementum Canalis radicis dentis Leukaluu apicis dentis - hammasluu (tandben, dentinum), ydin (pulpa, cavitas dentis/pulparis, pulpa), - sementti (cement, caementum), juurikalvo (rothinna, periosteum alveolare, periodontal membrane) - juuren kärjessä foramen apicale, josta verisuonitus ja hermotus saapuvat hampaan ytimeen 12. Hampaiden hermotus: (M6p s931; G2p s ; N45, 46, 62) Alaleuan hermotus: trigeminuksen nervus alveolaris kulkeutuu ramus mendibulaen sisäpinnalla olevan foramen mandibulaen kautta alaleuanluun sisään ja haarautuu sieltä alaleuan hampaisiin. Puudutus johtopuudutuksena foramen mandibulaen yläpuolelta. Samalla puutuu nervus, joka hermottaa kielenpuoleiset ikenet. Myös huulenpuoleinen ien puutuu, koska se on nervus mentaliksen hermottama. A. v. n. alveolaris mandibulariksen n. alveolaris sukeltaa foramen mandibulaen läpi luun sisään Motorinen juuri trigeminus alveolaris medialis Poskenpuoleista ientä hermottaa nervus buccalis ei puudu ja pitää puuduttaa tarvittaessa erikseen. Yläleuan hermotus: trigeminuksen nervi alveolares superiores (3 haaraa) tunkeutuvat yläleuanluun sisään, kulkevat poskiontelon seinämässä ja päätyvät hampaisiin yläleuanluun sisälle muodostuvan verkoston kautta. maxillariksen hampaisiin menevät haarat kulkevat poskiontelon seinämissä ophthalmicus trigeminale trigeminus infraorbitalis Samat hermot hermottavat yläleuan ikenien ulkopuolet. Kielen puolelle ikeniin tulee omat hermot kitalaen kautta (nervus nasopalatinus foramen incisivumin kautta ja nervus palatinus major ja minor samannimisten aukkojen kautta) maxillaris pterygopalatina Nervi alveolares Poskiontelon limakalvo Yläleuan puudutuksissa johtopuudutuksia tehdään harvemmin. Puudutus tapahtuu ikenen kautta paikallisesti puudute diffundoituu luun huokosten kautta hermoihin.
Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright
Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter
LisätiedotLuentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012
Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella
LisätiedotTurun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia. Pään ja kaulan syventävä anatomia
Turun yliopisto Biolääketieteen laitos Anatomia Pään ja kaulan syventävä anatomia Syksy 2014 SISÄLLYS Alkusanat 1 1. Kallon luut, kieliluu ja hampaisto 2 2. Leukanivelen rakenne ja toiminta 7 3. Pään ja
Lisätiedot12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1
Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä
LisätiedotKaularanka HEIKKI HERVONEN
Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama
LisätiedotAivohermojen anatomiaa
Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston
LisätiedotNenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa
Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s1013-29) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän
LisätiedotBIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.
VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä
LisätiedotYläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s
1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,
LisätiedotPään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia
Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,
LisätiedotSisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...
V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...
LisätiedotRR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA
Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.
LisätiedotPerusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio
X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:
LisätiedotALARAAJAN ANATOMIAA 4
Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia
LisätiedotOsteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen
Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen,, MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto Kati Salo 27.01. 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo.................... 1 1. Johdanto...............
LisätiedotNyt sattu Juhaa leukaan!
Nyt sattu Juhaa leukaan! Systemaattinen kirjallisuuskatsaus purentaelimistön toimintahäiriöiden fysioterapiasta Jenna Hilli Karoliina Kyllönen Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian
LisätiedotHENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ
Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Gilroy et al. Hengityselimistö-jakso/Biolääketieteen laitos/ Anatomia HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ HEIKKI HERVONEN Luku 1 OHJEISTUSTA OSAAMIS- TAVOITTEISIIN
Lisätiedot7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT
7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa
LisätiedotINTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT HOIDETAAN KUTEN ANGULUSMURTUMAT
Nivelmurtuma NIVELEN PÄÄ, CAPUT, INTRAKAPSULAARIMURTUMA NIVELEN KAULA, COLLUM, COLLUMMURTUMA NIVELEN TYVI, SUBKONDYLAARIMURTUMA INTRAKAPSULAARIMURTUMAT HOIDETAAN AINA KONSERVATIIVISESTI SUBKONDYLAARIMURTUMAT
LisätiedotJohdanto anatomian ryhmäopetuksiin
Johdanto anatomian ryhmäopetuksiin 1 Dissektio oppimisen välineenä Dissektiotyöt muodostavat anatomian opiskelun alueittain etenevän rungon. Kun panostat jakson edetessä dissektioiden aiheiden opiskeluun,
LisätiedotOPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN
Eetu Peippo, Vesa Lahdes OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN PÄÄN JA KAULAN ALUEEN ANATOMIAN OPETUKSEEN Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Biolääketieteen
LisätiedotLeukanivel: Rakenne ja toiminta
Leukanivel: Rakenne ja toiminta Mauno Könönen, prof. Hammaslääketieteen laitos Leukanivel lateraali- ( A ) ja APsuunnasta ( B ) TMJ: Frontal view TMJ: Posterior view Leukanivelen anatomia Artikulaatiopinta
LisätiedotVärikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus
Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy
LisätiedotTERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus
Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Kireä kielijänne estää harjoittelun. Jos kielijänne on kireä se estää oikean likkeen tuottamisen. Liikkuvuus ei siis riitä harjoitteen tekemiseen. 1. Avaa suu. Työnnä
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotKati Salo 2004-11- 10. Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003
Kati Salo 2004-11- 10 Osteologinen analyysi Halikko Kirkkomäki KM 34020 Eeva Raike 2003 Sisällys/ uettelo Sisällysluettelo......... 1 1. Johdanto...... 2 2. Tavoitteet.... 2 3. Materiaali ja metodit...............
LisätiedotTyöohjeet. Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit
Työohjeet Kefalometrisen analyysin pisteet ja Harvold-analyysin normit Janna Waltimo-Sirén aseta filmi valopöydälle nenä vasemmalle teippaa tracing-paperi filmin päälle vain yläreunastaan siten, että nenä
LisätiedotSydän ja suuret suonet - makroanatomiaa
Sydän ja suuret suonet - makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN Sobotta. Atlas of Human Anatomy Elsevier Urban & Fischer LUKU 1 Sydämen makroanatomiaa* Sydämen muoto, asento ja sijainti rintakehässä. Moore 6p.
LisätiedotYdinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus
Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso
LisätiedotSUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS
SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
Lisätiedot8.10.2012. Kystat suukirurgian näkökulmasta. Mikä on kysta? cysta (lat.) = rakko, rakkulakasvain. Luennon tavoite
Mikä on kysta? cysta (lat.) = rakko, rakkulakasvain Kystat suukirurgian näkökulmasta 9.10.2012 H4 Dosentti Irja Ventä Suukirurgian erikoishammaslääkäri Yliopistonlehtori 2 Luennon tavoite Tavallisimmat
LisätiedotOsteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo
Osteologinen analyysi Pälkäne, rauniokirkko 2010 Katja Vuoristo Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto Rakennushistorian osasto Kati Salo (FM) 26.11.2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 1. Johdanto...2
LisätiedotCamilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN
Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN ANATOMIA VIDEO-OPETUSMATERIAALI ANATOMIAN OPISKELUUN Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2016 Camilla Boström OLKAPÄÄN ALUEEN MAKROSKOOPPINEN
LisätiedotEliisa Alanko TOIMIVAN PURENNAN MÄÄRITTÄMINEN
Eliisa Alanko TOIMIVAN PURENNAN MÄÄRITTÄMINEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2017 Eliisa Alanko TOIMIVAN PURENNAN MÄÄRITTÄMINEN Lääketieteellinen tiedekunta, Hammaslääketieteen laitos
LisätiedotNarskuttelu ja niska-hartiaongelmat YTHS. Koonnut: Jarmo Ahonen Fysioterapeutti
Narskuttelu ja niska-hartiaongelmat YTHS Koonnut: Jarmo Ahonen Fysioterapeutti jarmo.j.ahonen@luukku.com Copyright: J.Ahonen, 2011 Somatic Center Finland Oy ja Art Fysio Oy Purentahäiriöt erittäin yleisiä
LisätiedotAikataulu: Piilotursotus, K-äänteen hakemisen harjoituksia KAHVI Fonologiset harjoitukset ja loppukeskustelu
Eija Helminen Terapiakeskus Terapeija oy eija.helminen@terapeija.fi www.terapeija.fi Katja Koski Katjavox Oy katja.koski@terapeija.fi www.terapeija.fi www.aannekoulu.fi Materiaalin, kuvien ja videoiden
LisätiedotNIVELEN YLEISRAKENNE
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso NIVELEN YLEISRAKENNE OLKA- JA KYYNÄRNIVEL ESIMERKKEINÄ HEIKKI HERVONEN Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Kyynärnivelen sagittaalitason pitkittäisleikkaus Luku 1 YLÄRAAJAN
Lisätiedot15.10.2012. Benignit tuumorit. Hyvänlaatuiset kasvaimet. = Hyvänlaatuiset kasvaimet. H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi 16.10.2012.
Luennon tavoite H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi Benignit tuumorit = Hyvänlaatuiset kasvaimet 16.10.2012 Dosentti Irja Ventä Suukirurgian erikoishammaslääkäri Yliopistonlehtori Oppia havaitsemaan
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotOsteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011. Kati Salo
Kati Salo 05.10.2011 Osteologinen analyysi Hamina, varuskunta-alue 2011 Kati Salo Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Johdanto... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Materiaali ja metodit... 3 3.1 Materiaalin
LisätiedotLuento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon Käsivarrren laskimot (vener) ja pintahermot (ytliga nerver) Käsivarren ojentajapuolen lihakset
Luento4a: Johdanto yläraajan neljänteen dissektioon /Heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri Puttonen - Käsivarren dorsaalipuoli, kädenselkä (handryggen) ja sormien selkäpuoli, rannenivel
LisätiedotYLÄRAAJAN DISSEKTIOT
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso YLÄRAAJAN DISSEKTIOT HEIKKI HERVONEN Heikki Hervonen, 2012 Kuvat: Rohen: Anatomian kuvaatlas, Medirehab kustannus Rohen et al.: Color Atlas of Anatomy, 6. painos, LWW Luku
LisätiedotPurentaelimistön kivut ja toimintahäiriöt (TMD) Tieteelliset diagnostiset kriteerit RDC/TMD_FIN
Purentaelimistön kivut ja toimintahäiriöt (TMD) Tieteelliset diagnostiset kriteerit RDC/TMD_FIN Suomenkielisen version käännös Dosentti Tuija Suvinen 1,2, EHL Mikko Rantala 1, Dosentti Jari Ahlberg 1 ja
LisätiedotKirjallisuuskatsaus purentaelinten fysikaalisista hoidoista
Kirjallisuuskatsaus purentaelinten fysikaalisista hoidoista Helminen, Hanna 2009 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Kirjallisuuskatsaus purentaelinten fysikaalisista hoidoista Hanna Helminen
LisätiedotPäiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas
Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet
LisätiedotTäydennä itsesi. Miksi yhdenkin puuttuvan hampaan korvaaminen on tärkeää.
Täydennä itsesi. Miksi yhdenkin puuttuvan hampaan korvaaminen on tärkeää. Oletko menettänyt hampaan etkä tiedä, mitä asialle tekisit? Onko hammaslääkärisi poistanut takahampaasi, etkä näe syytä sen korvaamiselle?
LisätiedotMeretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA
Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi Kasvo jumppa OPAS Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA 1 TEKSTI KUVAT JA TAITTO KUSTANTAJA PAINOPAIKKA ISBN Leena
LisätiedotALARAAJAN DISSEKTIOT DOLOR SET AMET
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso ALARAAJAN DISSEKTIOT DOLOR SET AMET Luku 1 ALARAAJAN DISSEKTIOT Alaraajan dissektiot etenevät kuten yläraajankin: tyvestä ja pinnalta vähitellen syvälle päin ja kärkeä kohti
LisätiedotAlaraajan johtopuudutukset
Alaraajan johtopuudutukset Raku Hautamäki ja Markku Ylikauma Alaraajan johtopuudutusten käyttö on varsin vähäistä yläraajan johtopuudutuksiin verrattuna, koska alaraajat saadaan varsin helposti puutumaan
LisätiedotKoodistopalvelun vuosi Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1
Koodistopalvelun vuosi 2014 29.7.2014 Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1 Koodistopalvelimen vuosisuunnitelma 2014 Maaliskuu: Duodecim- FinMeSH THL- Suun terveydenhuollon tietosisältö
LisätiedotOsteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004
Osteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004 Kati Salo 28.7.2004 1 Sisällys: 1. Johdanto... 2 2. Materiaali... 2 3. Metodit... 2 4. Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI)...
LisätiedotTERAPEUTTISEN HARJOITTELUN VAIKUTUS PUREN- TAELIMISTÖN JA YLÄNISKAN KOETTUUN KIPUUN JA ELÄMÄNLAATUUN
TERAPEUTTISEN HARJOITTELUN VAIKUTUS PUREN- TAELIMISTÖN JA YLÄNISKAN KOETTUUN KIPUUN JA ELÄMÄNLAATUUN Huttunen Nona Johansson Johanna Latvala Jenna Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian
LisätiedotKÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA
Tuki- ja liikuntaelimistö KÄDEN JA KYYNÄRVARREN DORSAALIPUOLEN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN A. Hafferl: Lehrbuch der Topographischen Anatomie. Springer Verlag 1953 Luku 1 KÄDEN JA KYYNÄR- VARREN DORSAALI-
LisätiedotTERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.
Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442
LisätiedotSairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis
Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis
LisätiedotHIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces
HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces Veli Lappalainen Nykykäytännön mukaan trofeearvostelussa hirvieläinten trofeista määritetään myös eläimen ikä. Näyttelyyn ja arvosteltavaksi tuotavan trofeen mukana tulee
LisätiedotFIS-TD-koulutus - varustekontrolli
FIS-TD-koulutus - varustekontrolli MÄKIHYPPYPUKU URHEILIJAN MITTAUS Urheilijan tulee seistä rennossa asennossa mittauksen aikana. Hänen tulee olla ilman vaatteita ( tyyppiä alushousut sallittu) ja avojaloin.
LisätiedotLEUKANIVELEN ARTROSKOPIAT
Petteri Jyrkönen LEUKANIVELEN ARTROSKOPIAT Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen laitos 13.4.2015 Tutkielman oppiala: Suu- ja leukakirurgia
LisätiedotVALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus
VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus Veli Lappalainen HAMPAIDEN KEHITYS vasan alaleuan hampaat (alle6 kk.) pm1, pm2 ja pm3 ovat maitohampaita viimeiset takahampaat M2 ja M3 evät ole vielä puhjenneet
LisätiedotNISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA
NISKAN ALUEEN OIREIDEN TUTKIMINEN PROVOKAATIOTESTIEN AVULLA Testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotSUU-RTG -muuttujat, lisätietoja
SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja 1. Yleistä 1.1 Ohjelmassa ennen tulkitsemista valmiina olleet oletustiedot ja muuttujien väliset loogiset yhteydet Tavanomaisesta käytännöstä poiketen alla mainituissa muuttujissa
LisätiedotIhokoepalan otto. Kättä pidempää tieteessä
Kättä pidempää tieteessä Sari Pitkänen LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Iho- ja allergiasairaala sari.pitkanen@hus.fi Leea Ylitalo LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri TAYS, iho-
LisätiedotAivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN
Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Aivojen topografiaa Kallo voidaan jakaa kahteen osaan sen mukaan mihin elinjärjestelmään sen luut liittyvät. Neurocranium tarkoittaa kallon aivoja ympäröivää
LisätiedotSISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,
LisätiedotValmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A.
Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Copyright 2012 Sleeping Well, LLC. Kaikki oikeudet pidätetään. Zquiet on Sleeping Well, LLC -yhtiön rekisteröity tavaramerkki.
LisätiedotKEUHKOT JA RINTAKEHÄ - MAKROANATOMIAA
Hengityselimistö-jakso/ Biolääketieteen laitos KEUHKOT JA RINTAKEHÄ - MAKROANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva tietokannasta Thieme Teaching Assistant 2.0 Luku 1 KEUHKOT JA RINTAKEHÄ Oheista röntgenkuvaa kannattaa
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotHETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun
HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi
Lisätiedot1. Kontrollikerta. Atomikatu 7. Porras A. Porras B. Porras C. Porras D. Arkitehdinkatu 40. Porras A. Oikea. Yleistä. Yleistä LIITE 2: 1 (12)
LIITE 2: 1 (12) 43 1. Kontrollikerta Atomikatu 7 Muutamia sormen jälkiä. puoli pysynyt puhtaampana ja kirkkaampana, tasaisempi jälki. Raitamaisia jälkiä ja muutenkin likaisempi kuin vasen puoli. Laikukas,
LisätiedotEspoon kirkko Markus Hiekkanen Kaivauslöytöjä
Espoon kirkko Markus Hiekkanen 1981 Kaivauslöytöjä Lisäykset Eeva Pettaý 2009 Saatteeksi Suomenlinnan varastosta löytyi ilmeisesti kadonneiksi luultuja Espoon kirkon kaivauslöytöjä. Osa oli luetteloitu
LisätiedotKissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas
Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,
LisätiedotOsteopaattisen hoidon vaikutukset purentaelimen dysfunktion oireisiin
Osteopaattisen hoidon vaikutukset purentaelimen dysfunktion oireisiin Osteopatian koulutusohjelma Osteopaatti Opinnäytetyö 29.09.2006 Jonna Blomqvist Tarja Koivisto Kari Suomalainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.
Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Tarkasta aina ennen asennuksen aloittamista, että toimitus sisältää oikean määrän tarvikkeita. Katso tarvikeluettelo seuraavalta sivulta. HUOM! Ruuvit ovat Torx-ruuveja.
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotShiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua
ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN. Thieme Teaching Assistant
Tuki- ja liikuntaelimistö- jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN NIVELET HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant Luku 1 ALARAAJAN NIVELET Tunnista oheinen nivel. Tutki sitten nivelontelon laajuus, nivelpintojen
LisätiedotYläraaja 1b: Nivelten anatomiaa
Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa / H. Hervonen 2013 Moore 6. painos sivut 7-12, 19-37, 673-87, 793-819; Gray2p s14-25, 650-5, 665-75, 712-5, 724-9, 754-5 Ruotsinnokset (kursiivilla)henri Puttonen Luiden
LisätiedotJOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN
Tuki- ja liikuntaelimistö-jakso JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Brachium Käsi Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Manus Antebrachium HEIKKI HERVONEN Luku 1 JOHDANTO YLÄRAAJAN ANATOMIAAN Eräs tunnusmerkki asiantuntijuudesta
LisätiedotKeskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina
1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät
LisätiedotWINHIT PARODONTOLOGINEN STATUS. Parodontologisen statuksen ohjekirja
WINHIT PARODONTOLOGINEN STATUS Parodontologisen statuksen ohjekirja 2017 2 / 8 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTATIETOA PARODONTOLOGISESTA STATUKSESTA... 3 1.1. PARODONTOLOGISEN JA KARIOLOGISEN STATUKSEN TOIMINTA
LisätiedotPäänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto
Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia
LisätiedotTäydennä itsesi. Uusi elämäsi ilman proteeseja.
Täydennä itsesi. Uusi elämäsi ilman proteeseja. Milloin olet viimeksi puraissut omenaa? Kammoatko julkista esiintymistä huonosti istuvien proteesien vuoksi? Aiheuttaako proteesisi sinulle vaivaa ja epämukavuutta,
LisätiedotKOIRAN PURENTAVIKA: ALAKULMAHAMPAAT OSUVAT KITALAKEEN MITÄ TEHDÄ?
Kirjoittaja: Helena Kuntsi-Vaattovaara, ELL, Dip AVDC, Dip EVDC Eläinlääkäriasema Anident, Lamminpääntie 43, 02880 Veikkola Puh. 09-2565430, sähköposti anident@kolumbus.fi KOIRAN PURENTAVIKA: ALAKULMAHAMPAAT
LisätiedotYleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi
Yleistä Pään ja kaulan alueen syöpien onkologinen hoito 600 uutta tapausta Suomessa vuosittain yleisimmät: kurkunpää, huuli, nielu, suuontelo, kieli esiintyvyys vaihtelee eri puolilla maailmaa Euroopassa,
LisätiedotNucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu
Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)
LisätiedotSeuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan,
Origami on perinteinen japanilainen paperitaittelumuoto, joka kuuluu olennaisena osana japanilaiseen kulttuuriin. Länsimaissa origami on kuitenkin suhteellisen uusi asia. Se tuli yleiseen tietoisuuteen
LisätiedotCIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia
Ryhmä: 5 FCI:n numero: 199 Hyväksytty: FCI 3.11.1999 SKL-FKK 23.2.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni
LisätiedotLääketieteellistä sanastoa
Lääketieteellistä sanastoa Laura Partanen Lääketieteellistä sanastoa 1) Paikkaa ja suuntaa osoittavat sanat Tasot - Sagittaalitaso (nuolitaso) = elimistössä edestä taakse ja ylhäältä alas kulkeva taso
LisätiedotVapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas
Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti
LisätiedotSuukappaleharjoitus Vol.1
q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b
LisätiedotIhoviillot dissektiossa
Thoraxin dissektio / k2013 / HH Työvaiheet: I Rintakehän avaus II Rintakehän elimet in situ III Rintakehän seinämä IV Pericardium V Keuhkot VI Sydämen pinta VII Sydämen sisäosat VIII Mediastinum Viitteet
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
LisätiedotLÄÄKKEEN ANTAMINEN KISSALLE
LÄÄKKEEN ANTAMINEN KISSALLE Kissalle määrätty lääkekuuri on erittäin tarkeää antaa ohjeiden mukaan loppuun saakka. Kuitenkin kissan lääkitseminen voi joskus osoittautua haasteelliseksi. Lääkkeen antajan
Lisätiedot