KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31.

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.7.2015 COM(2015) 373 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31. joulukuuta 2014 {SWD(2015) 148 final} FI FI

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. EU:n talousarviosta takauksen saaneet toimet... 3 3. Takauksella katettujen toimien kehitys... 5 3.1. Komission suoraan hallinnoimat toimet... 6 3.1.1. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)... 6 3.1.2. Maksutasejärjestely... 6 3.1.3. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat... 7 3.1.4. Euratom-lainat... 8 3.2. EIP:n ulkoisten rahoitustoimien kehittyminen... 8 4. EU:n talousarviosta katettavat riskit... 9 4.1. Riskin määrittely... 9 4.2. Kokonaisriskin koostumus... 9 4.3. EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski... 9 4.3.1. Jäsenvaltioihin liittyvät riskit... 10 4.3.2. Kolmansiin maihin liittyvät riskit... 11 5. Takausten käyttöönotto ja takuurahaston tilanteen kehittyminen... 12 5.1. Takausten käyttöönotto... 12 5.1.1. Maksut kassavaroista... 12 5.1.2. EU:n talousarviosta suoritetut maksut... 12 5.1.3. Maksut takuurahastosta ja takaisinperinnät... 12 5.2. Takuurahaston tilanteen kehittyminen... 13 2

1. JOHDANTO Tämän kertomuksen tarkoituksena on seurata EU:n talousarviosta katettavia luottoriskejä. Nämä riskit aiheutuvat takaus- ja lainanantotoimista, jotka Euroopan unioni toteuttaa joko suoraan itse tai välillisesti myöntämällä takuun EIP:lle sen toteuttamia unionin ulkopuolisia rahoitushankkeita varten. Tämä kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 1 149 artiklan nojalla. Kyseisessä artiklassa edellytetään, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen EU:n talousarviosta katetuista takauksista ja niihin liittyvistä riskeistä 2. Kertomuksessa on useita osia: Kertomuksen osassa 2 tarkastellaan EU:n talousarviosta takauksen saaneiden toimien tärkeimpiä ominaisuuksia sekä useita muita kriisinhallintamekanismeja, joista ei aiheudu riskiä EU:n talousarviolle. Osassa 3 kuvataan takauksen saaneiden toimien kehitystä ja osassa 4 suurimpia EU:n talousarviosta katettavia riskejä. Osassa 5 kuvataan puolestaan takausten käyttöönottoa ja ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston, jäljempänä takuurahasto, 3 tilanteen kehittymistä. Tätä kertomusta täydentää komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD), joka sisältää yksityiskohtaisia taulukoita ja selityksiä ja jossa esitetään myös makrotaloudellinen analyysi maista, joille on myönnetty EU:n lainoja ja/tai takauksia. Nämä maat muodostavat suurimman osan takuurahaston riskistä. 2. EU:N TALOUSARVIOSTA TAKAUKSEN SAANEET TOIMET EU:n talousarviosta katettavat riskit ovat peräisin erilaisista luotonanto- ja takaustoimenpiteistä, jotka voidaan jakaa kahteen luokkaan: lainat, jotka Euroopan unioni myöntää makrotaloudellisiin tarkoituksiin, ts. kolmansille maille myönnettävät makrotaloudellisen rahoitusavun lainat 4, maksutaseiden tukemiseen tarkoitetut lainat 5 euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, joilla on maksutasevaikeuksia, sekä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM) 6 myönnettävät lainat, jotka myönnetään yleensä yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitustuen kanssa ja joilla tuetaan kaikkia sellaisia jäsenvaltioita, joille kyseisten jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat poikkeukselliset tapahtumat ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä; 1 2 3 4 5 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). Edellinen kertomus unionin talousarviosta katettavien takausten tilanteesta 31. joulukuuta 2013: COM(2014) 540 final ja SWD(2014) 269 final. Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 (kodifioitu toisinto), annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille, jäljempänä takuurahastoasetus (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10). Makrotaloudellista rahoitusapua voidaan antaa myös unionin ulkopuolisille maille myönnettävinä avustuksina. Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1). Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1). 3

mikrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät lainat, ts. Euratom-lainat ja ennen kaikkea rahoitus, jonka Euroopan investointipankki (EIP) myöntää EU:n takauksen saaneisiin toimiin unionin ulkopuolisissa valtioissa (EIP:n ulkoinen rahoitus) 7. Takuurahasto on vuodesta 1994 kattanut EIP:n myöntämän, takauksen saaneen ulkoisen rahoituksen sekä makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat ja Euratom-lainat kolmansille maille. Jäsenvaltioille myönnetyt maksutaseiden tukemiseen tarkoitetut lainat, ERVM-lainat ja Euratom-lainat puolestaan katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Takuurahasto kattaa unionin ulkopuolisille valtioille tai unionin ulkopuolisissa valtioissa toteutettaviin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin ja lainatakauksiin liittyvät laiminlyönnit. Sen tehtävänä on varmistaa maksuvalmius ilman, että takauksella katettujen lainojen takaisinmaksun laiminlyönnin tai viivästymisen yhteydessä jouduttaisiin aina turvautumaan EU:n talousarvioon; ja tarjota budjettikuria vahvistava väline luomalla rahoituspuitteet, joiden perusteella unionin ulkopuolisille maille myönnettävien komission ja EIP:n lainojen takaustoimintaa koskeva Euroopan unionin politiikka määräytyy 8. Jos EU:n ulkopuolisista maista tulee jäsenvaltioita, kyseisiin maihin liittyviä lainoja ei enää kateta takuurahastosta, vaan riskit katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Takuurahaston toiminta rahoitetaan EU:n talousarviosta, ja sen varat on pidettävä tasolla, joka on tietty prosenttiosuus sen kattamasta laina- ja takauskannasta. Kyseinen prosenttiosuus, jota kutsutaan tavoitesummaksi, on tällä hetkellä 9 prosenttia 9. Jos takuurahaston varat eivät riitä, tarvittavat varat otetaan EU:n talousarviosta. Muut kriisinhallintamekanismit, joita ei kateta EU:n talousarviosta Vastauksena talouskriisiin otettiin käyttöön useita muitakin mekanismeja, joista ei kuitenkaan aiheudu riskiä EU:n talousarviolle. Nämä ovat: Kreikan lainajärjestely 10, joka rahoitetaan euroalueen muiden jäsenvaltioiden Kreikalle myöntämillä kahdenvälisillä lainoilla ja jota komissio hallinnoi keskitetysti; Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) 11 : Euroalueen jäsenvaltiot perustivat ERVV:n tilapäiseksi pelastusmekanismiksi kesäkuussa 2010. Sen tarkoituksena on antaa rahoitusapua euroalueen jäsenvaltioille osana makrotalouden sopeutusohjelmaa. Sopimus pysyvästä pelastusjärjestelystä eli Euroopan vakausmekanismista (EVM) tuli voimaan 27. syyskuuta 2012. ERVV on 1. heinäkuuta 2013 jälkeen jatkanut (yhdessä IMF:n ja eräiden jäsenvaltioiden kanssa) Kreikkaa sekä (yhdessä IMF:n, eräiden jäsenvaltioiden ja 7 8 9 10 11 Viittaukset oikeusperustoihin luetellaan valmisteluasiakirjan taulukon A3 liitteessä. Vaikka ulkoiset riskit katetaan viime kädessä EU:n talousarviosta, takuurahasto toimii välineenä, joka suojaa unionin talousarviota maksulaiminlyöntien riskiltä. Viimeisin takuurahaston tilannetta ja hoitoa koskeva vuosikertomus: COM(2014) 463 final ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2014) 241 final). Vuotta 2014 koskevan kertomuksen odotetaan olevan saatavilla viimeistään heinäkuussa 2015, http://eur-lex.europa.eu/homepage.html Rahaston toimintaa ja tavoitesummaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kertomuksessa COM(2014) 214 final ja sen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SWD(2014) 129 final). Lisätietoa Kreikan lainajärjestelystä: http://ec.europa.eu/economy_finance/assistance_eu_ms/greek_loan_facility/index_en.htm Lisätietoja ERVV:stä: http://www.efsf.europa.eu 4

EU:n/ERVM:n kanssa) 12 Portugalia ja Irlantia koskevia käynnissä olevia ohjelmiaan, mutta se ei ole enää sitoutunut uusiin rahoitusohjelmiin tai sopimuksiin lainajärjestelyistä; - Euroopan vakausmekanismi (EVM) 13 : EVM on tärkeä osa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tarkoituksena on turvata rahoitusvakaus euroalueella tarjoamalla rahoitustukea sellaisille euroalueen jäsenvaltioille, joilla on rahoitusvaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet uhkaavat. EVM on Luxemburgissa sijaitseva hallitustenvälinen elin, johon sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta ja jonka tosiasiallinen lainanantokapasiteetti on 500 000 miljoonaa euroa. 3. TAKAUKSELLA KATETTUJEN TOIMIEN KEHITYS Tässä osassa kuvataan takauksella katettujen toimien kehitystä. Ensin tarkastellaan komission suoraan hallinnoimien toimien ja sen jälkeen EIP:n hallinnoimien toimien kehitystä. Taulukko 1: EU:n talousarviosta katettu kokonaislainakanta 31. joulukuuta 2014 (milj. euroa) Jäljellä oleva pääoma Kertynyt korko Yhteensä % Jäsenvaltiot* Euratom 324 1 326 < 1 Maksutasetuki 8 400 190 8 590 10 EIP 2 315 19 2 334 3 ERVM 46 800 707 47 507 56 Jäsenvaltiot yhteensä 57 840 917 58 757 69 Kolmannet maat** Makrotaloudellinen rahoitusapu 1 829 13 1 842 2 Euratom 24 < 1 24 < 1 EIP*** 24 431 164 24 595 29 Kolmannet yhteensä maat 26 283 178 26 461 31 Yhteensä 84 123 1 095 85 218 100 * Riski katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Lukuihin sisältyvät myös maille ennen niiden EU:hun liittymistä myönnetyt Euratom-lainat ja EIP:n lainat. ** Tämä riski katetaan takuurahastosta. *** Mukana ovat myös EIP:n lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle Syyrian maksulaiminlyöntien seurauksena (määrä: 107 miljoonaa euroa). 12 13 EU/ERVM-lainoille on myönnetty takaus EU:n talousarviosta. Tietoja EVM:sta: http://esm.europa.eu. 5

Valmisteluasiakirjan taulukoissa A1, A2a, A2b ja A3 on tarkempia tietoja näistä jäljellä olevista määristä, erityisesti enimmäismääristä, nostetuista määristä ja takausprosenteista. 3.1. Komission suoraan hallinnoimat toimet 3.1.1. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) Ecofin-neuvosto asetti 9. ja 10. toukokuuta 2010 antamissaan päätelmissä mekanismin enimmäismääräksi 60 000 miljoonaa euroa 14. Lisäksi jäsenvaltioille myönnettävien lainojen ja luottojärjestelyjen pääoma voi neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 15 2 artiklan 2 kohdan mukaan olla enintään yhtä suuri kuin omien varojen enimmäismäärän mukainen maksumäärärahojen liikkumavara. Neuvoston tehtyä päätökset unionin rahoitustuen myöntämisestä Irlannille 16 (enintään 22 500 miljoonaa euroa) ja Portugalille 17 (enintään 26 000 miljoonaa euroa) Irlannille on maksettu 22 500 miljoonaa euroa ja Portugalille 24 300 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tapahtumat Irlannille maksettiin maaliskuussa 2014 viimeinen, 800 miljoonan euron suuruinen lainaosuus, jolloin saavutettiin maan enimmäislainakapasiteetti. Portugalille puolestaan maksettiin 2 200 miljoonaa euroa kahdessa erässä. Jäljelle jäänyttä 1 700 miljoonan euron summaa ei käytetä, koska Portugalin hallitus päätti, ettei se pyydä lainan maksamista. Lisäksi maksujen suorittamisen määräaika on päättynyt. ERVM:n enimmäismäärästä (60 000 miljoonaa euroa) 31. joulukuuta 2014 jäljellä olevasta 13 200 miljoonan euron summasta voidaan tarvittaessa myöntää tukea euroalueeseen kuuluville jäsenvaltioille 18. 3.1.2. Maksutasejärjestely EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukea koskeva järjestely (maksutasejärjestely) otettiin uudelleen käyttöön marraskuussa 2008 Unkarin tukemiseksi ja sen jälkeen vuoden 2009 tammi- ja toukokuussa Latvian ja Romanian markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Määrärahoja sidottiin yhteensä 14 600 miljoonaa euroa. Sitoumuksista jätettiin maksamatta 1 200 miljoonaa euroa, koska niitä vastaavia maksupyyntöjä ei saatu ja maksujen suorittamisen määräaika päättyi. Vuoden 2014 tapahtumat Unkari maksoi takaisin 2 000 miljoonaa euroa ja Latvia 1 000 miljoonaa euroa. Neuvosto päätti 22. lokakuuta 2013 antaa Romanian käyttöön toisen ennalta varautuvan keskipitkän aikavälin rahoitustuen 19 lainana, jonka määrä on enintään 2 000 miljoonaa euroa 14 15 16 17 18 19 Ks. Ecofin-neuvoston 9. ja 10. toukokuuta 2010 pidettyä ylimääräistä kokousta koskeva lehdistötiedote (http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/114324.pdf). Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1). Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/77/EU, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 30, 4.2.2011, s. 348). Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU, annettu 17 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88), ks. myös oikaisu (EUVL L 178, 10.7.2012, s. 15). ERVM:sta on lisätietoja myös komission kertomuksessa Euroopan unionin lainananto- ja lainanottotoiminnasta vuonna 2013 (COM(2014) 529 final). Vuotta 2014 koskevan kertomuksen odotetaan olevan saatavilla viimeistään heinäkuussa 2015, http://eur-lex.europa.eu/homepage.html Neuvoston päätös 2013/531/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, EU:n keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle (EUVL L 286, 29.10.2013, s. 1). 6

ja keskimääräinen erääntymisaika enintään kahdeksan vuotta. Maksuja ei ole vielä suoritettu, mutta lainajärjestely voidaan ottaa käyttöön ja varojen maksamista voidaan pyytää 30. syyskuuta 2015 asti. Maksutasejärjestelyssä oli 31. joulukuuta 2014 jäljellä sen 50 000 miljoonan euron enimmäismäärästä 39 600 miljoonaa euroa, josta voidaan tarvittaessa myöntää lisää tukea. Maksutasejärjestelyyn liittyvien lainojen jäljellä oleva määrä väheni 11 400 miljoonasta eurosta 8 400 miljoonaan euroon vuonna 2014. Tapahtumat 31. joulukuuta 2014 jälkeen Tammikuussa 2015 saatiin vielä kaksi takaisinmaksusuoritusta: 1 200 miljoonaa euroa Latvialta ja 1 500 miljoonaa euroa Romanialta. Maksutasejärjestelyyn liittyviä lainoja oli näin jäljellä 31. maaliskuuta 2015 yhteensä 5 700 miljoonaa euroa. 3.1.3. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat Yleissääntönä on, että makrotaloudellista rahoitusapua koskevat päätökset tehdään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa (SEUT-sopimuksen 212 artikla). Neuvosto voi kuitenkin hyväksyä komission ehdotuksesta päätöksen silloin, kun tilanne kolmannessa maassa edellyttää kiireellistä rahoitusapua (SEUT-sopimuksen 213 artikla). Tätä menettelyä käytettiin myönnettäessä Ukrainalle toinen makrotaloudellista rahoitusapua koskeva paketti vuonna 2014. Vuoden 2014 tapahtumat Neuvosto päätti 14. huhtikuuta 2014 myöntää Ukrainalle 20 makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja enintään 1 000 miljoonan euron arvosta. Nämä lainat nostettiin kokonaisuudessaan vuonna 2014. Vuonna 2010 Ukrainaa varten hyväksytty makrotaloudellinen rahoitusapu 21 ja vuonna 2002 hyväksytyn rahoitusavun 22 kautta edelleen saatavana olevat varat muodostavat yhteensä 610 miljoonan euron lainat. Vuonna 2014 näistä lainoista nostettiin 360 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 15. toukokuuta 2014 myöntää Tunisian tasavallalle makrotaloudellista rahoitusapua 23 enintään 300 miljoonaa euroa lainojen muodossa. Edunsaajamaat maksoivat takaisin 96 miljoonaa euroa (Bosnia ja Hertsegovina 4 miljoonaa euroa, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 10 miljoonaa euroa, Libanon 25 miljoonaa euroa, Montenegro 1 miljoona euroa, Serbia 52 miljoonaa euroa ja Tadžikistan 4 miljoonaa euroa). Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien lainojen jäljellä oleva määrä kasvoi 564,6 miljoonasta eurosta 1 828,6 miljoonaan euroon (tilanne 31. joulukuuta 2014). Tapahtumat 31. joulukuuta 2014 jälkeen 20 21 22 23 Neuvoston päätös 2014/215/EU, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 111, 15.4.2014, s. 85). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 388/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 179, 14.7.2010, s. 1). Neuvoston päätös 2002/639/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EYVL L 209, 6.8.2002, s. 22). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 534/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, makrotaloudellisen avun myöntämisestä Tunisian tasavallalle (EUVL L 151, 21.5.2014, s. 9). 7

Jordanialle maksettiin helmikuussa 2015 ensimmäinen, 100 miljoonan euron erä (joka on osa 180 miljoonan euron rahoitusapupäätöstä). Ukrainalle maksettiin huhtikuussa 2015 sitä koskevan päätöksen mukaisesta määrästä jäljellä oleva 250 miljoonan euron erä ja Georgialle ensimmäinen, 10 miljoonan euron erä (joka on osa 23 miljoonan euron rahoitusapupäätöstä). Lisäksi Tunisialle maksettiin toukokuussa 2015 ensimmäinen, 100 miljoonan euron erä (joka on osa 300 miljoonan euron rahoitusapupäätöstä). 3.1.4. Euratom-lainat Jäsenvaltioille ja tietyille tukikelpoisille unionin ulkopuolisille maille (Venäjä, Armenia ja Ukraina) myönnettävien Euratom-lainojen kokonaismäärälle on asetettu 4 000 miljoonan euron enimmäismäärä, josta on jo nostettu noin 85 prosenttia. Ukrainalle myönnettiin 7. elokuuta 2013 lainaa 300 miljoonaa euroa käytössä olevien ydinlaitosten turvallisuuden parantamiseen. Laina voidaan nostaa kun kaikki sitä koskevan päätöksen voimaantulon edellytykset on täytetty tyydyttävästi. Yhteensä 4 000 miljoonan euron päätöksestä jäljellä olevat 326 miljoonaa euroa voidaan tarvittaessa osoittaa uusiin hankkeisiin. Vuoden 2014 tapahtumat Vuonna 2014 ei nostettu yhtään lainaa. Bulgaria maksoi takaisin 22,6 miljoonaa euroa, Romania 10 miljoonaa euroa ja Ukraina määrän, joka vastaa 6,6:ta miljoonaa euroa. 3.2. EIP:n ulkoisten rahoitustoimien kehittyminen Vuoden 2014 tapahtumat Vuodet 2007 2013 kattavaa EU:n EIP:lle tämän ulkoisia rahoitustoimia varten myöntämää takuuta (vuosia 2007 2013 koskevat ulkoiset valtuudet) jatkettiin kuudella kuukaudella 30. kesäkuuta 2014, sillä neuvosto ja Euroopan parlamentti eivät olleet tehneet päätöstä uudesta EU:n takuusta EIP:lle 31. joulukuuta 2013 mennessä. Uusi päätös EU:n ulkopuolisiin hankkeisiin vuosina 2014 2020 osoitettavalle EIP:n rahoitukselle myönnettävästä EU:n takuusta 24 hyväksyttiin huhtikuussa 2014. Päätöksen mukaan EU:n takuun enimmäismäärä olisi jaettava 27 000 miljoonan euron kiinteään enimmäismäärään ja 3 000 miljoonan euron valinnaiseen lisämäärään. Lisäksi valinnaisen lisämäärän tai sen osan käyttöönottamisesta päätetään tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti EIP:n toteuttamaa päätöksen täytäntöönpanoa ja EIP:n toimien kehitystä koskevien väliarviointikertomusten perusteella. Samaan aikaan allekirjoitettiin 22. heinäkuuta 2014 uusi takuusopimus, kuten päätöksen 14 artiklassa edellytetään. Vuosia 2007 2013 ja 2014 2020 koskevien ulkoisten valtuuksien nojalla allekirjoitettujen lainojen määrä kasvoi vuonna 2014 15 prosenttia edellisvuodesta, yhteensä 4 059 miljoonaan euroon. Nostettujen lainojen määrä oli 2 260 miljoonaa euroa (17 prosenttia enemmän kuin 31. joulukuuta 2013). Vuosia 2007 2013 koskevien valtuuksien mukainen määrä on lähes kokonaan käytetty: allekirjoitettujen lainojen nettomäärä on 29 026 miljoonaa euroa, kun valtuuksien enimmäismäärä on 29 484 miljoonaa euroa. EIP:n aikaisempia ulkoisia valtuuksia koskevat tiedot esitetään valmisteluasiakirjan taulukossa A3. 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (EUVL L 135, 8.5.2014, s. 1). 8

Syyrian hallitus jatkoi EIP:n lainoihin liittyvien korkomaksujen ja takaisinmaksujen laiminlyöntejä vuonna 2014. EIP on pyytänyt takuurahastoa kattamaan nämä suorittamatta jääneet maksut (ks. kohta 5.1.3 jäljempänä). Kaikkien tässä osassa käsiteltyjen välineiden kokonaislainakanta 31. joulukuuta 2014 esitetään taulukossa 1. 4. EU:N TALOUSARVIOSTA KATETTAVAT RISKIT 4.1. Riskin määrittely EU:n talousarviosta katettava riski johtuu takauksella katettujen toimien jäljellä olevasta pääomasta ja koroista. EU:n talousarviosta (joko suoraan tai takuurahaston kautta) katettavia riskejä on tässä kertomuksessa arvioitu seuraavilla kahdella menetelmällä: kokonaisriskiin perustuvassa lähestymistavassa lasketaan katettavan riskin kokonaismäärä, joka on kyseisiin toimiin liittyvän jäljellä olevan pääoman kokonaismäärä (kertynyt korko mukaan luettuna) tiettynä päivänä 25 talousarvioon perustuvassa lähestymistavassa lasketaan EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski eli vuosittain erääntyvä enimmäismäärä, jonka Euroopan unioni joutuisi maksamaan varainhoitovuonna, jos kaikki takauksen saaneisiin lainoihin liittyvät maksut laiminlyödään 26. 4.2. Kokonaisriskin koostumus EU:n talousarviosta katetut jäljellä olevia kokonaismääriä vastaavat enimmäisriskit liittyivät vuoteen 2010 saakka pääasiassa kolmansille maille myönnettyihin lainoihin. Finanssikriisi on kuitenkin vuodesta 2011 vaikuttanut jäsenvaltioiden julkisiin talouksiin huomattavasti. Tämä on aiheuttanut sen, että EU on lisännyt lainanantoaan vastatakseen jäsenvaltioiden kasvaneisiin rahoitustarpeisiin. Riskin koostumus on tämän seurauksena muuttunut. Kun tarkastellaan tilannetta 31. joulukuuta 2014, 69 prosenttia jäljellä olevasta kokonaismäärästä 27 koskee ottolainausta, joka liittyy suoraan EU:n talousarviosta katettaviin jäsenvaltioille myönnettyihin lainoihin (vastaava osuus 31. joulukuuta 2010 oli 45 prosenttia). 4.3. EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski EU:n maksettavaksi tulisi vuonna 2015 (suoraan tai takuurahaston välityksellä) enintään 12 379,8 miljoonaa euroa, jos kaikki takauksen saaneisiin lainoihin liittyvät maksut laiminlyötäisiin. Tämä kattaa vuonna 2015 erääntyvät takauksen saaneiden lainojen lyhennykset ja korkomaksut, kun oletetaan, ettei koko lainaa vaadittaisi heti maksuun, jos maksut laiminlyötäisiin (ks. yksityiskohtaisemmat tiedot valmisteluasiakirjan taulukosta A4). 25 26 27 Ks. kertomuksen taulukko 1. Tässä laskentamenetelmässä otetaan huomioon ainoastaan erääntyneet maksut, eikä oleteta, että koko laina vaadittaisiin heti maksuun, jos maksut laiminlyödään (ks. kertomuksen taulukot 2 ja 3 sekä valmisteluasiakirjan taulukko A4). Ks. taulukko 1. 9

4.3.1. Jäsenvaltioihin liittyvät riskit Takuurahastosta katettava jäsenvaltioihin liittyvä vuotuinen enimmäisriski on vuonna 2015 yhteensä 9 811 miljoonaa euroa (noin 79 prosenttia vuotuisesta kokonaisriskistä). Jäsenvaltioihin liittyvät riskit koskevat a) ennen Euroopan unioniin liittymistä myönnettyjä EIP:n lainoja ja/tai makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyviä lainoja ja/tai Euratom-lainoja, b) maksutasejärjestelystä myönnettyjä lainoja, ja c) ERVM:sta myönnettyjä lainoja. Taulukko 2: Jäsenvaltioiden sijoittuminen EU:n talousarviosta katettavan vuotuisen riskin suhteen vuonna 2015 (milj. euroa) Sijoitus Maa Lainat Vuotuinen enimmäisriski Maan painoarvo suhteessa jäsenvaltioiden vuotuiseen riskiin Maan painoarvo suhteessa vuotuiseen kokonaisriskiin (jäsenvaltiot ja muut maat) 1 Irlanti c) 5 676,4 57,9 % 45,9 % 2 Romania a) + b) 1 882,5 19,2 % 15,2 % 3 Latvia a) + b) 1 265,3 12,9 % 10,2 % 4 Portugali c) 684,5 7,0 % 5,5 % 5 Bulgaria a) 86,1 0,9 % 0,7 % 6 Unkari a) + b) 63,0 0,6 % 0,5 % 7 Tšekki a) 45,7 0,5 % 0,4 % 8 Puola a) 42,8 0,4 % 0,3 % 9 Kroatia a) 40,6 0,4 % 0,3 % 10 Slovakia a) 15,1 0,2 % 0,1 % 11 Liettua a) 4,8 < 0,1 % < 0,1 % 12 Slovenia a) 4,4 < 0,1 % < 0,1 % Yhteensä 9 811,1 100 % 79,3 % 10

4.3.2. Kolmansiin maihin liittyvät riskit Takuurahastosta katettava kolmansiin maihin liittyvä vuotuinen enimmäisriski on vuonna 2015 yhteensä 2 568,7 miljoonaa euroa (21 prosenttia vuotuisesta kokonaisriskistä). Kolmansiin maihin liittyvät riskit koskevat EIP:n lainoja ja/tai makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyviä lainoja ja/tai Euratom-lainoja (yksityiskohdat esitetään valmisteluasiakirjan taulukossa A2b). Takuurahastosta katetaan takauksen saaneet kolmansien maiden lainat, joiden erääntymisajat ulottuvat vuoteen 2042. Jäljempänä on lueteltu järjestyksessä kymmenen maata (41 maasta), joilla on suurimmat maksettavat lyhennykset vuonna 2015. Näiden maiden osuus on 2 106 miljoonaa euroa eli 82 prosenttia takuurahastosta katettavasta kolmansia maita koskevasta vuotuisesta riskistä. Maiden taloudellista tilannetta arvioidaan ja kommentoidaan valmisteluasiakirjan kohdassa 3. Kutakin maata koskevassa taulukossa esitetään myös luottoluokituslaitosten arvio maan luottokelpoisuudesta. Taulukko 3: Kymmenen unionin ulkopuolista maata, joista aiheutuu EU:n talousarviolle suurin vuotuinen riski vuonna 2015 (milj. euroa) Sijoitus Maa Vuotuinen enimmäisriski Maan painoarvo suhteessa kolmansien maiden vuotuiseen riskiin Maan painoarvo suhteessa vuotuiseen kokonaisriskiin (jäsenvaltiot ja muut maat) 1 Turkki 535,9 20,9 % 4,3 % 2 Marokko 309,8 12,1 % 2,5 % 3 Brasilia 254,0 10,0 % 2,1 % 4 Serbia 242,0 9,4 % 2,0 % 5 Tunisia 227,3 8,8 % 1,8 % 6 Egypti 204,2 7,9 % 1,6 % 7 Bosnia ja Hertsegovina 99,9 3,9 % 0,8 % 8 Libanon 86,9 3,4 % 0,7 % 9 Etelä-Afrikka 86,3 3,4 % 0,7 % 10 Syyria 57,0 2,2 % 0,5 % Nämä 10 maata yhteensä 2 106,3 82,0 % 17,0 % 11

5. TAKAUSTEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUURAHASTON TILANTEEN KEHITTYMINEN 5.1. Takausten käyttöönotto 5.1.1. Maksut kassavaroista Kun velallisen maksu Euroopan unionille myöhästyy, komissio käyttää käteisvarojaan välttääkseen ottamiinsa lainoihin liittyvien maksujen myöhästymisen ja siitä aiheutuvat ylimääräiset lainanhoitokustannukset 28. Tällaisia tilanteita ei ollut vuonna 2014. 5.1.2. EU:n talousarviosta suoritetut maksut Jos maksu laiminlyödään, se maksetaan EU:n talousarviosta. Koska jäsenvaltioilla ei ollut maksulaiminlyöntejä vuonna 2014, tätä varten ei pyydetty määrärahoja. 5.1.3. Maksut takuurahastosta ja takaisinperinnät Jos Euroopan unionin myöntämän tai takaaman lainan saajan (unionin ulkopuolisen maan) maksut myöhästyvät, suorittamatta jäänyt maksu katetaan takuurahastosta kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä 29. Syyrian hallitus on joulukuusta 2011 lähtien laiminlyönyt tietyt EIP:n lainoihin liittyvät korkomaksut ja takaisinmaksut. Koska viralliset maksupyynnöt eivät ole tuottaneet tulosta, EIP on toukokuusta 2012 lähtien joutunut turvautumaan takuurahastoon. Syyrian maksulaiminlyöntejä vastaavien takuurahastosta maksettujen määrien kehittyminen esitetään taulukossa 4. EIP:n takuun nojalla pyytämät määrät otetaan takuurahaston tililtä sen jälkeen, kun komission yksiköt ovat antaneet tähän luvan. Kun EU suorittaa maksun EU:n takuun nojalla, EIP:n oikeudet ja oikeussuojakeinot siirtyvät EU:lle. EIP aloittaa takaisinperintämenettelyt EU:n puolesta siirrettyjen summien osalta. 28 29 Ks. yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 12 artikla (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1). Takuurahasto perustettiin vuonna 1994, ja siitä on raportointipäivään mennessä maksettu yhteensä 645 miljoonaa euroa. Takaisin on peritty yhteensä 579 miljoonaa euroa (tähän sisältyvät takaisin maksetut pääomat ja korot, viivästyskorot viivästyneistä maksuista sekä toteutuneet kurssivoitot ja -tappiot). Tarkempia tietoja esitetään valmisteluasiakirjan kohdassa 2.5.4. 12

Taulukko 4: Takuurahastosta takuun nojalla pyydetyt määrät Syyrian lainoihin liittyvissä laiminlyöntitapauksissa (milj. euroa) Vuosi Takuuseen perustuvien suoritusten lukumäärä Erääntyneen maksuerän suuruus Viivästyskorot ja kertyneet korot (1) Takaisin peritty määrä Yhteensä 2012 2 24,02 ei sovelleta 2,15 21,87 2013 8 59,27 1,36 0 60,63 2014 8 58,68 1,54 2,15 60,22 Yhteensä 18 141,97 2,90 2,15 142,72 (1) EIP perii viivästyskorot ja kertyneet korot vasta kunkin lainan toisen maksupyynnön yhteydessä. Niitä kertyy lainaan liittyvän maksun laiminlyöntipäivästä siihen saakka, kun maksu suoritetaan takuurahastosta. Joulukuun 31. päivänä 2014 takauksella katettujen Syyrian lainojen jäljellä oleva pääoma oli yhteensä 554 miljoonaa euroa 30, ja viimeinen laina erääntyy vuonna 2030. Tapahtumat 31. joulukuuta 2014 jälkeen Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana on saatu lisäksi kaksi takuuseen perustuvaa maksupyyntöä, joiden yhteismäärä on 12,15 miljoonaa euroa. 5.2. Takuurahaston tilanteen kehittyminen Takuurahastoasetuksen mukaan rahaston varojen on saavutettava tarkoituksenmukainen taso, ja tavoitesummaksi on vahvistettu 9 prosenttia kuhunkin toimenpiteeseen liittyvien pääomasitoumusten kokonaismäärästä, johon lisätään kertyneet korot. Tavoitemäärän saavuttamisen varmistamiseksi käytössä on rahoitusjärjestely. EU:n talousarviosta maksettiin takuurahastoon tämän rahoitusjärjestelyn perusteella 58,43 miljoonaa euroa helmikuussa 2014. Helmikuussa 2015 vastaava maksu oli 144,40 miljoonaa euroa. Joulukuun 31. päivänä 2014 rahaston nettovarat 31 olivat 2 114,67 miljoonaa euroa. Takuurahastoasetuksessa tarkoitettu nettovarojen ja jäljellä olevien pääomasitoumusten 32 (26 353,17 miljoonaa euroa) suhde oli tavoitesummaa pienempi. Tämän vuoksi EU:n vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisällytettiin 257,12 miljoonan euron määrärahat takuurahaston rahoittamista varten. Takuurahastolla oli 31. joulukuuta 2014 perittävänään 142,72 miljoonan euron maksurästit. 30 31 32 Tähän sisältyy 142,72 miljoonan euron määrä, jonka maksua EIP on jo pyytänyt takuuseen vedoten ja jonka komissio on jo maksanut. Takuurahaston kokonaisvarat, joista on vähennetty kertyneet kulut (EIP:n perimät maksut ja tilintarkastajien palkkiot). Myös kertyneet korot. 13