1. Energia- ja ympäristötekniikka.................................................................................. 1.1 Opetussuunnitelman lähtökohdat........................................................................... 9 1.2 Insinööri AMK, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus.......................................................... 15 1. YDINOSAAMINEN...................................................................................... 17 1..1 YT1 ORIENTOINTI................................................................................. 17 1..1.1 ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ...................................................................... 18 1..1.2 FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET.............................................................. 20 1..1. MATEMATIIKAN PERUSTEET................................................................... 21 1..1.4 OPPIMINEN JA AMMATILLINEN KASVU........................................................... 22 1..1.5 TIETOTEKNIIKKA............................................................................. 22 1..2 YT2 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKKA............................................................. 2 1..2.1 JÄTE-, ENERGIA- JA VESIHUOLTO.............................................................. 2 1..2.2 MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIT JA YMPÄRISTÖKEMIA............................................... 24 1..2. MEKANIIKKA................................................................................. 24 1.. YT YHDYSKUNNAT JA VIRANOMAISSÄÄTELY......................................................... 25 1...1 CAD I SUUNNITTELU.......................................................................... 25 1...2 GEOMETRIA JA TRIGONOMETRIA............................................................... 26 1... YHDYSKUNTASUUNNITTELU................................................................... 26 1...4 YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO....................................................... 27 1...5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI........................................................... 27 1..4 YT4 PAIKKATIEDON SOVELTAMINEN................................................................. 28 1..4.1 HARJOITTELU............................................................................... 28 1..4.2 PAIKKATIETO (ArcGIS)........................................................................ 29 1..4. RUOTSIN KIELI............................................................................... 29 1..4.4 VEKTORIT JA MATRIISIT....................................................................... 0 1..4.5 YMPÄRISTÖPROJEKTI........................................................................ 0 1..5 YS1 YHDYSKUNTASUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT.................................................... 1 1..5.1 KUVANKÄSITTELY JA KUVALLINEN VIESTINTÄ.................................................... 1 1..5.2 MAANMITTAUS, KARTOITUS JA KIINTEISTÖNMUODOSTUS......................................... 2 1..5. MAISEMA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA...................................................... 2 1..5.4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA YHDYSKUNNAT.................................................... 1..6 YS2 LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ..................................................................... 4 1..6.1 KATU- JA TIESUUNNITTELU.................................................................... 4 1..6.2 LIIKENNETURVALLISUUS JA -PSYKOLOGIA...................................................... 4 1..6. YHDYSKUNTASUUNNITTELU (FUAS)............................................................ 5 1..7 YS ASUINYMPÄRISTÖT........................................................................... 5 1..7.1 ASEMAKAAVOITUS........................................................................... 6 1..7.2 ASUINYMPÄRISTÖT-PROJEKTI................................................................. 6 1..7. LÄHIYMPÄRISTÖN KÄSITTELY.................................................................. 7 1..8 YET1 PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS...................................... 8 1..8.1 KESTÄVÄ KEHITYS JA ENERGIATEHOKKUUS KUNNOSTUKSESSA (IN SITU MENETELMÄT).............. 8 1..8.2 MAASTOTYÖSKENTELY, MITTAUKSET JA TYÖMAAVALVONTA...................................... 9 1..8. PILAANTUNEEN KOHTEEN KUNNOSTUSPROSESSI................................................ 9 1..8.4 TILASTOMATEMATIIKKA I (YET)................................................................. 40 1..8.5 YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN KEMIA JA LABORATORIOANALYYSIT.................................... 40 1..9 YET2 VESIEN HALLINTA, VESIRAKENTAMINEN JA VESI GLOBAALINA RESURSSINA......................... 41 1..9.1 AMMATTIENGLANTI (YET)..................................................................... 41 1..9.2 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO, VESISTÖJEN KUNNOSTUS JA RAKENTAMINEN................. 42 1..9. KAUPUNKIALUEIDEN VESIEN HALLINTA JA PROJEKTI............................................. 42 1..9.4 SULJETUT VESIKIERROT, MATERIAALI JA ENERGIATEHOKKUUS.................................... 4 1..10 YET ENERGIAN TUOTANTO JA UUSIUTUVAT ENERGIAT.............................................. 4 1..10.1 ENERGIATEKNIIKKA JA UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTO...................................... 44 1..10.2 FYSIIKAN LABORAATIOT..................................................................... 44 1..10. LÄMPÖENERGIA............................................................................ 45 1..10.4 SÄHKÖ- JA AALTOLIIKEOPPI.................................................................. 45 1..11 YT5 YHDYSKUNTATEKNIIKKA JA INFRARAKENTAMINEN............................................... 46 1..11.1 DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA.................................................... 46 1..11.2 ENGLANNIN KIELI JA VIESTINTÄ............................................................... 46 1..11. NOVAPOINT- SUUNNITTELUOHJELMISTO....................................................... 47 1..11.4 YHDYSKUNTATEKNIIKKA JA VERKOSTOSUUNNITTELU........................................... 48 1..11.5 YMPÄRISTÖGEOTEKNIIKKA JA MAARAKENTAMINEN............................................. 48 1..11.6 YMPÄRISTÖNSUUNNITTELUN TALOUSMATEMATIIKKA............................................ 49 1..12 PROJEKTI (E) JA MENETELMÄOPINNOT............................................................. 49 1..12.1 ENVIRONMENTAL PROJECT.................................................................. 50 1..12.2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA SEMINAARITYÖSKENTELY........................................... 50 1..1 OPINNÄYTETYÖ................................................................................. 51 1.4 TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN.............................................................................. 52 1.4.1 YS4 KUNTAPROJEKTI.............................................................................. 52 1.4.1.1 AMMATTIENGLANTI (YS),,..................................................................... 52 1.4.1.2 KUNTAPROJEKTI............................................................................. 52 1.4.1. TILASTOMATEMATIIKKA I (YS),,................................................................. 5 1.4.2 YET4 ENERGIATEHOKKUUS........................................................................ 5 1.4.2.1 ENERGIANEUVONTA.......................................................................... 54 1.4.2.2 ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUKSISSA......................................................... 54 1.4.2. ENERGIATEHOKKUUS YHDYSKUNTARAKENTEESSA OP.......................................... 54
1.4.2.4 ENERGIATEHOKUUDEN PARANTAMINEN-PROJEKTI............................................... 55 1.4.2.5 LÄMPÖOPPI JA KULJETUSILMIÖT............................................................... 55 1.4. YET5: ENERGIAA SYVENTÄVÄ MODUULI.............................................................. 56 1.4.4 YMPÄRISTÖTEHOKKUUS........................................................................... 56 1.4.4.1 ELINKAARIAJATTELU......................................................................... 57 1.4.4.2 ENERGIATEHOKKUUS........................................................................ 57 1.4.4. MATERIAALITEHOKKUUS, -KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO........................................... 58 1.4.4.4 YMPÄRISTÖASIAT YRITYKSEN JOHTAMISESSA, VIESTINNÄSSÄ JA MARKKINOINNISSA................. 58 1.4.4.5 YRITYKSEN YMPÄRISTÖVASTUUT.............................................................. 58 1.4.5 TOIMINNANOHJAUS............................................................................... 59 1.4.5.1 JOHTAMINEN JA LAATU....................................................................... 59 1.4.5.2 MARKKINOINTI............................................................................... 60 1.4.5. TUOTANNONOHJAUS......................................................................... 60 1.4.5.4 YRITTÄJYYSOPINNOT......................................................................... 61 1.4.5.5 YRITYKSEN RAHALIIKENNE.................................................................... 62 1.4.6 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT.................................................................... 62 2. DEVELOPMENT STUDIES (Fuas).............................................................................. 6 2.1 DEVELOPMENT MANAGEMENT PROJECT................................................................. 6 2.2 NATIONAL AND INTERNATIONAL DEVELOPMENT COOPERATION............................................. 64 2. WORKING AND COMMUNICATION IN DEVELOPMENT COUNTRIES............................................. 65 2.4 KV-TOIMINTA.......................................................................................... 65
Energia- ja ympäristötekniikka YDINOSAAMINEN 180 OP 1 2 4 suoritusvuosi PERUSOPINNOT 7 5 OP YT1 Orientointi, 15 op, 1. syksy 0745OA Oppiminen ja ammatillinen kasvu 2 op 2 01SUO Asiantuntijav iestintä 4 op 0708T110 Tietotek niikka I op 0701MP10 Matema tiikan perusteet op 4 0701FK10 Fysiikan ja kemian perusteet op YT2 Ympäristö- ja energiatekniikka 15 op, 1. syksy 0745MY06 Maa- ja vesiekosysteemit ja ympäristökemia 6 op 6 0701MK10 Mekanii kka op 0745JH06 Jäte-, energia- ja vesihuolto 6 op 6 YT Yhdyskunnat ja viranomaissäätely 15 op, 1. kevät
0745YH0 Ympärist ölainsäädäntö ja hallinto op 0745YA0 Ympärist övaikutusten arviointi op 0745YS0 Yhdysku ntasuunnittelu op 0745CA0 CAD I -suunnittelu op 0701GT10 Geomet ria ja trigonometria op YT4 Paikkatiedon soveltaminen 15 op, 1. kevät 0701VM10 Vektorit ja matriisit op 0745PH0 Paikkati eto (ArcGIS) op 0745YP06 Ympärist öprojekti 6 op 6 01RUO Ruotsin kieli op YT5 Yhdyskuntatek niikka ja infrarakentaminen 15 op, 2. syksy 0745NP0 Novapoin t-suunnitteluohjelma op 0745YV0 Yhdysku ntatekniikka ja verkostosuunnittelu op 0745YM0 Ympärist ögeotekniikka ja maarakentaminen op 01ENG Englannin kieli ja viestintä op 0701DI10 Differenti aali- ja integraalilaskenta op (YET) 0745YT0 Ympärist ösuunnittelun talousmatematiikka op (YS)
AMMATTIOPINNOT 60 OP 1 2 4 suoritusvuosi YS1 Yhdyskuntasu unnittelun lähtökohdat 15 OP, 2. syksy 0746MM05 Maisema maankäytön suunnittelussa 5 op 0746RY04 Rakennet tu ympäristö ja yhdyskunnat 4 op 0746MK0 Maanmitt aus, kartoitus ja kiinteistönmuodostus op 0746KK0 Kuvankä sittely ja kuvallinen viestintä op 5 4 YS2 Liikenne ja maankäyttö 15 OP, 2. kevät Yhdyskuntasuunnitte lu / LAMK Katu- ja tiesuunnittelu / HAMK 5 5 5 Liikenneturvallisuus ja -psykologia / HAMK YS Asuinympärist öt 15 OP, 2. kevät 0746AY05 Asuinym päristöt - projekti 5 op 0746AK05 Asemaka avoitus 5 op 0746LK05 Lähiympä ristön käsittely 5 op 5 5 5 YET1 Pilaantuneen maa-alueen ja pohjaveden kunnostus 15 OP, 2. syksy 0747YL0 Ympärist ötutkimuksen kemia ja laboratorioanalyysit op 0747MM0 Maastot yöskentely, mittaukset ja työmaavalvonta op
0747PK0 Pilaantun een kohteen kunnostusprosessi op 0747KE0 Kestävä kehitys ja energiatehokkuus kunnostuksessa (in-situ menetelmät) op 0701T110 Tilastom atematiikka I op YET2 Vesien hallinta, vesirakentaminen ja vesi globaalina resurssina 15 OP, 2 kevät 0747KV06 Kaupunki alueiden vesien hallinta ja projekti 6 op 0747AE0 Ammattie nglanti op 0747HA0 Haja-asut usalueiden vesihuolto, vesistöjen kunnostus ja rakentaminen op 0747SV0 Suljetut vesikierrot, materiaali ja energiatehokkuus op 6 YET Energian tuotanto ja uusiutuvat energiat 15 OP, 2. kevät 0701SA10 Sähköja aaltoliikeoppi op 0701FL10 Fysiikan laboraatiot op 0701LE10 Lämpöe nergia op 0747UE06 Energiate kniikka ja uusiutuvan energian tuotanto 6 op 6 Projekti (E) + menetelmäopinnot 15 OP,. tai 4. vuosi
0745JO05 Tutkimus menetelmät ja seminaarityöskentely 5 op Ympäristöteknologia n projekti (määritellä än tapauskohtaisesti) 10 op 5 10 5 10 HARJOITTELU 0 OP 0 0 OPINNÄYTETYÖ 15 OP 0745ON015 Opinnä ytetyö 15 op 15 TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 60 OP 1 2 4 suoritusvuosi MUUT AMMATTIOPINNOT 45 OP (valitaan alla olevista 15 op:n moduuleista) YS4 Kuntaprojekti 15 op,. syksy 0701T110 Tilastom atematiikka I op 0746AE0 Ammattie nglanti op 0746KK09 Kunnan kehittämisprojekti 9 op 9 YET4 Energiatehok kuus 15 OP,, syksy 0721LK10 Lämpöo ppi ja kuljetusilmiöt op 0747EY0 Energiat ehokkuus yhdyskuntarakentee ssa op 0747ER0 Energiat ehokkuus rakennuksissa op 0747EN0 Energian euvonta op
0747EP0 Energiat ehokkuuden parantaminen -projekti op YET5 Energiaa syventävä moduuli 15 OP - biomassojen käsittely ja hyödyntäminen energiana; määritellään tapauskohtaisesti Ympäristötehokku us 15 OP,. syksy/kevät, tekniikan alan yhteinen (englanniksi) 0745EK0 Elinkaari ajattelu op 0745MJ0 Materiaali tehokkuus, -kierrätys ja jätehuolto op 0745EH0 Energiate hokkuus op 0745YY0 Yrityksen ympäristövastuut op 0745YJ0 Ympäristö asiat yrityksen johtamisessa, viestinnässä ja markkinoinnissa op Toiminnanohjaus 1 5 OP, tekniikan alan yhteinen 070YR40 Yritykse n rahaliikenne op 070MA40 Markkin ointi op 070JL40 Johtamin en ja laatu op 070TO40 Tuotann onohjaus op 070YO40 Yrittäjyy sopinnot op Development Studies (HAMK/LA MK) 15 OP
0745KV05 National and International Development Cooperation 5 op 0745TK05 Working and Communication in Development Countries 5 op 0745KO05 Develop ment Management Project 5 op - Water supply and sanitation KV-moduuli 15 op määritellään tapauskohta isesti VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 op Opetussuunnitelman lähtökohdat Opetussuunnitelman lähtökohdat Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostuminen ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Koulutuksen rakenteilla, opetussuunnitelmissa kuvattujen osaamisten ja osaamistavoitteiden määrittelyiden yhtenäistämisellä tavoitellaan kansainvälisen liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana niin korkeakoulujen sisällä ja välillä kuin myös opintojen jälkeen työelämässä sekä pyritään mahdollistamaan elinikäinen oppiminen. Lahden ammattikorkeakoulun osaamispohjaisissa opetussuunnitelmissa sovelletaan eurooppalaisen ja kansallisen viitekehyksen (European Qualifications Framework EQF, National Qualifications Framework NQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso on 7. Tutkintojen tuottama osaaminen määritetään osaamistavoitteiden (learning outcome) kautta tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyyksinä (competence). Osaamistavoitteilla tarkoitetaan kuvausta opiskelijan tavoitellusta oppimistuloksesta. Oppimiskäsitys LAMKissa Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Oppiminen lähtee opiskelijan arvostuksesta ja yhdessä tekemisestä. Myös tietokäsitys ohjaa oppimista ja opettamista. LAMKissa tieto nähdään alati muuttuvana ja kehittyvänä, kriittisesti analysoitavana yhteisöllisen toiminnan tuloksena. Monialaisuus ja moniammatillinen yhdessä tekeminen luo mahdollisuuden uusille ideoille ja uudenlaiselle oppimiselle. Oppiminen on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista tiedon rakentamista, joka tukee opiskelijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi oman alansa asiantuntijaksi. Opintojen aikana opiskelijalle tarjoutuu erilaisia oppimisympäristöjä, joissa sekä teoria että käytäntö liittyvät yhteen ja jossa opetus, ohjaus ja arviointi tukevat oppimista. Erilaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijalle suoran kontaktin työelämään, jolloin tietoa rakennetaan, sovelletaan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämäedustajan kanssa moderneja työmenetelmiä ja välineitä soveltaen. Yrittäjämäistä työotetta tuetaan ja opintojen aikana on mahdollista perehtyä ja saada valmiuksia myös yrittäjyyteen. Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedagogisessa strategiassa. LAMK:n pedagoginen strategia
LAMK:n pedagoginen strategia on integroiva oppiminen. CDIO on tekniikan alan tulkinta integroivasta oppimisesta. LAMK:n tekniikan alalla pedagogiseksi strategiaksi on siis valittu CDIO ( Conceive-Design-Implement-Operate = määritellä-suunnitella-toteuttaa-ylläpitää ). CDIO-viitekehys on yli sadan korkeakoulun maailmanlaajuinen tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisen verkosto (mm. MIT, Harvard, Ecole Polytechnique Montreal, Karlsruhen tekninen yliopisto, Chalmers, KHT). Verkosto tarjoaa hedelmällisen vertaisareenan koulutuksen ammattilaisten vuoropuhelulle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle globaalilla tasolla. CDIO-viitekehyksen keskeisin elementti on 12 koulutuksen tavoitetilaa kuvaavaa periaatetta, jotka tukevat koulutusohjelmien pitkäjänteistä kehittämistyötä. Periaatteet voidaan ryhmitellä viiteen kokonaisuuteen. Osa periaatteista korostaa ajattelutavan muutosta koulutuksen järjestämisessä ja osa keskittyy koulutukseen toteuttamiseen. Keskeisessä osassa on myös periaatteisiin sisään rakennettu itsearviointi, joka tukee jatkuvaa kehittämistä. CDIOn tavoitteet vastaavat hyvin nykypäivän koulutuksen kehittämishaasteisiin ja kytkeytyvät monissa korkeakouluissa jo tehtyyn kehittämistyöhön. Olennaista on lisätä työelämälähtöisyyttä aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Toisaalta keskeistä on myös tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta alkaen. CDIO tarjoaa laadullisen kehyksen, joka tarkoittaa myös kansainvälisen vertailtavuuden parantumista. na LAMKissa n laadukas opiskelu- ja oppimisprosessi on ammattikorkeakoululle tärkeä asia. Lahden ammattikorkeakoulussa jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus oppia ja kehittyä ammatillisesti henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus huomioon ottaen. n on hyvä tunnistaa oma oppimistyylinsä, jotta sitä kehittämällä ja monipuolistamalla voisi saada parhaan hyödyn oppimistilanteista. Ammattikorkeakoulun opiskelijalta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omasta oppimisestaan sekä aktiivista vuorovaikutusta yhteisönsä kanssa. Opiskelu tapahtuu usein erilaisissa ryhmissä, joissa opitaan samalla tiimityötaitoja. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä aidoissa työtilanteissa opitaan innovatiivisuutta, luovuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllistä ongelman ratkaisua. Oppiminen on oivaltamisen iloa, uteliaisuutta ja avointa suhtautumista uusiin asioihin. Opettajuus LAMKissa Opettaja on opiskelijan innostaja ja tuki, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijan oppimisprosessia ja asiantuntijaksi kehittymistä. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu pedagogisen ja oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa. LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Keskeistä opettajuudessa on pedagogisen ja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi tulevaisuuden tekeminen yhdessä erilaisten verkostojen kanssa. Opintojen ja oppimisen ohjaus Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille. Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita, opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämistä ja elinikäistä oppimista. a ohjataan oppijan polun eri vaiheissa. Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan. Oppimisympäristöt Lahden ammattikorkeakoulun monialaisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön tarkoituksena on edistää opiskelijan oppimista ja ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Projektioppimisen, kontaktiverkostojen ja teknologisten ratkaisujen avulla oppimisympäristö laajenee yrityksistä ja julkisen sektorin toimijoista koostuvaksi yhteistyöverkostoksi, jonka tuella merkittävä osa oppimisesta tapahtuu. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppimisympäristö on myös LAMKin opettajille oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen ympäristö Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Toimijoiden, opetuksessa hyödynnettävien menetelmien, materiaalien, tilojen ja teknologioiden sekä aitojen työelämän tilanteiden muodostama kokonaisvaltainen toimintaympäristö tukee opiskelijaa oman osaamisen kehittämisessä ja näkyväksi tekemisessä. LAMKin, HAMKin ja Laurea-ammattikorkeakoulun strateginen liittouma (FUAS) laajentaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja opiskelumahdollisuuksia entisestään. Tulevaisuudessa Lahden ammattikorkeakoulun toiminta keskitetään Niemen kampukselle, johon rakennetaan innovaatiokeskittymä. Lahden alueen innovaatiokeskittymä tarjoaa autenttiset kehittämis- ja oppimisympäristöt, joihin otetaan mukaan alueelliset toimijat ja kansainväliset kumppanit. Opetussuunnitelman rakenne
Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat rakentuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista ja niiden osina olevista opintojaksoista. Tutkinnon ydinosaaminen muodostuu perus- ja ammattiopinnoista, pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Ydinosaaminen varmistaa alan asiantuntijuuden. Ydinosaamisen lisäksi opiskelija valitsee tutkintoonsa täydentäviä osaamiskokonaisuuksia ja opintojaksoja, joilla opiskelija voi suunnata ja profiloida omia ammatillisia tavoitteitaan. Ydinosaamisen laajuudet Lahden ammattikorkeakoulussa ovat 150 op 210 op tutkinnosta riippuen. Lahden ammattikorkeakoulussa ydinosaamisen / täydentävän osaamisen määrät tutkinnoittain: Tradenomi (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sosionomi (AMK) Insinööri (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) 150 op / 60 op = 210 op 180 op / 0 op = 210 op 180 op / 0 op = 210 op 180 op / 0 op = 210 op 180 op / 60 op = 240 op 210 op / 0 op = 240 op 210 op / 0 op = 240 op Tutkintojen tasokuvausten (EQF, NQF) lisäksi opetussuunnitelmaan on sisällytetty integroidusti osaamiskokonaisuuksien ja opintojaksojen tavoitteisiin ARENE:n suositukset yhteisistä kompetensseista. Yhteisten kompetenssien (ks. alla oleva taulukko) hallitseminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja ammatillisen ydinosaamisen saavuttaminen puolestaan työelämän edellyttämän asiantuntijuuden rakentumisen. Yhteisten kompetenssien lisäksi opetussuunnitelmissa kuvataan alakohtaiset, ammatilliset kompetenssit. n työmäärää kuvataan eurooppalaisen mitoitusjärjestelmän mukaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa 60 opintopistettä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä Yhteiset osaamisalueet / kompetenssit AMK-tutkinnossa ovat: OSAAMISALUE OPPIMISEN TAIDOT OSAAMISEN KUVAUS osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta EETTINEN OSAAMINEN kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen TYÖYHTEISÖOSAAMINEN osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä omaa valmiuksia yrittäjyyteen INNOVAATIO-OSAAMINEN kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen osaa työskennellä projekteissa osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia Energia- ja ympäristötekniikan osaamisalueet / kompetenssit AMK-tutkinnossa ovat: OSAAMISALUE MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN OSAAMISEN KUVAUS kykenee loogis-matemaattiseen ajatteluun ja lähestymistapaan teknisessä ongelmanratkaisussa osaa hyödyntää matemaattisia periaatteita, menetelmiä ja työkaluja tuntee alan sovelluksissa tärkeät fysiikan ja kemian lainalaisuudet ja kestävän kehityksen periaatteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN ymmärtää kestävän kehityksen periaatteet, elinkaariajattelun ja materiaali- ja energiatehokkuuden merkityksen YHDYSKUNTASUUNNITTELUN OSAAMINEN osaa kaavatasoihin, rakennetun ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluohjelmistojen hallintaan perustuvan yhdyskuntasuunnittelun ymmärtää maiseman ja luonnonolojen asettamat lähtökohdat ja vaatimukset suunnittelussa sekä erityyppisten luonnonalueiden sietokyvyn muutoksille ymmärtää rakennetun ympäristön historialliset vaiheet ja tunnistaa erilaiset yhdyskunta- ja ympäristötyypit osaa laatia perusinventoinnit suunnittelualueesta koskien maisemaa, luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä ymmärtää vuorovaikutteisuuden ja monialaisen ammattitaidon merkityksen asuinalueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSAAMINEN osaa seurata ympäristön tilaa hyödyntäen näytteenottoa ja kenttämittauksia/analyysejä osaa kunnostaa vaurioitunutta ympäristöä niin pilaantuneen maan kuin vesistöjen ja pohjaveden osalta osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta sivuvirtojen (jätteiden) hyödyntämisessä suljetuilla kierroilla osaa seurata ja vähentää ihmisen ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta niin maan, veden kuin ilman osalta
ENERGIATEKNIIKAN OSAAMINEN tutustuu uusiutuviin energioihin ja niihin liittyviin laiteratkaisuihin tutustuu energiantuotantolaitteiden rakenteeseen ja toimintaperiaatteisiin perehtyy tarkemmin fossiilisiin polttoaineisiin sekä ydin- ja vesivoimaan osaa vertailla eri energiamuotojen taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia ymmärtää biopohjaisen energiatuotannon erityispiirteet tuntee energiatehokkuuden käsitteet ja taustan ymmärtää millaisin keinoin yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa YMPÄRISTÖTEKNINEN SUUNNITTELUTAITO * osaa käyttää tietokoneavusteisia suunnitteluohjelmia niin yhdsykuntasuunnittelussa kuin ympäristöteknisissä sovelluksissa PROJEKTIOSAAMINEN oppii työskentelemään osana projektia yhteistyössä muiden kanssa oppii vuorovaikutustaitoja sekä esiintymistä oppii toimimaan esimiehenä oppii hakemaan tietoa ja raportoimaan TALOUDELLISUUSOSAAMINEN oppii ajattelemaan asioita kustannustehokkaasti oppii vertailemaan erilaisia teknisiä vaihtoehtoja taloudellisesta näkökulmasta Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointi edellyttää, että tutkintojen osaamispohjaisuus on riittävän hyvin määritelty, jotta yksilön osaaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamisen tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kuvaavat sen osaamisen mitä opiskelijalta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Tavoitteet kuvataan hyvän opiskelijan osaamisena. Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. lla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin osaamisvaatimuksiin. Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 tai hyväksytty/hylätty -periaatteella, jolloin hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan hyvät tiedot (). Arviointikriteerit on yhteisesti kuvattu tasoille 1, ja 5. OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOISSA / soveltaen Laurea-AMK: Amk-tutkinto Alkuvaiheen opiskelija Valmistumisvaiheen opiskelija
KIITETTÄVÄ 5 / opiskelija osaa Käyttää asiantuntevasti ammattikäsitteitä. Noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti. Perustella toimintaa tutkitun tiedon avulla. Toimia itsenäisesti ja aloitteellisesti tavoitteiden suunnassa. Toiminta on usein joustavaa, järjestelmällistä, kehittämispainotteista, luovaa ja aktiivista. Valita toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja ja perustella valintansa. Toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteenmukaisesti. Edistää ryhmän toimintaa. Kriittisesti soveltaa ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan Käyttää asiantuntevasti ja laaja-alaisesti ammattikäsitteitä sekä hallitsee kokonaisuuksia. Kehittää toimintaympäristönsä työturvallisuutta. Kehittää toimintatapoja vertailemalla, yhdistelemällä ja valitsemalla tutkittua tietoa. Toimia aloitteellisesti ja innovatiivisesti tavoitteiden mukaan. Toiminta pääsääntöisesti uutta luovaa, työelämää kehittävää ja selkeän ammatillista. Valita, yhdistellä ja kehittää toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja. Toimia aloitteellisesti ja vastuullisesti asiakassuhteissa sekä ymmärtää asiakkuuden merkityksen kokonaisuuden kannalta. Kehittää ja uudistaa monialaisen / -ammatillisen ryhmän toimintaa Soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita monimutkaisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. HYVÄ / opiskelija osaa Käyttää systemaattisesti ammattikäsitteitä. Soveltaa työturvallisuusohjeita toiminnassaan. Perustella, vertailla ja analysoida toimintaansa yleisillä ohjeilla. Selviytyä itsenäisesti erilaisissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä. Soveltaa monipuolisesti opittuja tekniikoita ja malleja. Toimia ammatillisesti asiakastilanteissa. Toimia ryhmässä tavoitesuhteisesti. Perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Käyttää asiantuntevasti ammattikäsitteitä. Huolehtia omasta ja työyhteisönsä työturvallisuudesta sekä havaitsee kehittämiskohteita. Valita toimintatapoja tutkitun tiedon ja ohjeistuksen perusteella. Toimia systemaattisesti ja kriittisesti tavoitteiden suunnassa monimutkaisissa tilanteissa. Toiminta usein joustavaa, järjestelmällistä, luovaa ja aktiivista. Valita toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja ja perustella valintansa. Priorisoida ja ylläpitää asiakkuuksia/asiakassuhteita. Edistää ryhmän toimintaa. Soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan.
TYYDYTTÄVÄ 1 / opiskelija osaa Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja asianmukaisia ammattikäsitteitä sekä osoittaa perehtyneensä tietoperustaan. Toimia turvallisesti, joskin toiminta on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ hapuilevaa/ omalähtöistä Noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä perustella toimintaansa annetuilla ohjeilla. Toimia ohjattuna asianmukaisesti. Käyttää opittuja tekniikoita ja malleja. Ottaa toiminnassaan asiakkaat huomioon. Toimia ryhmän jäsenenä. Toimia ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Käyttää systemaattisesti ammattikäsitteitä. Noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti. Perustella ja analysoida toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä tutkitun tiedon avulla. Toimia ammatillisesti ja vastuullisesti ennakoimattomissa asiakas- ja ongelmatilanteissa. Toimia itsenäisesti erilaisissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä. Soveltaa monipuolisesti opittuja tekniikoita ja malleja. Toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää asiakastarpeita. Toimia ryhmässä tavoitesuhteisesti. Toimia ja perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelun kansainvälisyys Kansainvälinen osaaminen on oleellinen osa ammattitaitoa. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, jossa korostuvat kielitaito, valmiudet kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittymistä tuetaan koulutuksessa monin eri tavoin. Kansainvälistymisen tärkeimpiä muotoja ovat eri vaihto-ohjelmien kautta toteutuvat opiskelijavaihdot ja harjoittelut ulkomaille, intensiivikurssit, vieraskieliset opintojaksot, saapuvat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä osallistuminen koulutusalan verkostoihin, seminaareihin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Lahden ammattikorkeakoululla on hyvät kansainväliset yhteydet, ja opiskelijoita kannustetaan tekemään osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihtona. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan osaksi opiskelijan opintoja ECTS-periaatteiden mukaisesti. FUAS-yhteistyössä on laadittu kansainvälisille opiskelijoille opiskelun ja oppimisen ohjauksen malli. Opetussuunnitelmien laadun arviointi ja kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, koulutuksen laatupalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/ yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia. LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla. Insinööri AMK, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus Energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuu käsittää kaksi ydinosaamisaluetta: Yhdyskuntasuunnittelu ja Ympäristöja energiatekniikka. Ympäristöteknologian koulutusohjelmassa kaikki opiskelevat samoja opintoja ensimmäiset lähes puolitoista vuotta. Tämän jälkeen opiskelija valitsee pääaineekseen energia- ja ympäristönsuojelutekniikan tai yhdyskuntasuunnittelun. Koulutukseen perusopintoihin kuuluu matematiikan, fysiikan ja kemian opintoja. Kaikille yhteiset ammattiopinnot sisältävät muun muassa tutustumista maa-, vesi- ja kaupunkiekosysteemeihin, jäte-, vesi-, ja energiahuoltoon sekä ympäristölainsäädäntöön. Yhdyskuntasuunnittelu ja - tekniikka tulevat tutuiksi sekä teorian, käytännön esimerkkien että suunnitteluohjelmien avulla. Opiskelun aikana ollaan aktiivisesti yhteistyössä yritysten ja julkisyhteisöjen (esim. kunnat, kaupungit, yliopistot ja tutkimuslaitokset) kanssa. Erityisesti näiden toimeksiantojen kautta opiskelija saa käsityksen siitä, millaisia työelämätaitoja edellytetään suunnittelu - ja konsulttityössä. Opintojen olennaisia osia ovat työharjoittelu sekä opinnäytetyö. Työharjoittelujaksoilla opiskelija perehtyy yrityksen tai julkisyhteisön toimintaan sekä käytännön työskentelyyn. Opinnäytetyössä opiskelija keskittyy kiinnostavan työelämälähtöisen aiheen selvitys- ja suunnittelutehtävään. Syksyllä 201 koko koulutusohjelma muutti Niemenkadulle Lahden tiede- ja yrityspuistoon, jossa opetus tapahtuu. Tiede- ja yrityspuistossa
opiskelee myös pääosa ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoista sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitoksen opiskelijoita. Kiinteistössä toimii noin 50 yritystä. Uusiutuvaan energiaan liittyvää opetusta toteutetaan myös tutkimuskeskus Energonissa. Yhdyskuntasuunnittelu Millaisissa yhdyskunnissa asumme vuonna 2050? Haluatko olla vaikuttamassa tulevaisuuden ympäristöön niin kaupungissa kuin maaseudulla? Tässä pääaineessa keskitytään yhdyskuntasuunnittelun keinoihin ja mahdollisuuksiin. Teemme työelämälähtöisiä projekteja, joissa opiskelijat esittelevät omia suunnitelmiaan työn tilaajille ja asukkaille ja omaksuvat vuorovaikutteisen suunnittelutavan. Yhdyskuntasuunnittelu painottuu ympäristön antamien lähtökohtien ymmärtämiseen, ympäristön kehittämiseen kaupunki- ja maaseutualueilla, suunnitelmien ideoimiseen ja havainnollistamiseen, kaavojen ja suunnitelma-asiakirjojen laatimiseen sekä suunnitteluohjelmistojen soveltamiseen käytännön tarpeisiin. Työtehtävät ja opintojen tarkempi kuvaus Koulutus tarjoaa työelämään perehdyttävät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot sekä myönteisen asennoitumisen yrittäjyyteen. Koulutuksella omaksutaan tarvittavat suunnittelu - ja kehittämistaidot toimia mm. monialaisissa ympäristöalan selvitys- ja suunnittelutoimistoissa ja erilaisten julkisten työantajien palveluksessa (valtio, kaupungit, kunnat, kehittämisyhtiöt). Opiskelun aikana viestintä- ja raportointitaidot kehittyvät sekä opitaan alan kansainvälisyyteen ja projektityöskentelyyn. Yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdat -moduulissa tutustutaan maiseman ja rakennetun ympäristön ominaisuuksiin sekä erilaisiin yhdyskuntatyyppeihin. Maiseman inventointi ja analysointi ovat keskeisiä yhdyskuntasuunnittelun lähtökohtia, samoin rakennetun ympäristön historiallisten arvojen tunnistaminen. Moduulissa opitaan myös tunnistamaan eri aikojen rakentamista ja tyylisuuntia. Moduuliin sisältyy myös kuvankäsittelyn ja kuvallisen esittämisen opintoja. Opittuja periaatteita sovelletaan käytäntöön harjoitustehtävien avulla. Asuinympäristöt-moduulissa keskitytään asuinaluesuunnitteluun valitulla kohdealueella. Opitaan asuinrakentamiseen ja lähiympäristöön liittyvää mitoitusta ja esitystapoja, suunnitellaan alueen havainnekuva sekä laaditaan sen mukaisesti asemakaava-asiakirjat käyttäen hyväksi cad-pohjaista suunnittelua ja suunnitelmasovelluksia. Lähiympäristön käsittelyssä tutustutaan alueelle sopivaan kasvillisuuteen, ympäristörakenteisiin ja eri toimintojen tilantarpeisiin ja kehitetään asuinympäristöön sopiva suunnitelma. Maakäytön ja liikenteen suunnittelu moduuliin sisältyy yhdyskuntasuunnittelun, katu- ja tiesuunnittelun sekä liikenneturvallisuuden ja -psykologian opintojaksoja, joilla opiskellaan mm. yhdyskuntien ja liikenneväylien välistä vuorovaikutusta ja sen huomioimista. Kuntaprojekti käsittelee monialaisempia suunnittelutehtäviä, yleiskaavoitusta maaseutualueille ja kaupunkien tai taajamien keskusta-alueiden kehittämistä. Ympäristön käyttäjät ja vuorovaikutteinen suunnittelu otetaan huomioon harjoitustöissä. Aiemmin opittuja taitoja hyödynnetään alueiden inventoinnissa ja suunnittelussa. Suunnittelukursseihin sisältyy laajahko projektityö. Tähän moduuliin on integroitu kuvallisen viestinnän opetusta, englannin kielen ammattikurssi sekä matematiikkaa. Täydentävää osaamista opiskelija voi hankkia tutkintoon sisällyttämällä siihen pääaineen opintojen ohella muita opintoja omasta tai muilta ammattikorkeakoulun aloilta. Laaja-alaisissa projektiopinnoissa työskennellään monialaisten työelämälähtöisten toimeksiantojen mukaisesti ja yhteistyössä työn tilaajan kanssa uusien käytännön sovellutusten ja suunnitelmien laatimiseksi. Opinnot toteutetaan mahdollisesti englanniksi. LISÄTIETOJA Lehtori Raine Vihelmaa raine.vihelmaa[at]lamk.fi 044 7081 47 Opintosihteeri Sirkka Saarela sirkka.saarela [at]lamk.fi 044 7080814 Ympäristö- ja enegiasuojelutekniikka Tule opiskelemaan voimakkaasti kehittyvää alaa ja osallistu uusien innovaatioiden kehittämiseen! Energiantuotantoon ja ympäristönsuojelutekniikkaan liittyvät haasteet ovat keskeisiä tulevaisuudessa. Pääaineen opinnot keskittyvät energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusituvan energian tuottamiseen sekä ympäristövaurioiden korjaamiseen ja materiaalien kiertoon. Energia-asiat painottuvat uusiutuvaan energiaan ja laiteratkaisuihin, energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen sekä energiakysymysten kokonaisvaltaiseen teknis-taloudelliseen tarkasteluun. Ympäristönsuojelutekniikka painottuu ympäristönäytteenottoon, vaurioituneen ympäristön
kunnostukseen sekä sivuvirtojen (jätteiden) hyödyntämiseen suljetun kierron periaatteella. TKI-toiminnan painopisteenä on ympäristöteknologian (ml bioteknologia) hyödyntäminen ja se nivoutuu koulutuksen kanssa yhteen projektitöiden ja opinnäytteiden kautta. Työelämälähtöiset hankkeet pyritään nivomaan yhteen koulutuksen kanssa projektitöiden ja opinnäytteiden kautta. Työtehtävät ja opintojen tarkempi kuvaus Koulutus tarjoaa työelämään perehdyttävät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot sekä myönteisen asennoitumisen yrittäjyyteen. Koulutuksella omaksutaan tarvittavat suunnittelu - ja kehittämistaidot toimia mm. monialaisissa ympäristöalan selvitys- ja suunnittelutoimistoissa ja erilaisten julkisten työantajien palveluksessa (valtio, kaupungit, kunnat, kunnalliset liikelaitokset, kehittämisyhtiöt). Opiskelun aikana viestintä- ja raportointitaidot kehittyvät sekä opitaan alan kansainvälisyyteen ja projektityöskentelyyn. Pilaantuneen maa-alueen ja pohjaveden kunnostus moduulissa käsitellään näytteiden ottoa ja kenttämittauksia sekä niiden eroja. Mittaus- ja analyysituloksia opitaan käsittelemään ja raportoimaan sekä tutustutaan ympäristön kunnostuksen ja ylläpidon tärkeyteen. Vesien hallinta, vesirakentaminen ja vesi globaalina resurssina moduulin aihepiiri kattaa vesihuollon yksikköprosessit puhtaan veden valmistuksen ja jäteveden puhdistuksen alueilta. Vesihuoltoa käsitellään osana yhdyskuntatekniikkaa, lisäksi tutustutaan laitosten toimintaan ja valvontaan. Sanitaatiota ja puhdasta vettä käsitellään globaalista näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan vesistöjen kunnostukseen ja ylläpitoon sekä hulevesien käsittelyyn kaupunki- ja maaseutualueilla. Energian tuotanto ja uusiutuvat energiat moduulissa opiskelija perehtyy energian tuotantoon liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin ja lainsäädäntöön. Energian tuotannon kannalta keskeiset fysiikan ilmiöt liittyvät osana moduuliin kuten myös energian tuotantoon liittyvät laitteet. Eri energiantuotantotapoja vertaillaan ja tarkastellaan, millaista liiketoimintaa uusituvan energian alalla on. Energiatehokkuus -moduulissa käsitellään lämpöoppia, kuljetusilmiöitä ja energiatehokkuuden käsitteitä. Esiin tulee, millaisin keinoin yhdyskuntarakenteen ja yksittäisen rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Lisäksi käsitellään energianeuvonnan periaatteita sekä kohderyhmiä ja asiakasneuvontaa. Moduuliin sisältyy projektityö, jonka aiheena on valitun kohteen energiatehokkuuden parantaminen. Ympäristötehokkuus -moduuli käsittelee jätteiden osuutta osana materiaalikiertoa sekä liiketoimintamahdollisuutena, joka tähtää jätteen määrän vähentämiseen. t perehtyvät työskentelyyn kehittämis- ja suunnitteluprojekteissa sekä omaksuvat niiden edellyttämät ryhmätyö-, raportointi- ja esittelyvalmiudet. Moduulissa opitaan kehittämään yrityksen tai julkisyhteisön toimintaa laatimalla jätehuoltosuunnitelma sekä tekemällä auditointi ja ideoimalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös yritystä koskevaa ympäristölainsäädäntöä käsitellään tässä yhteydessä. Energiaa syventävä moduuli esittelee biojätteen erilaisia muotoja ja määriä, bioprosessien erityispiiteitä ja biojätteen hallittua käsittelyä. Perehdytään hapellisen ja hapettoman jätteenkäsittelyn prosesseihin. Moduulissa tarkastellaan biomassojen käsittelyä ja hyödyntämistä energiana sekä opiskellaan taloudellista tarkastelua valituista jätelajeista. Täydentävää osaamista opiskelija voi hankkia tutkintoon sisällyttämällä siihen pääaineen opintojen ohella muita opintoja omasta tai muilta ammattikorkeakoulun aloilta. Laaja-alaisissa projektiopinnoissa työskennellään monialaisten työelämälähtöisten toimeksiantojen mukaisesti ja yhteistyössä työn tilaajan kanssa uusien käytännön sovellutusten ja suunnitelmien laatimiseksi. Opinnot toteutetaan mahdollisesti englanniksi. LISÄTIETOJA Yliopettaja Sakari Halmemies sakari.halmemies[at]lamk.fi 050 406 852 Opintosihteeri Sirkka Saarela sirkka.saarela [at]lamk.fi 044 7080814 YDINOSAAMINEN YT1 ORIENTOINTI Orientointi 15 OP YT1 Orientointi 15 op, 1. syksy
Moduulin osaamistavoitteet hallitsee oppimiseen liittyvät rutiinit ymmärtää ympäristöteknologian toimintamahdollisuudet työelämässä osaa hyödyntää opiskelussaan tietotekniikan, matematiikan, fysiikan ja kemian perustietoja kehittää osaamistaan ympäristöasioissa omia vahvuuksiaan hyödyntäen ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ 01SUO ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ, 4 OP 01SUOA ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ OP 01SUOA ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ OP 01PINFO INFORMAATIOLUKUTAITO 1 OP osaa arvioida ja tulkita erilaisten viestien merkityksiä ja kehittää omia viestintätaitojaan soveltaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja tarkoituksenmukaisesti ja dialogisesti työelämän asiakastilanteissa soveltaa ryhmätyötaitoja kokous- ja neuvottelutilanteissa suunnitella ja tuottaa oikeakielisiä asiakastekstejä sekä tieteellisiä artikkeleita. Työelämän tekstilajit, opiskelutekstit, artikkeli, ryhmätyön menettelytavat, kokouksen ja neuvottelut, puhe, suullinen raportointi. - Edeltävä osaaminen Aktivoiva lähiopetus, verkkotehtävät, artikkeli, kielenhuollon koe. Arviointi asteikolla 1 5 Arviointikriteerit 5 osaa tuottaa asiatyylistä artikkelitekstiä, joka täyttää lähdekriittisen tieteellisen tekstin kriteerit suunnitella ohjetekstejä ja raportteja eri kohderyhmille yhdistää erilaisia ryhmätyön menetelmiä kokous- ja neuvottelutilanteissa tulkita erityyppisten asiakkaiden viestintää ja tehdä sen pohjalta toiminnallisia johtopäätöksiä soveltaa suulliseen esitykseen opiskelualansa tietoa. osaa tuottaa asiatyylistä esseetekstiä, jossa sovellettu lähdekritiikkiä tuottaa ohjetekstejä ja raportteja arvioida ryhmätyön menetelmien käyttöä kokous- ja neuvottelutilanteissa tulkita erityyppisten asiakkaiden viestintää suunnitella suullisen esityksen. 1 osaa tuottaa ammattialansa tekstiä tunnistaa ohjetekstejä ja raportteja määritellä kokous- ja neuvottelutilanteen rakenteen verrata erityyppisten asiakkaiden viestintää kuvata suullisesti oman alansa ammattitilanteita. Oppimateriaali
Jokin seuraavista: Kauppinen, A., Nummi, J. & Savola, T. 2010. Tekniikan viestintä. Helsinki: Edita Prima, Mattila, H., Ruusunen, T. ja Uola, K. 2006. Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle. Helsinki: WSOY, Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H. 2006. Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita Prima, Roivas, M. & Karjalainen, A.-L. 201. Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Helsinki: Edita, lisäksi verkkomateriaali. 01PINFO INFORMAATIOLUKUTAITO 1 OP Tiedonhankintataidot ovat tärkeä osa korkeakouluopiskelijan sujuvaa opiskelua, ammatillista kasvua ja menestymistä työelämässä. Taustalla: Suomen korkeakoulujen informaatiolukutaitosuositus: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/neuvosto/verkostot/informaatiolukutaitoverkosto/fil es/liitetiedosto2/ilsuositus_fi.pdf Informaatiolukutaidon (IL) opintosuunnitelma: IL1: tiedonhankinnan perusteet (uudet opiskelijat) IL2: informaatiolukutaito aineopinnoissa (ont, proseminaari), IL: Informaatiolukutaito syventävissä opinnoissa (Master-opinnot) Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet perustuvat American Library Associationin vuonna 2000 hyväksymään standardiin Information Literacy Competency Standards for Higher Education. IL1: tiedonhankinnan perusteet osaamistavoitteet: osaa: tunnistaa tiedontarpeensa ja tiedonhankinnan merkityksen opintojen eri vaiheissa hankkia opiskelussa tarvitsemaa tietoa tehokkaasti ja monipuolisesti hyödyntää opiskelussa tarvittavia erityyppisiä lähdeaineistoja ja palveluja arvioida tietoaineistoja lähdekriittisesti käyttää tietoa eettisesti Informaatiolukutaito liittyy aina johonkin opiskeltavaan aineeseen, kuten Asiantuntijaviestinnässä esseen/ artikkelin aiheeseen tehtävään tiedonhankintaan ja tulosten analysointiin tiedonlähteiden arvioinnin näkökulmasta. Keskeisiä oppimisalueita ovat: eri alojen elektroniset tietoaineistot ja -kannat, Finna-portaali, avoimet verkkojulkaisut, tiedonhankintastrategiat ja hakutekniikat, tietoaineistojen tekijän- ja käyttöoikeudet sekä lisenssit, lähdekriittisyys kriteereineen. Suoritusajankohta Osio on suositeltavaa suorittaa heti ensimmäisenä opiskeluvuotena, sillä hyvät tiedonhankinnan taidot ovat yksi sujuvan opiskelun edellytys. Edeltävä osaaminen Tietokoneen perushallinta. osaa käyttää Lahden ammattikorkeakoulussa hyödynnettäviä opetuksen ja opiskelun järjestelmiä Toteutus Kontaktiopetuksena suorittavat Info tieto- ja kirjastopalveluista, kontaktiopetus yhteistyössä Asiantuntijaviestinnän opetuksen kanssa, yksilö- ja ryhmäohjaus tiedonhankintaklinikalla, Informaatiolukutaidon osaamiskoe, korvaava opetus osaamiskokeessa kaksi kertaa hylätyille. Kontaktiopetuksen ajat ja paikat Asiantuntijaviestinnän kalenterin mukaan Tiedonhankintaklinikan ajanvaraus: https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin671462&sid=d4297 9d2-7d49-4ebe-9092-487f05bb&dy=95875689 Informaatiolukutaidon osaamiskokeen harjoitteluympäristö Repussa Itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaleihin ja ohjeisiin Repussa olevan osaamiskokeen ja korvaavan opetuksen ajat ja paikat: http://www.phkk.fi/palvelut/tieto-ja-kirjastopalvelut/tiedonhankinta /osaamiskoe/sivut/default.aspx Verkkokurssina suorittavat
Arviointi Verkkotyöskentely Repussa (Asiantuntijaviestinnän verkkokurssin itsenäinen osio) Verkkokurssin aloitusinfo: yhteistyössä Asiantuntijaviestinnän verkkokurssin kanssa Ohjatut verkkotehtävät ohjeineen Tiedonhankintaklinikat: yksilö- ja ryhmäohjaus https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin671462&si D=d42979d2-7d49-4ebe-9092-487f05bb&dy=95875689 Itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaleihin Osaamiskokeen tai verkkokurssin hyväksytty/ hylätty suoritus Oppimateriaali Itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaleihin: Tiedonhankinnan opas: http://wiki.lamk.fi/display/tiedonhankinta Tiedonhallinnan perusteet / Virtuaaliammattikorkeakoulu http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0090/116829497016.ht ml Elektroniset tietoaineistot: itsenäinen harjoittelu, etäkäyttömahdollisuus http://www.phkk.fi/palvelut/tieto-ja-kirjastopalvelut/tietoaineistot/eaineistot/sivut/default.asp Informaatiolukutaidon verkkoharjoitteluympäristö ohjeineen ja harjoituksineen Omaehtoisen tiedonhankinnan tuloksena löytynyt tiedonhankinnan oheismateriaali FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET 0701FK10 FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET, OP Fysiikka 1,5 OP Opintojakso on pakollinen niille opintonsa aloittaville insinööriopiskelijoille, joiden pohjakoulutus on ammattitutkinto. Opintojakso soveltuu myös muille, jotka tarvitsevat perustietoa fysiikasta. - ymmärtää fysiikan perusteet -saa valmiuden insinöörikoulutuksen fysiikan opintojaksojen suorittamiselle -osaa laskea yksinkertaisia fysiikan laskutehtäviä Suurelaskenta, mekaniikka; kinematiikan perusteet, dynamiikka, olomuotojen mekaniikka; paine, hydrostaattinen paine, Arkhimedeen laki, lämpöoppi; lämpötila-asteikot, lämpölaajeneminen, aineen lämpöopilliset ominaisuudet, sähköoppi; sähköstatiikka, tasavirtapiirit. Alussa pidettävä tasokoe, oppitunnit, harjoitustehtävät ja kaksi välikoetta. Arvostelu hyväksytty/hylätty. Harjoitustehtävä, moniste ja luennot. Oheislukemistona voi tutustua jo insinöörikoulutuksen oppikirjaan Hautala, M. & Peltonen, H. 1999. Insinöörin (AMK) Fysiikka osa 1. 6. painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Kemia 1,5 OP Opintojakso on pakollinen niille opintonsa aloittaville insinööriopiskelijoille, joiden pohjakoulutus on ammattitutkinto.