Väestön ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset Tarmo Valkonen Tutkimusneuvonantaja, ETLA 20.1.2015 Luennon runko Väestörakenteen muutos Ikääntyminen ja julkinen talous Ikääntyneiden työllisyys ja työkyky Ikääntyminen, yksilö ja perhe Ikääntyminen ja kansantalous Väestörakenteen muutos 1
Yli 85-vuotiaiden määrä vuosina 1940-2008 ja ennuste vuoteen 2030 Lähde: Tilastokeskus 2
Johtopäätöksiä väestökehityksestä ja sen ennakoinnista Väestöennusteet ovat teknisiä jos kehitys vastaa viimeaikaista laskelmia, joissa suuretkin muutokset ovat mahdollisia lyhyellä aikavälillä. Tästä johtuen kaikissa väestöennusteisiin perustuvissa tulevaisuudenkuvissa ja politiikkasuosituksissa on varauduttava riskeihin. Kuolintodennäköisyyksien aleneminen keskittyy hoiva- ja hoitomenojen kannalta tärkeään myöhäiseen vanhuuteen. Maahanmuuttajien kotoutumisella on huomattavan suuri merkitys tulevalle työllisyysasteelle. 3
Ikääntyminen ja julkinen talous Julkisen talouden kestävyys Terveys ja hoiva Eläkkeet Julkisen talouden kestävyysongelma Rahaa siirretään nuorelta sukupolvelta vanhemmalle julkisen talouden kautta. Rahoitustapa on herkkä ikärakenteen muutoksille. Väestön ikääntymiseen on varauduttu rahastoimalla ja vähentämällä valtionvelkaa. Julkisella taloudella on silti kestävyysvaje: Vaje mittaa sitä kuinka paljon pitäisi välittömästi nostaa veroja tai leikata menoja, jotta ei velkaannuttaisi jatkuvasti lisää. Vajearviot vaihtelevat välillä 0,5 7 % bkt:sta. Arviot teknisiä ja epävarmoja, mutta viesti on selvä. Epävarmuuden suuruuden vuoksi varautuminen heikomman tulevaisuuden varalle on perusteltua. 4
Väestön ikääntyminen ja velkakriisi Monet muissa maissa tehdyt ja tekeillä olevat rakenteelliset uudistukset (esimerkkinä eläkejärjestelmä) alentavat vajeita ja tavoittelevat nopeampaa talouskasvua. Komission arvion mukaan kestävyysvajeiden keskiarvo on EU-alueella pienentynyt alle puoleen vuosien 2009 ja 2012 välillä (6,5 % BKT:sta 2009 => 2,6 % BKT:sta 2012). Korkojen nousu valtioiden velkaantuessa ja talouspolitiikan uudet säännöt tulevat pakottamaan kurinalaisempaan politiikkaan. Julkisesta velasta tulee suuri rasite, kun korko on korkea suhteessa talouskasvuun. Velan lyhentäminen hyvinä aikoina antaisi pelivaraa huonoihin aikoihin. 5
Sote-uudistus Järjestäminen Tavoitteina yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa, peruspalvelujen vahvistaminen ja kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Keinoina palvelurakenneuudistus (järjestämisvastuu 5 alueella, tuottamisvastuu 19 kuntayhtymällä), mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoitus osin laskennallisten tarvekriteereiden perusteella (80 %) ja osin kustannus- ja vaikuttavuusperusteisesti (20 %). Eläkepolitiikasta Yli 63-vuotiaiden työllisyysasteissa on tapahtunut vain vähän paranemista. Joustavan eläkeiän alarajasta on tullut normi. Työuria halutaan pidemmiksi, jotta valtio ja kunnat saisivat lisää verotuloja. Pidentäminen on sukupolvinäkökulmasta reilua ja se suurentaa eläkkeitä. Se helpottaa pitkäaikaisesti myös työeläkejärjestelmän maksunnostopaineita. Työeläkeuudistus 2017: pidemmät työurat, suuremmat vero- ja maksutulot, suuremmat kuukausieläkkeet, tasaisempi tulonjako. 6
Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 62-vuotiaan odote 50-vuotiaan odote 25-vuotiaan odote TI/Kannisto Jari 29.1.2014 Eläketurvakeskus 19 Ikääntyneiden työllisyys ja työkyky 7
65 vuotta täyttäneiden miesten työvoimaosuudet 1910-1990 100 50 0 1910 1950 1990 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % Lisääkö eläkkeelle pääsyn myöhentyminen työttömyyttä? 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työlliset 55-64 Työttömät 55-64 Työvoiman ulkopuolella 55-64 8
Vievätkö vanhat nuorilta työpaikat? 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömät/väestö 15-24 Työlliset/väestö 55-64 Self-assessed health and working capacity Men 55 64 Women 55 64 2000 2011 2000 2011 In good or rather good health, % 48,7 69,1 52,9 72,9 Fully able to work, share % 54,6 71 53,5 69,4 Able to work in same profession after 2 years, % 78,9 89,7 69,3 82 Yksilö, perhe ja väestörakenteen muutos Henkilökohtaista: lapsia on vähän, ollaan pitkään eläkkeellä. Sukupolvien väli on pidentynyt. Perhetilanteesta: yksinasuminen lisääntyy. Julkisen lupauksen uskottavuus on (ainakin nyt) heikko suhteessa odotuksiin. => Tarve varautua itse vanhuuteen kasvaa Varautumisen välineinä työuran pidentäminen, säästäminen ja yksityiset vakuutukset. Lisäturvan tarve vaihtelee paljon yksilöiden välillä. 9
Ikääntymisen kansantaloudellisia vaikutuksia Talouden kasvuvauhti hidastuu vähän: 1. Tuottavuuden kasvuvauhti hidastuu kun resursseja siirtyy tavaratuotannosta vanhuspalveluihin. 2. Työikäisten määrä vähenee (aluksi). 3. Työllisyysasteessa kahdensuuntaisia muutospaineita: sitä nostavat eläkepolitiikka ja parempi työkyky ja heikentävät maahanmuuttajien kasvava osuus työvoimasta ja työn verotuksen kiristyminen. Huoltotaseen rakenne muuttuu vähän: + Tuonti, kulutus. - Vienti, investoinnit. Kansantalouden säästämisen ja investointien tasapainon muutos on epäselvä, koska molempien kasvuvauhti hidastuu. Eläkevarojen yhtäaikaisesta purkamisesta johtuva sijoitusten arvon aleneminen Asset meltdown on hyvin epätodennäköinen. Alueelliset erot kärjistyvät. Johtopäätöksiä Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa hitaasti, mutta pysyvästi. Siihen liittyy muita väestörakenteen muutoksia, kuten yksin asuvien ja maahanmuuttajien väestöosuuden kasvu. Yksilön talouden suunnittelun näkökulmasta kyse on oikeanlaisesta varautumisesta. Nyt se on riittämätöntä. Yrityksille kyse on sopivan työvoiman saatavuudesta, kysynnän rakenteesta ja markkinoiden koosta. Väestön ikääntyminen hidastaa elintason nousua, mutta kansantalous sopeutuu. Alueellisia ongelmia syntyy. Sukupolvien välinen tulonjako on perusteltua pitää reiluna. Julkisen talouden rahoituspaineiden vuoksi yksityisen ja julkisen vastuun rajat ovat aiempaa useammin kiistanalaiset. Talouspolitiikan itsenäisyys vähenee, jos velkaantuminen jatkuu. 10