URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen kehittämishankkeen tausta, päävaiheet ja organisaatio Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Aarno Karels 19.30 Etelä-Karjalan rajajokien RIFCI-hankkeen kuulumiset Jokien Venäjän puolen tilanne ja Suomenlahden lohikalakannat ELY-keskuksen RIFCI-hankkeen projektipäällikkö Matti Vaittinen 20.00 Urpalanjokialueen kehittämishankkeen ajankohtaiset asiat ja selvitys hankkeen etenemisestä ja perusteluja nyt tehtävistä toimenpiteistä. Projektikoordinaattori Manu Vihtonen 20.30 Keskustelua (mm. uusi kalastuslaki, istutukset, kunnostukset) Tervetuloa!
Urpalanjokialueen kehittämishankkeen tausta, päävaiheet ja organisaatio Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
Urpalanjokialueen kehittämishanke -Tausta (vesistöalue, vedenlaatu ja kalasto) - Hankkeen päävaiheet - Hankkeen organisaatio
Urpalanjoen vesistöalue - Vesistöalueen pinta-ala 557 km 2 (Suomen puolella 467 km 2 ) - Metsää 72%, peltoa 12%, suota 11%,vettä 5% - Urpalanjoen pituus on 88 km, Venäjälle n.13 km - Järvisyys 5,6% (järviä, 30 kpl ja lampia 50 kpl) - Muurikkala keskivirtaama 5,3 m 3 /s (ylin 50 m 3 /s ja alin 0,9 m 3 /s) -Vuonna 1986 1993 järjestelyhanke (perattu n.45 km, 11 pohjapatoa) - Suomen puolella 17 koskea, Venäjälle 7 koskea -3 vesivoimalaitosta (Muurikkala, Salajärvi ja Joutsenkoski) - 1 jätevesipuhdistamo (Taavetti) - 7 kpl turvetuotanto-alueita Kirkkojoki Suurijärvi Väkevänjärvi
Urpalanjoen vedenlaatu ja kalasto SUKUKYPSÄT EMOKALAT NOUSEVAT JOKIIN - Yläjuoksulla: huono välttävä - Alajuoksulla: välttävä tyydyttävä - Vedenlaatua on seurattu 48 vuotta - Vedenlaatu ja virtaama alaosalla riittävät vaelluskalojen, nahkiaisen ja ravun luontaiselle lisääntymiselle - Kalasto: ahven, hauki, kiiski, särki, lahna, kuha, made, salakka, kivisimppu, nahkiainen, pikkunahkiainen, harjus, ankerias, taimen, kuore, siika, sorva, säynävä, rapua KUTU JOESSA (syys-marraskuu) VASTAKUORIUTUNEET (keväällä) JOKIPOIKASVAIHE (2-5 v) SYÖNNÖSVAELLUS MERESSÄ (2-5 v) VAELLUSPOIKASET (keväällä) MERITAIMENEN ELINKIERTO
Lähtökohdat: - Urpalanjoki on ollut joskus Suomen paras meritaimenen luonnonpoikastuotannon joki (Hurme 1962) - Venäjän puoleiset alueet ovat lähtökohdiltaan jo paremmassa kunnossa kuin Suomen puolella - Suomen puoleisella alueella ongelmat :perkaukset, kuormitus maataloudesta, turvetuotannosta ja luonnonhuuhtoumasta, pistekuormitukset ja kalojen vaellusesteitä
Suomenlahden meritaimenjoet Meritaimenen jokipoikanen. Kuva Riku Lumiaro. Suomen Itämeren puoleiset meritaimenjoet, joissa on todettu luonnonlisääntymistä Lähde: itämeriportaali Heikkilä 17.07.2009
KUNNOSTUSHANKKEEN PÄÄVAIHEET Taavetti 6.3.2008 Ylämaa 18.7.2008 Lappeenranta 6.5.2009 Kouvola 4.3.2010 Kouvola kesäkuu 2010 Lappeenranta 1.7. ja 9.9 2010 Kouvola 5.11.2010 Luumäki, Lappeenranta (Ylämaa) Miehikkälä 1.3.2011 Eloranta, Virtavesien kunnostus (sivu 28)
Urpalanjokialueen kehittämishankkeen organisaatio Hankkeen nimi Hankkeen numero 11185 Hankkeen hakijaorganisaatio/toteuttaja Hankkeen rahoittaja Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hankkeen toteutusaika 1.11.2010 31.12.2012 Hankkeen vastuuhenkilö Hankkeen projektikoordinaattori Pääkirjan allekirjoittaja Ohjausryhmä ELY-keskuksen vastuuvirkamies Yhteistyö ja verkostoituminen Aarno Karels Manu Vihtonen Pirjo Röyskö / Aalef Oy K-S ELY-keskus, Lappeenrannan, Luumäen ja Miehikkälän kunnat, Urpalanjokilohijoki ry, Kaakonkulman kalastusalue, Vesivoimala- ja MTK:n edustajat Jukka Penttilä Ravi hanke Urpalanjokialueen kehittämishankkeesta 90 % rahoituksesta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Urpalanjokialueen kunnilta (Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä). Loput 10 % tulee yksityisestä rahoituksesta; Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Kaakonkulman kalastusalue sekä vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä talkootyötä. Hankkeen kokonaiskustannus on 150.000 euroa.
Urpalanjokialueen kehittämishankkeen rahoitussuunnitelma ja kustannusarvio 2011-2012 Rahoitussuunitelma % EU+valtio 120000 80,0 kunnat 15000 10,0 yksityinen 8500 5,7 vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ 6497 4,3 Yhteensä 149997 100,0 Kustannusarvio % palkkauskulut 76800 51,2 ostopalvelut 23000 15,3 vuokrat 9400 6,3 matkakulut 16000 10,7 muut kustannukset 12300 8,2 vastikkeetta tehtävä työ 6497 4,3 yleiskustannukset 6000 4,0 Yhteensä 149997 100,0
KIITOS